{"id":43,"date":"2011-05-25T07:45:50","date_gmt":"2011-05-25T07:45:50","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=43"},"modified":"2023-09-05T12:46:29","modified_gmt":"2023-09-05T12:46:29","slug":"aikuisten-ohjaustarpeiden-arviointi-ja-ohjauksen-palvelumuodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2011\/05\/25\/aikuisten-ohjaustarpeiden-arviointi-ja-ohjauksen-palvelumuodot\/","title":{"rendered":"Aikuisten ohjaustarpeiden arviointi ja ohjauksen palvelumuodot"},"content":{"rendered":"

Ohjaustarpeiden arviointi on v\u00e4line, jolla saadaan parannettua ohjauksen kohdentumista, saavutettavuutta ja laatua. Ohjauksen hyv\u00e4 kohdentuminen tarkoittaa yksil\u00f6tasolla, ett\u00e4 henkil\u00f6 saa kysymyksiins\u00e4 vastaavia palveluja. Kuitenkin ohjauksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 tulee tarkastella laajemmin kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Organisaatiotasolla ohjauksen oikea kohdentuminen tarkoittaa, ett\u00e4 tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttaminen vastaavat toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vallitsevaa kysynt\u00e4\u00e4. Silloin palvelut ovat tarvel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. Tarvel\u00e4ht\u00f6isyys turvaa, ett\u00e4 ohjauspalvelut ovat kattavat, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 toimintoja on v\u00e4h\u00e4n ja ohjauspalveluissa olevat mahdolliset katvealueet ovat tunnistettu.<\/p>\n

Aikuisten ohjauspalvelut tarvitsevat kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6iden palveluihin ett\u00e4 organisaatiotason toimintojen suunnitteluun. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 aikuisten ohjauksen tavoitteet ovat ep\u00e4selv\u00e4t, sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 on paljon ja ennen kaikkea aikuisten ohjauksen toimijoiden keskin\u00e4inen ty\u00f6njako ja vastuut ovat ep\u00e4selv\u00e4t. T\u00e4ll\u00f6in ohjauksen asiakkaiden on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 laadukasta ohjausta.<\/p>\n

Aikuisten ohjaustarpeiden arviointi<\/h2>\n

Ohjaustarpeita voidaan arvioida monilla eri tavoin. Erilaiset keskustelumuodot, kuten esimerkiksi ohjauskeskustelu, hops-keskustelu tai tulohaastattelu, ovat yleisemmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat ohjaustarpeiden arviointiv\u00e4lineet. Niiss\u00e4 ohjaajalle syntyy mahdollisuus kysy\u00e4 asiakkaaltaan h\u00e4nen ohjaustarpeitaan.<\/p>\n

Kuitenkaan suorat, ohjaustarvetta arvioivat, kysymykset eiv\u00e4t anna luotettavaa kuvaa asiakkaiden tarpeista. Selvitys on osoittanut, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 joukko henkil\u00f6it\u00e4 ei my\u00f6nn\u00e4 ohjauksen tarpeitaan, vaikka heill\u00e4 tarkemmin kyselylomakkeella arvioituna onkin selke\u00e4 ohjauksen tarve (Lerkkanen & Konttinen 2008). T\u00e4lle havainnolle on useampi selitys. Kyse voi olla siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei tunnista ohjauksen tarpeitaan. Vaihtoehtoinen selitys on, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei koe ohjauksen palvelumuotoja sellaisiksi, ett\u00e4 h\u00e4n haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tai kokee hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 niist\u00e4. Kolmas selitys on, ett\u00e4 henkil\u00f6 haluaa korostaa itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n ja omaa selviytymist\u00e4\u00e4n. Silloin ohjauksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n, koska siit\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n seuraavan leimautumista jollain tavoin ongelmaiseksi.<\/p>\n

Toinen suorien ohjaustarvetta kartoittavien kysymysten ongelma on niiden sukupuolisidonnaisuus. Lukiolaisista tehdyss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 71% tyt\u00f6ist\u00e4 ilmaisi tarvitsevansa lis\u00e4ohjausta. Vastaava luku oli pojilla 47 %. Pojat eiv\u00e4t siis ilmaisseet ohjaustarvettaan suoraan kysymykseen samassa m\u00e4\u00e4rin kuin tyt\u00f6t. Silti ohjaustarvetta tarkemmin kysymyslomakkeella arvioitaessa ei tuloksissa ollut sukupuolien v\u00e4lill\u00e4 tilastollisesti merkitsevi\u00e4 eroja. Tulos on, ett\u00e4 poikien joukossa siis yli puolella ongelmat j\u00e4\u00e4v\u00e4t piiloon, jos menetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain suoraan ohjaustarvetta mittaavaa kysymyst\u00e4. (Lerkkanen 2010.)<\/p>\n

Asiakkaan esitt\u00e4m\u00e4t kysymykset ilment\u00e4v\u00e4t ohjaustarvetta<\/h2>\n

Keskustelu on tehokkaampi ohjaustarpeiden arviointiv\u00e4line silloin, kun ohjaaja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjauksessaan asiakkaansa esitt\u00e4mi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kysymysten muoto antaa ohjaajalle informaatiota siit\u00e4, kuinka suuri on ohjauksen tarve ja millaiset palvelut tukevat parhaiten asiakasta. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4m\u00e4n havainnollistamiseen kahta esimerkki\u00e4.<\/p>\n

Jos henkil\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kysymyksen: \u201dHaluan tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 voin opiskella l\u00e4hihoitajaksi l\u00e4hell\u00e4 kotipaikkaani?\u201d T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa jo kysymyksen muoto kertoo ohjaajalle, ett\u00e4 kysymys on rajattu ja yksil\u00f6ity sek\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 on jo ainakin jonkin verran tietoa aiheesta sek\u00e4 suunnitelmistaan. Rajattuun ja yksil\u00f6ityyn kysymykseen vastaus l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n tietopalveluista, joita tarvittaessa tuetaan lyhytkestoisilla neuvontapalveluilla.<\/p>\n

Toisessa esimerkiss\u00e4 kysymys on luonteeltaan erilainen:<\/p>\n

\u201dHaluaisin vaihtaa alaa, koska ihmissuhteet ty\u00f6paikallani ovat tulehtuneet. Mit\u00e4 ty\u00f6paikkoja on minulle tarjolla?\u201d<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa henkil\u00f6n varsinainen kysymys on selke\u00e4. Silti henkil\u00f6n ilmaisema motiivi ty\u00f6paikanvaihdokseen vaatii enemm\u00e4n k\u00e4sittely\u00e4 kuin avoimien ty\u00f6paikkojen etsint\u00e4 tietopalveluista. Ohjauksen tulee tarjota tilaisuus tarkastella tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat her\u00e4tt\u00e4neet tarpeen muutokseen. Niit\u00e4 voi olla useanlaisia ja silloin keskustellen avataan, millaiset tekij\u00e4t ovat esimerkiksi vaikean ty\u00f6ilmapiirin takana.<\/p>\n

Asiakkaan esitt\u00e4mien kysymysten lis\u00e4ksi keskustelu ty\u00f6muotona tarjoaa my\u00f6s toisen mahdollisuuden tarkastella ohjaustarpeita. Keskustelussa voidaan tiedustella, millaisissa asioissa asiakkaalla on aikaisemmin ollut tuen tarvetta. Asiakkaalla on voinut esimerkiksi olla lukemiseen liittyv\u00e4 oppimisvaikeus. Ohjaustilanteessa voidaan keskustella niist\u00e4 toimista, joiden avulla henkil\u00f6 on ratkaissut lukemiseen liittyvi\u00e4 ongelmiaan. Oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 t\u00e4llaisen tiedon laajemmasta hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 niveltiedon siirt\u00e4minen.<\/p>\n

Ohjaustarvearvion k\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n

Kolmas tapa ohjaustarpeiden arviointiin on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen erikseen kehitetty\u00e4 mittaria. Osuvuutta ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehitt\u00e4misohjelmassa aikuisille suunnattuja ohjaustarvearvioita laaditaan NUOVE-projektin yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Ohjaustarvearvion avulla voidaan analysoida asiakkaiden ohjaustarpeen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laatua. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa rajaudutaan kuvaamaan ohjaustarvearviolla saatavasta informaatiosta kahta n\u00e4k\u00f6kulmaa. Aluksi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tavoin ohjaustarvearviolla voidaan hahmottaa sit\u00e4, millaisia ohjaustarpeiden ryhmi\u00e4 voidaan mittarin avulla tunnistaa. Sen j\u00e4lkeen valotetaan, mill\u00e4 tavoin ohjaustarvearvio palvelee niiden asiakkaiden tunnistamisessa, jotka eiv\u00e4t hakeudu ohjauspalvelujen piiriin.<\/p>\n

Millaisia ohjaustarveryhmi\u00e4 on tunnistettu<\/h2>\n

Henkil\u00f6n valmius koulutus- ja uravalintaa koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon rakentuu kahdesta elementist\u00e4: kyvykkyydest\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteen ja olosuhteiden haasteellisuudesta (Sampson, Peterson, Reardon, Lenz 2004).<\/p>\n

Kyvykkyys on m\u00e4\u00e4ritelty henkil\u00f6n halukkuudeksi, motivoituneisuudeksi ja sitoutuneisuudeksi koulutus- ja uravalintaan liittyv\u00e4\u00e4n ongelmanratkaisuun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon (Sampson ym. 2004). Kyvykkyydell\u00e4 on yhteys Career Thoughts Inventoryn (CTI) ulottuvuuksiin Decision-Making Confusion ja Commitment Anxiety (Sampson, Peterson, Lenz, Reardon & Saunders 1996)<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4ntilanteen ja olosuhteiden haasteellisuus viittaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyviin taustayhteyksiin. N\u00e4it\u00e4 ovat perheeseen ja l\u00e4heisiin, yhteis\u00f6\u00f6n, talouteen ja organisaatioon liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. (Sampson ym. 2003.) El\u00e4m\u00e4ntilanteen ja olosuhteiden haasteellisuudella on yhteys Career Thoughts Inventoryn (CTI) ulottuvuuteen External Conflict (Sampson ym. 1996).<\/p>\n

Suomalaisessa ohjaustarvearvioarvioiden kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty edellisiss\u00e4 kappaleissa kuvattua mallia. Ohjaustarvearviolla on kuvattu henkil\u00f6n valmiutta itsen\u00e4iseen koulutus- ja uravalinnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ristiintaulukoimalla tuloksia\u201dP\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon vaikeus (PV)\u201d- ja \u201dSitoutumisen vaikeus (SV)\u201d -ulottuvuudella. Tulosten perusteella henkil\u00f6ist\u00e4 on muodostettu nelj\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4:<\/p>\n

Ryhm\u00e4 A:<\/strong> Ryhm\u00e4ll\u00e4 on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon vaikeuksia, jotka on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 ennen kuin ryhdyt\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoutumisen ongelmia.<\/p>\n

Ryhm\u00e4 B:<\/strong> Ryhm\u00e4ll\u00e4 on suuria sitoutumisen vaikeuksia, mutta heill\u00e4 ei ole suuria p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ongelmia<\/p>\n

Ryhm\u00e4 C: <\/strong>Ryhm\u00e4ll\u00e4 on jonkin verran sitoutumisen ongelmia, mutta heill\u00e4 ei ole suuria p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon \u00a0ongelmia<\/p>\n

Ryhm\u00e4 D: <\/strong>Ryhm\u00e4ll\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tai sitoutumisen ongelmia<\/p>\n

Taulukossa 1 on havainnollistettu ryhmi\u00e4 lukiolaisilta (N=241) ker\u00e4tyll\u00e4 aineistolla (Lerkkanen & Konttinen, 2008)<\/p>\n

TAULUKKO 1. Ristiintaulukointi lukiolaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovalmiudesta (Lerkkanen & Konttinen 2008)<\/h3>\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Ryhm\u00e4<\/td>\nRajat<\/td>\nN<\/td>\n%<\/td>\nKuvaus<\/td>\n<\/tr>\n
A.<\/td>\nPV 26\u202651<\/td>\n53<\/td>\n22,0<\/td>\nVaikeuksia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessissa<\/td>\n<\/tr>\n
B.<\/td>\nPV < 26 ja SV12\u202621<\/td>\n41<\/td>\n17,0<\/td>\nVakavia valintaa sitoutumisen ongelmia<\/td>\n<\/tr>\n
C.<\/td>\nPV < 26 ja SV 8\u202611<\/td>\n95<\/td>\n39,4<\/td>\nJonkin verran sitoutumisen ongelmia<\/td>\n<\/tr>\n
D.<\/td>\nPV < 26 ja SV 0 \u20267<\/td>\n52<\/td>\n21,6<\/td>\nEi koulutus- ja ammattiuran valinnan ongelmia<\/td>\n<\/tr>\n
Yht.<\/td>\n<\/td>\n241<\/td>\n100,0<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Taulukossa 1 esitetyst\u00e4 ryhmittelyst\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 pitk\u00e4kestoista ja henkil\u00f6kohtaista ohjausta tarvitsevien henkil\u00f6iden osuus (ryhm\u00e4t A+B) on yhteens\u00e4 39,0 % (n=94). Lis\u00e4ksi tulkitaan, ett\u00e4 lyhytkestoista henkil\u00f6kohtaista ohjausta tai strukturoitua pienryhm\u00e4ohjausta tai neuvontaa tarvitsevien henkil\u00f6iden osuus on 39,4 % (n=95)(ryhm\u00e4 C). Omaehtoiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut vaikuttavat riitt\u00e4v\u00e4n 21,6 % (n=52) tarpeisiin (ryhm\u00e4 D).<\/p>\n

\"Jukka<\/a>
Jukka Lerkkanen esittelem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4siteltyj\u00e4 ohjaustarpeiden arvioinnin tuloksia IAEVG:n konferenssissa 8.10.2010 Bangaloressa, Intiassa.<\/figcaption><\/figure>\n

Ohjauspalveluihin hakeutumattomien tunnistaminen<\/h2>\n

Laadukasta ohjausta j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4 odotetaan, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 puuttuu edell\u00e4 esitettyjen ryhmien A ja B koulutus- ja uravalinnan ongelmiin. Lerkkasen ja Konttisen (2008) tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 lukiossa on 39 % (n=94) opiskelijoita, joilla oli suuri ohjauksen tarve.<\/p>\n

Mielenkiintoinen tulos saatiin, kun samaiselta joukolta toisaalla kysyttiin (n=93), haluavatko he saada opinto-ohjausta. Heist\u00e4 42 % (n=39) ilmaisi suoraan ohjaustarvetta tiedustelevaan kysymykseen, etteiv\u00e4t he halua saada ohjausta.<\/p>\n

Samanlainen tilanne on my\u00f6s ohjaustarvearvion olosuhteita ja el\u00e4m\u00e4ntilannetta kuvaavalla \u201dUlkoinen vaikeus (UV)\u201d-ulottuvuudella. UV-ulottuvuudella suurta ohjaustarvetta ilment\u00e4neist\u00e4 opiskelijoista yli puolet (52 %, n=16) ilmoitti suoraan ohjaustarvetta tiedustelevaan kysymykseen, etteiv\u00e4t he halua saada ohjausta. Huomion arvoista oli, ett\u00e4 halu ohjaukseen oli yht\u00e4 suurta, olipa UV:n arvo pieni (ei ongelmia) tai suuri (on ongelmia).<\/p>\n

Ohjaustarvearvio siis tuo esiin merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n sellaisia henkil\u00f6it\u00e4, joilla on selke\u00e4sti valintaongelmia, mutta jotka eiv\u00e4t itse ole hakeutumassa ohjaukseen. Voihan olla, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t eiv\u00e4t loppujen lopuksikaan anna ohjaajan puuttua asioihinsa. Toisaalta, ohjaajan on hyv\u00e4 olla tietoinen ongelmista ja edes tarjota tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja \u2013 otettiinpa niit\u00e4 vastaan tai ei.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h3>\n

KT Jukka Lerkkanen<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Lerkkanen, J. & Konttinen, R. 2008. Selostusta lukiolaisten ohjaustarvearvion tuloksiin. Julkaisematon l\u00e4hde.<\/p>\n

Lerkkanen, J. 2010. The use of the screening tool in Finnish high school education. Workshop esitys. The IAEVG \u2013Jiva international conference Career\u2026A Celebration of Life. Bangalore, India. 8.10.2010<\/p>\n

Sampson J. P. Jr., Peterson G. W., Lenz\u00a0 J. G., Reardon R. C. & Saunders D. E. 1996. Career Thoughts Inventory. Professional manual. Odessa: Psychological Assessment Resources.<\/p>\n

Sampson J. P. Jr., Peterson G. W., Lenz\u00a0 J. G., Reardon R. C. & Saunders D. E. 2004. Career Counseling & Services. A Cognitive information Processing Approach. . Brooks\/Cole. Thomson learning.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ohjaustarpeiden arviointi on v\u00e4line, jolla saadaan parannettua ohjauksen kohdentumista, saavutettavuutta ja laatua. Ohjauksen hyv\u00e4 kohdentuminen tarkoittaa yksil\u00f6tasolla, ett\u00e4 henkil\u00f6 saa kysymyksiins\u00e4 vastaavia palveluja. Kuitenkin ohjauksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 tulee tarkastella laajemmin kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Organisaatiotasolla ohjauksen oikea kohdentuminen tarkoittaa, ett\u00e4 tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttaminen vastaavat toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vallitsevaa kysynt\u00e4\u00e4. Silloin palvelut ovat tarvel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4. Tarvel\u00e4ht\u00f6isyys […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,166],"tags":[13,11,12,15,14],"class_list":["post-43","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-teoria-ja-tutkimus","tag-aikuisten-ohjauspalvelut","tag-ohjaus-2","tag-ohjaustarve","tag-tarvelahtoisyys","tag-tutkimus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4071,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions\/4071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}