{"id":3890,"date":"2022-12-29T09:30:28","date_gmt":"2022-12-29T09:30:28","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3890"},"modified":"2025-09-11T06:17:22","modified_gmt":"2025-09-11T06:17:22","slug":"pelillisyytta-oppimistilanteiden-suunnitteluun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2022\/12\/29\/pelillisyytta-oppimistilanteiden-suunnitteluun\/","title":{"rendered":"Pelillisyytt\u00e4 oppimistilanteiden suunnitteluun"},"content":{"rendered":"\n<p>Millaista on uudenlaisen pedagogisen ajattelun ja toiminnan muotoilu? T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 pohtii Erasmus+ -hanke Move Your Mind, joka perustuu ludodidaktiikkaan ja sen kehitt\u00e4miseen. Ludodidaktiikalla tarkoitetaan oppimisen ja oppimisk\u00e4ytt\u00e4ytymisen kehitt\u00e4mist\u00e4 pelillisyytt\u00e4 ja sen periaatteita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n oppimiskonseptin on kehitt\u00e4nyt Utrechtiss\u00e4, Alankomaissa toimiva HKU-taidekorkeakoulu, jossa on tehty soveltavaa tutkimusta pelillisyydest\u00e4 oppimisessa ja opetuksessa (What is Ludo Didactics?). Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viitekehyst\u00e4 ludodidaktiikalle sen soveltamiseksi nuorten ja aikuisten oppimisessa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pelikasvatus ja pelin rooli oppimisessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Kiinnostus pelej\u00e4 ja pelillisyytt\u00e4 kohtaan on kasvanut my\u00f6s muualla kuin viihdeteollisuudessa. Opetuksessa ja oppimisessa pelit ja pelillisyys ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 houkuttavaa (persuasive) teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4viss\u00e4 peleiss\u00e4 ja sovelluksissa, jolloin tavoitteena n\u00e4iss\u00e4 on tietynlaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen edist\u00e4minen tai k\u00e4ytt\u00e4jien asenteiden muutos. Hy\u00f6typelej\u00e4 ja -pelialustoja on yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. (J\u00e4rvensivu 2017, 256.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjallisuudessa pelit ja pelillist\u00e4minen ovat eri k\u00e4sitteit\u00e4: pelillist\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan pelin kaltaisten elementtien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 muussa kuin itse pelien kontekstissa (Kalmi, Eronen &amp; Jaskari 2020; Deterding, Dixon, Khaled &amp; Nacke 2011). Peleist\u00e4 ja pelillist\u00e4misest\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteisnimityst\u00e4 pelillisyys.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"693\" height=\"924\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2022\/12\/karttunen-VR-lasit.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3893\" style=\"width:347px;height:462px\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/karttunen-VR-lasit.jpg 693w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/karttunen-VR-lasit-515x687.jpg 515w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/karttunen-VR-lasit-313x417.jpg 313w\" sizes=\"auto, (max-width: 693px) 100vw, 693px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Ammattikorkeakouluissa on toteutettu pelillisyyden kehitt\u00e4mishankkeita ja tuotettu julkaisuja opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa (Jamk) on k\u00e4ynniss\u00e4 Pelaten duuniin! -hanke, joka keskittyy digipelaamiseen ja jolla edistet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntoutumista (Pelaten duuniin). Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu kehitti vuosina 2018\u20132020 roolipelin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamiseen ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkil\u00f6kunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (Karttunen ja Parkkinen 2019 &amp; 2020).<br>Pelien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja pelillist\u00e4mist\u00e4 ei ole viel\u00e4 kattavasti tutkittu suomalaisessa kontekstissa. (Kalmi, Eronen &amp; Jaskari 2020). Sen sijaan digitaalista pelaamista ja muun muassa pelihaittoja kotien kasvatuskysymyksen\u00e4 on tutkittu (ks. esim. Meril\u00e4inen 2020).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Peli oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Peli oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 ja pedagogisena menetelm\u00e4n\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s luovana, tutkimuksellisena, kehitt\u00e4mistoimintana. Oppimisen kontekstissa peli m\u00e4\u00e4rittyy sen tavoitteesta ja toteutustavasta k\u00e4sin. Barraza Garc\u00eda on tutkinut pelipedagogiikkaa (ludo-pedagogy), jossa peli tukee sosiaalista muutosta ja toimii v\u00e4lineen\u00e4 muuttaa maailmaa (Barraza Garc\u00eda 2019). Sartren (2020) mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 eron pelillisyyden (gaming) ja pelioppimisen (game based learning) v\u00e4lill\u00e4. Pelioppimista voidaan j\u00e4sent\u00e4\u00e4 hahmottamalla erilaisia pelej\u00e4 ja niille tyypillisi\u00e4 ominaisuuksia, kuten lautapelit, jossain tietyss\u00e4 tilassa tapahtuvat pelit ja digitaaliset pelit. Tilassa tapahtuvissa peleiss\u00e4, kuten roolileikkeihin, simulaatioihin ja teatterillisiin elementteihin perustuvissa peleiss\u00e4, osallistujat ovat pelin hahmoja. (Sartre 2020).<\/p>\n\n\n\n<p>Kaarakainen, Kivinen ja Hutri (2015) ovat tutkineet ajanvietepelej\u00e4 ja nuorten pelaamisaktiivisuutta sek\u00e4 aktiivisuuden perusteella muodostettuja pelaajaprofiileja ja aktiivisesti pelaavien nuorten teknologiataitoja. Kirjoittajat toteavat, ett\u00e4 pelaaminen on harrastus siin\u00e4 miss\u00e4 taide- ja liikuntaharrastuksetkin. Pelaamiseen liittyy monenlaista muutakin toimintaa joko verkossa tai sen ulkopuolella. Aktiivisen pelaamisen tutkimuksen tulokset viittaavat pelien synnytt\u00e4miin osallisuuden kulttuureihin ja niiss\u00e4 omaksuttaviin monipuolisiin mediak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, joita kannattaisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n opetuksessa. (Mt.) <\/p>\n\n\n\n<p>Move your mind -hankkeessa n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tarkastella my\u00f6s pelaamisen ja pelin roolia opetuksessa ja oppimisessa siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, synnytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne sellaista osallisuutta ja mediak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka tukevat tehokasta oppimista.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ludodidaktiikka<\/h2>\n\n\n\n<p>Termi \u201cludodidaktiikka\u201d perustuu latinan kielen sanaan \u201cludus\u201d, peli, jossa on s\u00e4\u00e4nn\u00f6t (erotuksena leikist\u00e4, engl. game vs. play):<\/p>\n\n\n\n<p>\u201cLudodidaktiikka on uusi paradigma. Se on vuorovaikutuksen paradigma, jossa vastaanottajasta tulee k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja pelaaja p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan oppimiseen sellaisena kuin sen tied\u00e4mme \u201d (Renger &amp; Hoogendoorn 2019, 26).<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"546\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/01\/Ludodidaktiikan-suunnitelua-karttunen-ja-koskela.jpg\" alt=\"P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 tulosteita, joissa on erilaisia taulukoita ja niiden p\u00e4\u00e4lle kiinnitetty tarralappuja. \" class=\"wp-image-3904\" style=\"width:300px;height:410px\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/01\/Ludodidaktiikan-suunnitelua-karttunen-ja-koskela.jpg 400w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2023\/01\/Ludodidaktiikan-suunnitelua-karttunen-ja-koskela-313x427.jpg 313w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ludodidaktiikan suunnittelua. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Ludodidaktiikka esitet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteen\u00e4 Willem-Jan Rengerin ja Evert Hoogendoornin julkaisussa Ludodidactics (2019). Se perustuu HKU-korkeakoulussa tehtyyn pelillisyyden tutkimukseen ja koulutukseen oppimisen ja opetuksen kontekstissa. Move your mind -hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n toimintaa ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 osittain t\u00e4h\u00e4n julkaisuun perustuen. Renger ja Hoogendoorn toteavat, ett\u00e4 ludodidaktiikan kehitt\u00e4misen taustalla oli heid\u00e4n huolensa hyv\u00e4st\u00e4 opetuksesta ja oppimisesta. Ludodidaktiikka voidaan n\u00e4hd\u00e4 opetusalan ammattilaisille suunnattuna ohjelmana, jonka avulla on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 ja muuttaa omaa opetustaan siten, ett\u00e4 oppimisesta tulee entist\u00e4 kiinnostavampaa ja kiehtovampaa. (Renger &amp; Hoogendoorn 2019, 6.)<\/p>\n\n\n\n<p>Ludodidaktiikka on pedagoginen l\u00e4hestymistapa, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pelillisyytt\u00e4, pelien periaatteita ja malleja oppimistilanteiden suunnittelussa. N\u00e4k\u00f6kulma on puhtaasti oppimiseen liittyvien tilanteiden uudelleenmuotoilua. Se on uusien, luovien ratkaisujen etsimist\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 eri tavoin haasteellisiin tilanteisiin siten, ett\u00e4 oppijoiden innostus, motivaatio ja oppimisen ilo kasvavat. (Mts. 35, 42\u201343.)<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 yhteisess\u00e4 Move your mind -projektitiimin tapaamisessamme saimme oppia siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ludodidaktiikka on. V\u00e4lill\u00e4 mieleen nousi kysymys, onko t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uutta, kun taas v\u00e4lill\u00e4 esimerkit innostivat miettim\u00e4\u00e4n uudenlaisia menetelmi\u00e4 ja ratkaisuja omaankin ty\u00f6h\u00f6n. Voisinko sittenkin kokeilla toisenlaista l\u00e4hestymistapaa? Mit\u00e4 uutta pelien kaltaiset mallit voisivat tuoda oppimistilanteeseen?<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Harjoitellen, tutkien, soveltaen<\/h2>\n\n\n\n<p>Renger ja Hoogendoornin (2019) kirja ludodidaktiikasta on my\u00f6s oppikirja, jossa on opetukseen ja kouluttamiseen soveltuvia malleja ja harjoituksia. Niit\u00e4 voi soveltaa my\u00f6s opetus- ja ohjausalan ammattilaisten ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi kokeilemamme harjoitus oli seuraavanlainen: Kuvasimme koulutukseen osallistujien kanssa ohjausosaamiseen liittyv\u00e4n ilmi\u00f6n l\u00e4ht\u00f6tilanteen ja mietimme, millainen oli tavoiteltava tilanne. Seuraavaksi pohdimme, millaisia dilemmoja tai haasteita v\u00e4liin asettui. Ludodidaktiikan mukaan ratkaisuja etsitt\u00e4ess\u00e4 on olennaista pysty\u00e4 ajattelemaan luovasti ja mahdollisesti eri tavoin kuin aikaisemmin (Renger &amp; Hoogendoorn 2019, 35, 40, 61). Opettaja- ja ohjauskoulutusta kehitett\u00e4ess\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 dilemmat mukana ja huomioitava ne opintojaksojen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4. My\u00f6hemmin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 teemaa ja tilannetta tarkastellaan uudelleen: l\u00f6ytyv\u00e4tk\u00f6 ratkaisut haasteisiin koulutuksen rakenteesta, sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, pedagogiikasta? Jos l\u00f6ytyv\u00e4t, millaisia ne ovat. Ohjeena on, ettei haasteita yritet\u00e4 ratkaista heti, vaan niihin palataan my\u00f6hemmin, sill\u00e4 ratkaisut vaativat aikaa ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. (Mts. 71).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 on didaktiikka?<\/h2>\n\n\n\n<p>Didaktiikka eli opetusoppi k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n teoriana kaikista opettamiseen liittyvist\u00e4 asioita (Ulvinen 2015). Move your mind -hankkeen alettua olemme pohtineet Ludodidactics -sanan suomenkielist\u00e4 vastinetta, ja samoin sit\u00e4, onko Suomen kontekstissa tarpeen puhua didaktiikasta vai pedagogiikasta. My\u00f6s kirjan kirjoittajat Renger ja Hoogendoorn (2019, 14-15) my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 didaktiikka sanana on ongelmallinen. Siksikin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tarkastella termin sopivuutta suomalaiseen koulutuskentt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhumme ludodidaktiikasta. Hankkeen edistyess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme termi voi tarkentua. Yht\u00e4 hyvin voisimme puhua ludopedagogiikasta: tavasta, jolla opetus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, jolloin ludopedagogiikka on yksi kasvatuksellinen suuntaus muiden joukossa ja jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisia didaktisia toimenpiteit\u00e4 (vrt. Esim. Steiner-pedagogiikka).<\/p>\n\n\n\n<p>Suomenkielist\u00e4 vastinetta pohtiessamme on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutustua niihin kysymyksiin, joita didaktiikka perinteisesti tarkastelee. Ulvinen (2015) jakaa ne seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 opetetaan? Miten opetetaan? Kuka opettaa? Kenelle opetetaan? Miksi opetetaan? (Emt.)<br>Ulvinen (mt.) korostaa, ett\u00e4 didaktiikassa vaikuttaminen oppimisprosessiin on t\u00e4rke\u00e4. Ytimen\u00e4 on oppilaan oppiminen ennalta asetettujen oppisis\u00e4lt\u00f6jen suunnassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ludodidaktiikkaa Suomeen <\/h2>\n\n\n\n<p>Move your mind -hankkeessa on tutustuttu ludodidaktiikan teoriaan, pelillisyyden kehitt\u00e4miseen ja edelleen sen hy\u00f6dynt\u00e4miseen oppimisessa. Luododaktiikan kokemukselliseen oppimiseen perustuva ty\u00f6paja j\u00e4rjestettiin vuonna 2022 Hertogenboschissa, Alankomaissa, jossa tutustuimme my\u00f6s virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin ammattiin oppimisessa. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n virtuaalilaseja, joiden kautta keinotekoinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 erilaisten taitojen harjoittelemiseen n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Ludodidaktiikkaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 virtuaalissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ett\u00e4 kasvokkain tapahtuvassa oppimisessa ja ohjauksessa.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"348\" height=\"348\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2022\/12\/MYM-logo-erasmus.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3894\" style=\"width:261px;height:261px\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/MYM-logo-erasmus.png 348w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2022\/12\/MYM-logo-erasmus-313x313.png 313w\" sizes=\"auto, (max-width: 348px) 100vw, 348px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Hankkeen kansainv\u00e4lisess\u00e4 verkostossa on koulutusorganisaatioita Tanskasta, Italiasta, Belgiasta ja Alankomaista. Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun tavoitteena on tehd\u00e4 kokeiluja edell\u00e4 kerrotuista ludodidaktiikan menetelmist\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 materiaalia edelleen. Tavoitteena on arvioida ludodidaktiikan mahdollisuuksia Suomessa ja luoda j\u00e4sennys opetus- ja ohjausalan ammatillisille rooleille pelillisyyden kehitt\u00e4misess\u00e4 ja haltuunotossa. Kansallisen ludodidaktisen viitekehyksen luomisen tavoitteena on tukea opetus- ja ohjaushenkil\u00f6kunnan p\u00e4tev\u00f6itymis- ja t\u00e4ydennyskoulutusta. Hankkeen kansainv\u00e4lisell\u00e4 ja monitieteisell\u00e4 verkostolla on t\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli. Ludodidaktiikka tavoittelee oppimistilanteita, joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n suunniteltuja, mielekk\u00e4it\u00e4 ja el\u00e4myksellisi\u00e4 pelillisi\u00e4 menetelmi\u00e4. Erasmus+ -ohjelman tavoitteina on muuan muassa tukea elinik\u00e4isen oppimisen avulla ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkil\u00f6kohtaista kehityst\u00e4 Euroopassa sek\u00e4 innovointia ja vahvistaa eurooppalaista identiteetti\u00e4. Move your mind -hankkeessa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 ludodidaktiikan kehitt\u00e4misess\u00e4 tukee t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 ja innovointia. Hanke siirtyy kansallisen viitekehyksen muodostamisen vaiheeseen vuonna 2023. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja menetelmien kokeilut mahdollistavat tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan. Tavoitteena on tuottaa ja levitt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja menetelmi\u00e4, joita on mahdollista kokeilla opettajankoulutusryhmien ohjaamisessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 ovat mukana sek\u00e4 hanketoimijat ett\u00e4 koulutettavat. Ludodidaktiikan kehitt\u00e4minen nivoo yhteen kokemuksellisen oppimisen, tutkimisen ja kehitt\u00e4misen ymm\u00e4rrykseen suomalaisesta koulutuskent\u00e4st\u00e4 ja sen kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"404\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2023\/01\/Seija-Ja-Jari-Hertogenbosch-Weener.jpg\" alt=\"Seija Eskola ja Jari Karttunen\" class=\"wp-image-3907\" style=\"width:225px;height:303px\"\/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Kirjoittajat: <\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Jari Karttunen<\/strong>, lehtori <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Seija Koskela<\/strong>, lehtori <\/p>\n\n\n\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n<p>Barraza Garc\u00eda R. 2019. Ludo-pedagogy: a tool to change the world. Global Fund for Children. <a href=\"https:\/\/globalfundforchildren.org\/story\/ludo-pedagogy\/\">https:\/\/globalfundforchildren.org\/story\/ludo-pedagogy\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Deterding S., Dixon D., Khaled R., ja Nacke L. 2011. From Game Design Elements to Gamefulness: Defining Gamification. Proceedings of the 15th International Academic MindTrek Conference: Envisioning Future Media Environments, 9-15.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4rvensivu A. 2017. Pelillist\u00e4minen ja digitaaliset pelit ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mismenetelmin\u00e4. Aikuiskasvatus 37 (2017): 4, 256\u2013269.\u202fhttps:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.88440.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaarakainen M-T., Kivinen O. ja Hutri H. 2015. Pelit ja pelaaminen sosiaalisena oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Pelitutkimus.fi. Pelitutkimuksen vuosikirja ja Suomen Pelitutkimuksen Seura. Viitattu 13.12.2022. https:\/\/www.pelitutkimus.fi\/vuosikirja2015\/artikkeli-pelit-ja-pelaaminen-sosiaalisena-oppimisymparistona.<\/p>\n\n\n\n<p>Karttunen J. ja Parkkinen A-L. 2019. Teaching equality in vocational education through a game practice. Evolving pedagogy. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.12.2022. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:jamk-issn-2489-2386-10\">http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:jamk-issn-2489-2386-10<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Karttunen J. ja Parkkinen A-L. 2020. Peli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettamisen tukena. Opekorkeassa tapahtuu. Viitattu 1.12.2022. <a href=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/aokkhankkeet\/peli-tasa-arvon-ja-yhdenvertaisuuden-opettamisen-tukena\">https:\/\/blogit.jamk.fi\/aokkhankkeet\/peli-tasa-arvon-ja-yhdenvertaisuuden-opettamisen-tukena<\/a>. <\/p>\n\n\n\n<p>Kalmi P., Eronen S. ja Jaskari M-M. 2020. Pelillisyys opetuksessa kiinnostaa \u2013 kokemuksia Vaasan yliopistosta. Yliopistopedagogiikka 1\/2020. Viitattu 3.12.2022. <a href=\"https:\/\/lehti.yliopistopedagogiikka.fi\/2020\/10\/27\/pelillisyys-opetuksessa\/\">https:\/\/lehti.yliopistopedagogiikka.fi\/2020\/10\/27\/pelillisyys-opetuksessa\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Meril\u00e4inen M. 2020. Kohti pelisivistyst\u00e4. Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien<br>kasvatuskysymyksen\u00e4. Helsingin yliopisto kasvatustieteellisi\u00e4 tutkimuksia, numero 66.<br>Yliopistopaino Unigrafia Helsinki. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/309143\/Merilainen_vaitoskirja.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y. <\/p>\n\n\n\n<p>Mitk\u00e4 ovat Erasmus+ ohjelman tavoitteet ja olennaiset piirteet? Erasmus+. EU programme for education, training, youth and sport. Euroopan komissio. Viitattu 1.12.2022. https:\/\/erasmus-plus.ec.europa.eu\/fi\/programme-guide\/part-a\/priorities-of-the-erasmus-programme\/objectives-features.<\/p>\n\n\n\n<p>Mustonen T. ja Korhonen H. 2018. Pelaamismotivaatiot: miksi digitaalisia pelej\u00e4 pelataan? Pelikasvattajan k\u00e4sikirja 2. Viitattu 3.12.2022. https:\/\/www.pelikasvatus.fi\/pelaamismotivaatiot-miksi-digitaalisia-peleja-pelataan\/.<\/p>\n\n\n\n<p>Pelaten duuniin! Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Projekti. Viitattu 3.12.2022. https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/projekti\/pelaten-duuniin.<\/p>\n\n\n\n<p>Renger W-J. ja Hoogendoorn E. 2019.\u00a0Ludodidactics Designing for Didacticians. HKU Press Utrecht.<\/p>\n\n\n\n<p>Sartre J.P. 2020. Game-Based Learning: What Is It? GBL vs Gamification: Types and Benefits. Teacher Academy. Europass srl. https:\/\/www.teacheracademy.eu\/blog\/game-based-learning\/#different-types-of-gbl.<\/p>\n\n\n\n<p>Ulvinen V-M. 2015. Mit\u00e4 on pedagogiikka, mit\u00e4 on didaktiikka? T\u00e4ydennyskoulutus, Oulu. Viitattu 3.12.2022. https:\/\/vimeo.com\/148221975. <\/p>\n\n\n\n<p>What is Ludo Didactics? Ludodidactics. HKU. https:\/\/www.hku.nl\/en\/study-at-hku\/creative-transformation\/ludo-didactics.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Millaista on uudenlaisen pedagogisen ajattelun ja toiminnan muotoilu? T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 pohtii Erasmus+ -hanke Move Your Mind, joka perustuu ludodidaktiikkaan ja sen kehitt\u00e4miseen. Ludodidaktiikalla tarkoitetaan oppimisen ja oppimisk\u00e4ytt\u00e4ytymisen kehitt\u00e4mist\u00e4 pelillisyytt\u00e4 ja sen periaatteita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n oppimiskonseptin on kehitt\u00e4nyt Utrechtiss\u00e4, Alankomaissa toimiva HKU-taidekorkeakoulu, jossa on tehty soveltavaa tutkimusta pelillisyydest\u00e4 oppimisessa ja opetuksessa (What is Ludo Didactics?). Jamkin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3892,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"2549,3292,2438,2575,3146,3635","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,122,23],"tags":[],"class_list":["post-3890","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-opiskelu","category-valineita-kehittajille"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3890","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3890"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3890\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4428,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3890\/revisions\/4428"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3892"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3890"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3890"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3890"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}