![\"P\u00f6yd\u00e4n](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/06\/finalseminarFF1.jpg\")
Laatua ICT-opintoihin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4rajapinnasta \u2013 LIPPA -hanketta<\/a> toteuttavat Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun IT-Instituutti ja ammatillinen opettajakorkeakoulu ja se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. <\/p>\n\n\n\n LIPPA-hankkeen toimeksiannon avulla ohjattiin opiskelijat tutustumaan, millaista osaamista ICT-alan osaamiseltaan leve\u00e4ss\u00e4 ja moninaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan ja millaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja heid\u00e4n tulisi itselleen hankkia suhteessa omiin tavoitteisiinsa. Projektity\u00f6skentelyn toimeksiannolla pyrittiin my\u00f6s vahvistamaan opiskelijan omaa kyky\u00e4 osaamisensa sanoittamiseen ja n\u00e4in parantamaan mahdollisuuksia toimia vuorovaikutuksessa alan yritysten ja oppilaitoksen kanssa. <\/p>\n\n\n\n Toimeksiannon taustalla k\u00e4ytettiin SFIA-osaamiskehikkoa, jota IT-instituutin ohjaajat ovat arvioineet. Osaamiskehikkoon liitettiin my\u00f6s yleiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot (soft skills) (ks. my\u00f6s Rintam\u00e4ki & Frilander 2023<\/a>). Toimeksiannon avulla ker\u00e4ttiin samalla tietoa siit\u00e4, miten kehikko soveltuu opetuksen suunnittelun tueksi.<\/p>\n\n\n\n Toimeksiannossamme opiskelijatiimeilt\u00e4 toivottiin kehitysty\u00f6n tuloksena seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n ”Ohjelmistopalvelu, jonka avulla ICT-alan yritys voi vaivattomasti ja nopeasti kertoa, millaista osaamista he tarvitsevat vastavalmistuneelta ammattilaiselta. Tiedon ker\u00e4\u00e4misen tulisi olla yritykselle vaivatonta eli tapahtua nopeasti ja helposti. Tiimity\u00f6n on todettu tukevan moniammatillista ty\u00f6otetta ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4n itseohjautuvuutta. Tiimin yhteishenki, turvallinen ilmapiiri ja toimivuus koettiin t\u00e4rkeiksi toimivan tiimin tekij\u00f6iksi. Samoin vastuun antaminen enemm\u00e4n opiskelijoille lis\u00e4si heid\u00e4n rohkeuttaan ja vastuunkantoaan. (Kuukkanen ja Hynynen 2016.) Tiimin muodostamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on valita kriteerit, joilla toimiva tiimi muodostuu. <\/p>\n\n\n\n Yhteishengen muodostumista ja toimivuutta tukevat yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Ne kannattaa rakentaa yhdess\u00e4 tiimin kanssa. Luottamus ja kunnioitus toisia kohtaan ja erilaisten osaamisten ja vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen kuuluvat toimivan tiimin pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n Group was amazing. We had our bumps, but we came through.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Interesting, learning, understanding, expressing myself and teamwork.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n Oli mukavaa ja apua oli saatavilla helposti ja paras lopputulos l\u00f6ydettiin ryhm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Jamkin opiskelijoiden opintoihin kuuluva Future Factory -opintojakso ohjaa opiskelijat toimimaan monialaisessa tiimiss\u00e4 toteuttaen yritysten ja yhteis\u00f6jen asettamia toimeksiantoja. IT-Instituutin tieto- ja viestint\u00e4tekniikan opiskelijoiden Future Factory -toteutus sijoittuu toisen opiskeluvuoden kev\u00e4\u00e4lle. T\u00e4ss\u00e4 Future Factory -toteutuksessa on painopiste vahvasti ohjelmistopalvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Opintojaksolla opetus perustuu ns. ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen (Agile development) perusteille ja toimintatavoille. Tiimien ty\u00f6skentelyss\u00e4 sovelletaan aktiivisesti erilaisia ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen toimintatapoja: ”perinteisen” opetuksen sijaan oppiminen tapahtuu todellista ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 simuloivassa toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n Ketter\u00e4 kehitt\u00e4minen on k\u00e4sitteen\u00e4 jo 20 vuotta vanha ja se on t\u00e4n\u00e4 aikana sulauttanut sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 useita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vahvoja elementtej\u00e4 tiimioppimisen edist\u00e4miseen. Yksi paljon k\u00e4ytetty ketter\u00e4 menetelm\u00e4 on ns. Scrum-metodi ja siihen olennaisesti liittyv\u00e4t eri ”rituaalit”. <\/p>\n\n\n\n Perinteisesti projektin aikaikkuna ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ajanjaksona, jonka aikana alkuvaiheesta siirryt\u00e4\u00e4n loppuun m\u00e4\u00e4riteltyjen vaiheiden kautta. Tavoitteet pyrit\u00e4\u00e4n ennakkoon m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n tarkasti ja tunnistamaan mahdolliset eteen tulevat riskit. Ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen toiminta muuttaa suunnittelun ja toteutuksen koskemaan lyhyempia ajanjaksoja, joiden aikana voidaan reagoida esiintulleisiin haasteisiin ja suuntaamaan tavoitteet tarvittaessa uudelleen. Lopputuloksena on pyrkimys tuottaa toimeksiantajaa parhaiten palveleva tulos. Alkuvaiheessa asetettu tavoite voi siis olla jotain muuta, mutta asetetuilla resursseilla se saattaa palvella toimeksiantajaa paremmin. <\/p>\n\n\n\n Ketter\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua my\u00f6s filosofiaksi ja Scrum on t\u00e4rke\u00e4 menetelm\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4. Scrum-menetelm\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee yleiset raamit sille, miten projektin aikana teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ohjataan kohti asetettua tavoitetta. Scrum tarjoaa prosessin lis\u00e4ksi toiminnan arvioinnille eri n\u00e4k\u00f6kulmia. N\u00e4in voidaan havainnoida teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n vaativuutta; kuka ty\u00f6t\u00e4 tekee, kuinka ty\u00f6 etenee ja milloin se on tehty. (Northeastern University Graduate Programs 2021.)<\/p>\n\n\n\n Oppilaitosten hallinnon yleisesti omaksuma LEAN on my\u00f6s yksi ketterist\u00e4 menetelmist\u00e4, joka voidaan n\u00e4hd\u00e4 organisaation ohjausmallina ja itse ketteri\u00e4 menetelmi\u00e4 sovelletaan tiimitason ohjauksessa. (Schwaber & Sutherland 2020).<\/p>\n\n\n\n Ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen eri toimintatapoja soveltaen voidaan toteuttaa ongelmal\u00e4ht\u00f6inen projektioppimisymp\u00e4rist\u00f6, jonka avulla opiskelijat oppivat vahvasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentelytapaa. Todellisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ohjelmistoprojektin ohjaukseen liittyy my\u00f6s aktiivinen tilannekuvan koostaminen ja liiketalouden n\u00e4k\u00f6kulma. T\u00e4t\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s opiskelijoiden osallistamiseen ja motivointiin. Projektin tilannekuvan koostamiseksi tarvitaan kuitenkin eri ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, jotka mahdollistavat tarvittavan tiedon ker\u00e4\u00e4misen ja tiedon visualisoinnin. Tilannekuva projektin etenemisest\u00e4 toimii hyvin esimerkkin\u00e4 esimerkiksi datal\u00e4ht\u00f6isen tiedolla johtamisen mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n Scrum -menetelm\u00e4ss\u00e4 oppiminen jaetaan osatavoitteisiin, joita seurataan. Edistymisen seuranta toteutui Future Factory -projektin ty\u00f6skentelyss\u00e4 viikon sprinteiss\u00e4. Tiimit toimittivat viikoittaiset raportoinnit Product Ownerille (t\u00e4ss\u00e4 projektissa opettaja). Jokainen maanantai aloitettiin klo 9 tarkastelemalla yhdess\u00e4 v\u00e4litavoitteita ja niiden saavuttamista tiimeitt\u00e4in. Tiimit olivat p\u00e4ivitt\u00e4neet Product Ownerin luomaan Status Dashboard -tauluun sprintin tilanteensa viikoittain kolmen asian osalta: mit\u00e4 olemme saavuttaneet?, Onko meill\u00e4 ongelmia\/haasteita? sek\u00e4 seuraavat askeleet.<\/p>\n\n\n\n Et\u00e4n\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t tiimit kokoontuivat joka maanantai ja tiistai ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tavoitteiden eteen. Heill\u00e4 oli opintojaksolle luotuna oma alikanava Teamsissa yhteist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 varten. Sen lis\u00e4ksi he saivat vapaasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4. Opiskelijat kertoivatkin innostuneesti monenlaisista ty\u00f6v\u00e4lineist\u00e4, joita heill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n esim. reaaliaikaisen ty\u00f6skentelyn tueksi. <\/p>\n\n\n\n Tiimit t\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s fiilismittaria omasta etenemisest\u00e4\u00e4n, jota opettaja ja ohjaajat seurasivat. Fiilismittari oli toteutettu Gitlab\/PowerBI-ty\u00f6kaluilla ja siit\u00e4 tiimit ja ohjaajat visuaalisesti n\u00e4kiv\u00e4t opiskelijoiden fiilisten etenemisen eriv\u00e4risin\u00e4 nousevina ja laskevina k\u00e4yrin\u00e4. H\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 lasku k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4 johti ohjauskeskusteluun tiimin kanssa.<\/p>\n\n\n\n Tiimien toiminta t\u00e4ht\u00e4si loppuseminaariin (Final seminar). Seminaarissa opiskelijat esitteliv\u00e4t toteuttamansa ohjelmistopalvelun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4edustajat ja sidosryhm\u00e4t tutustuivat toteutuksiin ja keskustelivat tiimien kanssa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 palautteen saamisen paikka tiimeille. <\/p>\n\n\n\n Kokonaisuutena opintojakson arviointi koostui aktiivisuudesta ja ohjelmistokehitysprojektin tuloksista. Aktiivisuuden osalta mitattiin tehtyj\u00e4 ty\u00f6tunteja (min 100h – max 250h) tiimin kesken koko prosessin aikana. Tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten tiimin tekem\u00e4t tunnit projektin aikana ovat suhteessa tiimin tulokseen. Jokainen tiimi teki my\u00f6s projektin loppuarvioinnin. Lis\u00e4ksi jokainen opiskelija dokumentoi oppimistaan oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjaan. Se sitoo opiskelijan arvioimaan omaa oppimisprosessiaan, oman osaamisensa kehittymist\u00e4 sek\u00e4 omaa ty\u00f6panosta prosessissa sek\u00e4 suhteessa toisiin ryhm\u00e4n j\u00e4seniin.<\/p>\n\n\n\n Ongelmanratkaisutaidot on yksi keskeinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen, jota t\u00e4ll\u00e4 opintojaksolla p\u00e4\u00e4see harjoittelemaan. Arviointiin liittyen opintojakson tiedoissa todetaankin, ett\u00e4 mik\u00e4li tiimi kohta tiimity\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n haasteita, mutta sel\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne kunnialla, on se pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 meriitti (Assessment of the course 2023).<\/p>\n\n\n\n Eri yritysten edustajia pyydettiin projektin aikana osallistumaan erilaisiin katselmointeihin, jotka ovat osa ketter\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 eri katselmoinnit toimivat hyvin\u00e4 kurkistuspistein\u00e4 projektin toimintaan ja samalla tuovat ammattilaiset osaksi ty\u00f6skentely\u00e4 luonnollisella tavalla. Samalla ammattilaiset voivat nostaa reaalimaailman esimerkkej\u00e4 tai huomioita tiimeiss\u00e4 tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Syksyn aikana 2022 tehtiin Jamkin IT-Instituutin vaikutusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 eri ohjelmistoalan yrityksiss\u00e4 osaamiskartoitusty\u00f6paja, jossa selvitettiin yrityksiss\u00e4 tarvittavaa osaamista. T\u00e4m\u00e4 kartoitus johti ajatukseen toteuttaa ty\u00f6kalu osaamistarvekartoitukseen. T\u00e4m\u00e4 kehitysidea p\u00e4\u00e4tettiin ottaa pohjaksi LIPPA-hankeen toimeksiannolle. <\/p>\n\n\n\n Toimeksiantona toteutettu Skill Collector-ty\u00f6kalun prototyyppi mahdollistaa tarvittavan osaamistarpeen kartoittamisen eri sidosryhmilt\u00e4. Ty\u00f6kalun kehitys jatkuu edelleen kes\u00e4n 2023 aikana WIMMA Lab-projektioppimisymp\u00e4rist\u00f6n projektina, ja toivomme palvelun olevan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 syksyn aikana.<\/p>\n\n\n\n Kaikki 16 ryhm\u00e4\u00e4 tuottivat itsen\u00e4isen toteutuksen, joista esimerkkin\u00e4 on nostettu Gang de Farine -ryhm\u00e4n toteuttama ratkaisu<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Kaikki ryhm\u00e4t ja toteutukset ovat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 opintojakson verkkosivustolla<\/a>. <\/p>\n\n\n\n Opintojakso sai opiskelijoilta todella hyv\u00e4\u00e4 palautetta. 15 tiimi\u00e4 piti sit\u00e4 positiivisena kokemuksena, yksi tiimi neutraalina. Projekti oli useimmille ”ty\u00f6l\u00e4s mutta todella antoisa kokemus”. Sitoutumisen ja motivaation n\u00e4k\u00f6kulmasta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ainoastaan 1 opiskelija 100 opiskelijasta keskeytti 3 kuukautta kest\u00e4v\u00e4n projektin. <\/p>\n\n\n\n Opiskelijat kokivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojensa kehittyneen hyvin. Moni koki oppineensa paljon uusia oman alan substanssiin liittyvi\u00e4 taitoja. Uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta moni opiskelija my\u00f6s kertoi ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4, mihin haluaa keskitty\u00e4 jatkossa opinnoissaan. Ryhm\u00e4n motivoiva ja oppimista tukeva rooli tunnistettiin monissa palautteissa. Melko monet kertoivat, ett\u00e4 projekti oli ty\u00f6l\u00e4s, koska sen aikana joutui opiskelemaan hieman liikaakin uutta asiaa aivan alusta asti. T\u00e4m\u00e4 johtui pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 2. vuoden opiskelijoille ei viel\u00e4 ole ehditty opettaa kaikkea projektiin liittyv\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Mielenkiintoista opiskelijoiden palautteissa oli, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki tiimit kertoivat et\u00e4tiimien ty\u00f6skentelyn onnistuneen hienosti. Opiskelijat kertoivat monista eri ty\u00f6v\u00e4lineist\u00e4, joita olivat hy\u00f6dynt\u00e4neet opintojakson Teams-kanavien lis\u00e4ksi. Et\u00e4tiimien ty\u00f6skentelyn onnistumiseen vaikutti suuresti opintojaksolla k\u00e4ytetty pedagogisesti tiimity\u00f6t\u00e4 ohjaava scrum-menetelm\u00e4 sek\u00e4 opintojakson opettajan ohjaus menetelm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n Opintojaksoon liittyi palautekysely, jossa tarkastelun kohteeksi oli valittu joukko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja sek\u00e4 ammatillisia taitoja (kuva 5). Opiskelijat arvioivat palautteessa oman osaamisen kehittymist\u00e4 n\u00e4iden valittujen tarkastelukohteiden pohjalta. Taitojen edistymist\u00e4 tarkasteltiin arvointiasteikolla, jossa -1= taantunut ja +3 = 3 j\u00e4ttiaskel. Tuloksista voidaan osoittaa vahvaa kehityst\u00e4 viestinn\u00e4n, yhteisty\u00f6n ja tiimity\u00f6skentelyn osalta.<\/p>\n\n\n\n Ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen menetelm\u00e4 on ohjelmistokehitysalalla paljon k\u00e4ytetty ja sopiva menetelm\u00e4, jonka avulla opiskelijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiudet vahvistuvat niin yleisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kuin substanssiosaamisen n\u00e4k\u00f6kulmista. Menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 edist\u00e4\u00e4 n\u00e4in ollen opiskelijoiden osaamisten kehittymist\u00e4 ja sit\u00e4 kautta sujuvia siirtymi\u00e4 koulutuksesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Opettajalta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista kehitt\u00e4v\u00e4n menetelm\u00e4n ammattitaitoinen k\u00e4ytt\u00e4minen vaatii ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tuntemusta ja vuorovaikutustaitoja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suuntaan, oppijal\u00e4ht\u00f6isen pedagogiikan osaamista sek\u00e4 yleisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja, kuten muutoskyvykkyytt\u00e4, luovuutta, yhteisty\u00f6kyky\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, kollegiaalista tiimity\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 muutosjoustavuutta. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 opintojakson opettaminen tarkoittaa opettajan pedagogisena digiosaamisena? Pedagoginen digiosaaminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 kykyn\u00e4 suunnitella, toteuttaa ja soveltaa johdonmukaisesti opetusta, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n digiteknologiaa. Kouluopetuksen eurooppalaisella verkkofoorumilla digitaalisen koulutuksen asiantuntija Lidija Kralj nostaa esiin, ett\u00e4 ketter\u00e4n ohjelmistokehityksen periaatteita voitaisiin soveltaa my\u00f6s koulutukseen. T\u00e4ll\u00f6in korostettaisiin <\/p>\n\n\n\n Ketter\u00e4n l\u00e4hestymistavan soveltaminen opettajien pedagogisen digiosaamisen kehitt\u00e4miseen tarkoittaa, ett\u00e4 opettajien on hankittava digiosaamista, kokeiltava sit\u00e4 opetuksessaan, reflektoitava tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4, keskusteltava kokeiluista oppilaiden kanssa, kehitelt\u00e4v\u00e4 parannusehdotuksia ja teht\u00e4v\u00e4 uudelleen paranneltu kokeilu: ”tee, hanki palautetta, paranna, toista.”(Kralj 2021.)<\/p>\n\n\n\n Ajatuksemme hankkeemme my\u00f6t\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4llainen osaamisen kehitt\u00e4minen onnistuu mielekk\u00e4\u00e4sti kokemuksia jakamalla ja yhdess\u00e4 tehden. LIPPA-hankkeessa k\u00e4ynnistimme opettajien Verstas-ty\u00f6pajoissa yhteisten kokeilujen ja pedagogisten ideoiden jakamisen k\u00e4yt\u00e4nnett\u00e4 ICT-alan opettajien kesken. When you look at the stars and the galaxy, you feel that you are not just from any particular piece of land, but from the solar system. <\/p>\nKalpana Chawla<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Edell\u00e4 kuvattu projektimainen tiimioppimisen prosessi on pedagogiikkaa, joka erityisesti lis\u00e4\u00e4 opiskelijoiden sellaista osaamista, jota tarvitaan verkostomaisessa ja moninaistuvassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja ei opita yksin opiskelemalla, vaan vuorovaikuttamalla aktiivisesti toisten oppijoiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa \u2013 yhteisin pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6in ja menetelmin, joita esimerkiksi Scrum tuo oppimiseen.<\/p>\n\n\n\n Modernin oppimisk\u00e4sityksen yhteiskunnallinen vaikutus n\u00e4kyy selkeimmin modernien organisaatioiden toiminnassa. Modernit organisaatiot ovat poistaneet erillisi\u00e4, hierarkisia rakenteita ja pyrkineet luomaan uusia ja innovatiivisia yhteisen toiminnan muotoja. N\u00e4in on syntynyt tiimi- ja verkosto-organisaatiota, joissa korostuu kollektiivisuus ja aktiivinen kollektiivinen ennakkosuunnittelu. Kyvykkyys uudistua ja oppia toiminnasta on tiimi- ja verkosto-organisaatiolle tyypillinen ominaisuus. Osaaminen k\u00e4sitteen\u00e4 on tullut ammattitaidon tai asiantuntijuuden oheen, ja usein se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yleisemp\u00e4n\u00e4 ja laajempana k\u00e4sitteen\u00e4 kuin esim. ammattitaito. Olettamuksena osaaminen on yksil\u00f6llist\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4, sek\u00e4 formaalin koulutuksen ett\u00e4 informaalin kokemisen ja kehityksen tulosta, pelk\u00e4n tiet\u00e4misen sijaan laajempaa, sosiaalisesssa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tekemisen hallintaa. Se on joustavuutta, ep\u00e4varmuuden sietoa ja muutoshalukkuutta, sek\u00e4 jatkuvaa arviointia, reflektointia ja edelleen kehitt\u00e4mist\u00e4. Osaaminen on jossain m\u00e4\u00e4rin kontekstisidonnaista, ja osaamisen arviointi on vahvasti yhteydess\u00e4 toimintakulttuuriin (=kollektiivinen asiantuntijuus). Asiantuntijoiden verkostoty\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on kyvykkyyden kehitt\u00e4minen oppimisen kautta. Oppiminen ja kyvykkyys rakentuvat \u00e4lykk\u00e4\u00e4ss\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 kollektiivisen tekemisen tuloksena. Kyvykkyys on siis yhteis\u00f6n, ei niink\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n ominaisuus. Sen vuoksi yksil\u00f6iden t\u00e4rkein taito on toimia yhdess\u00e4. (Helakorpi 2009).<\/p>\n\n\n\n Euroopan komission digitaalisen koulutuksen asiantuntija Lidija Kralj (2021) nostaa esiin k\u00e4sitteen pedagoginen digiosaaminen. Se on kyky\u00e4 suunnitella, toteuttaa ja soveltaa johdonmukaisesti opetusta, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n digiteknologiaa. Kyse ei ole muuttumattomista asenteista, tiedoista ja taidoista, vaan ketter\u00e4st\u00e4 kyvyst\u00e4 omaksua uutta. Ketter\u00e4n ohjelmistokehityksen julistus esittelee parempia tapoja tehd\u00e4 ohjelmistokehitysty\u00f6t\u00e4. Samoja periaatteita voitaisiin soveltaa koulutukseen.<\/p>\n\n\n\n Voisimmeko soveltaa vastaavaa l\u00e4hestymistapaa my\u00f6s opettajien pedagogisen digiosaamisen kehitt\u00e4miseen? Vastaavan l\u00e4hestymistavan soveltaminen tarkoittaisi, ett\u00e4 opettajien on hankittava digiosaamista, kokeiltava sit\u00e4 opetuksessaan, reflektoitava toimintoja, keskusteltava niist\u00e4 oppilaiden kanssa, ratkaistava, miten niit\u00e4 voi parantaa, ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 niit\u00e4 uudelleen. Toimittava siis ketter\u00e4n metodologian mukaisesti: tee, hanki palautetta, paranna, toista. <\/p>\n\n\n\n Ketter\u00e4n pedagogiikan mahdollisuudet modernisti toimivan koulutuksen johtamisen v\u00e4lineen\u00e4 ovat ilmeiset. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 pedagogisen osaamisen ett\u00e4 digitaalisen osaamisen. N\u00e4iden osaamisten kehittymisen mahdollistaminen ja vahvistaminen opettajille on avainroolissa opetuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Oppilaitosten toimintatapojen, pedagogiikan ja osaamisen kehitt\u00e4misell\u00e4 on yhteys my\u00f6s oppilaitosyhteis\u00f6jen hyvinvointiin. Oppilaitosten kehitt\u00e4misess\u00e4 puhuttava opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen on ollut k\u00e4sittelyss\u00e4 my\u00f6s LIPPA-hankkeessa. Opiskelijoiden kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehdyn k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen kehitt\u00e4misty\u00f6n ja kokeilujen my\u00f6t\u00e4 olemme havainneet, ett\u00e4 ammattikorkeakoulun arjen toimiva pedagogiikka on parasta tukea opiskelijan hyvinvoinnille ja siihen panostamalla sujuvoitamme opiskelijoiden siirtym\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\nOpiskelijan kyky oman osaamisensa sanoittamiseen avaimena ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n? <\/h2>\n\n\n\n
Toimeksianto opiskelijatiimeille <\/h3>\n\n\n\n
Vastaavasti yritykselt\u00e4 ker\u00e4tyn datan tulee olla helposti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 koulutusorganisaatiossa (Jamkissa), niin ett\u00e4 sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksen kehitt\u00e4miseen yksitt\u00e4isill\u00e4 opintojaksoilla ja sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4.”
T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena oli my\u00f6s uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta luoda opiskelijalle merkityksi\u00e4 opiskeltavien sis\u00e4lt\u00f6jen, opiskelijan omien taitojen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisvaatimusten kesken.<\/p>\n\n\n\nProjektioppiminen – tiimeiss\u00e4 oppien ja ketter\u00e4sti kehitt\u00e4en<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n
\n
Jamkin Future Factory ja ketter\u00e4n kehitt\u00e4misen Scrum-malli opiskelijoiden osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 <\/h2>\n\n\n\n
Scrumin metodeja ovat <\/h4>\n\n\n\n
\n
Prosessin eteneminen <\/h2>\n\n\n\n
![\"Kuvion](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/06\/status.png\")
![\"Kuvassa](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/06\/kuva2-Rintamaki.png\")
Prosessin p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen ja arviointi <\/h3>\n\n\n\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 mukana prosessissa <\/h3>\n\n\n\n
Projektin tuloksena Skill Collector -ty\u00f6v\u00e4line osaamistarpeen kartoitukseen<\/h2>\n\n\n
![\"Kannettava](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/06\/demokoneFF.jpg\")
Opiskelijat kokivat projektin antoisaksi \u2013 my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6skentely sujuvaa<\/h2>\n\n\n\n
![\"Palkkikuviossa](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/06\/tyoelamataitojenkehittyminen.png\")
Opettajan pedagoginen digiosaaminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista kehitt\u00e4vien menetelmien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 <\/h2>\n\n\n\n
\n
<\/p>\n\n\n\nOppimisen johtaminen <\/h2>\n\n\n\n
\n
Ketter\u00e4n l\u00e4hestymistavan keskeiset ajatukset (opetusalalle sovellettuna):<\/h4>\n\n\n\n
\n
Kirjoittajat:<\/h3>\n\n\n\n