{"id":3983,"date":"2023-04-04T09:15:14","date_gmt":"2023-04-04T09:15:14","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3983"},"modified":"2023-09-08T09:22:23","modified_gmt":"2023-09-08T09:22:23","slug":"neuroseptio-eli-turvallisuustutka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2023\/04\/04\/neuroseptio-eli-turvallisuustutka\/","title":{"rendered":"Neuroseptio eli turvallisuustutka"},"content":{"rendered":"\n

Kouluttajan toiminta tukemassa opiskelijan kyky\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyyn ja yhteyden kokemusta verkko-oppimisessa<\/h3>\n\n\n\n

Turvallinen tila verkko-oppimisessa on yhteisesti havainnoitua yhteyden tilaa ja sen j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelijoiden kanssa. Kokemus turvallisuudesta mahdollistaa syvempi\u00e4 oppimisprosesseja ja luovaa toimintaa. Neurofysiologi Stephen Porgesin polyvagaaliteoria esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyy tiedostamaton tarkkailuj\u00e4rjestelm\u00e4, joka havainnoi riskej\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja s\u00e4\u00e4telee k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sen mukaisesti sopeuttavaan suuntaan. Neuroseptio eli turvallisuustutka on tiedostamatonta hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n omaan neuraaliseen informaatioon perustuvaa havainnointia, jonka my\u00f6t\u00e4 hermoj\u00e4rjestelm\u00e4 kartoittaa turvallisuuden ja vaaran merkkej\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. (Dana 2020a; Porges 2004; Porges 2017, 72.) T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esittelemme neuroseption k\u00e4sitteen ja siihen liittyv\u00e4n tiedon soveltamista verkko-oppimisessa ja vaikutusta oppimiseen.<\/p>\n\n\n\n

Turvallisuus<\/h2>\n\n\n\n

Turvallisuutta ja liittymist\u00e4 tukeva hermostollinen tila liittyy oppimisen prosessien aktivoitumiseen ja mahdollistaa siten tehokasta oppimista. Havaintokokemus turvallisuudesta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ihmisen suhdetta itseens\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Evolutiivisesti, hierakisesti kehittynyt autonominen hermosto s\u00e4\u00e4telee sit\u00e4, miten kunkin hetken turvallisuus tulkitaan ja miten siihen reagoidaan. Vaaran uhatessa taistelemaan, pakenemaan, j\u00e4hmettym\u00e4\u00e4n tai turvallisuutta viestivien havaintojen mukaisesti ohjaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sosiaaliseen liittymiseen. (Dana 2020a; Porges 2004; Porges 2017, 72).<\/p>\n\n\n\n

Kun hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n neuroseptio havaitsee vuorovaikutustilanteen turvalliseksi, parasympaattisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n ventraalivagaalinen kompleksi aktivoituu yhteisess\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon kokemuksessa tukemaan turvallista liittymist\u00e4 ja hermostollista yhteiss\u00e4\u00e4tely\u00e4, jolloin puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tapahtuu vireystilan alasp\u00e4in s\u00e4\u00e4tely\u00e4, mik\u00e4 mahdollistaa sosiaalisen liittymisen ja ylempien kortikaalisten aivotoimintojen aktivoitumisen sek\u00e4 tiedonk\u00e4sittelyyn ja oppimiseen liittyvi\u00e4 prosesseja. (Geller & Porges 2014, Geller 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Neuroseptiivisen havaintotoiminnan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 voidaan soveltaa verkko-oppimisen ja -ohjauksen tilanteisiin. Kun kouluttaja on tietoinen hermostollisten vireytymistilojen vaikutuksesta oppimisen prosesseihin, h\u00e4n voi aktivoida sosiaalista liittymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa sek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kuormittavaa stressi\u00e4. Tarvittaessa h\u00e4n voi tukea my\u00f6s opiskelijoiden autonomista hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4n pois defensiivisen toiminnan tiloista. T\u00e4ll\u00f6in opiskelijan fysiologinen tila autonomisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4n\u00e4 tukee oppimista, hyvinvointia, terveytt\u00e4, muutosta, kasvua ja palautumista. T\u00e4llaista fysiologista tilaa tukee yhdess\u00e4 havainnointi. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista tarkastella esimerkiksi opiskelijan haasteellista kokemusta, joka haittaa h\u00e4nen oppimistaan. Kouluttajan toiminnan ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on luoda turvallisuutta ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opiskelijan hermostollisen vireystilan muutokset oppimisen haasteista selvi\u00e4misen\u00e4. Kouluttajan my\u00f6t\u00e4tuntoinen ja opiskelijan hermostollista tilaa resonoiva suhtautuminen ovat jo itsess\u00e4\u00e4n v\u00e4lineit\u00e4, joilla opiskelijan hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tuetaan siirtym\u00e4\u00e4n sosiaalisen liittymisen tilaan.<\/p>\n\n\n\n

Kouluttajan kyky yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon tilaa<\/h2>\n\n\n\n

Yhteyden kokemus mahdollistuu kyvyst\u00e4 asettua, toimia ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 hermostollista l\u00e4sn\u00e4olon tilaa, josta k\u00e4sin on mahdollista kohdata my\u00f6s muiden disregulatiivisia ja dissosiatiivisia tiloja tuomalla n\u00e4m\u00e4 kokemukset tietoisen havainnoinnin kohteeksi ja tukemalla toisten kyky\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyyn ja kykyyn rakentaa yhteyden tiloja uudelleen (Dana 2020b, 22\u201323, 29\u201330). Oppimisen prosessien aikana hermostollista s\u00e4\u00e4tely\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 turvallisuuden tila v\u00e4littyy ensisijaisesti neuroseptiivisesti vastaanotetussa l\u00e4sn\u00e4olemisen ja yhteyden kokemuksessa, jolloin kouluttajan rooli ennakoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on merkityksellinen. Verkossa opiskeltaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rytmitt\u00e4\u00e4 opiskelua, taukoja ja vuorovaikutusta. T\u00e4m\u00e4 voi tapahtua siten, ett\u00e4 ty\u00f6skentelyn v\u00e4liss\u00e4 voidaan vuorovaikutteisesti reflektoida ja havainnoida omaa kokemusta yhdess\u00e4 esimerkiksi pelin, leikin tai liikkumisen kautta. T\u00e4ll\u00f6in yhdess\u00e4 jakamiselle syntyy tilaa ja mahdollisuuksia yhteiss\u00e4\u00e4telylle, mik\u00e4 tukee opiskelijan yksil\u00f6llist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon tilaa.<\/p>\n\n\n\n

Turvallisuuden tilassa voimme harjoittaa opiskelijan kanssa tietoista havainnointia, kohdata ja reflektoida haasteellisia kokemuksia ja auttaa opiskelijaa kasvattamaan itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen reaktiivisuus, esimerkiksi levottomuus, v\u00e4symys, tylsistyminen tai \u00e4rtymys hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoituksenmukaisena, puolustautumiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4, el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintana (Geller 2018; Porges 2017, 86,195, 201\u2013202, 222, 242).<\/p>\n\n\n\n

Kouluttajan ymm\u00e4rrys neuroseptiosta<\/h2>\n\n\n\n

Kaikenlaista verkko-oppimista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella neuroseptiivisen turvallisuutta havainnoivan toiminnan kautta. Kun hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n neuroseptio havaitsee oppimis- tai vuorovaikutustilanteen turvalliseksi, on mahdollista oppia tehokkaasti. Kouluttajan tietoisuus hermostollisten vireytymistilojen vaikutuksesta antaa v\u00e4lineit\u00e4 suunnitella ja ennakoida sosiaalista liittymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa verkko-oppimisessa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki toiminta verkossa, niin itsen\u00e4isesti suoritettavat teht\u00e4v\u00e4t, ryhm\u00e4ty\u00f6t kuin siirtym\u00e4t oppimisessa ja verkko-oppimistiloissa, on mahdollista j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja suunnitella siten, ett\u00e4 osallistujien fysiologinen tila autonomisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4n\u00e4 tukee osallistujien kyky\u00e4 asettua turvalliseen yhteyteen oppimisen prosessien aikana. Edell\u00e4 kerrottu p\u00e4tee sek\u00e4 yht\u00e4aikaiseen ett\u00e4 eriaikaiseen verkko-oppimiseen. Kouluttaja voi erilaisilla harjoitteilla ja menetelmill\u00e4 edesauttaa opiskelijan omaan neuraaliseen informaatioon perustuvaa havainnointia, jonka my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 kartoittaa turvallisuuden ja liittymisen kokemuksia, jotka tukevat turvallista opiskelua verkossa ja liittymist\u00e4 toisiin.<\/p>\n\n\n\n

Haluatko kuulla lis\u00e4\u00e4? <\/h3>\n\n\n
\n
\"Neuroseptio<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Keskustelemme neuroseptiosta verkko-oppimisessa my\u00f6s podcastissa, jonka tuotimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023.<\/p>\n\n\n\n

Kuuntele Neuroseptio verkko-oppimisessa -podcast Soundcloudissa <\/a><\/p>\n\n\n\n

Podcastin tekstivastine (pdf)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat: <\/h2>\n\n\n\n

Jari Karttunen, lehtori, Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

Helena Romppanen, tanssi-liiketerapeutti, opettaja<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tutustu TOVE-hankkeeseen: <\/strong>Kirjoittajat ovat osallistuneet TOVE – Opettajankouluttajien tunnetoimijuuden ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 -hankkeen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 2022. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittama TOVE-hanke tutkii ja kehitt\u00e4\u00e4 opettajankouluttajien tunnetoimijuutta ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Hanketta koordinoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto ja mukana hankkeessa ovat Turun ja Helsingin yliopistot sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Lis\u00e4tietoja hankkeen verkkosivustolla tove.jyu.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n

Dana D. 2020a. Polyvagal Flip Chart – Understanding the Science of Safety. W. W. Norton & Company N.Y 10110.<\/p>\n\n\n\n

Dana D. 2020b. Polyvagal Exercises for Safety and Connection. W. W. Norton & Company. New York, NY 10110.<\/p>\n\n\n\n

Porges S. 2004. Neuroception: A Subconscious System for Detecting Threats and Safety. University of Illinois at Chicago 13.08.2020 https:\/\/static1.squarespace.com\/static\/ 5c1d025fb27e390a78569537\/t\/5ccdff181905f41dbcb689e3\/1557004058168\/Neuroception.pdf<\/p>\n\n\n\n

Porges S. 2017. The Pocket Guide to the Polyvagal Theory: The Transformative Power of Feeling Safe. W. W. Norton & Company. New York, N.Y. 10110.<\/p>\n\n\n\n

Geller S. 2018. Therapeutic Presence and Polyvagal Theory: Principles and Practices for Cultivating effective Therapeutic relationships. Teoksessa: Clinical Applications of Polyvagal Theory – The Emergence of Polyvagal-Informed Therapies (s.106-126). (Toim.) Porges S.W. & Dana D. 2018. W. W. Norton & Company, New York, NY 10110.<\/p>\n\n\n\n

Geller S. & Porges S. 2014. Therapeutic presence: Neurophysiological mechanisms mediating feeling safe in therapeutic relationships. Journal of Psychotherapy Integration, 24(3), 178\u2013192. https:\/\/doi.org\/10.1037\/a0037511<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kouluttajan toiminta tukemassa opiskelijan kyky\u00e4 itses\u00e4\u00e4telyyn ja yhteyden kokemusta verkko-oppimisessa Turvallinen tila verkko-oppimisessa on yhteisesti havainnoitua yhteyden tilaa ja sen j\u00e4sent\u00e4mist\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelijoiden kanssa. Kokemus turvallisuudesta mahdollistaa syvempi\u00e4 oppimisprosesseja ja luovaa toimintaa. Neurofysiologi Stephen Porgesin polyvagaaliteoria esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyy tiedostamaton tarkkailuj\u00e4rjestelm\u00e4, joka havainnoi riskej\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja s\u00e4\u00e4telee k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sen mukaisesti sopeuttavaan suuntaan. Neuroseptio […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3986,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,387,188],"tags":[],"class_list":["post-3983","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-ohjaus-verkossa","category-uusi-opettajuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3983","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3983"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3983\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4201,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3983\/revisions\/4201"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3986"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3983"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3983"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3983"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}