Yksi t\u00e4rke\u00e4 osa opinto-ohjausta on uraohjaus ja ohjattavan urasuunnittelutaitojen tukeminen. Uraohjaus auttaa ihmisi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia tavoitteitaan, mielenkiinnonkohteitaan ja osaamistaan sek\u00e4 tarkastelemaan niit\u00e4 koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta (Career guidance and public policy 2004, 19). Urasuunnittelutaidoilla tarkoitetaan sellaisia taitoja, joiden avulla yksil\u00f6t osaavat ker\u00e4t\u00e4 ja analysoida itseens\u00e4 ja koulutukseen sek\u00e4 ammattiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa. T\u00e4m\u00e4n avulla he voivat tehd\u00e4 esimerkiksi jatko-opintoihin tai ty\u00f6uraan liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. (Urasuunnittelutaidot 2016.) Yksi osa n\u00e4it\u00e4 urataitoja ovat digitaaliset urataidot, joiden merkitys on viime vuosina digitalisaation my\u00f6t\u00e4 luonnollisesti kasvanut. Opinto-ohjaajien ja ohjausalan haasteena on pysy\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 mukana.<\/p>\n\n\n\n
Digitalisaatio muuttaa koko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 niin nopealla tahdilla, ettei kenenk\u00e4\u00e4n ty\u00f6nkuva tai -teht\u00e4v\u00e4t pysy ennallaan koko ty\u00f6uran ajan. Internet mahdollistaa uraan ja ty\u00f6llistymiseen liittyv\u00e4n tiedonhaun ja tiedon tuottamisen kenelle vaan. My\u00f6s esimerkiksi t\u00e4ydennyskouluttautuminen voi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtua verkon v\u00e4lityksell\u00e4 k\u00e4tev\u00e4mmin kuin oppilaitoksen luokkatilassa istumalla. Vaikka 1990-luvun alkupuolen j\u00e4lkeen syntyneit\u00e4 kutsutaankin monesti diginatiiveiksi, ei t\u00e4m\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 he olisivat todellisuudessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovin taitavia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n digitalisaatiota omien opintojensa tai uransa suunnittelussa ja edist\u00e4misess\u00e4. Olen omassa ohjausty\u00f6ss\u00e4ni huomannut, ett\u00e4 kaikki nuoret ja nuoret aikuiset eiv\u00e4t ole automaattisesti diginatiiveja, vaan osa heist\u00e4 suhtautuu my\u00f6s kielteisesti digitalisaation tuomiin muutoksiin. Vaikka moni nuori k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin suuren osan vapaa-ajastaan verkossa, heid\u00e4n osaamisensa ei aina suoraan riit\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6nhakuun verkossa tai verkosta l\u00f6ytyv\u00e4n tiedon kriittiseen arviointiin.<\/p>\n\n\n\n
Hooley (2017, 10) on jakanut digitaaliset urataidot seitsem\u00e4\u00e4n C:hen, The seven Cs of digital career management. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on sopeutuminen (changing), jonka my\u00f6t\u00e4 ihminen suhtautuu my\u00f6nteisesti teknologian aiheuttamiin muutoksiin, sopeutuu uusiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin ja osaa toimia niiss\u00e4 tehokkaasti edist\u00e4\u00e4kseen omaa uraansa ja ty\u00f6llistymist\u00e4\u00e4n. Toinen C on tiedonk\u00e4sittely (collecting), koska Hooleyn mukaan tieto on valtaa. Tiedonhaun avulla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 verkosta tarvittavan, oikean tiedon ty\u00f6llistymis- ja uramahdollisuuksista. Kolmas C liittyy kriittisyyteen (critiquing) ja medialukutaitoon. T\u00e4m\u00e4n digitaalisen urataidon avulla ihminen kykenee arvioimaan verkossa ja muuallakin olevien tietojen alkuper\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 oman uran edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hooleyn teoriassa nelj\u00e4nten\u00e4 tulee verkostoituminen (connecting), jonka avulla ihminen osaa muodostaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sellaisia suhteita, jotka voivat edesauttaa ty\u00f6llistymist\u00e4 ja omaa uraa. Viides C viittaa verkkovuorovaikutukseen (communicating), jolloin ihminen osaa viesti\u00e4 tehokkaasti ja oikealla tavalla erilaisissa verkkoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja oikeiden ihmisten kanssa. Kuudes C on sis\u00e4ll\u00f6ntuotanto (creating). Verkossa voi luoda itsest\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4n henkil\u00f6br\u00e4ndin ja julkaista kaikille avointa tietoa itsest\u00e4 ja omasta osaamisesta. Viimeinen eli seitsem\u00e4s C on verkkon\u00e4kyyys (curating), jonka my\u00f6t\u00e4 ihminen pystyy vaikuttamaan omaan digitaaliseen jalanj\u00e4lkeens\u00e4 ja verkostoihinsa ja h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden merkityksen osana oman uran rakentamista. (Hooley 2017, 10.)<\/p>\n\n\n\n
Digitaalisia urataitoja ei voi nyky\u00e4\u00e4n erottaa erilliseksi osa-alueeksi, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikessa urataitoihin liittyv\u00e4ss\u00e4 ohjauksessa on huomioitava my\u00f6s digitaalisuus. Siksi n\u00e4iden taitojen kehittymist\u00e4 tulee tukea my\u00f6s ohjaustilanteissa. Esimerkiksi ty\u00f6nhaku Suomessa on nyky\u00e4\u00e4n hyvin pitk\u00e4lti digitaalistunut: ty\u00f6paikkailmoitukset julkaistaan internet-sivustoilla tai sopivia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n suoraan LinkedInist\u00e4, ty\u00f6hakemukset l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6postitse tai nettilomakkeen kautta, CV voi olla esimerkiksi videomuodossa tai digitaalisena portfoliona ja ty\u00f6haastattelu saatetaan toteuttaa Zoom-puheluna.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset edellytt\u00e4v\u00e4t digitaalisia urataitoja muun muassa heilt\u00e4, jotka ovat viimeistelem\u00e4ss\u00e4 opintojaan ja hakeutumassa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa oman alan ty\u00f6paikkoihin. Tampereen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun ja It\u00e4-Suomen yliopiston yhteinen Someta duuniin \u2013 sosiaalinen media ty\u00f6haun ja rekrytoitumisen apuna -hanke perehtyi vuosina 2016\u20132019 korkeakoulutettujen ty\u00f6llistymiseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa, ty\u00f6nantajien ja korkeakoulutettujen kohtaamiseen digitalisoituvissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 korkeakoulujen uraohjauksen rooliin t\u00e4ss\u00e4 digiloikassa. Hankkeen toteuttaman selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden vahvimmat digitaalisten urataitojen osa-alueet Hooleyn seitsem\u00e4n C:n n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat tiedonk\u00e4sittely, sopeutuminen ja kriittisyys (Someta duuniin 2018). Heikoimmiksi osa-alueiksi osoittautuivat verkkovuorovaikutus ja verkkon\u00e4kyvyys. Kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita verrattiin kesken\u00e4\u00e4n, huomattiin, ett\u00e4 ammattikorkeakouluopiskelijoilla on vahvemmat valmiudet sopeutumisen osa-alueella ja yliopisto-opiskelijoilla taas kriittisyyden osa-alueella. (Someta duuniin 2018.) Korkeakouluopiskelijoiden uraohjauksessa kannattaisi n\u00e4iden tulosten perusteella siis keskitty\u00e4 erityisesti verkkovuorovaikutuksen ja verkkon\u00e4kyvyyden taitojen harjoitteluun, mutta kaikkien osa-alueiden vahvistaminen voisi edesauttaa ty\u00f6nhakua ja oman uran l\u00f6ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni ohjaan nuoria aikuisia, jotka ovat aloittamassa korkeakouluopintojaan. Kuten suuri osa suomalaisista opinto-ohjaajista, itsekin olen syntynyt ennen diginatiivien aikakautta ja hakeutunut nykyiseen ty\u00f6paikkaani aikana, jolloin esimerkiksi video-CV, LinkedIn tai oma henkil\u00f6br\u00e4ndi verkossa eiv\u00e4t olleet mink\u00e4\u00e4nlaisessa roolissa ty\u00f6nhakuprosessissa. Arvelen, ett\u00e4 monella opinto-ohjaajalla voikin olla tarvetta p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 omaa osaamista ja ohjauksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 digitaalisten urataitojen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pohdin Hooleyn seitsem\u00e4n C:n n\u00e4k\u00f6kulmasta, mink\u00e4laisia teemoja ohjauksessa voisi nostaa esiin, jotta se tukisi ohjattavien digitaalisia urataitoja ja samalla vahvistaisi my\u00f6s ohjaajan omia taitoja.<\/p>\n\n\n\n
Digitaalisten urataitojen sopeutumisen osa-alue liittyy kaikkiin muihin osa-alueisiin, koska digitalisaation tuomat muutokset vaikuttavat niihin kaikkiin. Sopeutumisen taito onkin mielest\u00e4ni yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4, koska se liittyy omaan halukkuuteen oppia uutta ja suhtautua positiivisesti n\u00e4ihin muutoksiin. Jos opinto-ohjaaja itse suhtautuu negatiivisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokseen, n\u00e4kyy se varmasti my\u00f6s ohjaustilanteissa. Siksi olisikin hyv\u00e4, ett\u00e4 ohjaajalla itsell\u00e4\u00e4n on jonkin verran kokemusta esimerkiksi uudemmista ty\u00f6nhakutaidoista. En itse ole hakenut t\u00f6it\u00e4 yli kymmeneen vuoteen, joten CV:ni oli pitk\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. K\u00e4vin kuitenkin er\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennyskoulutuskurssin, jossa piti tehd\u00e4 esimerkiksi video-CV ja taitopohjainen ansioluettelo, mist\u00e4 oli minulle hy\u00f6ty\u00e4, kun k\u00e4yn n\u00e4it\u00e4 taitoja omien opiskelijoideni kanssa l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n
Tiedonk\u00e4sittelyn ja kriittisyyden taitojen tukena kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia nettisivuja, joista l\u00f6ytyy koulutukseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 tietoa. Samalla kun keskustellaan sivujen antamasta tiedosta, voi sivujen luotettavuutta arvioida yhdess\u00e4 tutkimalla esimerkiksi sit\u00e4, kuka tiedon on julkaissut, milloin ja miss\u00e4 se on julkaistu ja mihin tieto perustuu. T\u00e4m\u00e4 auttaa ohjattavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean, luotettavan tiedon l\u00e4hteelle. Toisaalta ohjauksessa voi mielest\u00e4ni hyvin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4htein\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi nettikeskusteluita tai blogikirjoituksia, jolloin saa laajempaa kuvaa ja erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia verrattuna virallisten tahojen tuottamaan tietoon.<\/p>\n\n\n\n
Verkostoitumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta olen huomannut, ett\u00e4 ohjattavani saattavat v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 sen merkityst\u00e4. He ovat p\u00e4\u00e4asiassa noin 20-vuotiaita nuoria, jotka ovat juuri valmistuneet toiselta asteelta ja ovat aloittamassa ensimm\u00e4ist\u00e4 korkeakoulututkintoaan. Moni heist\u00e4 kokee, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskeva verkostoituminen tapahtuu vasta joskus my\u00f6hemmin. Oppilaitoksemme opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea, ja koska suurin osa heist\u00e4 asuu opiston asuntoloissa, he muodostavat lukuvuoden aikana uusia, tiiviit\u00e4 yst\u00e4vyyssuhteita. Lukuvuoden j\u00e4lkeen opiskelijat l\u00e4htev\u00e4t opiskelemaan eri yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ymp\u00e4ri Suomea. N\u00e4in heill\u00e4 on tulevaisuudessa tuttavia monella eri paikkakunnalla ja monelta eri alalta, mik\u00e4 saattaa jossakin vaiheessa poikia yhteisty\u00f6t\u00e4 tai uusia mahdollisuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin. J\u00e4rjest\u00e4mme oppilaitoksessamme vuosittain alumnip\u00e4ivi\u00e4 vahvistaaksemme opiskelijoiden verkostoitumista. Lis\u00e4ksi jokaisella opintolinjalla on oma WhatsApp-ryhm\u00e4, joka pidet\u00e4\u00e4n pystyss\u00e4 lukuvuoden j\u00e4lkeenkin, jotta yhteydenpito on helppoa. Oppilaitoksessa k\u00e4y lukuvuoden aikana my\u00f6s kymmeni\u00e4 entisi\u00e4 opiskelijoita kertomassa omista opinnoistaan tai ty\u00f6urastaan, ja joskus n\u00e4ist\u00e4 esittelyist\u00e4 syntyy uusia yhteyksi\u00e4. Ohjaan opiskelijoita verkostoitumaan my\u00f6s oppilaitosyhteis\u00f6n ulkopuolella esimerkiksi perustamalla opintojen aikana LinkedIn-profiilin ja luomaan siell\u00e4 omaa ammatillista verkostoa tai liittym\u00e4ll\u00e4 oman alan sosiaalisen median ryhmiin jo opiskeluaikana.<\/p>\n\n\n\n
Verkkovuorovaikutus oli toinen Someta duuniin -hankkeessa l\u00f6ydetty osa-alue, jota korkeakouluopiskelijat voisivat kehitt\u00e4\u00e4. Diginatiiveja saatetaan pit\u00e4\u00e4 verkkovuorovaikutuksen osaajina, koska he ovat koko ik\u00e4ns\u00e4 viestineet verkossa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 he olisivat urataitojen n\u00e4k\u00f6kulmasta vahvoja ja tehokkaita viestij\u00f6it\u00e4. Osalle voi olla vaikeaa arvioida, mink\u00e4lainen viestint\u00e4 on esimerkiksi liian ep\u00e4muodollista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Erityisesti tehokas ja toimiva vieraskielinen s\u00e4hk\u00f6posti- ja videopuheluviestint\u00e4 voi olla haastavaa, koska vieraalla kielell\u00e4 viestiess\u00e4 tulee huomioida vastaanottajan kulttuuritausta. Suomalaisten suoraa viestint\u00e4tyyli\u00e4 saatetaan pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4kohteliaana. Diginatiivien kanssa voi keskustella siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka sosiaalinen media ja nykyp\u00e4iv\u00e4n viestint\u00e4v\u00e4lineet ovat muuttaneet viestint\u00e4tapaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja ep\u00e4muodollisempaan suuntaan, kannattaa erityisesti tuntemattomalle vastaanottajalle kirjoittaessa muistaa kohtelias tyyli. Sama p\u00e4tee my\u00f6s uraan liittyv\u00e4\u00e4n viestint\u00e4\u00e4n Suomessa: vaikka s\u00e4hk\u00f6postiviestint\u00e4 onkin luonteeltaan vapaampaa kuin perinteinen kirjeviestint\u00e4, on parempi kirjoittaa liian muodollinen kuin liian ep\u00e4muodollinen viesti.<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4ll\u00f6ntuotantoon liittyvi\u00e4 digitaalisia urataitoja voi ohjattavien kanssa kehitt\u00e4\u00e4 muun muassa harjoittelemalla erilaisten ansioluetteloiden tekemist\u00e4 esimerkiksi Canva-sovelluksella ja Piktochart-sivustolla, jolloin siit\u00e4 saa helposti visuaalisesti v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mm\u00e4n ja monipuolisemman kuin pelk\u00e4ll\u00e4 tekstink\u00e4sittelyohjelmalla. Kannattaa my\u00f6s harjoitella videon editointia sek\u00e4 video-CV:n tekemist\u00e4 omalla puhelimella tai tietokoneella. Tulevaisuudessa ty\u00f6nhakijan digitaalisen uraportfolion painoarvo voi olla nykyist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi, joten sen tekemisen voi aloittaa jo opintojen aikana ja ty\u00f6kokemuksen karttuessa.<\/p>\n\n\n\n
Verkkovuorovaikutuksen ohella verkkon\u00e4kyvyys oli toinen Someta duuniin -hankkeessa l\u00f6ydetty osa-alue, jota voisi erityisesti korkeakoulujen uraohjauksessa vahvistaa. T\u00e4m\u00e4 saattaa asettaa ohjaajan osaamisen todelliseen testiin, jos ohjaajalla itsell\u00e4\u00e4n ei ole omaa kokemusta asiantuntijaviestinn\u00e4st\u00e4 sosiaalisen median alustoilla. Verkkon\u00e4kyvyytt\u00e4 voidaan ohjauksessa k\u00e4sitell\u00e4 niin, ett\u00e4 ohjattavat tarkastelevat, millaista tietoa heist\u00e4 l\u00f6ytyy verkosta ja mink\u00e4laisen kuvan heist\u00e4 voi sen perusteella saada. Hooleyn (2017, 10) mukaan ty\u00f6nhaussa voi vaikuttaa my\u00f6s se, jos hakijasta ei l\u00f6ydy verkosta paljoa tietoa. Lis\u00e4ksi yksi t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 digitaalisissa urataidoissa on tietoturva ja tietosuoja, joita voidaan jo kuvata nykyajan kansalaistaidoiksi (Hakkarainen, Kolehmainen ja Peltola 2017, 94\u201395). Ohjattavien tulee olla tietoisia esimerkiksi siit\u00e4, mit\u00e4 tietoa he voivat itse levitt\u00e4\u00e4 digitaalisissa kanavissa. N\u00e4iden perustaitojen pohjalta ohjauksessa voisi keskitty\u00e4 enemm\u00e4n siihen, miten ohjattava voi positiivisesti vahvistaa omaa digitaalista jalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 se edist\u00e4isi omaa uraa ja ty\u00f6llistymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kuten alussa totesin, digitalisaatio ja digitaalisten urataitojen merkitys haastaa opinto-ohjaajiakin p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa osaamistaan. Digitalisaatio auttaa onneksi t\u00e4ss\u00e4kin, koska verkosta l\u00f6ytyy jo nyt paljon tietoa ja valmista materiaalia, jonka avulla opinto-ohjaajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t helposti vauhtiin digitaalisten urataitojen k\u00e4sittelyss\u00e4 omassa ohjauksessaan. Verkon suomat mahdollisuuden ovat l\u00e4hes rajattomat \u2013 kunhan vaan muistaa arvioida l\u00e4hteit\u00e4 my\u00f6s kriittisesti medialukutaitoa hy\u00f6dynt\u00e4en!<\/p>\n\n\n\n
Reetta Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong>, FM Career guidance and public policy. Bridging the gap. 2004. OECD. Viitattu 14.4.2022. Hakkarainen, T., Kolehmainen, A. & Peltola S. 2017. Tietoturva, tietosuoja ja tekij\u00e4noikeudet. Teoksessa Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sek\u00e4 tieto- ja neuvontaty\u00f6h\u00f6n verkossa. Toim. T. Guttorm, T. Hakkarainen, A. Kolehmainen, K. M\u00e4enp\u00e4\u00e4, S. Peltola & H. Yl\u00f6nen. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysty\u00f6n julkaisut 38. Viitattu 23.4.2022. Hooley, T. 2017. Developing your career: harnessing the power of the internet for \u201cdigital career management\u201d. Development and Learning in Organizations, 31, 1, 9-11. https:\/\/janet.finna.fi, ProQuest Central.<\/p>\n\n\n\n Rantanen, O. 2019. Digiajan ohjaajuuden kehitt\u00e4minen: ohjaajien ja opetushenkil\u00f6st\u00f6n koulutustarpeita kartoittamassa. Teoksessa Someta duuniin: digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa. Toim. O. Rantanen, T. Isosuo, & M. Merivirta. Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset, s. 62 – 67. Viitattu 25.4.2022. Someta duuniin. Sosiaalinen media rekrytoimisen ja ty\u00f6nhaun apuna 2018. Opiskelijakyselyn tuloksia. Viitattu 25.4.2022. http:\/\/sometaduuniin.fi\/opiskelijakyselyn-tuloksia\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja opiskeli opinto-ohjaaksi Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja ty\u00f6skentelee Alkio-opistossa linjanjohtajana ja englanninopettajana.<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n
https:\/\/www.oecd.org\/education\/skills-beyond-school\/34050171.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n
http:\/\/www.oamk.fi\/epooki\/index.php?cID=1135<\/a>. <\/p>\n\n\n\n
https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-330-0<\/a>.<\/p>\n\n\n\n