{"id":3865,"date":"2022-12-14T12:02:52","date_gmt":"2022-12-14T12:02:52","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3865"},"modified":"2023-11-13T06:46:01","modified_gmt":"2023-11-13T06:46:01","slug":"yhteistyolla-tulevaisuuden-ohjausosaamista-rakentamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2022\/12\/14\/yhteistyolla-tulevaisuuden-ohjausosaamista-rakentamassa\/","title":{"rendered":"Yhteisty\u00f6ll\u00e4 tulevaisuuden ohjausosaamista rakentamassa"},"content":{"rendered":"\n

Opinto-ohjaajan kelpoisuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 koulutusta on maassamme tarjolla Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja It\u00e4-Suomen yliopistoissa sek\u00e4 viidess\u00e4 ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, Haaga-Helia -, H\u00e4meen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Oulun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa on mahdollista suorittaa alan maisteriopinnot tai erilliset opinto-ohjaajan kelpoisuuden antavat opinnot (60 op), ammatilliset opettajakorkeakoulut tarjoavat 60 opintopisteen laajuiset kelpoisuuden varmistavat opinnot. Vaikka koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jill\u00e4 on suuri autonomia opintojen j\u00e4rjest\u00e4misen ja sis\u00e4lt\u00f6jen suhteen, yhteist\u00e4 kaikissa opinto-ohjaajan koulutuksissa on pyrkimys tarjota mahdollisimman hyvin ty\u00f6n vaatimia valmiuksia ja osaamisia tukevaa koulutusta.<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Yliopistolaissa 558\/2009 todetaan, ett\u00e4 yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 vapaata tutkimusta sek\u00e4 tieteellist\u00e4 ja taiteellista sivistyst\u00e4, antaa tutkimukseen perustuvaa ylint\u00e4 opetusta sek\u00e4 kasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa. Teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston koulutuksen kehitt\u00e4misohjelmassa vuosille 2019\u20132030 todetaan, ett\u00e4 yhten\u00e4 koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus rakentaa tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kannalta merkityksellisi\u00e4 osaamisprofiileja (Koulutus – vaikuttava akateeminen asiantuntemus. n.d.).<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoululain 932\/2014 mukaan \u201dammattikorkeakoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on antaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja sen kehitt\u00e4misen vaatimuksiin sek\u00e4 tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin l\u00e4ht\u00f6kohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijateht\u00e4viin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on lis\u00e4ksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja aluekehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa sek\u00e4 taiteellista toimintaa. Teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edist\u00e4\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista.\u201d Ammattikorkeakoululaissa annetaan teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s ammatillisille opettajakorkeakouluille: niiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen teht\u00e4v\u00e4 on kouluttaa opettajia ja opettajaksi aikovia sek\u00e4 ammatilliseen koulutukseen ett\u00e4 ammattikorkeakouluun (Ammattikorkeakoululaki 932\/2014, 7 \u00a7).<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 yliopistoissa ett\u00e4 ammattikorkeakouluissa toteutetun opinto-ohjaajan koulutuksen historia on ollut sidottuna sek\u00e4 yhteiskunnassa ett\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelmiss\u00e4 tapahtuneisiin muutoksiin. Yliopistoissa koulutuksen kehittymiseen vaikuttivat 1960- ja -70-lukujen vaihteen koulu-uudistus ja peruskoulun synty. (Koski 2014, 34). Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opinto-ohjaajankoulutus syntyi keskiasteen uudistukseen liittyv\u00e4st\u00e4 tarpeesta 1980-luvulla. Jo tuolloin opinto-ohjaus n\u00e4htiin laajempana ilmi\u00f6n\u00e4 kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opiskelijoiden valintojen ohjauksena ja esille nousi tarve perustaa erillisi\u00e4 opinto-ohjaajan teht\u00e4vi\u00e4. Opinto-ohjaajan koulutuksen kehitt\u00e4misell\u00e4 haluttiin lis\u00e4t\u00e4 ohjaajien osaamista kohdata opiskelija kokonaisvaltaisesti ja vahvistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista. (Lerkkanen 2022, 194\u2013196.)<\/p>\n\n\n\n

Opinto-ohjauksen asema ei vakiintunut keskiasteen uudistuksessa, vaan sit\u00e4 arvioitiin jatkuvasti. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 my\u00f6s opinto-ohjaajien koulutuksen opetussuunnitelmaa uudistettiin ja muutettiin melko nopealla syklill\u00e4. Vuoropuhelussa yliopiston kanssa huomattiin, ett\u00e4 erilliset opinto-ohjaajan koulutukset eri kouluasteille yll\u00e4pitiv\u00e4t erillisi\u00e4 ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 yhteist\u00e4 40 opintoviikon laajuista opinto-ohjaajan koulutusta pilotoitiinkin 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Kokeilu johti siihen, ett\u00e4 kelpoisuusehtoja muutettiin siten, ett\u00e4 kaikilla kouluasteilla toimivilla opinto-ohjaajilla on samat kelpoisuusvaatimukset. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaksi erilaista toimintatapaa saatiin aikaan vetovoimainen koulutus, jolla vastattiin my\u00f6s kent\u00e4n kasvavaan opinto-ohjauksen tarpeeseen. (Lerkkanen 2022, 200.)<\/p>\n\n\n\n

Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmaa on vuosien saatossa uudistettu ja muokattu useaan otteeseen aina viimeisimm\u00e4n ohjausalan tutkimuksen tuomat n\u00e4k\u00f6kulmat huomioiden. Viimeisin uudistus tapahtui lukuvuonna 2021\u20132022, kun yliopiston ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutukset p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4lleen tuoda yhteen ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 koulutus kahden organisaation yhteisen\u00e4 ty\u00f6n\u00e4, yhteisen opetussuunnitelman pohjalta ja yhteisen\u00e4 toteutuksena. Taustalla vaikutti alueemme EduFutura-yhteisty\u00f6, joka kannustaa toteuttamaan koulutuksia yhdess\u00e4 ja t\u00e4ten luomaan opiskelijoille mahdollisuuksia ristiinopiskeluun. Opinto-ohjaajankoulutuksen osalta menimme vaan viel\u00e4 syvemm\u00e4lle yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteisen opinto-ohjaajankoulutuksen kehitt\u00e4misty\u00f6n tavoitteena oli koulutuksen kehitt\u00e4minen tulevaisuusorientoituneesti. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 tavoitteena oleva osaaminen vastaa yh\u00e4 paremmin ohjausalan muuttuvia osaamistarpeita, mutta antaa samalla my\u00f6s edellytykset opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaiselle ammatilliselle kasvulle ja oman ohjausfilosofian kehittymiselle. Opinto-ohjaajien tulevaisuuden osaamistarpeiden tarkastelussa k\u00e4ytettiin viitekehyksen\u00e4 Elinik\u00e4isen ohjauksen strategiaa 2020\u20132023 ja siin\u00e4 esille nostettuja ohjausosaamisen kehitt\u00e4misen tarpeita (Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020\u20132023).<\/p>\n\n\n\n

Opetussuunnitelman l\u00e4ht\u00f6kohdat <\/h2>\n\n\n\n

Opetussuunnitelman perustana ovat erilaiset yhteiskunnassa esill\u00e4 olevat ilmi\u00f6t, joita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ohjausty\u00f6n nykyhetken ja tulevaisuuden haasteiden n\u00e4k\u00f6kulmista.\u202fOhjaus on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n oppimis-, kasvu-, ty\u00f6- tai el\u00e4m\u00e4nsuunnitteluprosesseja siten, ett\u00e4 h\u00e4nen yksil\u00f6llinen ja yhteiskunnallinen toimijuutensa vahvistuu.\u202f(Vehvil\u00e4inen 2014,\u202f12,13.)\u202f\u202f
\u202f
Ohjausosaamisella taas tarkoitetaan kaikkia niit\u00e4 tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita tarvitaan elinik\u00e4isen ohjauksen eri rooleissa ja teht\u00e4viss\u00e4 (Suuntaviivoja elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palveluj\u00e4rjestelyille 2015). Tulevaisuudessa ty\u00f6n ja oppimisen raja-aidat murtuvat, eik\u00e4 oppimista voida rajoittaa tapahtuvaksi jonain tiettyn\u00e4 aikana tai jossain tietyss\u00e4 paikassa. Ohjausta saatetaan tarvita koko ihmisen elinkaaren ajan ja se voidaan n\u00e4hd\u00e4 vuoropuheluna yksil\u00f6n ja h\u00e4nen urasuunnittelutaitojensa sek\u00e4 niit\u00e4 tukevan tiedon, neuvonnan ja ohjauksen v\u00e4lill\u00e4. (Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020\u20132023, 4.) Ohjauksen ammattilaisilta edellytet\u00e4\u00e4n sellaista osaamista, joilla urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 voidaan tukea. Tukemalla n\u00e4iden taitojen rakentumista, voidaan vahvistaa yksil\u00f6n sitoutumista oppimiseen ja opiskeluun, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 harkitsemattomia keskeytyksi\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinoilla tapahtuvien siirtymien sujuvuutta sek\u00e4 vahvistaa h\u00e4nen kyky\u00e4\u00e4n toimia muutostilanteissa (Kettunen & Vuorinen 2021). <\/p>\n\n\n\n

Ne yhteiskunnalliset ilmi\u00f6t, joihin voimassa olevassa opetussuunnitelmassa otetaan kantaa, l\u00f6ytyv\u00e4t Elinik\u00e4isen ohjauksen strategiasta vuosille 2020\u20132023. Kuluvan vuosikymmenen ohjausosaamisen kehitt\u00e4mistarpeissa nousee esiin globaaleja teemoja, kuten kansainv\u00e4linen liikkuvuus, eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen, digitalisaatio ja ilmastotavoitteet. Useat tahot (mm. Barnes, Bimrose, Brown, Kettunen & Vuorinen 2020) sek\u00e4 Cedefop (European Centre for the Development of Vocational Training) ja ICCDPP (The International Centre for Career Development and Public Policy) omissa julkaisuissaan ovat nostaneet ohjauksen kehitt\u00e4misen painopisteiksi muuttuneen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja trendit kuten v\u00e4est\u00f6kehityksen, digitalisaation ja COVID-19-pandemian. My\u00f6s ohjauksen linkitt\u00e4minen muihin politiikkatoimiin ja yhteisty\u00f6n koordinointiin yli sektorirajojen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ksi, samoin kuin ohjauksen saatavuuden ja laadun\/ ammattimaisuuden yhdess\u00e4 kansalaisten omien urasuunnittelun edellytysten parantaminen, digipalveluiden hy\u00f6dynt\u00e4minen ja innovatiivisten uusien toimintatapojen tuominen ohjausk\u00e4yt\u00f6nt\u00f6ihin. (Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020\u20132023.) Opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa kantaa n\u00e4ihin teemoihin ja ilmi\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteisen opinto-ohjaajan koulutuksen tavoitteena on, ett\u00e4 opiskelijat kehitt\u00e4v\u00e4t elinik\u00e4isen ohjauksen eri rooleissa ja teht\u00e4viss\u00e4 tarvittavaa ohjausosaamista riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 he ty\u00f6skentelev\u00e4t. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen ja siin\u00e4 opinto-ohjaajan ammattispesifeiksi ydinosaamisiksi on m\u00e4\u00e4ritelty monikanavainen elinik\u00e4inen ohjaus sek\u00e4 ohjauspalvelujen systeeminen kehitt\u00e4minen. Koulutuksen aikana opiskelijat vahvistavat taitojaan my\u00f6s oman ammatillisen osaamisensa jatkuvaan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvio 1. Opetussuunnitelman osaamisalueet ja niihin sis\u00e4ltyv\u00e4t opintojaksot (Ohjaajan osaaminen. n.d.).<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Opetussuunnitelmassa ohjaajien osaaminen rakentuu n\u00e4iden kolmen osaamisalueen ja niihin sis\u00e4ltyvien osaamisten kautta. Monikanavaisen elinik\u00e4isen ohjauksen osaamisen avulla opiskelijat vahvistavat taitojaan toimia erilaisten palvelukanavien muodostamassa kokonaisuudessa tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti. Systeemisen kehitt\u00e4misen osaamisella opiskelijat vastaavat kasvaviin ja monimuotoistuviin ohjaustarpeisiin. Elinik\u00e4isen ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulman vahvistaminen edellytt\u00e4\u00e4 ohjaustoimijoilta yhteist\u00e4 panostusta ohjauksen sis\u00e4lt\u00f6jen, menetelmien ja palveluiden kehitt\u00e4miseksi. Ammatillisen osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen liittyy olennaisesti edella\u0308 kuvattuihin osaamisalueisiin. Yhdista\u0308va\u0308n\u00e4 tekija\u0308na on reflektiivisyyden ka\u0308site – ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: ohjaaja on oman tyo\u0308nsa tutkija, joka rakentaa jatkuvasti ka\u0308ytto\u0308teoriaansa. Kyky sa\u0308a\u0308della omaa toimintaansa ja tehd\u00e4 itsena\u0308isia valintoja ja ratkaisuja ovat perustana ohjaajan oman tyo\u0308n uudistamiselle ja toimintaympa\u0308risto\u0308jen kehitta\u0308miselle.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoiden l\u00e4ht\u00f6palaute opetussuunnitelman kehitt\u00e4misen tukena<\/h2>\n\n\n\n

Uuden opetussuunnitelman toteutus k\u00e4ynnistyi syksyll\u00e4 2021 aloittaneen ryhm\u00e4n kanssa, yhteens\u00e4 opiskelijoita oli noin sata. Koulutus toteutettiin monimuoto-opiskeluna \u2013 vallitsevan pandemian vuoksi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 toteutettuja l\u00e4hiopetusjaksoja oli vain kolme, muut p\u00e4iv\u00e4t toteutettiin Zoom-verkkoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Ammatillinen opettajakorkeakoulu ker\u00e4\u00e4 opiskelijoiltaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti palautetta sek\u00e4 opintojen alkupuolella ett\u00e4 opintojen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Yhteisen opetussuunnitelman my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s valmistumisvaiheen l\u00e4ht\u00f6palautekysely toteutettiin ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4 lukuvuonna 2021\u20132022. Tietojen ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 vastasi ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kyselyn tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n koulutuksen ja opiskelua tukevien palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 mahdollisesti ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaan liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. Vastaajat ovat hyv\u00e4ksyneet tietojen ker\u00e4\u00e4misen n\u00e4ihin tarkoituksiin. <\/p>\n\n\n\n

Webropol-ty\u00f6kalulla toteutettuun kyselyyn vastasi 23 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 valmistunutta opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijaa. Kaikki vastaajat olivat aloittaneet opintonsa syksyll\u00e4 2021. Opiskelijat arvioivat saamaansa koulutusta valitsemalla asteikosta (1-5) parhaiten heid\u00e4n kokemustaan kuvaavan arvon (1 = t\u00e4ysin eri mielt\u00e4, 5 = t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

Vastauksista ilmeni, ett\u00e4 opiskelijat olivat varsin tyytyv\u00e4isi\u00e4 opiskeluunsa, opetussuunnitelmaan ja toteutussuunnitelmaan sek\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kaikissa kysymyksiss\u00e4 vastausten keskiarvo oli 3,5\u20135, p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 4,4\u20134,6. He kokivat mahdollisuuteensa asettaa henkil\u00f6kohtaisia tavoitteita opinnoilleen ja he my\u00f6s kokoivat, ett\u00e4 opetussuunnitelma tuki opintojen suunnittelua. Opintojen suunnitteluun opiskelijat katsoivat saaneensa riitt\u00e4v\u00e4sti tukea aina niin tarvitessaan:<\/p>\n\n\n\n

\n

Opintojen suunnitteluun sai todella hyvin apua ja tukea. Kynnys ottaa yhteytt\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 apua oli matala.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Opiskelijoilta kysyttiin heid\u00e4n n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin liittyen. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 tarkoitettiin laajasti paitsi verkko- ja l\u00e4hitoteutuksen erilaisia tiloja ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, my\u00f6s oppimiseen liittyvi\u00e4 erilaisia ty\u00f6skentelytapoja (kuten pienryhm\u00e4ty\u00f6skentely) sek\u00e4 opinto-opasta. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti erilaisia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 todettiin hy\u00f6dynnetyn monipuolisesti. Yksitt\u00e4iset sora\u00e4\u00e4net liittyiv\u00e4t l\u00e4hiopintojaksoihin, joiden aikana tuli siirtymi\u00e4 kampukselta toiselle tai koulutuksessa k\u00e4ytetyiss\u00e4 tiloissa oli sis\u00e4ilmaongelmia. <\/p>\n\n\n\n

\n

Koin verkkopedagogiikan olevan kehittynytt\u00e4 ja laadukasta. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan esim. pienryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn tarkoitetut alustat (flinga, padlet, jamboard, etenkin Zoomin breakoutroomit). Mielest\u00e4ni verkossa tapahtunut opetus edellytti osallisuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Pienryhm\u00e4ty\u00f6skentely omassa pienryhm\u00e4ss\u00e4 (kuuden hengen) tuki oppimista ja opiskelua.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Vuorovaikutusosaaminen on yksi t\u00e4rke\u00e4 opinto-ohjaajankoulutuksen sis\u00e4lt\u00f6alue, jota k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista koko opiskelujen ajan. Vuorovaikutus oli my\u00f6s yksi teemoista, josta haluttiin kuulla opiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 palautekyselyss\u00e4. Yleisesti ottaen opiskelijat kokivat, ett\u00e4 opinnot edistiv\u00e4t heid\u00e4n kyky\u00e4\u00e4n toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa . Samoin opiskelijoiden mielest\u00e4 yhteisty\u00f6 kouluttajien kanssa sujui eritt\u00e4in hyvin, opiskeluilmapiiri oli my\u00f6nteinen ja kannustava. My\u00f6s opiskeluprosessin ohjaukseen vastaajat olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4: kouluttajat olivat asiantuntevia ja heilt\u00e4 saatu henkil\u00f6kohtainen ohjaus edisti opintoja:<\/p>\n\n\n\n

\n

KIITOS kaikille, olitte tosissanne mukana ja meit\u00e4 varten :)<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Opetussuunnitelma on el\u00e4v\u00e4 dokumentti, jota tulee tarkastella kriittisesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Siihen on voitava tehd\u00e4 muutoksia saatujen kokemusten ja palautteen perusteella. Opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta nykyist\u00e4 opetussuunnitelmaa voidaan pit\u00e4\u00e4 kohtuullisen onnistuneena \u2013 sis\u00e4ll\u00f6t ovat tarkoituksenmukaisia ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t osaamista ohjauksen saralla. Ohjauksen teoreettinen tieto vahvisti opiskelijoiden ohjausosaamista ja he oppivat tunnistamaan sek\u00e4 arvioimaan kriittisesti omaa ohjaajuuttaan. Opiskelijoiden itselleen asettamat tavoitteet toteutuivat ja he saivat hyv\u00e4n k\u00e4sityksen ohjauksen erilaisista verkostoista ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\n

Koulutus ylitti toiveeni. Hienot ja monipuoliset kokonaisuudet tukivat oppimista ja ammatillista kehittymist\u00e4ni! <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4mistarpeita <\/h2>\n\n\n\n

Vertaisryhm\u00e4t ja vertaisilta oppimisen katsotaan olevan yksi iso voimavaratekij\u00e4 niin nuoren kuin aikuisenkin oppijan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (esim. Penttinen, Plihtari, Skaniakos &Valkonen 2011). Opiskelijakollegalta saatu vertaistuki edisti my\u00f6s opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijoiden opintojen edistymist\u00e4. Vaikka opiskelijat olivat varsin tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, miten ty\u00f6tavat mahdollistivat vertaisoppimisen, on t\u00e4m\u00e4 osa-alue, johon tulee jatkossa kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on silloin, kun opiskelu tapahtuu t\u00e4ysin verkkoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jolloin luonnolliset kahvip\u00f6yt\u00e4- ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskustelut j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois – keskin\u00e4isest\u00e4 vuorovaikutuksesta. <\/p>\n\n\n\n

\n

Vertaisoppimisille ja vapaalle keskustelulle toivoisin enemm\u00e4n aikaa.<\/p>\nVertaisoppiminen olisi ollut parempaa, jos olisi ollut enemm\u00e4n ep\u00e4virallista yhdess\u00e4 olemista koulukavereiden kanssa, mutta t\u00e4m\u00e4 j\u00e4i v\u00e4hemm\u00e4lle, koska korona.<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Opetussuunnitelma on osaamisperustainen ja sen tulee n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s kaikissa toiminnoissa. Kuitenkin jonkin verran kritiikki\u00e4 opiskelijoilta tuli aikaisemmin hankitun osaamisen huomioimisessa tai oikeammin huomioimatta j\u00e4tt\u00e4misess\u00e4. Erityisesti ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijat kokivat, ettei heid\u00e4n osaamistaan huomioitu riitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4h\u00e4n seikkaan tulee suhtautua riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vakavuudella ja selkeytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.u<\/p>\n\n\n\n

\n

Osaamisen tunnistamisen ja ahotoinnin k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 haluaisin kehitett\u00e4v\u00e4n. On liian raskas ja byrokraattinen menettelytapa nykyisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Eniten kritiikki\u00e4 opiskelijat esittiv\u00e4t oppimisteht\u00e4vi\u00e4 kohtaan. Niiden ei katsottu aina edist\u00e4v\u00e4n oman ohjausajattelun kehittymist\u00e4. Oppimisteht\u00e4vi\u00e4 pidettiin osittain ep\u00e4selvin\u00e4 ja niiss\u00e4 oli lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4. Opiskelijat my\u00f6s kokivat, ettei heill\u00e4 ollut mahdollisuutta vaikuttaa teht\u00e4viin tai niiden sis\u00e4lt\u00f6ihin:<\/p>\n\n\n\n

\n

Oppimisteht\u00e4v\u00e4t olivat Moodlessa hieman sekavasti ja osa niist\u00e4 oli liian r\u00f6nsyilevi\u00e4. Tiivistys ja selkeys teht\u00e4v\u00e4nannoissa tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pakkautuivat my\u00f6s paljon alkuvuoteen.<\/p>\nV\u00e4lill\u00e4 oli ehk\u00e4 liian samanlaisia oppimisteht\u00e4vi\u00e4 eri opintojaksoissa (esim. verkostokarttoja).<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n kritiikkiin on syyt\u00e4 tarttua opetussuunnitelmaa kehitett\u00e4ess\u00e4 \u2013 onhan yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista opiskelijan ohjausajattelun kehittyminen ja kehittymisen tukeminen. P\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyydet teht\u00e4viss\u00e4 on helppo poistaa, mutta miten varmistetaan ohjauksellisen ajattelun kehittyminen ja ammatillisen kasvun prosessin eteneminen. Lis\u00e4\u00e4 reflektointia yksin ja yhdess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Yhteenvetoa<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka yliopistoa ja ammatillista opettajakorkeakoulua ohjaakin erilainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, yhteisen\u00e4 tavoitteena voidaan n\u00e4hd\u00e4 osaavien ammattilaisten kouluttaminen tulevaisuuden osaamistarpeet huomioiden. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat tulevaisuuden opinto-ohjaajien ammatillisuuteen. Tulemme tarvitsemaan ohjaajia, joilla on taito tarkastella monipuolisesti ihmisten erilaisia oppimisen, kokonaisidentiteetin ja ammatillisen kasvun kysymyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n rinnalle tarvitaan syv\u00e4llist\u00e4 osaamista metakognition kehitt\u00e4misest\u00e4. Metakognitiolla tarkoitamme kaikkia niit\u00e4 ajattelun ja toiminnan hahmottamisen, toteuttamisen ja reflektoinnin taitoja, joiden varaan tulevaisuuden asiantuntijoiden jatkuva oppiminen perustuu. Tiedostettu ja j\u00e4sentynyt metakognitio ilmenee henkil\u00f6kohtaisten oppimistapojen ymm\u00e4rt\u00e4misen\u00e4, joustavuutena toimia erilaisten ihmisten kanssa, rohkeutena luovaan toimintaan ja kykyn\u00e4 tiedostaa ja toteuttaa oman yhteis\u00f6n kannalta kest\u00e4vi\u00e4 arvop\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Mit\u00e4 monimuotoisemmaksi yhteiskunta kehittyy ja mit\u00e4 nopeammaksi muutossyklit tulevat, sit\u00e4 enemm\u00e4n tarvitaan ohjaajia, joilla on kyky kehitt\u00e4\u00e4 erilaisten ihmisten metatason ajattelua ja resilienssi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Yliopiston ja ammatillisen opettajakorkeakoulun perusteht\u00e4v\u00e4t ovat erilaisia ja siit\u00e4 johtuen my\u00f6s kouluttajien teht\u00e4v\u00e4t ja osaamisprofiilit ovat olleet osin erilaisia. Yhteisen opetus- ja toteutussuunnitelman n\u00e4k\u00f6kulmasta erilaisuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 rikkautena: toteutuksessa on ollut vahvasti esill\u00e4 sek\u00e4 tutkimuksellisuus ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja yhteys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 paremmin tulevaisuudessa pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia osaamisia ja kokeilemaan rohkeammin uusia toimintatapoja, sit\u00e4 paremmaksi koulutus muotoutuu.<\/p>\n\n\n\n

Opetussuunnitelma on kuitenkin el\u00e4v\u00e4 dokumentti ja sit\u00e4 tulee tarkastella s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti: mit\u00e4 voisimme tehd\u00e4 viel\u00e4 paremmin ja onko joitakin sellaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tai toteuttamistapoja, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 vastaakaan olemassa oleviin tai tuleviin tarpeisiin? Yhteiskunta ja opinto-ohjaajien toimintaymp\u00e4rist\u00f6t muuttuvat jatkuvasti ja muutoksiin tulee reagoida. Kaikki ei kuitenkaan muutu ja ohjausty\u00f6n ydin s\u00e4ilynee entisell\u00e4\u00e4n suurissakin yhteiskunnallisissa mullistuksissa. Kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 yhten\u00e4 ohjenuorana voitaneen yh\u00e4 pit\u00e4\u00e4 opinto-ohjaaja Tuovi Liukkosen havaintoja Toivakan-Leivonm\u00e4en peruskoulusta vuonna 1972:
\u201dJa jotta ohjaaja voisi olla inhimillinen, h\u00e4nen olisi oltava laajakatseinen, h\u00e4nen pit\u00e4isi kyet\u00e4 tarkastelemaan asioita monelta eri puolelta ja ennen kaikkea h\u00e4nen pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/em>.\u201d (Koski 2014, 76).<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat:<\/h2>\n\n\n\n

Seija Koskela, lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n

Virpi Koskelo, lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n

Mervi Pasanen, lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n

Juha Parkkinen, yliopistonlehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet: <\/h2>\n\n\n\n

Barnes, S., Bimrose, J., Brown, A.F., Kettunen, J., & Vuorinen, R. 2020. Lifelong guidance policy and practice in the EU; trends, challenges and opportunities. Final report. <\/p>\n\n\n\n

Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020\u20132023: ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34.
http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-536-8. <\/p>\n\n\n\n

Suuntaviivoja elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palveluj\u00e4rjestelyille. Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n j\u00e4senmaille ja komissiolle. 2015. ELGPN [European Lifelong Guidance Policy Network]. (2015). ELGPN Tools No. 6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Kettunen, J., & Vuorinen, R. 2021. Ohjaajilla vaihtelevat k\u00e4sitykset urasuunnittelutaidoista. Ajankohtaista elinik\u00e4isest\u00e4 ohjauksesta, 2021(18), 23\u201325. Viitattu 9.12.2022. https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/74286<\/p>\n\n\n\n

Koski, E. 2014. Oppilaanohjauksen syntyvaiheet. Helsinki: Otava.<\/p>\n\n\n\n

Koulutus – vaikuttava akateeminen asiantuntemus. Koulutuksen kehitt\u00e4misohjelma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Viitattu 9.12.2022. https:\/\/www.jyu.fi\/fi\/yliopisto\/strategia\/koulutus.<\/p>\n\n\n\n

L 558\/2009. Yliopistolaki. Viitattu 9.12.2022. https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2009\/20090558.<\/p>\n\n\n\n

L 932\/2014. Ammattikorkeakoululaki. Viitattu 9.12.2022. https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20140932. <\/p>\n\n\n\n

Lerkkanen, J. 2022. Opinto-ohjaajakoulutuksen vaiheita. Julkaisussa Mutka, U. & Turpeinen, V. (toim.), Ompelualan opettajankoulutuksesta kansainv\u00e4liseen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammatillisen opettajankoulutuksen tarinallinen historia 1962\u20132012. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 312, 189\u2013204.<\/p>\n\n\n\n

Ohjaajan osaaminen. Osaaminen opintojen tavoitteena. OPS 2021 – 2022. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.12.2022. https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/opiskelijalle\/ammatillisen-opettajakorkeakoulun-opiskelija\/opinto-ohjaajankoulutuksen-0 <\/p>\n\n\n\n

Penttinen, L., Plihtari, E., Skaniakos, T., & Valkonen, L. (toim.). 2011. Vertaisuus voimavarana ohjauksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Vehvil\u00e4inen, S. 2014. Ohjausty\u00f6n opas. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kuvat: <\/h3>\n\n\n\n

Jacob Lund, AdobeStock <\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Artikkelia on p\u00e4ivitetty 9.1.2023: Kuvio 1 ja sen l\u00e4hdeviittaus. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opinto-ohjaajan koulutusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Suomessa kahdessa yliopistossa ja viidess\u00e4 ammattikorkeakoulussa. Yhteist\u00e4 kaikissa opinto-ohjaajan koulutuksissa on pyrkimys tarjota mahdollisimman hyvin ty\u00f6n vaatimia valmiuksia ja osaamisia tukevaa koulutusta. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston ja Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajien koulutuksen opetussuunnitelma uudistui 2021 – koulutusta ryhdyttiin toteuttamaan kahden organisaation yhteisen\u00e4 ty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3871,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,22,168,122],"tags":[131,100],"class_list":["post-3865","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-verkostot","category-ohjaus-yhteiskunta","category-opiskelu","tag-ohjausosaaminen","tag-opinto-ohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3865","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3865"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3865\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4271,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3865\/revisions\/4271"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3871"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3865"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3865"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3865"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}