{"id":4040,"date":"2023-08-29T05:47:49","date_gmt":"2023-08-29T05:47:49","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=4040"},"modified":"2023-09-07T14:23:33","modified_gmt":"2023-09-07T14:23:33","slug":"yrittaja-ala-jaa-yksin-murehtimaan-on-parempia-vaihtoehtoja-oman-osaamisen-ja-hyvinvoinnin-kehittamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2023\/08\/29\/yrittaja-ala-jaa-yksin-murehtimaan-on-parempia-vaihtoehtoja-oman-osaamisen-ja-hyvinvoinnin-kehittamiseen\/","title":{"rendered":"Yritt\u00e4j\u00e4, \u00e4l\u00e4 j\u00e4\u00e4 yksin murehtimaan – on parempia vaihtoehtoja oman osaamisen ja hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nopeasti muuttuvat osaamisvaatimukset ja uudistuvat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t edellytt\u00e4v\u00e4t uusia keinoja erityisesti ty\u00f6ik\u00e4isten osaamisen kehitt\u00e4miseen ja t\u00e4m\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen haaste koskettaa my\u00f6s pieni\u00e4 yrityksi\u00e4 ja yksinyritt\u00e4ji\u00e4. Yritt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6 tarjoaa mahdollisuuden rikkaaseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ty\u00f6n arjessa ratkotaan monimutkaisia ongelmia, joihin ei ole olemassa yht\u00e4 ainoaa oikeaa ratkaisumallia. Arjessa yritt\u00e4j\u00e4t sanoittavat omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n usein ongelmanratkaisuprosessiksi. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa reflektio keinona pk-yritysten ja yksinyritt\u00e4jien osaamisen, toiminnan ja hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen. Tuomme esille my\u00f6s yritt\u00e4jien vertaiskehitt\u00e4misen mahdollisuuksia arjen haasteiden ratkomiseksi. Tuloksena on muutoskyvyk\u00e4s ja hyvinvoiva yritt\u00e4j\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Oman ty\u00f6n johtaminen ja arjessa oppiminen<\/h2>\n\n\n\n

Usein jo se, ett\u00e4 tarkastelee tietoisesti omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, voi riitt\u00e4\u00e4 avaamaan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia siihen. On vain pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 kokemus ei yksin opeta, vaan tarvitaan my\u00f6s kokemuksen pohdintaa. Kun ratkotaan pulmia ja opitaan uutta, reflektointi mahdollistaa itsetuntemuksen kehittymisen ja auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia toimintamahdollisuuksia. Reflektointi voi mahdollistaa jopa arjen k\u00e4yt\u00e4nteiden uusimisen. Yritt\u00e4j\u00e4 tarvitsee samanaikaisesti sek\u00e4 oppimiskyky\u00e4 ett\u00e4 itsens\u00e4 johtamisen taitoa. Omien ajatusten, toiminnan ja reaktioiden tarkastelu kuuluu nykyaikana keskeisiin avainkykyihin jokaiselle meist\u00e4. Silloin voi tunnistaa helpommin itsess\u00e4\u00e4n, kiert\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ajatukset luovuutta vai ahdistusta ruokkivaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta uuden oppiminen voi edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaisten tulkintojen tekemist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ongelmanratkaisu voisi tapahtua yhdess\u00e4 kollegoiden ja erilaisten ty\u00f6ryhmien ja verkostojen kanssa. T\u00e4h\u00e4n ty\u00f6skentelyyn tarvitaan dialogisen prosessin menetelmi\u00e4, jotka tukevat toisten ajatusten kuuntelua sek\u00e4 omien ajatusten reflektointia ja esiin tuomista.<\/p>\n\n\n\n

Jo nyt ja tulevaisuudessa ty\u00f6, kouluttautuminen ja osaamisen kehittyminen limittyv\u00e4t yrityksiss\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 arjen osaamistarpeet liittyv\u00e4t usein my\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4n hyvinvointiin. Yksitt\u00e4isi\u00e4 taitoja t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin oppia hallitsemaan omaa ty\u00f6t\u00e4 osana tasapainoista el\u00e4m\u00e4\u00e4: omaa ajanhallintaa, osaamisen uudistamista, verkostoja ja ihmissuhteita. Ty\u00f6n luonteen muuttuessa jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n on hallittava paitsi fyysiseen ja psyykkiseen ty\u00f6kykyyn, my\u00f6s osaamisen vanhenemiseen liittyv\u00e4\u00e4, ty\u00f6kykyriski\u00e4. Haasteena silloin on oman osaamisen tunnistaminen, tietoisuus siit\u00e4, onko oma osaaminen ajantasaista ja miten voi kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamista? Osaamisen kehitt\u00e4minen on haaste erityisesti pk-yrityksille resurssien ja osaamisen kannalta varsinkin silloin, kun uudet haastavat kysymykset eiv\u00e4t ratkea vanhalla asenteella ja osaamisilla. Lis\u00e4ksi yritt\u00e4jill\u00e4, samoin kuin henkil\u00f6ill\u00e4, jotka hankkivat elantonsa eri tavoin yhdest\u00e4 tai useammasta l\u00e4hteest\u00e4, joilla ei ole oppivaa yhteis\u00f6\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen tukena, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vertaisoppijoita ja rinnallakulkijoita tukemaan uuden oppimista ja oman osaamisensa sanoittamista. (Sitra 2019, 37.)<\/p>\n\n\n\n

MUTKA-hanke<\/a> on tarjonnut pk-yrityksille tilaa tarkastella oman yrityksen ty\u00f6hyvinvoinnin ja tuottavuuden kysymyksi\u00e4. Hankkeen valmennuksissa yritt\u00e4jill\u00e4 on ollut mahdollisuus pys\u00e4hty\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eri kokemusten \u00e4\u00e4relle ja niiden sanoittamiseen ja pohdintaan yksin ja yhdess\u00e4 toisten yritt\u00e4jien kanssa. T\u00e4h\u00e4n oppimiseen tarvitaan l\u00e4sn\u00e4olon ja ajan panostusta sek\u00e4 oman itsen kuuntelua. <\/p>\n\n\n\n

Hankkeen yhten\u00e4 tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yritykselle soveltuvia toimintatapoja toisilta oppimiseen ja yhteiskehitt\u00e4miseen. Yhteisiss\u00e4 valmennuksissa on pohdittu yritt\u00e4j\u00e4n arjesta nousevia kysymyksi\u00e4 ja kehitt\u00e4mishaasteita yhdess\u00e4 toisten yritt\u00e4jien kanssa. Kokeilujen aikana yritt\u00e4jien esille tuomat ajattelu- ja toimintatavan muutokset sek\u00e4 toimintakyvyn vahvistumiset ovat olleet oppimisen kohteita my\u00f6s toisille ryhm\u00e4n yritt\u00e4jist\u00e4. N\u00e4ihin esille tuotuihin kehitt\u00e4miskohteisiin on etsitty ratkaisuja tavoitteellisesti ja monitahoisesti yritt\u00e4j\u00e4n valmennuksissa, Mutkan asiantuntijoiden sparrauksissa, ett\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 toisten yritt\u00e4jien kanssa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa yritt\u00e4j\u00e4n ja ty\u00f6ntekij\u00e4n muutoskyvykkyyden ja hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseksi on esitetty ty\u00f6h\u00f6n kytkeytyv\u00e4n reflektion hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Yrityksiss\u00e4 reflektiota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 itsereflektiona ja ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteisen\u00e4 – ja vertaisreflektiona.<\/p>\n\n\n\n

Reflektiolla muutoskyvykkyytt\u00e4 ja ty\u00f6hyvinvointia <\/h2>\n\n\n\n

Reflektiolla on useita erilaisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja yleens\u00e4 reflektion m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 onkin kontekstiin sidonnainen. Yleisesti reflektoinnilla tarkoitetaan ihmisen mietiskely\u00e4\/pohdiskelua, jossa asioita peilataan aikaisempaan kokemusmaailmaan. Reflektiiviseen ajatteluun liittyy yleens\u00e4 ep\u00e4ilev\u00e4, h\u00e4mm\u00e4stelev\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa pitkitt\u00e4v\u00e4 asenne sek\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia etsiv\u00e4 ja tutkiva mieli. Reflektion tavoitteena on tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen ja eteenp\u00e4in suuntaaminen. (Eikey ym. 2021.) Sen kuvataan etenev\u00e4n usein kuvailevasta tai kertovasta reflektiosta kohti kriittist\u00e4 reflektiota. Alussa reflektio on melko kuvailevaa tai kertovaa. Harjoittelun my\u00f6t\u00e4 reflektiotaidot kehittyv\u00e4t ja kun reflektiossa ollaan l\u00e4hell\u00e4 kriittisen reflektion tunnuspiirteit\u00e4, n\u00e4kyy siin\u00e4 tietoisuus ep\u00e4miellytt\u00e4vist\u00e4 tunteista ja ajatuksista, niiden kriittinen analysointi ja uuden n\u00e4k\u00f6kulman kehittyminen. <\/p>\n\n\n\n

Kriittinen reflektio vaatii hyvi\u00e4 metakognitiivisia taitoja, eli kyky\u00e4 ajatella ja arvioida omia ajatuksiaan. Bucknell ym. kuvailevat tutkimuksessaan (2022) itsereflektiota adaptiiviseksi tai tavanomaiseksi itsereflektioksi. Adaptiivisessa itsereflektiossa henkil\u00f6 keskittyy tulemaan tietoiseksi tekij\u00f6ist\u00e4, jotka ovat vaikuttaneet tilanteeseen, tunteisiin, toimintatapoihin ja tavoitteena on syvempi ymm\u00e4rrys ja oivaltaminen. Tavanomaisessa itsereflektiossa j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin havainnoinnin tasolle, eik\u00e4 keskityt\u00e4 ongelman k\u00e4sittelemiseen ja siit\u00e4 oppimiseen. <\/p>\n\n\n\n

Oivalla, \u00e4l\u00e4 murehdi <\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 edellytyksi\u00e4 on oman osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen alalla kuin alalla. Itsereflektion voi t\u00e4ll\u00f6in todeta olevan tietynlainen ty\u00f6n laadun tae. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 itsereflektoinnin vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t mm. ty\u00f6tehokkuudessa, tuottavuudessa sek\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 (Meyer ym. 2021). Itsereflektion avulla voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, k\u00e4sitell\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kokemuksia, oppia ja tarkastella toimintatapoja, luoda uusia ja luopua ep\u00e4toimivista. Itsereflektio on yhteydess\u00e4 kognitiivisiin prosesseihin, jotka edesauttavat tunteiden hallinnassa, ongelman ratkaisussa ja kyvyss\u00e4 innovoida uutta. Itsereflektio on my\u00f6s yhteydess\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin. Ty\u00f6ss\u00e4 itsereflektoinnin avulla n\u00e4kee ty\u00f6n haasteet positiivisemmassa valossa; se auttaa jopa palautumaan ty\u00f6n aiheuttamasta stressist\u00e4 (Kross ym. 2023) sek\u00e4 irrottautumaan ty\u00f6st\u00e4 vapaa-ajalla (Meyer ym. 2021). Ty\u00f6n positiivisten tapahtumien reflektoinnilla on my\u00f6s havaittu vaikutuksia parempaan ty\u00f6n merkityksellisyyden kokemukseen, min\u00e4pystyvyyteen, kanssaty\u00f6skentelij\u00f6iden tukemiseen sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n sitoutumiseen (Kross ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 onnistunut itsereflektio tukee ty\u00f6hyvinvointia, voi se auttaa my\u00f6s muutoskyvykkyydess\u00e4 – mutta ainoastaan silloin, kun reflektio on tarkoituksenmukaista ja sill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrykseen ja oivaltamiseen. Tavanomainen havainnointi, pohdiskelu tai asioiden mieless\u00e4 py\u00f6rittely ei sen sijaan ole yhteydess\u00e4 muutoskyvykkyyden paranemiseen. (Bucknell ym. 2022.) Henkisen hyvinvoinnin kannalta on olennaista osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 itsereflektiota etenkin ottamalla et\u00e4isyytt\u00e4 omista tunteistaan ja ajatuksistaan pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4yten\u00e4 totuutena, vaan tietona kokemuksesta, jota olisi tarpeen tarkastella syvemmin (Kross ym. 2023). <\/p>\n\n\n\n

Negatiivisten kokemusten itsereflektiossa on er\u00e4\u00e4nlaisena vaarana se, ett\u00e4 ajautuu negatiivisen ajattelun kierteeseen, murehtimiseen. Kohtaamme ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuitenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 negatiivisiakin kokemuksia ja tunteita, joten taito kohdata n\u00e4m\u00e4 kokemukset hy\u00f6dyllisell\u00e4 tavalla on tarpeen. Murehtiminen voi johtaa siihen, ettei kykene tarkastelemaan asiaa riitt\u00e4v\u00e4n laajalla perspektiivill\u00e4, jolloin ratkaisut ongelmiin saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta. T\u00e4ll\u00f6in kokemuksen, tunteiden ja ajatusten reflektoinnin syvempi oivaltaminen j\u00e4\u00e4 toteutumatta. (Bucknell ym. 2022, Kross ym. 2023.) Murehtimiselle tyypillist\u00e4 on ik\u00e4vien tuntemusten pintaan nouseminen ja negatiivisen huomion kiinnitt\u00e4minen itseen, mik\u00e4 saattaa johtaa esimerkiksi pelkoon ep\u00e4onnistumisesta ja siten my\u00f6s alisuoriutumiseen ty\u00f6ss\u00e4. Kross ym. (2023) huomasivat, ett\u00e4 henkil\u00f6t ajautuvat herkemmin murehtimaan, mik\u00e4li ty\u00f6ss\u00e4 kohtaa stressitekij\u00f6it\u00e4, ty\u00f6ilmapiiriss\u00e4 ilmenee haasteita tai paljon ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4. Bucknell ym. (2022) toteavat tutkimuksessaan, ett\u00e4 adaptiivisella reflektiolla on muutoskyvykkyytt\u00e4 tukeva ja vahvistava vaikutus, jota tosin murehtimistaipumus ja heikko itsetuntemus heikent\u00e4v\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Murehtiminen vaikuttaa ty\u00f6hyvinvointiin monella tavalla. Murehtiessa aiempaa kokemusta huomaamattaan pintaan nousevat toistuvasti ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t ajatukset tai tunteet, jotka eiv\u00e4t vie eteenp\u00e4in ja ennen pitk\u00e4\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6tehoa. Mik\u00e4li negatiivisten ajatusten ja tunteiden kierteest\u00e4 ei pysty irrottautumaan tai niit\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n, ongelmanratkaisukyky heikkenee. Muutoskyvykkyys, joka auttaa vastoink\u00e4ymisist\u00e4 selviytymiseen, voi my\u00f6s heikenty\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 ajalla (Bucknell ym. 2022, Kross ym. 2023). Murehtiminen voi aiheuttaa hermoston kautta my\u00f6s fyysisi\u00e4 oireita, kuten p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 ja suolisto-oireita. My\u00f6s uneen liittyv\u00e4t ongelmat ovat tavallisia. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t vuorovaikutussuhteissa ja siten ty\u00f6ilmapiiriss\u00e4. (Kross ym. 2023.) Itsetuntemus on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 taito, jotta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, koska itsereflektio on murehtimista ja koska se vie eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Miten yhdess\u00e4 reflektointi tukee ty\u00f6hyvinvointia?<\/h2>\n\n\n\n

Parhaimmillaan ty\u00f6 tarjoaa yksil\u00f6tasolla<\/em> mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monipuolisesti omaa osaamista, kehitty\u00e4 siin\u00e4 ja samalla toimia yhteisesti arvokkaana koetun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n edist\u00e4miseksi. T\u00e4ll\u00f6in ihmisen psykologiset ja sosiaaliset perustarpeet tulevat tyydytetyiksi ja h\u00e4n voi hyvin. Yksil\u00f6n kyky k\u00e4sitell\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 eteen tulevia haasteita kriittisesti pohtien, omaa toimintatapaansa reflektoiden, on keskeisess\u00e4 roolissa tuohon my\u00f6nteiseen tilanteeseen p\u00e4\u00e4semisen kannalta (Tiitinen ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

Ihannetilanteessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4<\/em> yksil\u00f6t kokevat itsens\u00e4 energisiksi, ja innostava ilmapiiri on vahvasti l\u00e4sn\u00e4; ty\u00f6n imuksi kutsuttu (Hakanen 2011, 103) my\u00f6nteinen olotila vallitsee. Ty\u00f6n voimakas imu voi my\u00f6s erityisesti yritt\u00e4jill\u00e4 olla ty\u00f6hyvinvoinnille haaste.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisesti koetun\/jaetun haasteen k\u00e4sittely, pohtiminen voi itsess\u00e4\u00e4n tuoda ty\u00f6skentelyyn osallistuville my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia. Itseohjautuvuusteorian m\u00e4\u00e4rittelemien (Deci & Ryan) ihmisen psykologisten perustarpeiden: kompetenssi, autonomia ja yhteenkuuluvuus toteutumisen tukeminen ty\u00f6ss\u00e4 tuottaa tehokkaasti my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia niin ty\u00f6ntekij\u00f6ille kuin koko organisaatiollekin (Ryyn\u00e4nen ym. 2020). Tieto mahdollisuudesta k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kollegan puoleen vaikeilta tuntuvissa ty\u00f6h\u00f6n liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n kuormittumista. Yhteinen ty\u00f6n pulmatilanteen k\u00e4sittely, pohdinta avaa eri n\u00e4k\u00f6kulmia ja voi tuottaa uusia oivalluksia vakiintuneista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja niiden kehitt\u00e4mistarpeista.<\/p>\n\n\n\n

Reflektointi osaksi toimintakulttuuria ja osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Esihenkil\u00f6n roolista k\u00e4sin yhteiseen pohdintaan voi rohkaista monella tapaa, t\u00e4rkeint\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 viesti\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisen n\u00e4kemys on tervetullut ja tarpeellinen. Uudenlaisen kulttuurin muodostuminen ei tapahdu hetkess\u00e4; sen vahvistaminen eri yhteyksiss\u00e4 on tarpeen. (Hakanen 2011.) Reflektointia hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 kynnys nostaa kehitt\u00e4miskohtia esille on pienempi. Ty\u00f6ntekij\u00e4n hyvinvoinnin ja ty\u00f6motivaation kannalta mahdollisuus vaikuttaa omaan ty\u00f6h\u00f6n on keskeinen tekij\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tukee mahdollisuus osallistua yhteisiin tilanteisiin, jossa aidosti mietit\u00e4\u00e4n parannusehdotuksia.<\/p>\n\n\n\n

Osaamisen kehittymist\u00e4 tapahtuu muutoksia ja ennakoimattomuutta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jatkuvasti. Oleellista on, miten ty\u00f6h\u00f6n luonnostaan liittyviin haasteisiin suhtaudutaan ja pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 niiden ratkomisessa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n monipuolisesti ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamista ja toisaalta luomaan oppimiselle otolliset olosuhteet. Selke\u00e4t ja oikeudenmukaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, arkinen yst\u00e4v\u00e4llisyys ja esimiehen tuki ovat esimerkkej\u00e4 ty\u00f6n sosiaalisista voimavaroista, joiden avulla ty\u00f6ntekij\u00e4n on turvallista tuoda yhteiseen pohdintaan omia ajatuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 (Hakala 2011, 45, 57-59).<\/p>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4ss\u00e4 kokemusten jakamisella on useita t\u00e4rkeit\u00e4 merkityksi\u00e4, kuten sosiaalisen tuen saaminen, yhteenkuuluvuuden kokemuksen vahvistaminen, toisten n\u00e4kemysten kuuleminen (Ragoobar 2019). T\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 tutkimuksia on tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, jossa ty\u00f6n luonteen vuoksi reflektoinnille on vahva tarve. Esimerkiksi kerran kuukaudessa toimineiden sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden reflektointiryhmien todettiin tuottavan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia niin ty\u00f6ntekij\u00f6ille, sosiaality\u00f6n asiakasryhmille kuin koko organisaatiollekin ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuuden v\u00e4hentymisen kautta (Lees & Cooper 2021). Ohjausty\u00f6ss\u00e4 asiakastilanteiden yhteinen reflektointi tukee ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointia, osaamisen vahvistumista ja tiimien moniammatillisuuden toteutumista. (esim. Reeves ym. 2010)
Ty\u00f6h\u00f6n liittyvien pulmatilanteiden ratkaisua voi helpottaa, jos ty\u00f6ntekij\u00e4t suhtautuvat my\u00f6nteisesti jatkuvaan oppimiseen ja reflektointiin toistensa kanssa. Esimiehen rooli reflektoivaan toimintatapaan siirtymisess\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4. H\u00e4nen on oltava valmis kuulemaan ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka saattavat haastaa olemassa olevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (Faller, Marsick, Russel 2020). Kaikkien meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimintakulttuurin muutos vie aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 olemme oivaltaneet?<\/h2>\n\n\n\n

Itsereflektio on yritt\u00e4jill\u00e4 ollut vahvasti mukana koko hankeprosessin ajan. Itsereflektion avulla yritt\u00e4j\u00e4t ovat pystynyt tarkastelemaan hankaliakin tunteita aiheuttanutta ep\u00e4varmuuden aikaa, jonka koronapandemia aiheutti. Hankkeessa yritt\u00e4j\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4sseet reflektoimaan pandemian aiheuttamia muutoksia, muutosten aiheuttamia tunteita, ajatuksia ja mahdollisesti jopa uskomuksia. Mutka-hankkeen valmennus- ja sparraustapaamiset ovat pitk\u00e4lti pohjautuneet reflektiiviseen keskusteluun kehitett\u00e4vien asioiden tiimoilta. Etenkin sparrausvaiheessa, kun kehitt\u00e4mis-\/muutosty\u00f6t\u00e4 oli l\u00e4hdetty konkreettisesti ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in ja kokeilemaan uusia toimintatapoja, antoivat sparraustapaamiset asiantuntijan tai vertaisten kanssa t\u00e4rke\u00e4n ajan pohtimiselle ja reflektiolle muuten kiireisess\u00e4 ty\u00f6arjessa.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kuusi<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Hankkeessa yritt\u00e4j\u00e4t ovat itsereflektiota hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarkastelleet esimerkiksi omaa johtamistyyli\u00e4, hyvinvointia, voimavaroja sek\u00e4 ajanhallinnan ja ty\u00f6n rajaamisen kysymyksi\u00e4. Itsereflektion avulla yritt\u00e4j\u00e4t ovat huomanneet osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeita esimerkiksi johtamiseen, palautumiseen ja ty\u00f6kykyyn liittyen. Omaan hyvinvointiin, sen edist\u00e4miseen ja ty\u00f6n ja arjen tasapainottamiseen liittyv\u00e4t kysymykset nousivat useassa keskustelussa pintaan. Hankkeessa kehitettiinkin t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen henkil\u00f6kohtaisen hyvinvoinnin tarkasteluun ja pohdintaan Hyvinvointiteko-lomake, jonka tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4 hyvinvointitekoja arkeen arvo- ja voimavaral\u00e4ht\u00f6isesti. Mutka-hankkeen lopussa jokaiselle hankkeeseen osallistuneelle tarjottiin mahdollisuus reflektoida matkaansa kehitt\u00e4misvalmennuksessa ja tuloksia, joita siin\u00e4 saavutettiin. <\/p>\n\n\n\n

Vertaisreflektion toteuttamiseen ty\u00f6h\u00f6n liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 yritt\u00e4jill\u00e4 oli useita mahdollisuuksia niin oman yrityksen henkil\u00f6st\u00f6n kuin yhdess\u00e4 toisten yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6idenkin kanssa. Yritt\u00e4j\u00e4t toivat esille etenkin n\u00e4iden yritt\u00e4jien v\u00e4listen kohtaamisten merkityksellisyytt\u00e4 omien n\u00e4k\u00f6kulmien avartumisen kannalta. Oman toiminnan tarkastelua ja kokonaisvaltaista j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4 koettiin tukevan parhaiten juuri se, ett\u00e4 sit\u00e4 pystyi pohtimaan toisen yritt\u00e4j\u00e4n kanssa. Yritt\u00e4j\u00e4t kokivat hy\u00f6dylliseksi mahdollisuuden jakaa yhteisi\u00e4 kokemuksia ja ty\u00f6h\u00f6n keskeisesti liittyvi\u00e4 haasteita. Keskustelu yritt\u00e4jien kesken koettiin Mutka-hankkeen ty\u00f6pajoissa luontevaksi, mik\u00e4 n\u00e4kyi ulosp\u00e4in nopeana ryhm\u00e4ytymisen\u00e4 ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tunnelmana.<\/p>\n\n\n\n

MUTKA-hankkeen valmennusvaiheen ty\u00f6pajassa yritt\u00e4j\u00e4t jakoivat pieniss\u00e4 ryhmiss\u00e4 kokemuksiaan haastavista tilanteista, joita he olivat yritystaipaleellaan kohdanneet. Keskusteluissa k\u00e4siteltiin tekij\u00f6it\u00e4, joiden avulla haasteista oli selviydytty. N\u00e4iden muutoksen onnistumisen avaintekij\u00f6iden tarkastelu osoittautui aiheeksi, jonka osallistujat kokivat merkitykselliseksi. Onnistuneen muutoksen reflektointi yhdess\u00e4 toisten yritt\u00e4jien kanssa sek\u00e4 tuotti kokemusta yhteenkuuluvuudesta ett\u00e4 nosti esille runsaasti my\u00f6nteiseen tulokseen johtaneita keinoja. Yrityksen ulkopuolelta tulevan muutoksen hyv\u00e4ksyminen ja l\u00e4hteminen siihen mukaan, n\u00e4htiin yhdeksi onnistumisen keinoksi. Haastavan tilanteen n\u00e4keminen mahdollisuutena oppia yhdess\u00e4 nostettiin esille. Sisukkuus, unelmiin ja omaan osaamiseen luottaminen edustivat yritt\u00e4jien usein esille nostamia vahvuuksia. Kokemukseen perustuvan tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen, osaavat yhteisty\u00f6kumppanit sek\u00e4 yhteisty\u00f6 niin yrityksen sis\u00e4ll\u00e4 kuin ulosp\u00e4inkin vahvistivat verkostoitumisen merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yritt\u00e4j\u00e4t pystyiv\u00e4t ty\u00f6pajoissa jakamaan ja pohtimaan niin asiakastilanteisiin kuin esimiesty\u00f6h\u00f6nkin liittyvi\u00e4 pulmatilanteita, jotka nostavat esiin kielteisi\u00e4 tunteita ja turhautumistakin. Keskin\u00e4inen luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne loivat keskusteluun otollisen ilmapiirin ilmaista yritt\u00e4j\u00e4kollegalle aitoja kehitt\u00e4misideoita ja saada toisaalta vahvistusta omille n\u00e4kemyksille. Ty\u00f6n rajaamisen t\u00e4rkeys esimerkiksi liittyen tavoitettavissa oloon her\u00e4tti runsaasti keskustelua ja t\u00e4ss\u00e4 vertaistuen merkitys v\u00e4littyi keskeisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksia ja niist\u00e4 johtuvia tulevaisuuden osaamisia on vaikea ennustaa. T\u00e4m\u00e4 muutosprosessi on jatkuvaa, jolloin osaamisen tunnistamisesta tulee entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. My\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4n, selvit\u00e4kseen jatkuvista muutoksista, on osattava hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aiemmin hankittua osaamista ja n\u00e4hd\u00e4 omat kehittymisalueet suhteessa tulevaisuuden teht\u00e4viin. Toisaalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa oman osaamisen lis\u00e4ksi muiden osaamista ja verkostoitua yhdist\u00e4en uudella tavalla eri osaamista yrityksen toimintaan. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osittain vaikeasti ennustettavan muutosprosessin seurauksena ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on oltava rohkeutta heitt\u00e4yty\u00e4 ep\u00e4mukavuusalueelle. Tarvitaan oppimis- ja muutoskyvykkyytt\u00e4, joka takaa rohkeuden heitt\u00e4yty\u00e4 uusiin, haastaviin tilanteisiin, taitoa hankkia uutta osaamista ja toimia muuttuvissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. MUTKA-hankkeessa olemme hy\u00f6dynt\u00e4neet dialogisen prosessin menetelm\u00e4\u00e4, jossa jokainen tulee kuulluksi. Dialogissa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 on ollut omien ajatusten reflektio ja esiin tuominen sek\u00e4 mahdollisuus kysy\u00e4 selkiytyst\u00e4 ja tarkistaa ymm\u00e4rryst\u00e4. Kaikki alkaa oman toiminnan ja sen kehitt\u00e4mistarpeen tiedostamisesta. Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 kyse on lopulta vuorovaikutuksesta ja sen kautta yhteisen ymm\u00e4rryksen ja tiedon rakentamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat: <\/h2>\n\n\n\n

Kristiina Makkonen<\/strong>, projektity\u00f6ntekij\u00e4, Jamk, Hyvinvointiyksikk\u00f6 <\/p>\n\n\n\n

Sanna Harjula<\/strong>, lehtori, Jamk, Hyvinvointiyksikk\u00f6 <\/p>\n\n\n\n

Annu Niskanen<\/strong>, lehtori, Jamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu <\/p>\n\n\n

\n
\"Euroopan
Toteutettu Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Muutoskyvykkyytt\u00e4 ja ty\u00f6hyvinvointia yrityksille koronasta selviytymiseksi – MUTKA -hankkeess<\/strong>a kehitettiin keskisuomalaisten mikro- ja pienten PK-yritysten muutoskyvykkyytt\u00e4 ja yritt\u00e4jien jaksamista tukevia toimintatapoja. Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke rahoitettiin REACT-EU-rahoitusv\u00e4lineen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Bucknell, K.J., Kangas, M., Crane, M.F. 2022. Adaptive self-reflection and resilience: The moderating effects of rumination on insight as a mediator. Personality and Individual Differences 185, 111234. <\/p>\n\n\n\n

Faller, P., Marsick, V. & Russel, C. 2020. Adapting Action Learning Strategies to Operationalize Reflection in the Workplace. Advances in Developing Human Resources 22, 3 291-307. <\/p>\n\n\n\n

Hakanen, J. 2011. Ty\u00f6n imu. Helsinki: Ty\u00f6terveyslaitos. <\/p>\n\n\n\n

Lees, A. & Cooper, A. 2021. Reflective practice groups in a children\u2019s social work setting – what are the outcomes, how do they work and under what circumstances? A new theoretical model based on empirical findings. Journal of Social Work Practice 35,1 93-109. <\/p>\n\n\n\n

Meyer, A., Murphy, G. Zimmermann, T., Fritz, T. 2021. Enabling good work habits in Software developers through reflective goal-setting. IEEE TRANSACTIONS ON SOFTWARE ENGINEERING 9,47 1872-1885. Viitattu 16.8.2023<\/p>\n\n\n\n

Kross, E., Ong, M,, Ayduk, O. 2023 Self-Reflection at Work: Why It Matters and How to Harness Its Potential and Avoid Its Pitfalls. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior 10:441\u2013464. Viitattu 16.8.2023 <\/p>\n\n\n\n

Ragoobar, R., Turton, R., Winter, H. et al. 2021. The \u2018shift reflection\u2019 model of group reflective practice: a pilot study in an acute mental health setting. Mental Health Practice 24,1 25-32. <\/p>\n\n\n\n

Sitra 2019. Kohti elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista. Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet.<\/a> Sitran selvityksi\u00e4 150. Viitattu 10.8.2023. <\/p>\n\n\n\n

Reeves, Scott, et al. 2010. Interprofessional Teamwork for Health and Social Care, John Wiley & Sons, Incorporated, ProQuest Ebook Central. Viitattu 25.8.2023. http:\/\/ebookcentral.proquest.com\/lib\/jypoly-ebooks\/detail.action?docID=547205. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nopeasti muuttuvat osaamisvaatimukset ja uudistuvat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t edellytt\u00e4v\u00e4t uusia keinoja erityisesti ty\u00f6ik\u00e4isten osaamisen kehitt\u00e4miseen ja t\u00e4m\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen haaste koskettaa my\u00f6s pieni\u00e4 yrityksi\u00e4 ja yksinyritt\u00e4ji\u00e4. Yritt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6 tarjoaa mahdollisuuden rikkaaseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ty\u00f6n arjessa ratkotaan monimutkaisia ongelmia, joihin ei ole olemassa yht\u00e4 ainoaa oikeaa ratkaisumallia. Arjessa yritt\u00e4j\u00e4t sanoittavat omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n usein ongelmanratkaisuprosessiksi. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa reflektio keinona […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":4043,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1141,3560,2053,2211,3963,3053","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[382,5,6],"tags":[75,411,65],"class_list":["post-4040","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-dialogisuus","category-kehittaminen","category-yhteistyossa","tag-tyohyvinvointi","tag-valmentaminen","tag-yrittajyys"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4040"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4180,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4040\/revisions\/4180"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4043"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}