<\/p>\n\n\n\n
Motivaatio jaetaan sis\u00e4iseen ja ulkoiseen motivaatioon. Tutkimusten mukaan sis\u00e4inen motivaatio on ulkoista vahvempi tekij\u00e4. (Airo ym. 2008, 52.) Motivaation kannalta on olennaista, ett\u00e4 ohjattava tiedostaa, mitk\u00e4 asiat ovat h\u00e4nelle t\u00e4rkeit\u00e4 ja miss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 niiden on mahdollista toteutua (Airo ym. 2008, 66).<\/p>\n\n\n\n
Suomi on siit\u00e4 hieno maa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on viel\u00e4 aikuisi\u00e4ll\u00e4kin mahdollisuus opiskella ty\u00f6n ohella ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan tai hankkia vaikkapa kokonaan uusi ammatti. Motivaatiota se tietysti vaatii. Joskus se vaatii uhrauksia ja luopumista hyvist\u00e4 tuloista. Er\u00e4s yst\u00e4v\u00e4ni oli pitk\u00e4\u00e4n tyytym\u00e4t\u00f6n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, mutta h\u00e4n ei tehnyt asialle mit\u00e4\u00e4n taloudellisen turvan vuoksi. K\u00e4vin h\u00e4nen kanssaan monta keskustelua aiheesta vuosien aikana, kunnes tuli se p\u00e4iv\u00e4, jolloin h\u00e4n j\u00e4i opintovapaalle ja hankki uuden osaamisalan. Lopputulos oli se, ett\u00e4 h\u00e4n sai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n, joka ei motivoinut h\u00e4nt\u00e4, ja siirty\u00e4 uusiin teht\u00e4viin.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6nantaja puntaroi erilaisten testien ja haastatteluiden avulla, onko ty\u00f6ntekij\u00e4 sopiva teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4m\u00e4n tulisi toimia my\u00f6s toisinp\u00e4in. Ty\u00f6nhakijankin kannattaa tehd\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vien ja ty\u00f6paikan arvojen analyysi. (emt., 48\u201351.) Pitk\u00e4\u00e4n talossa ollut voi havahtua huomaamaan, miksi h\u00e4n voi pahoin ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, ja se voi olla avain muutokseen. On uskallettava sanoa \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 joskus ongelma voi olla my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n omassa asenteessa. Taitava ohjaaja voi auttaa ohjattavaa huomaamaan my\u00f6s ne esteet, joita t\u00e4m\u00e4 itse asettaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jaksamiselle tai menestymiselle.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4tevien ohjaajien tarve<\/h2>\n\n\n\n
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4miskeskus (CEDEFOP) teki jo vuonna 2009 vertailuselvityksen, joka koski ohjaajien perus- ja t\u00e4ydennyskoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ja p\u00e4tevyytt\u00e4. Sen yhten\u00e4 tavoitteena oli selvent\u00e4\u00e4 neuvonta- ja ohjausty\u00f6ss\u00e4 tarvittavien kompetenssien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ohjauksessa tarvittavia erityiskompetensseja.<\/p>\n\n\n\n
Selvityksen taustalla on Euroopan unionin elinik\u00e4isen oppimisen ja ohjauksen strategiat, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksiin. Uraohjauksesta on tullut olennainen osa jatkuvasti muuttuvia ty\u00f6markkinoita. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6markkinat edellytt\u00e4v\u00e4t jatkuvaa oman ammatillisen osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4 (2019) on todennut, ett\u00e4 jatkuvan oppimisen malli ja osaamisen kehitt\u00e4minen mahdollistavat korkean ty\u00f6llisyysasteen ja kest\u00e4v\u00e4n kasvun. Ty\u00f6ryhm\u00e4 painottaa nimenomaan ty\u00f6ik\u00e4isten ohjauksen merkityst\u00e4. CEDEFOPIN selvityksen mukaan elinik\u00e4isen ohjauksen toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 korkealaatuisia ohjaus- ja neuvontapalveluita. Haasteena on, ett\u00e4 uraohjausta ei ole tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti ja my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tietoa siit\u00e4 ei ole tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti ja selke\u00e4sti.
(CEDEFOP 2009, 75\u221287.)<\/p>\n\n\n
![\"Oven](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2022\/02\/miestoimistossa-unsplash.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n\n\nToki CEDEFOPIN selvityksest\u00e4 on menty eteenp\u00e4in, mutta havaintojeni mukaan monet ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t kaipaavat ohjausta, eiv\u00e4tk\u00e4 koe sit\u00e4 saavansa. Heid\u00e4t saatetaan esimerkiksi ohjata ty\u00f6terveyspsykologille, vaikka tarve on ennemminkin saada ty\u00f6paikalla tapahtuvaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ohjausta. Kehityskeskustelut esihenkil\u00f6n kanssa eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda toivottuun muutokseen, vaikka keskusteluiden yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vaikuttaa ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisen ja ty\u00f6tilanteen kehittymiseen. Nykyisin koulutetaan osaty\u00f6kykyisten tueksi ty\u00f6kykykoordinaattoreita, mutta ent\u00e4 jos ty\u00f6ntekij\u00e4 on ty\u00f6kykyinen, mutta voi silti pahoin ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
Resilienssin k\u00e4site<\/h2>\n\n\n\n
En\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 ty\u00f6uraa samalla ty\u00f6nantajalla ei voida pit\u00e4\u00e4 mittarina ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiselle, eik\u00e4 toisaalta irtisanomista ja uuden aloittamista voida pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4onnistumisena. Onnistumista voisi mitata enemm\u00e4n se, ett\u00e4 miten yksil\u00f6 kykenee selviytym\u00e4\u00e4n vastoink\u00e4ymisist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kuvataan usein k\u00e4sitteell\u00e4 resilienssi (Poijula 2018, 19). Vastoink\u00e4ymiset kuuluvat jossain m\u00e4\u00e4rin meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kukaan s\u00e4\u00e4sty k\u00e4rsimykselt\u00e4, mutta resilienssin avulla ihminen kykenee sopeutumaan tehokkaasti stressaavaan kokemukseen, traumaan tai muuhun kokemaansa kielteiseen tapahtumaan (Poijula 2018, 19).<\/p>\n\n\n\n
Resilienssi ei ole synnynn\u00e4inen ominaisuus tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sisukkuutta, kuten helposti ajatellaan, vaan k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, ajattelua ja toimintaa, joita kuka tahansa voi oppia ja kehitt\u00e4\u00e4. Se on kyky\u00e4 suuntautua uudelleen tulevaisuuteen. Resilienssi ei ole vain yksil\u00f6n prosessi, vaan yhteis\u00f6ll\u00e4 voi olla valtava my\u00f6nteinen merkitys toipumisessa. (Poijula 2018, 21, 23\u201328.) <\/p>\n\n\n\n
John Donne runoili aikoinaan seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n Yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei ole saari, Resilienssi\u00e4 tarvitaan erityisesti silloin, kun hyvin alkanut ura katkeaa tai on vaarassa katketa syyst\u00e4 tai toisesta. Oma n\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 henkil\u00f6t, joilla on hyv\u00e4 resilienssi, voivat selvit\u00e4 ilman tukea, mutta monet hy\u00f6tyisiv\u00e4t ohjauksesta. Ohjauksen merkitys korostuu el\u00e4m\u00e4n taitekohdissa, mutta onko sit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti saatavilla ja vastaako se yksil\u00f6iden tarpeisiin, on ajankohtainen kysymys. Jos ongelmiin ei tartuta ajoissa, Suomessa hukataan ty\u00f6voimaa.<\/p>\n\n\n\n Vuosi 2020 toi tullessaan jotakin, mit\u00e4 parhaimmatkaan tulevaisuustutkijat eiv\u00e4t olisi pystyneet ennustamaan. Koronaepidemiasta tuli meid\u00e4n kaikkien yhteinen vastoink\u00e4yminen. Koko yhteiskunta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ovat olleet myllerryksess\u00e4. Yrityksi\u00e4 on kaatunut ja ihmisi\u00e4 on joko lomautettu tai irtisanottu sankoin joukoin. Valitettavasti kaikki eiv\u00e4t selvinneet t\u00e4st\u00e4 koetuksesta. Osa on menett\u00e4nyt kaiken eik\u00e4 pysty en\u00e4\u00e4 nousemaan. Toiset ovat aloittaneet alusta jopa vahvempana kuin aiemmin. Vuosien 2020\u20132021 aikana on syntynyt my\u00f6s monia uusia tekemisen tapoja ja jopa innovaatioita. Kun kirjoitan t\u00e4t\u00e4 artikkelia, t\u00e4m\u00e4 kaikki ei ole ohi viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Suomalaisten mielenterveysongelmat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet korona-aikana ja kriisipuhelimet ovat pahasti ruuhkaantuneet. Kaikki ik\u00e4\u00e4n kuin natisee kuin liitoksissaan. Koko yhteiskunnalta kysyt\u00e4\u00e4n nyt resilienssi\u00e4. Monet sanovat, ett\u00e4 paluuta entiseen ei ole. Toisaalta kukaan meist\u00e4 ei tied\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 maailma makaa pandemian j\u00e4lkeen. Monet tulevat tarvitsemaan apua pitk\u00e4\u00e4n. Siksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valtiovalta ohjaa tulevaisuudessa resursseja erityisesti mielenterveysty\u00f6h\u00f6n ja er\u00e4\u00e4nlaiseen henkiseen j\u00e4lleenrakentamiseen. On panostettava ohjaukseen ja tukeen my\u00f6s oppilaitoksissa, ty\u00f6llisyyspalveluissa ja yrityksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n py\u00f6rteisiin ei tarvitse hukkua, mutta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aikuisten uraohjaukselle on tarvetta yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Erityisesti yksil\u00f6n resilienssi nousee merkitykselliseksi. Yksil\u00f6iden on opittava ohjaamaan my\u00f6s itse itse\u00e4\u00e4n muutoksissa. Menneiden vuosikymmenten koululaiset eiv\u00e4t ehk\u00e4 oppineet koulussa taitoja, joiden avulla selvit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n haasteista, mutta kukapa t\u00e4llaista muutosvauhtia olisi silloin kyennyt ennustamaan. Onneksi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n peruskoulussa panostetaan tulevaisuusohjaukseen, ja onneksi my\u00f6s aikuinen voi viel\u00e4 oppia.<\/p>\n\n\n\n Pilvi-Sisko Tiainen<\/p>\n\n\n\n
t\u00e4ydellinen itsest\u00e4\u00e4n.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\nYhteinen vastoink\u00e4ymisemme \u2013 korona<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/h3>\n\n\n\n