{"id":3934,"date":"2023-02-07T14:04:17","date_gmt":"2023-02-07T14:04:17","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3934"},"modified":"2023-09-08T07:56:10","modified_gmt":"2023-09-08T07:56:10","slug":"koira-avusteisuus-vahvistaa-toimijuutta-uraohjauksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2023\/02\/07\/koira-avusteisuus-vahvistaa-toimijuutta-uraohjauksessa\/","title":{"rendered":"Koira-avusteisuus vahvistaa toimijuutta uraohjauksessa"},"content":{"rendered":"\n<p>Millaista on koira-avusteinen uraohjaus? Voisiko koiran l\u00e4sn\u00e4olo tuoda ohjausvuorovaikutukseen samankaltaisia my\u00f6nteisi\u00e4 elementtej\u00e4, joita olen kokenut ty\u00f6skennelless\u00e4ni viiden vuoden ajan koira-avusteisesti erityisopettajana alakoulussa? Millainen vaikutus koira-avusteisuudella olisi ohjattavan toimijuuteen? Ratkaisukeskeisen\u00e4 el\u00e4inavusteisena valmentajana p\u00e4\u00e4tin toteuttaa uraohjausopintojeni kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n viralliseksi Karva-Kaveriksi testatun ja hyv\u00e4ksytyn koirani kanssa. Teoreettisena viitekehyksen\u00e4 hy\u00f6dynsin <em>Sustainable Career Theorya<\/em> (De Vos, Van der Heijden &amp; Akkermans 2020), josta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yt\u00e4n nimityst\u00e4 <em>kest\u00e4v\u00e4 urateoria<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Toimijuus kest\u00e4v\u00e4n urateorian viitekehyksess\u00e4 <\/h2>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4 urateoria (Sustainable Career Theory) pureutuu nimens\u00e4 mukaisesti tarkastelemaan <strong>yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nuran kest\u00e4vyytt\u00e4 eli jatkuvuutta<\/strong>. Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 urateoriassa yksil\u00f6n urapolun (ep\u00e4)jatkuvuutta tarkastellaan <strong>kolmen ydinilmentym\u00e4n<\/strong> (core indicators) kautta, joita ovat terveys (health), onnellisuus (happiness) ja tuottavuus (productivity). Yksil\u00f6n fyysist\u00e4 ja psyykkist\u00e4 terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 (capasity) peilataan nykyhetken lis\u00e4ksi urapolun eri tilanteisiin eri ajanjaksoina. Onnellisuus ja uratyytyv\u00e4isyys linkittyv\u00e4t laajemmin ohjattavan arvoihin, uratavoitteisiin, tarpeisiin ja tasapainoon ty\u00f6n ja henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n sek\u00e4 ohjattavan kasvun n\u00e4k\u00f6kulmista. Tuottavuuteen sis\u00e4ltyy yksil\u00f6n t\u00e4m\u00e4nhetkinen ty\u00f6tilanne, vahva ty\u00f6llistett\u00e4vyys ja urapotentiaali.<\/p>\n\n\n\n<p>Uraohjauksessa n\u00e4it\u00e4 jatkuvuuden ilmentymi\u00e4 voidaan k\u00e4sitell\u00e4 <strong>kolmen avainulottuvuuden<\/strong> (key dimensions) avulla: yksil\u00f6 (person), tilanne (context) ja aika (time). Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 urateoriassa yksil\u00f6n urapolku nivoutuu h\u00e4nen ty\u00f6- ja el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa sek\u00e4 urapolun aikana tapahtuneisiin ja tapahtuviin muutoksiin ja toimivat v\u00e4linein\u00e4 hahmottaa urapolun (ep\u00e4)jatkuvuutta ja ohjattavan toimijuutta kokonaisuutena. (De Vos, Van der Heijden &amp; Akkermans 2020.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kun uraohjauksessa halutaan vahvistaa yksil\u00f6n urapolun jatkuvuutta eli kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimijuutta, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda keskusteluun avainulottuvuuksien aika- ja tilannesidonnaisuus: yksil\u00f6ss\u00e4, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan rakenteissa tapahtuu odottamattomia ja ennakoitavia muutoksia ajan my\u00f6t\u00e4, jotka heijastuvat ohjattavan toimijuuteen (De Vos ym. 2020). Jos yksil\u00f6n toimijuus on uhattuna h\u00e4nen t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteessaan, sill\u00e4 on kielteisi\u00e4 vaikutuksia urapolun kest\u00e4vyyteen aikaulottuvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jos taas yksil\u00f6n toimijuus on vahvaa, h\u00e4n kokee ty\u00f6- ja yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olevan tasapainossa ja voimavarojensa riitt\u00e4v\u00e4n my\u00f6s tulevaisuudessa. Toisin sanoen terveys, onnellisuus ja tuottavuus toteutuvat my\u00f6nteisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nurakontekstissa pidemm\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 urateoriassa tuottavuutta eli vahvaa toimijuutta ei n\u00e4hd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, vaan se on vahvasti sidoksissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuviin vaatimuksiin. Uraohjauksessa olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 yksil\u00f6n sis\u00e4iset ja ulkoiset prosessit vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, millaisia tulkintoja h\u00e4n urapolkunsa kululle antaa. (De Vos ym. 2020.) T\u00e4ll\u00f6in voidaan ajatella, ett\u00e4 uraohjauksen tuloksellisuutta ei mitata jonkin uravalinnan aikaansaamisena, vaan siin\u00e4, miten uraohjaus onnistuu tukemaan asiakasta kohti inhimillisesti kest\u00e4vi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nuravalintoja ja toimijuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Koira-avusteisuus asiakkaan toimijuuden vahvistajana <\/h2>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Silittele kerrankin koiraa \u2013 ja saat siit\u00e4 elinik\u00e4isen teht\u00e4v\u00e4n. <\/p>\n<cite>Franklin P. Jones<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Ihminen on toimijana psykofyysinen kokonaisuus. Se, miten asetumme tilaan, hetkeen tai dialogiin, kertoo kehonkielen kautta ajatuksistamme ja tunteistamme. Emme ole uraohjauksessakaan vain aivoina paikalla, vaan uraohjaajan ja ohjattavan dialogi rakentuu kummankin psykofyysisen toimijuuden kautta. Koira-avusteisuus tuo uraohjausdialogin kehollisen elementin n\u00e4kyv\u00e4ksi vahvistaen sit\u00e4 ja lis\u00e4ten turvallisuudentunnetta, sill\u00e4 koiran ja ihmisen vuorovaikutuksessa v\u00e4littyy kosketuksessa ja katsekontaktissa oksitosiinia eli nk. kiintymys- tai turvahormonia, joka laskee molempien verenpainetta ja syd\u00e4mensykett\u00e4 sek\u00e4 lievitt\u00e4\u00e4 ahdistusoireita. Koira auttaa asettumaan hetkeen laskemalla stressihormonitasoa, mik\u00e4 n\u00e4kyy ihmisten kehonkielen rentoutumisena ja rauhoittavan nonverbaalin viestinn\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. (Latvala-Sillman 2018; Miranda 2016; Uvn\u00e4s-Moberg 2007.)<\/p>\n\n\n\n<p>Koira-avusteisen pedagogiikan pioneeri P\u00e4ivi Latvala-Sillman (2018) toteaa juuri koiralla olevan voimakkain sis\u00e4inen halu ja kiinnostus vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Sill\u00e4 on kyky lukea ihmisen mielenliikkeit\u00e4 sek\u00e4 tunnetiloja ja taitoa vastata niihin. Latvala-Sillmanin mukaan joidenkin asiakkaiden on helpompi osoittaa sanansa koiralle, ja h\u00e4n toteaakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n luottamussuhteen syntyneen nopeammin, mik\u00e4 on lis\u00e4nnyt syvyytt\u00e4 ja voimaa ammatilliseen osaamiseen. <strong>Koiran v\u00e4litt\u00f6myys ja l\u00e4sn\u00e4olo tasavertaistavat ohjausdialogia<\/strong> ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t turvallisuudentunnetta, jolloin ohjaajan ja ohjattavan v\u00e4linen luottamus ja vuorovaikutus syvenev\u00e4t ja ohjattavan toimijuus ja el\u00e4m\u00e4nhallintataidot voivat vahvistua. (Latvala-Sillman 2018.) Lis\u00e4ksi koiran l\u00e4sn\u00e4olo lis\u00e4\u00e4 nonverbaalin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mik\u00e4 osaltaan antaa ohjaajalle mahdollisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syvemmin asiakasta (Ik\u00e4heimo 2013).<\/p>\n\n\n\n<p>Vehvil\u00e4inen jaottelee teoksessaan <em>Ohjausty\u00f6n opas \u2013 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kohti toimijuutta<\/em> (2014) ohjauksen eri orientaatiot kannattelevaan, tutkivaan ja ongelmanratkaisuorientaatioon. N\u00e4m\u00e4 eri orientaatiot vuorottelevat uraohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutuksessa, ja molemmat vaikuttavat toimijoina siihen, mik\u00e4 orientaatio uraohjausprosessia kulloinkin kuljettaa eteenp\u00e4in. Uraohjaajan ammattietiikkaan ja -taitoon kuuluu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millainen vaikutus eri orientaatioilla on uraohjausprosessiin ja sen tavoitteiden saavuttamiseen eli tuloksellisuuteen (Vehvil\u00e4inen 2020).<\/p>\n\n\n\n<p>Koira-avusteinen uraohjaus vahvistaa uraohjausvuorovaikutuksen eri orientaatioiden toteutumista, sill\u00e4 koiran l\u00e4sn\u00e4olo vaikuttaa rauhoittavasti, ja koira toimii n\u00e4in ik\u00e4\u00e4n kuin kannattelevana siltana ohjaajan ja ohjattavan v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kielteiset tunteet, kuten ahdistus tai alakuloisuus, lievenev\u00e4t, jolloin oman el\u00e4m\u00e4nuratilanteen avoin tutkiva ja ongelmanratkaisuorientaatio mahdollistuvat. (Latvala-Sillman 2018.)<\/p>\n\n\n\n<p>Suomeen el\u00e4inavusteisen ty\u00f6skentelyn tuonut lastenpsykiatri Kaija Ik\u00e4heimo toteaa el\u00e4inten vaikuttavan ihmiseen usean eri aistin kautta, mutta tavalla, joka ei rasita verbaalista tai kognitiivista puolta, vaan vaikuttaa keskeisimmin tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n (Ik\u00e4heimo 2013). Tunne-el\u00e4m\u00e4n tuki vaikuttaa t\u00e4ten suoraan uraohjauksen kannattelevaan orientaatioon. Ik\u00e4heimo (2020) on n\u00e4hnyt omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kosketuksen hoitavan merkityksen: koira osoittaa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, rauhoittaa ja tuo tilanteeseen kosketuksen elementin, joka siit\u00e4 muutoin olisi puuttunut. Oletan, ett\u00e4 my\u00f6s uraohjauksessa koiran koskettaminen ja kehonkielell\u00e4 osoittama hyv\u00e4ksynt\u00e4 voivat vaikuttaa my\u00f6nteisesti ohjattavan tunne- ja vireystilaan sek\u00e4 ohjausdialogiin.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/02\/koiran-kanssa-tyoskentelya-20230206_114845.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3937\" width=\"356\" height=\"480\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/02\/koiran-kanssa-tyoskentelya-20230206_114845.jpg 474w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/02\/koiran-kanssa-tyoskentelya-20230206_114845-313x423.jpg 313w\" sizes=\"auto, (max-width: 356px) 100vw, 356px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Latvala-Sillman (2018) toteaa, ett\u00e4 koiran vaikutus asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn voi ilmet\u00e4 fyysisell\u00e4, psyykkisell\u00e4 ja sosiaalisella tasolla. Koiran vaikutus on Latvala-Sillmanin mukaan niin kokonaisvaltainen ilmi\u00f6, ett\u00e4 on vaikeaa eritell\u00e4, mik\u00e4 sen suomista vaikutuksista on merkitt\u00e4vin. T\u00e4m\u00e4n olen kokenut monituiset kerrat koira-avusteisessa opetusty\u00f6ss\u00e4. Se, miten koira rauhoittaa motorisesti levottomia, vahvistaa my\u00f6nteist\u00e4 ja turvallista ilmapiiri\u00e4, osoittaa vilpit\u00f6nt\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja madaltaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ammatillisen statuksen aiheuttamaa et\u00e4isyytt\u00e4, on ollut itselleni hyvin vaikuttava kokemus.<\/p>\n\n\n\n<p>Ryhm\u00e4muotoisen uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koira-avusteinen ty\u00f6skentely voi vahvistaa my\u00f6s sosiaalista toimijuutta ja lis\u00e4t\u00e4 yhteenkuuluvuuden tunnetta ja arvostetuksi tulemisen kokemusta (Latvala-Sillman 2018). Koiran v\u00e4litt\u00f6myys lis\u00e4\u00e4 ujommankin ryhm\u00e4n j\u00e4senen sosiaalista rohkeutta, kun tilanteessa on mahdollista katsoa v\u00e4lill\u00e4 koiraa ja osoittaa sanansa sille. Koiran v\u00e4lit\u00f6n olemus ja levollinen liikehdint\u00e4 tuo muuten fyysisesti staattiseen ohjaustilanteeseen toiminnallisuutta ja rentoutta, jotka voivat lievitt\u00e4\u00e4 sosiaalista j\u00e4nnityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Koira-avusteisuus osana el\u00e4inavusteista hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaisty\u00f6t\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Kaikista koiran my\u00f6nteisist\u00e4 vaikutuksista huolimatta ei riit\u00e4, ett\u00e4 uraohjaaja ottaa oman koiransa ohjaustilanteeseen mukaan, vaan koira-avusteisen ty\u00f6skentelyn tulee olla ammatillista ja tavoitteellista. Taina J\u00e4rvi ja Kaija Ik\u00e4heimo (2020) esittelev\u00e4t uuden el\u00e4inavusteisen ty\u00f6skentelyn m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n: <em>El\u00e4inavusteinen hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaisty\u00f6<\/em>, joka yhdist\u00e4\u00e4 el\u00e4inavusteisen terapian ja pedagogiikan samaan p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan \u201del\u00e4inavusteinen ammattilaisty\u00f6 on tavoitteellista toimintaa, jossa el\u00e4in on osa hoito-, opetus-, kuntoutus- tai muuta hyvinvointiprosessia. Sen tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 ihmisen fyysist\u00e4, sosiaalista, emotionaalista sek\u00e4 kognitiivista hyvinvointia yksil\u00f6- tai ryhm\u00e4ty\u00f6ss\u00e4.\u201d Laadukkaan el\u00e4inavusteisen hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaisty\u00f6n kriteerit liittyv\u00e4t t\u00e4ten keskeisesti uraohjaukseen, jota voidaan toteuttaa t\u00e4m\u00e4n uuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n alaisena ammatillisena ja tavoitteellisena toimintana: asiakkaan kanssa sovitaan aikataulusta, tavoitteista ja seurannasta, prosessi dokumentoidaan, arvioidaan ja ty\u00f6st\u00e4 perit\u00e4\u00e4n maksu. Ty\u00f6parina toimivan el\u00e4imen on oltava soveltuva ja ohjaajan el\u00e4inavusteisen tutkinnon suorittanut oman toimialansa ammattilainen, jolla on taito tulkita koiransa ja asiakkaiden toimintaa edist\u00e4en n\u00e4iden my\u00f6nteist\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta. (Ik\u00e4heimo &amp; J\u00e4rvi 2020.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Koira-avusteinen uraohjaus Turun normaalikoulun opetusharjoittelijoille <\/h2>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Er\u00e4\u00e4t parhaista opettajistani ovat olleet koiria tai hevosia.<\/p>\n<cite>Elizabeth Taylor<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Nykyisess\u00e4 ty\u00f6paikassani Turun normaalikoulun erityisopettajana ty\u00f6h\u00f6ni kuuluu my\u00f6s luokan- ja erityisopettajien opetusharjoittelujen ohjausta. Pidin kahdelle luokanopettajaopiskelijalle eli opetusharjoittelijalle koira-avusteisen uraohjauksen. Molemmilla ohjattavista oli valintatilanne k\u00e4sill\u00e4: p\u00e4tev\u00f6ity\u00e4k\u00f6 my\u00f6s aineenopettajaksi. Koska heid\u00e4n opetusharjoittelunsa teemana oli ammatillinen hyvinvointi, yhdistin sen kest\u00e4v\u00e4n urateorian (De Vos ym. 2020) inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmaan toimijuuden teeman kautta.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/02\/Immo-koira-avustaja-20211112_125602.jpg\" alt=\"L\u00e4hikuva vaaleasta koirasta\" class=\"wp-image-3946\" width=\"250\" height=\"237\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/02\/Immo-koira-avustaja-20211112_125602.jpg 500w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/02\/Immo-koira-avustaja-20211112_125602-313x297.jpg 313w\" sizes=\"auto, (max-width: 250px) 100vw, 250px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Immo, virallinen Karva-Kaveri, ty\u00f6skentelee koira-avusteisessa erityisopetuksessa, opetusharjoittelujen ohjaustilanteissa sek\u00e4 lukukoirana. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Koska Immo-koirani oli ensi kertaa uudessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja uuteen rooliin tutustumassa, p\u00e4\u00e4tin toteuttaa koira-avusteisuutta koiralleni tutuin elementein. Ohjaustilanteen aluksi ohjattavat vastasivat kyselyyn, jolla kartoitin heid\u00e4n senhetkist\u00e4 vireystilaansa, tapaansa toimia ryhm\u00e4tilanteissa ja ajatuksia ammatillisesta hyvinvoinnista. Aloitimme uraohjauksen koiran tervehtimisell\u00e4, jonka j\u00e4lkeen luimme yhdess\u00e4 vuorotellen \u00e4\u00e4neen Maaret Kallion (2021) blogikirjoituksen <em>Inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 tuntee rajansa<\/em>. Samalla lukukoiraty\u00f6h\u00f6n tottunut Immo-lagottoni toimi rapsuteltavana vaihtaen rauhallisesti lukijalta toisen luo.<\/p>\n\n\n\n<p>Lukemisen j\u00e4lkeen jaoin ohjattaville Voimakeh\u00e4-teorian Resurssireppu-teht\u00e4v\u00e4n (Wennstr\u00f6m 2022), johon he kirjasivat t\u00e4m\u00e4nhetkisen el\u00e4m\u00e4ntilanteensa resursseja ja resurssitarpeitaan. Teht\u00e4v\u00e4n vastauksia pohdimme kest\u00e4v\u00e4n urateorian ydinilmentymien (terveys, onnellisuus, tuottavuus) sek\u00e4 avainulottuvuuksien (yksil\u00f6, tilanne, aika) n\u00e4k\u00f6kulmista. Mietimme tarkemmin heid\u00e4n nykytilannettaan urapolun alussa olevina luokanopettajaopiskelijoina ja peilasimme sit\u00e4 vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen joko luokan- tai aineenopettajana draamaharjoituksen avulla. Koska jopa 60 % opettajista kertoi OAJ:n (2021) teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 harkitsevansa alanvaihtoa ja vakavasti tai kohtalaisesti uupuneita opettajia on pandemian j\u00e4lkeen 16 % (Salmela-Aro, Upadyaya, Ronkainen &amp; Hietaj\u00e4rvi 2022), pidin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 nostaa keskusteluun urajatkuvuuden ja kest\u00e4v\u00e4n toimijuuden teeman. Pyysin heit\u00e4 kumpaakin miettim\u00e4\u00e4n tulevaisuuttaan joko luokan- tai aineenopettajana ja pohtimaan, millaisia vaikutuksia esimerkiksi muuttuvalla el\u00e4m\u00e4ntilanteella tai ty\u00f6vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 voisi olla urajatkuvuuteen ja inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n opettajuuden urapolulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjauskeskustelun lopuksi pohdimme, mit\u00e4 urakest\u00e4vien valintojen tekeminen edellytt\u00e4\u00e4. Nostin keskusteluun riitt\u00e4v\u00e4n turvallisuuden kokemisen edellytyksen\u00e4 tehd\u00e4 hyvinvointia ja inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tukevia valintoja. Kerroin <em>positiivisesta turvallisuudesta<\/em>, jota onnellisuustutkija Ilona Suojanen (2022) k\u00e4sittelee tuoreessa teoksessaan <em>Onnellinen turvallisuus: turvallista arkea etsim\u00e4ss\u00e4<\/em>. Turvallisuus on perinteisesti totuttu m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n uhkien puuttumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta niiden puuttuminen ei yksist\u00e4\u00e4n synnyt\u00e4 ihmisess\u00e4 turvallisuudentunnetta, vaan siihen tarvitaan Suojasen mukaan <em>turvallisuussignaaleja<\/em> eli asioita, jotka antavat meille vihjeit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jokin tilanne tai joku henkil\u00f6 on turvallinen. Turvallisuussignaali, vaikkapa yst\u00e4v\u00e4llinen k\u00e4yt\u00f6s tai tuttu tuoksu, vaikuttaa ensisijaisesti tiedostamatta valintojen tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Otin esimerkiksi koiran signaaliherkk\u00e4n\u00e4 el\u00e4imen\u00e4. Koirien vuorovaikutuksessa sek\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ett\u00e4 ihmisten kanssa on <em>rauhoittavilla signaaleilla<\/em> (Rugaas 2017) keskeinen merkitys turvallisuudentunteen yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Uraohjaustilanteessa koira tulkitsi eleit\u00e4mme ja vastasi niihin rauhallisella k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 rauhoittavat eleet vaikuttivat varmasti my\u00f6s meid\u00e4n ihmisten v\u00e4liseen vuorovaikutukseen lis\u00e4ten luottamuksen tunnetta sek\u00e4 turvallisuussignaalien tunnistamista ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjaustapaamisen p\u00e4\u00e4tteeksi pyysin ohjattavia arvioimaan palautelomakkeelle koira-avusteisuuden merkityst\u00e4 uraohjaustilanteessa ja antamaan palautetta tapaamisesta. Koko ohjauskeskustelumme ajan koira toimi aktiivisesti ohjattaviin kontaktia ottaen ja rapsuteltavana ollen kuitenkaan h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4 verbaalista vuorovaikutusta. Ohjattavien antaman palautteen mukaan koira-avusteisuus vaikutti kaikkiin kyselyn seitsem\u00e4\u00e4n kohtaan joko jonkin verran tai merkitt\u00e4v\u00e4sti. Molemmat arvioivat koira-avusteisuuden vaikutuksen merkitt\u00e4v\u00e4ksi ryhm\u00e4n ja ohjaajan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen sek\u00e4 ty\u00f6skentelyilmapiirin osalta. N\u00e4m\u00e4 tulokset vahvistivat aiempaa kokemustani koira-avusteisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4. Lis\u00e4ksi toinen ohjattavista arvioi koiran vaikutuksen merkitt\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s vireystilan, ryhm\u00e4n vuorovaikutuksen, aiheen k\u00e4sittelyn sek\u00e4 luottamuksen syntymisen osalta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Uteliaisuudesta oivalluksiin <\/h2>\n\n\n\n<p>Aiemmat kokemukseni koira-avusteisesta kouluty\u00f6st\u00e4 loivat minulle joukon ennakko-oletuksia siit\u00e4, millaisia my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia koiran l\u00e4sn\u00e4ololla voisi uraohjauksessa olla. Monet n\u00e4ist\u00e4 seikoista toteutuivatkin, mutta itselleni suuri oivallus oli todeta sek\u00e4 omien havaintojeni ett\u00e4 ohjattavien antaman palautteen perusteella, miten voimakkaasti koira vaikuttaa uraohjausdialogin kannattelevaan ohjausorientaatioon vahvistaen my\u00f6nteist\u00e4 nonverbaalia ohjausvuorovaikutusta, joka antaa tilaa tutkivalle ja ongelmanratkaisuorientaatioille. Koira-avusteisuus tuo ihmisten v\u00e4liseen vuorovaikutukseen mukanaan tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4mme voimakkaasti vaikuttavan my\u00f6nteisen kannattelevan elementin ja ainutlaatuisen siit\u00e4 tekee se, ettei se kuormita kognitiotamme tai verbaalia vuorovaikutustamme (Ik\u00e4heimo 2013).<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6nteinen nonverbaali viestint\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmistenv\u00e4list\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, ts. synnytt\u00e4\u00e4 turvallisuussignaaleja edist\u00e4en uraohjauksessa koettua turvallisuuden tunnetta ja luottamusta (Ik\u00e4heimo 2020; Latvala-Sillman 2018; Suojanen 2022). Kun ohjaaja osoittaa kuuntelevansa ohjattavaa tarkkaavaisesti, ja t\u00e4m\u00e4 kokee tulevansa kohdatuksi, syntyy dialogissa yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 kosketusta vastaava turvallisuuden ja yhteyden tunne (Uvn\u00e4s-Moberg 2007). Koiran koskettaminen ohjaustilanteessa vahvistaa t\u00e4t\u00e4 kokemusta ja sen l\u00e4sn\u00e4olon ja koskettamisen aikaansaamat my\u00f6nteisten tunteiden, turvallisuuden ja yhteyden kokemukset vahvistavat ohjattavan toimijuutta. Koira-avusteisuus tuo ohjaustilanteeseen my\u00f6nteisen ja ainutlaatuisen kannattelevan lis\u00e4elementin tavalla, jota ei mill\u00e4\u00e4n inhimillisell\u00e4 keinolla olisi mahdollista aikaansaada.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kirjoittaja: <\/h3>\n\n\n\n<p>Katja Hakala, erityisopettaja, Turun normaalikoulu, ratkaisukeskeinen el\u00e4inavusteinen valmentaja.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja opiskeli uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa <a href=\"http:\/\/www.jamk.fi\/aokk\">Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n<p>De Vos, A., Van der Heijden, B. I.J.M &amp; Akkermans, J. 2020. Sustainable careers: Towards a conseptual model. Journal of Vocational Behavior 117 (2020), 1-13.<\/p>\n\n\n\n<p>Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenest\u00e4 opettajasta harkitsee alanvaihtoa. 2021. Uutinen 28.9.2021. OAJ. Viitattu 21.12.2022: https:\/\/www.oaj.fi\/ajankohtaista\/uutiset-ja-tiedotteet\/2021\/alanvaihtokysely-09-21\/.<\/p>\n\n\n\n<p>Ik\u00e4heimo, K. (toim.) 2013. Koira-avusteinen lasten ja nuorten yksil\u00f6psykoterapia. Karvaterapiaa \u2013 El\u00e4inavusteinen ty\u00f6skentely Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n\n\n\n<p>Ik\u00e4heimo, K. &amp; J\u00e4rvi, T. 2020. Koira kouluty\u00f6ss\u00e4 \u2013 toimintaa ja teoriaa el\u00e4inavusteisuudesta. Books on Demand. <\/p>\n\n\n\n<p>Kallio, M. 2021. Inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 tuntee rajansa. Blogi-kirjoitus. Maaret Kallio. Viitattu 21.12.2022. https:\/\/maaretkallio.com\/2021\/09\/06\/inhimillisesti-kestava-tyo-tuntee-rajansa\/<\/p>\n\n\n\n<p>Rugaas, Turid 2017: Rauhoittavat signaalit. Sanasilta. <\/p>\n\n\n\n<p>Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen I. &amp; Hietaj\u00e4rvi, L. 2022. Opettajien ty\u00f6n imu ja ty\u00f6uupumus koronapandemian aikana. Kasvatus 53 Nro 5 (2022), 498-512. <\/p>\n\n\n\n<p>Suojanen, I. 2022. Onnellinen turvallisuus \u2013 Turvallista arkea etsim\u00e4ss\u00e4. Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n<p>Uvn\u00e4s Moberg, K. 2007. Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Edita Publishing Oy. <\/p>\n\n\n\n<p>Vehvil\u00e4inen, S. 2014. Ohjausty\u00f6n opas \u2013 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kohti toimijuutta. Gaudeamus. <\/p>\n\n\n\n<p>Vehvil\u00e4inen, S. 2020. Ohjausvuorovaikutustutkimuksen teemoja \u2013 avoin et\u00e4luento 6\/20. It\u00e4-Suomen yliopisto. <\/p>\n\n\n\n<p>Wennstr\u00f6m, S. 2022. Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusn\u00e4kemyksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n opetuksessa. PS-Kustannus. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Millaista on koira-avusteinen uraohjaus? Voiko koiran tuoma v\u00e4litt\u00f6myys, my\u00f6nteinen tunne- ja vireystila sek\u00e4 toiminnallisuus vaikuttaa ohjattavan toimijuuteen? Ratkaisukeskeinen el\u00e4inavusteinen valmentaja ja erityisopettaja Katja Hakala toteutti uraohjausopintojen kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n koira-avusteisesti hy\u00f6dynt\u00e4en teoreettisena viitekehyksen\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 urateoriaa. <\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3933,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,160,336],"tags":[11,325],"class_list":["post-3934","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-tarinoitajahenkiloita","category-uraohjaus","tag-ohjaus-2","tag-osallisuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3934","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3934"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3934\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3955,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3934\/revisions\/3955"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3934"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3934"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3934"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}