{"id":3560,"date":"2021-09-24T13:39:18","date_gmt":"2021-09-24T13:39:18","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3560"},"modified":"2024-05-30T11:40:33","modified_gmt":"2024-05-30T11:40:33","slug":"insinooriopiskelija-vai-naisinsinooriopiskelija-onko-sukupuolella-merkitysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2021\/09\/24\/insinooriopiskelija-vai-naisinsinooriopiskelija-onko-sukupuolella-merkitysta\/","title":{"rendered":"Insin\u00f6\u00f6riopiskelija vai naisinsin\u00f6\u00f6riopiskelija – onko sukupuolella merkityst\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Meill\u00e4 ei ole n\u00e4ihin hommiin naisia otettu. Insin\u00f6\u00f6rialat naisistuvat hitaasti.
\nVain reilu viidennes tekniikan alan opiskelijoista on naisia – ja osuus pienenee uran edetess\u00e4.
\nInsin\u00f6\u00f6rinainen on hyv\u00e4 j\u00e4tk\u00e4.
\nErikoinen ilmi\u00f6 Suomessa: \u201cOn merkillist\u00e4, miten juuri naisinsin\u00f6\u00f6rit putoavat johtajapolulta\u201d.
\n\u00c4l\u00e4 ala naisinsin\u00f6\u00f6riksi.<\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat uutisotsikoita viimeisten 15 vuoden ajalta ja kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 insin\u00f6\u00f6rialalla sukupuolella on edelleen merkityst\u00e4.
\nSuomi on monin tavoin edistyksellinen maa tasa-arvon suhteen, sill\u00e4 naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ty\u00f6markkinoilla on korkea, yhteiskunta tukee \u00e4itien ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 ja koulutustasolla tarkasteltuna naiset ovat miehi\u00e4 koulutetumpia (Ekonen 2014). Lis\u00e4ksi Suomessa edellytet\u00e4\u00e4n tasa-arvosuunnitelma kaikilta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 henkil\u00f6\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vilt\u00e4 ty\u00f6nantajilta (Laki naisten ja miesten v\u00e4lisest\u00e4 tasa-arvosta 2013). My\u00f6s suomalaista koulutusta on pidetty tasa-arvoisena, ja sukupuolten v\u00e4liseen tasa-arvoon on suhtauduttu itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Naisten korkea koulutustaso ei kuitenkaan ole johtanut automaattisesti naisten aseman paranemiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja miehet ovat usein naisia vahvemmassa asemassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. (Brunila 2009.) Esimerkiksi vuonna 2011 tehdyss\u00e4 Ammattiliitto Pron tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 insin\u00f6\u00f6rimiehet saivat vakituisen ty\u00f6paikan naisia useammin heti valmistumisen j\u00e4lkeen, ja lis\u00e4ksi miehet eteniv\u00e4t esihenkil\u00f6teht\u00e4viin jo uran alkuvaiheessa (Palhus 2012).<\/p>\n

Tarkasteltaessa tasa-arvon toteutumista sukupuolen mukaan johtoteht\u00e4viss\u00e4 Suomi j\u00e4\u00e4 Euroopan keskitason alapuolelle, ja erityisesti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy teollisuuden alalla. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 Suomessa onkin jakautunut voimakkaasti naisten ja miesten ammatteihin, ja lis\u00e4ksi naisten ja miesten palkkamarkkinat ovat voimakkaasti segregoituneet eli eriytyneet. (Ekonen 2014.). Sukupuolenmukainen segregaatio n\u00e4kyy jo lapsilla, sill\u00e4 esimerkiksi tyt\u00f6ill\u00e4 ja pojilla on usein eri harrastukset. Vastaavasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yritysten johdossa on usein enemm\u00e4n miehi\u00e4 kuin naisia. (Segregaation lievent\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti 2018, 22.)<\/p>\n

Insin\u00f6\u00f6riliiton (2020) mukaan Suomessa valmistuu vuosittain noin 5000 uutta insin\u00f6\u00f6ri\u00e4, ja naisten osuus t\u00e4st\u00e4 on noin 14 %. Naisten v\u00e4h\u00e4inen osuus insin\u00f6\u00f6rialalle hakeutuvista opiskelijoista on globaali ilmi\u00f6 (Gill, Sharp, Mills ja Franzway 2008). Yhdeksi keskeiseksi taustatekij\u00e4ksi on noussut matemaattisten ja luonnontieteellisten eli STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics) -aineiden opiskelu koulussa. Pisa-tutkimukset Suomessa ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 erot tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4lill\u00e4 matematiikassa eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4vi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4in ollen pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eroa insin\u00f6\u00f6rialalle hakeutuvien naisten ja miesten m\u00e4\u00e4riss\u00e4.<\/p>\n

Tytt\u00f6j\u00e4 tekniikan alalle kannustavan Naistech-hankkeen mukaan asenteet, ymp\u00e4rist\u00f6n paineet ja kodin mielipide vaikuttavat edelleen merkitt\u00e4v\u00e4sti koulutusalan valintaan. Tyt\u00f6t voivat kokea, ett\u00e4 heist\u00e4 ei ole tekniikan alalle koulumenestyksest\u00e4 huolimatta. T\u00e4m\u00e4n takia olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viesti\u00e4, ett\u00e4 tekniikan ala sopii kaikille kiinnostuneille sukupuolesta riippumatta. (Hautala 2020.) Ratkaisevia uravalintoja tehd\u00e4\u00e4n jo peruskoulun loppuvaiheessa, kun nuori p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toiseen asteen koulutukseen hakeutumisesta ja luonnontieteen opintojen valinnasta lukiokoulutuksen kohdalla. Ohjauksen ja kannustuksen teknisen alan opintoihin tulisikin k\u00e4ynnisty\u00e4 jo varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunta rakentuu teknologisen osaamisen varaan, ja sen vuoksi on olennaista, ett\u00e4 my\u00f6s naiset tekev\u00e4t tekniikan alan t\u00f6it\u00e4 ja ovat mukana kehityksess\u00e4. Lis\u00e4ksi naisten osallistuminen tekniikan alan ty\u00f6teht\u00e4viin lis\u00e4\u00e4 alan innovaatiokyky\u00e4, luovuutta ja kilpailukyky\u00e4. (Hill ym. 2010.) Criado-Perez (2020) tuo esille kirjassaan N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t naiset lukuisia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka maailma on suunniteltu miehille. Esimerkiksi matkapuhelinten n\u00e4yt\u00f6n koot voidaan suunnitella sopiviksi keskiverron miehen k\u00e4teen tai autojen t\u00f6rm\u00e4ystesteiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti miesnukkeja. Kuitenkin teknologia koskettaa meit\u00e4 kaikkia sukupuolesta riippumatta \u2013 on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s sen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu erilaisia ihmisi\u00e4.<\/p>\n

\"Nuori<\/a>Tutustuessa naisten uratarinoihin insin\u00f6\u00f6rin\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein kuvauksiin maskuliinisista ty\u00f6paikoista, joissa p\u00e4rj\u00e4\u00e4, jos on tarpeeksi kova ja sopeutuu porukkaan. Tekniikan akateemisten tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Susanna Bairohin mukaan maskuliininen kulttuuri vaikuttaa siihen, mink\u00e4laiset ihmiset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t alalle opiskelemaan ja my\u00f6hemmin t\u00f6ihin. Alalla ei olla p\u00e4\u00e4sty viel\u00e4 t\u00e4ysin irti ajatuksesta, ett\u00e4 tekniikka on ennen kaikkea miesten laji, jolloin naisten on mukauduttava olemaan joko \u201dhyvi\u00e4 j\u00e4tki\u00e4\u201d tai ty\u00f6yhteis\u00f6n poikkeuksia. Sukupuoliroolit saattavat n\u00e4ky\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vien jakamisessa, ja usein naisia ohjataan ei-teknisiin teht\u00e4viin. T\u00e4m\u00e4 voi pahimmillaan johtaa teknisen osaamisen rapautumiseen ja urakehityksen heikkenemiseen. Alalla tarvitaankin keskustelua monimuotoisuudesta ja piilossa olevien asenteiden vaikutuksesta yhteis\u00f6jen toimintaan. Tavoitteeksi tulee asettaa turvallinen ja inklusiivinen eli mukaan ottava ty\u00f6yhteis\u00f6, jossa jokainen voi olla oma itsens\u00e4. Johdon osalta se edellytt\u00e4\u00e4 tahtoa ja sitoutumista. (Salomaa 2020.)<\/p>\n

Syksyll\u00e4 2020 julkisuuteen nousi naisopiskelijoiden kokemukset syrjinn\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 korkeakoulutuksessa (Opiskelijat kertovat naisten seksuaalisesta ahdistelusta teekkaribileiss\u00e4 -uutinen 2020) ja etenkin tekniikan alan opinnoissa. T\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 on havaintoja my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 Tekniikan Akateemisten j\u00e4senkyselyn (2020) mukaan tekniikan alan korkeakoulutetuista 14 % on joutunut ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n ep\u00e4asiallisen kohtelun tai syrjinn\u00e4n kohteeksi. Selvityksen mukaan 21 % naisista ja 10 % miehist\u00e4 oli kokenut ep\u00e4asiallista kohtelua. (Korpimies 2020.) Tutkimukset ovat my\u00f6s osoittaneet, ett\u00e4 korkeakouluissa on esiintynyt ep\u00e4tasa-arvoisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja naisopiskelijoita syrjivi\u00e4 mekanismeja. Lis\u00e4ksi naisopiskelijoilta on saatettu odottaa \u201dnaisille tyypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, kuten ahkeruutta, tunnollisuutta ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamista\u201d. (Brunila 2009.) Yhten\u00e4 haasteena on my\u00f6s tiedon puute. Levander (2019) mainitsee TEK-lehden kirjoituksessaan STOP h\u00e4irinn\u00e4lle Ylemm\u00e4t toimihenkil\u00f6t -tutkimuksesta, jonka mukaan h\u00e4irint\u00e4\u00e4 kokeneista liki kolmannes ilmoitti, ettei tiennyt kenen puoleen voisi k\u00e4\u00e4nty\u00e4. Nuorimpaan ik\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n ja toimiasemaltaan alimpaan ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat olivat muita tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4. Yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen ei ole helppo teht\u00e4v\u00e4, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 toimintaa ja oppia mahdollisista virheist\u00e4.<\/p>\n

Sukupuoleen liittyv\u00e4\u00e4 segregaatiota on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opettajien koulutuksen, opinto-ohjauksen ja tiedotuksen avulla. N\u00e4iden lis\u00e4ksi toimintaa on kehitetty korkeakouluihin suunnatuilla kehitt\u00e4mishankkeilla. Toimenpiteet ovat kohdistuneet usein erityisesti naisiin ja heid\u00e4n kannustamiseensa miesvaltaisille aloille ja ty\u00f6teht\u00e4viin. On kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naisiin kohdennetut toimenpiteet eiv\u00e4t riit\u00e4 purkamaan segregaatiota. (Brunila 2009.) Lis\u00e4ksi on huomioitava, ett\u00e4 puhuttaessa tasa-arvosta ei puhuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sukupuolesta. Suomen Perustuslain 6. \u00a7 2. momentin mukaan ihmisi\u00e4 ei saa sukupuolen lis\u00e4ksi asettaa eriarvoiseen asemaan i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella. Tasa-arvolla tarkoitetaankin kaikkien ihmisten yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 arvoa yksil\u00f6in\u00e4 ja yhteiskunnan j\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on toteutettu Naiset tasa-arvoisesti uralle NAU! -hankkeessa<\/a> (ESR, S21952, 1.3.2020-31.8.2022), jonka tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja tukea naisten uraohjausta ja -polkuja etenkin tekniikan alan opinnoissa. Lis\u00e4ksi hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n kasvattamaan korkeakoulujen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 yhdenvertaisuudesta sek\u00e4 tuottamaan tutkimus- ja selvitystietoa ammattien sukupuolittumisen syist\u00e4, nykytilasta ja seurauksista. Artikkelissa tarkastellaan naisten hakeutumista insin\u00f6\u00f6riopintoihin sek\u00e4 naisten kokemuksia insin\u00f6\u00f6rialan opinnoista sukupuolten v\u00e4lisen tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkastelu perustuu kolmeen eri aineistoon: tilastoihin, naisinsin\u00f6\u00f6riopiskelijoiden omiin kokemuksiin sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jo toimivien, eri sukupuolta olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden kokemuksiin. Tilastoaineisto on koottu Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen avulla. Vipunen tarjoaa tietoa eri koulutussektoreiden koulutuksesta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoittumisesta.<\/p>\n

Naiset insin\u00f6\u00f6riopiskelijoina<\/h3>\n

Naisten hakeutumista insin\u00f6\u00f6rialoille on tutkittu paljon. Hill, Corbett ja St Rose (2010) kertovat kirjassaan tutkimustuloksista, joiden mukaan sosiaalisilla ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ill\u00e4 on vaikutusta naisten v\u00e4h\u00e4iseen osuuteen tiede- ja insin\u00f6\u00f6rialoilla. Kuviosta 1 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tekniikan ja liikenteen alalle hakeneiden naisten osuus on kasvanut hiukan vuosien 2015\u20132020 aikana. Vuonna 2020 naisten osuus tekniikan ja liikenteen alalle hakijoista oli 22 %, ja opiskelupaikan vastaanottaneista opiskelijoista 20 %. Viisi vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 18 % ja 16 %. Vuonna 2020 kaikille aloille ammattikorkeakouluun hakeneista 58 % oli naisia ja vastaavasti kaikista paikan vastaanottaneista naisten osuus oli 54 %. Tekniikan ja liikenteen alalla n\u00e4m\u00e4 prosenttiosuudet ovat selv\u00e4sti n\u00e4iden lukujen alapuolella.<\/p>\n

\"Pylv\u00e4skuviossa<\/a>
Kuvio 1. Tekniikan ja liikenteen alalle hakeneiden naisten osuus amk-opiskelijoista vuosina 2015\u20132020 (l\u00e4hde: Vipunen)<\/figcaption><\/figure>\n

Lis\u00e4ksi tarkasteltaessa hakijam\u00e4\u00e4ri\u00e4 ammattikorkeakoulujen mukaan vuonna 2020 voidaan havaita eroja eri korkeakoulujen v\u00e4lill\u00e4. Naisten osuus kaikkien tekniikan alan hakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaihteli 11\u201324 % v\u00e4lill\u00e4, ja vastaavasti paikan vastaanottaneiden naisopiskelijoiden osuus oli 11\u201326 %. Niin hakijam\u00e4\u00e4riss\u00e4 kuin paikan vastaanottaneissa opiskelijoissa naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tekniikan alalla selv\u00e4sti miehi\u00e4 matalampi.<\/p>\n

Tarkasteltaessa naisten l\u00e4p\u00e4isy\u00e4 tekniikan alan insin\u00f6\u00f6riopinnoissa voidaan havaita, ett\u00e4 naiset selvitt\u00e4v\u00e4t opintonsa hyvin suhteessa aloitusm\u00e4\u00e4riin. Esimerkiksi lukuvuonna 2013\/2014 aloittaneista opiskelijoista korkeintaan viidess\u00e4 vuodessa valmistuneista 23 % oli naisia. Naisten l\u00e4p\u00e4isy korostui erityisesti nopeasti valmistuneissa opiskelijoissa, sill\u00e4 alle kolmessa vuodessa valmistuneista 28 % oli naisia. Kun lukuja verrataan opiskelupaikan ottaneisiin opiskelijoihin, voidaan todeta, ett\u00e4 naisten osuus valmistuneista on ollut jopa suurempi kuin naisten osuus aloittavien opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Valmistumisen j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa seurataan mm. Uraseuranta-kyselyll\u00e4, joka tehd\u00e4\u00e4n viisi vuotta tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen. Tarkasteltaessa vuonna 2015 tekniikan alalta valmistuneita (n=1669) ilmoitti 70 % vastaajista olleensa valmistumisen j\u00e4lkeen yht\u00e4jaksoisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sukupuolen mukaan tehty tarkastelu osoitti, ett\u00e4 naisilla (n=323) t\u00e4m\u00e4 vastaava luku oli 53 % ja miehill\u00e4 (n=1346) 75 %. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 naisilla ja miehill\u00e4 on selv\u00e4sti eroja uran k\u00e4ynnistymisess\u00e4 valmistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kun otetaan Uraseuranta-kyselyss\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4\u00e4n tarkasteluun vuonna 2015 aloittaneet opiskelijat, voidaan havaita lis\u00e4\u00e4 eroja naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4. Miesten tyytyv\u00e4isyys valmistumisen j\u00e4lkeen ensimm\u00e4isen ty\u00f6n vaativuustasoon suhteessa koulutukseen oli suurempi kuin naisilla. Tarkasteltaessa vastaajien arviota ensimm\u00e4isen ty\u00f6n vaativuustasosta suhteessa ammattikorkeakoulutukseen oli kaikkien vastaajien (n=1665) keskiarvo 4,1 (asteikolla 1-6: eritt\u00e4in tyytym\u00e4t\u00f6n \u2013 eritt\u00e4in tyytyv\u00e4inen). Naisilla (n=324) se oli 3,7 ja miehill\u00e4 (n=1341) 4,2. Viiden vuoden j\u00e4lkeen valmistumisesta ero tasoittuu. Lis\u00e4ksi miehist\u00e4 63 % oli tyytyv\u00e4isi\u00e4 tai eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4 tutkintoonsa, kun naisilla vastaava luku oli 50 %.<\/p>\n

Alavalinnan taustalla kasvatus ja mielenkiinnon kohteet<\/h3>\n

Edell\u00e4 kuvatut tilastot siis osoittavat, ett\u00e4 naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4 on eroja hakeutumisessa tekniikan alalle ja ty\u00f6llistymisess\u00e4 opintojen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen, onko insin\u00f6\u00f6rialoille hakeutuminen ollut naisopiskelijoille itsest\u00e4\u00e4nselvyys vai ovatko my\u00f6s he k\u00e4yneet pohdintoja alavalinnan suhteen? Ent\u00e4 millaisia n\u00e4m\u00e4 naisopiskelijat ovat ja miksi he ovat valinneet insin\u00f6\u00f6rikoulutuksen? Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 insin\u00f6\u00f6rialojen naisten urapolkujen muodostumista ja ammattien sukupuolittumisen syit\u00e4, nykytilaa ja seurauksia kuulemalla alan naisopiskelijoiden omia kokemuksia ja tarinoita tilastojen takaa. Kokevatko naisopiskelijat olevansa eri asemassa miesopiskelijoiden kanssa opiskeluaikana? Ent\u00e4 valmistumisen j\u00e4lkeen ty\u00f6markkinoilla?<\/p>\n

Naisinsin\u00f6\u00f6riopiskelijoiden haastatteluaineisto ker\u00e4ttiin seitsem\u00e4lt\u00e4 insin\u00f6\u00f6rialan naisopiskelijalta kev\u00e4\u00e4n 2021 aikana. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja ne olivat kestoltaan noin tunnin mittaisia. Haastateltaviksi pyrittiin valitsemaan eri ik\u00e4isi\u00e4 ja erilaisen taustan omaavia opiskelijoita. Haastattelujen perusteella muodostettiin kaksi erilaista uratarinaa, joissa tuodaan esille tapahtumia tai tilanteita ennen insin\u00f6\u00f6riopintoja, niiden aikana sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyess\u00e4. Tarinoissa on huomioitu haastateltavien anonymiteetti, ja yksitt\u00e4inen tarina voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 elementtej\u00e4 usean opiskelijan kertomuksista.<\/p>\n

Suurin osa haastatelluista koki olleensa lapsesta asti tekniikasta tai matemaattisista aineista kiinnostuneita. My\u00f6s heid\u00e4n harrastuksensa saattoivat olla perinteisesti maskuliinisena pidettyj\u00e4, kuten moottoriurheilu. Muutonkin he kokivat viihtyv\u00e4ns\u00e4 perinteisesti miehisen\u00e4 pidetyill\u00e4 el\u00e4m\u00e4nalueilla. Jatko-opintoja suunniteltaessa useat haastateltavat olivat pohtineet ammattia my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteen saralta; haaveammatteina mainittiin esimerkiksi laborantti, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja terveydenhoitaja. My\u00f6s media-ala ja arkkitehtuuri tulivat esille urapohdinnoissa. N\u00e4it\u00e4 urahaaveita yhdisti kiinnostus tutkimukseen, kehitt\u00e4miseen ja uudistamiseen. Tiedonhankinta, analysointi ja looginen p\u00e4\u00e4ttely ovat yhteisi\u00e4 teemoja niin insin\u00f6\u00f6rialoille kuin monille l\u00e4\u00e4ketieteen ty\u00f6teht\u00e4ville.<\/p>\n

Insin\u00f6\u00f6riopintoihin hakeutumiseen oli erilaisia syit\u00e4. Usealla haastateltavalla oli kokemusta my\u00f6s muilta aloilta, ja heill\u00e4 olikin selkeit\u00e4 syit\u00e4 alan vaihdolle. Syiksi mainittiin mm. terveysongelmat ja fyysisesti liian raskaat ty\u00f6t. Toisaalta alaa haluttiin vaihtaa my\u00f6s ns. kent\u00e4lle, eik\u00e4 tulevaisuudessa haluttu istua vain tietokoneen takana. Yhteist\u00e4 kaikille haastateltaville oli, ett\u00e4 jokainen heist\u00e4 oli tyytyv\u00e4inen valintaansa ja halusi kannustaa muitakin naisia mukaan insin\u00f6\u00f6riopintoihin. He kokivat l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4n alan, jolla ty\u00f6llistyy hyvin, palkkataso on riitt\u00e4v\u00e4, etenemismahdollisuudet hyv\u00e4t ja lis\u00e4koulutusmahdollisuudet houkuttelevat. Moni suunnittelikin jatkavansa YAMK-opintoihin muutaman vuoden ty\u00f6kokemuksen j\u00e4lkeen. Osaa houkutteli my\u00f6s opettajankoulutus. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 seikkana nousi esiin kiinnostus el\u00e4imiin ja erityisesti hevosiin sek\u00e4 maanviljelykseen. Maatalouden piirist\u00e4 nousi esiin my\u00f6s esimerkki tasavertaisesta kasvatuksesta: jos perheen \u00e4iti ajaa traktoria, tyt\u00f6illekin opetetaan koneiden k\u00e4ytt\u00f6 pienest\u00e4 pit\u00e4en. Tasavertainen kasvatus voikin laajentaa uravalintoja my\u00f6hemmin, kun lapsesta asti on saanut kokea olevansa kykenev\u00e4 samaan kuin muut sisaruksensa. Perheen tuen merkitys korostuikin useassa haastattelussa. L\u00e4hiperheen ja yst\u00e4vien kannustus sek\u00e4 perheen ylpeys opinnoista koettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Sukupolvien v\u00e4linen ero n\u00e4kyi kuitenkin isovanhempien ihmettelyn\u00e4 naisen valittua teknisen alan.<\/p>\n

Haastatteluissa havaittiin tekniikan alojen olevan kesken\u00e4\u00e4n erilaisia yhdenvertaisen ilmapiirin puolesta. Tilanteen koettiin parantuneen viimeisen 10 vuoden aikana suuresti etenkin IT-alalla, ja nykyisin naisia halutaan alalle ja heit\u00e4 siell\u00e4 my\u00f6s on. Nuoret insin\u00f6\u00f6rimiehet suhtautuvat naiskollegoihin luontevasti koulussa ja ty\u00f6paikoilla. Perinteisemmill\u00e4 aloilla, kuten rakennuksilla ja teollisuudessa koettiin enemm\u00e4n haastetta siin\u00e4, millaista kohtelua naiset saivat osakseen. Naiset kokivat joutuvansa tekem\u00e4\u00e4n miehi\u00e4 enemm\u00e4n t\u00f6it\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t taitonsa ja lunastavat luottamuksen. Esihenkil\u00f6asemassa oleva nainen tekniikan alalla voi olla joko pirist\u00e4v\u00e4 poikkeus tai ep\u00e4ilyjen kohde: \u201dTajuaakohan tuo mit\u00e4\u00e4n tekniikasta, kun se on nainen?\u201d.\u00a0 Er\u00e4s haastateltava totesi kuitenkin, ett\u00e4 jokainen saa olla oma itsens\u00e4 niin ulkoisen olemuksensa kuin luonteensa puolesta, sill\u00e4 osaaminen ratkaisee. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n palkkauksessakaan ei koettu ep\u00e4tasa-arvoa. Er\u00e4s haastatelluista summasikin: \u201dPalkkasalaisuus on pahinta, mit\u00e4 naiselle voi tehd\u00e4. Suljettujen ovien takana sopiminen on varmin tapa tipauttaa naiset palkkakuoppaan.\u201d<\/p>\n

Tarina 1: Maria kiinnostui tekniikasta jo lapsena<\/h3>\n

Marian<\/em> haaveammatti lapsena oli poliisi tai l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Koulussa Maria oli aina kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteist\u00e4. H\u00e4n kokee olleensa tekninen ja looginen ihminen jo lapsesta saakka, ja erityisesti Mariaa kiinnostivat h\u00e4nen omien sanojensa mukaan \u201derilaiset h\u00e4rvelit\u201d. Alavalinta ei siis tullut perheelle tai yst\u00e4v\u00e4piirille yll\u00e4tyksen\u00e4. Lukion ohessa Maria p\u00e4\u00e4tti suorittaa tekniikan alaan liittyv\u00e4n kaksoistutkinnon. Muistellessaan kouluaikaista opinto-ohjausta Marialla on hyvin ristiriitaisia kokemuksia. Yl\u00e4asteen opo sanoi Marialle, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ei koskaan tule mit\u00e4\u00e4n ja suositteli ainoastaan opintoja pienen paikkakunnan lukiossa, vaikka Maria halusikin isompaan kaupunkiin laajemman kurssitarjonnan takia. T\u00e4m\u00e4 kaivelee edelleen Marian mielt\u00e4, ja h\u00e4n haluaisikin sanoa entiselle opolleen, ett\u00e4 \u201dkatso, miten hyvin olen p\u00e4rj\u00e4nnyt!\u201d. Lukion opinto-ohjaaja oli sen sijaan kannustava ja auttoi Mariaa kaksoistutkinnon suorittamisessa.<\/p>\n

Toisen asteen opintojen j\u00e4lkeen Maria piti useamman v\u00e4livuoden tehden erilaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 myyj\u00e4n\u00e4, asentajana ja milloin miss\u00e4kin. T\u00f6it\u00e4 oli kohtalaisen helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Maria kokee olevansa sosiaalinen ja rohkea tarttumaan eri tilaisuuksiin. Korkeakouluopintoihin hakuvaiheessa Maria koki pudonneensa v\u00e4livuosien takia ohjauksen ulkopuolelle, ja valintojen tekeminen yksin oli vaikeaa. Tietoa opiskelupaikoista l\u00f6ytyi kuitenkin netist\u00e4 ja kavereilta. Maria haki jatko-opintoihin niin yliopistoon kuin ammattikorkeakouluun, mutta yliopiston ovet eiv\u00e4t auenneet. Aluksi t\u00e4m\u00e4 harmitti, mutta nyt Maria on tyytyv\u00e4inen valintaan.<\/p>\n

Insin\u00f6\u00f6riopinnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tekemist\u00e4 ja opintoja on mahdollista jatkaa amk-tutkinnon j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyminen on nopeampaa.
\nTy\u00f6el\u00e4m\u00e4 tekniikan alalle aukeni harjoittelupaikan my\u00f6t\u00e4, ja Maria on nykyisin t\u00f6iss\u00e4 samassa paikassa, johon h\u00e4n meni harjoitteluun. H\u00e4n on my\u00f6s edennyt ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kokee p\u00e4\u00e4sseens\u00e4 hyvin osaksi ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, vaikka my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6paikalla onkin maskuliininen kulttuuri. Maria harrastaa moottoriurheilua, mik\u00e4 helpottaa kahvihuonekeskusteltuja, eik\u00e4 h\u00e4n muutenkaan h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 pienist\u00e4. Maria kokee kuitenkin, ett\u00e4 keskustelu ei kuitenkaan mene koskaan mauttomaksi tai h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4ksi. Hyv\u00e4 ty\u00f6ilmapiiri on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 motivaatiotekij\u00f6ist\u00e4 Marialle. H\u00e4n on kuullutkin yrityksist\u00e4, joihin ei edes haluaisi hakea t\u00f6ihin.<\/p>\n

Tasa-arvoon liittyvist\u00e4 asioista Maria on keskustellut opettajatutorin kanssa. Se tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluminen vaikuttaa opintoihin. On my\u00f6s hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tukea on saatavilla tarvittaessa. Opinnoissa Maria on joutunut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vaivaa ryhm\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4syss\u00e4 ja tutustumisessa, sill\u00e4 miesopiskelijat ovat helposti ensin kesken\u00e4\u00e4n. Opiskelijatapahtumissa on tapahtunut joitakin humalaisten miesopiskelijoiden kohtaamisia, jotka ovat tuntuneet \u00e4rsytt\u00e4vilt\u00e4. Pahimmillaan Maria kokee olleensa \u201driistakarjaa\u201d, vaikka haluaisi vain viett\u00e4\u00e4 normaalista iltaa ja ryhm\u00e4yty\u00e4 kuten muutkin. Marian mukaan opiskeluporukalla on ollut saunailtoja, joissa on pidetty piilo\u00e4\u00e4nestys saunomisj\u00e4rjestelyist\u00e4. Yleens\u00e4 on p\u00e4\u00e4dytty sekasaunaan, mutta jokainen saa pukeutua uima-asuun halutessaan. Lis\u00e4ksi Maria toteaa, ett\u00e4 insin\u00f6\u00f6rivitsej\u00e4 saa kyll\u00e4 kuulla kyll\u00e4stymiseen asti \u2013 yleens\u00e4 heilt\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole itse insin\u00f6\u00f6rej\u00e4. Mutta ehk\u00e4p\u00e4 he ovat vain kateellisia siit\u00e4, ett\u00e4 heist\u00e4 ei itsest\u00e4\u00e4n tule insin\u00f6\u00f6rej\u00e4, toteaa Maria nauraen.<\/p>\n

Tarina 2: Tiinan el\u00e4m\u00e4n realiteetit uravalintojen pohjana \u2013 aikuisena insin\u00f6\u00f6rialalle<\/h3>\n

Tiinan<\/em> haaveammatit vaihtelivat lapsena. H\u00e4n oli kiinnostunut esimerkiksi taiteesta ja valokuvauksesta, jota opiskelikin jonkin aikaa. Jossain vaiheessa Tiina halusi el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, mutta terveyshuolet ja pitk\u00e4 koulutus mietityttiv\u00e4t. Lopulta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti opiskella toisen asteen tutkinnon, mutta kiinnostavasta alasta huolimatta ty\u00f6tilanne oli asuinpaikkakunnalla huono. Opinto-ohjaus ei 90-luvulla ollut Tiinan mukaan kummoista, mutta onneksi perhe ja yst\u00e4v\u00e4t auttoivat ja tukivat.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseen ammattiin valmistumisen j\u00e4lkeen Tiina perusti perheen ja el\u00e4m\u00e4 py\u00f6ri muutaman vuoden lasten ymp\u00e4rill\u00e4. Oman alan t\u00f6it\u00e4 ei asuinpaikkakunnalta kuitenkaan l\u00f6ytynyt siin\u00e4 vaiheessa, kun Tiina olisi halunnut palata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Uutta uraa h\u00e4n l\u00e4hti suunnittelemaan ty\u00f6llistymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja h\u00e4n selvitti, mill\u00e4 alalla on aidosti ty\u00f6paikkoja ja mist\u00e4 saisi mielekk\u00e4\u00e4n ty\u00f6n kohtuullisen nopeasti. Insin\u00f6\u00f6riopintoja tarjottiin my\u00f6s ty\u00f6n ohella suoritettavina monimuoto-opintoina, jotka sopivat perheelliselle Tiinalle hyvin. Nyt j\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6. Tiinan mielest\u00e4 kuka tahansa nainen voi valita viel\u00e4 aikuisenakin teknisen alan koulutuksen.<\/p>\n

Tiina kokee, ett\u00e4 koulussa on ollut neutraali suhtautuminen opiskeluporukassa tulevaan naisinsin\u00f6\u00f6riin. Tiina arvelee, ett\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4ero saattaa vaikuttaa suhtautumiseen. Tiina tiet\u00e4\u00e4 kuitenkin tapauksen, jossa naisopiskelijaa on kutsuttu neidiksi ja on arveltu, ett\u00e4 tekninen asia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 naiselle aukene. Yhdeksi konkreettiseksi eroksi kohtelussa Tiina mainitseekin miesten kutsumisen etunimill\u00e4 ja naisten neitein\u00e4.<\/p>\n

Tiinan mielest\u00e4 naisena tekniikan alalla saisi hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 helpoiten, jos omaksuisi maskuliinisen hyv\u00e4n j\u00e4tk\u00e4n roolin. Tiinalle se on toisaalta luontevaakin, sill\u00e4 h\u00e4n on n\u00e4hnyt monenlaista ja menee rohkeasti mukaan niin kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluihin kuin ty\u00f6teht\u00e4viinkin. Ja apua on aina saanut sit\u00e4 kysyess\u00e4. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Tiina on my\u00f6s oppinut luottamaan itseens\u00e4 ja arvostamaan osaamistaan. H\u00e4n kokee olevansa edelleen nopea oppimaan, eik\u00e4 k\u00e4vele kenenk\u00e4\u00e4n varpaille. Lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 on tilanne- ja realiteettitajua ja hyv\u00e4t kommunikointitaidot. Tiinaa kiinnostaisikin tulevaisuudessa esimerkiksi projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t, sill\u00e4 h\u00e4n on tottunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n langat k\u00e4siss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on vasta uusi alalla, mutta h\u00e4nelt\u00e4 l\u00f6ytyy intoa tutkia ja kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tiinan mielest\u00e4 ty\u00f6nhaku voi olla helpompaakin naiselle, sill\u00e4 h\u00e4n erottuu helpommin joukosta. Kuitenkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei sukupuolta nosteta rekrytointivaiheessa esiin. Asiat eiv\u00e4t kuitenkaan muutu hetkess\u00e4, ja Tiinan mukaan on firmoja, joissa ei ole naisia totuttu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Tiina ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halua olla aina se ensimm\u00e4inen, joka murtaa lasikaton. Siksi h\u00e4n aikoo tulevaisuudessa hakeutua ty\u00f6paikkoihin, joissa ty\u00f6ilmapiiri on hyv\u00e4 ja ty\u00f6 mielek\u00e4st\u00e4. Raha on toissijainen asia, sill\u00e4 insin\u00f6\u00f6rit\u00f6iss\u00e4 huonokin palkka on Tiinan mukaan riitt\u00e4v\u00e4. On my\u00f6s hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 \u201dkiinti\u00f6\u00e4nkyr\u00f6it\u00e4\u201d voi olla hyv\u00e4ss\u00e4kin firmassa. Yleinen ilmapiiri on se, mik\u00e4 ratkaisee.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimivien kokemukset tasa-arvosta<\/h3>\n

Insin\u00f6\u00f6rialojen naisopiskelijoiden lis\u00e4ksi artikkelia varten selvitettiin tekniikan alan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 toimivien henkil\u00f6iden kokemuksia naisten urapoluista ja tasa-arvon toteutumisesta. Haastateltaviksi valittiin kaksi tekniikan alalla ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 naista ja yksi mies. Tekniikan alan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 toimivilta naisilta kysyttiin sek\u00e4 opiskelualan valintaan ja opiskeluaikaan liittyvi\u00e4 kokemuksia ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6paikan valintaan liittyvi\u00e4 kokemuksia. Heid\u00e4n haastattelussaan k\u00e4ytettiin samaa teemahaastattelurunkoa kuin naisinsin\u00f6\u00f6riopiskelijoiden kohdalla, mutta haastattelukysymykset kohdennettiin menossa olevien opintojen tarkastelun kohdalla haastateltavien ty\u00f6uran ja nykyisen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6yhteis\u00f6n tarkisteluun. Kolmas haastateltava oli tekniikan alalla toimiva mieshenkil\u00f6, jolla on miesvaltaisella alalla ollut esihenkil\u00f6in\u00e4 ja ty\u00f6kavereina lukuisia naisia. H\u00e4nen kohdallaan k\u00e4ytettiin omaa teemahaastattelurunkoa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimiville haastatelluille suunnattiin my\u00f6s kysymyksi\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n avoimuudesta ja vastuusta.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimivien naisten tarinoita yhdisti pitk\u00e4aikainen haave p\u00e4\u00e4st\u00e4 opiskelemaan tekniikan alaa, joka ei heid\u00e4n nuoruudessaan ollut perinteinen alavaihtoehto nuorelle naiselle. Toinen haastateltava halusi kertomansa mukaan jopa provosoida omia vanhempiaan valitsemalla alan, joka oli ollut siihen asti hyvin miesvaltainen. Vanhempien reaktio alavalintaan olikin ollut kielteinen ja he olivat todenneet, ett\u00e4 \u201dmietih\u00e4n uudelleen, onko tuo sinun paikkasi\u201d. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan saanut haastateltavaa vaihtamaan urasuunnitelmiaan, vaan se jopa vahvisti h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n. Toinen haastateltavista kuvasi puolestaan miesvaltaiselle alalle hakeutumisen olleen perheelle normaali valinta, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli useita velji\u00e4 ja tekniikan ala sit\u00e4 kautta tuttu. Isossa perheess\u00e4 kasvaneelle haastateltavalle oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisty\u00e4 hyvin ja saada hyv\u00e4palkkainen ty\u00f6. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen h\u00e4n totesi haastattelussa saavuttaneensakin ty\u00f6uransa aikana erinomaisen hyvin.<\/p>\n

Kumpikin nainen kertoi opiskeluaikansa yll\u00e4tt\u00e4neen ja jopa j\u00e4rkytt\u00e4neen heit\u00e4. Ainoana naisena oleminen luokassa tai kurssilla oli jatkuvasti oman selustansa turvaamista siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 he pyrkiv\u00e4t olemaan ei-niin-naisellisia, ei-niin-\u00e4\u00e4nekk\u00e4it\u00e4, ehk\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4kin, ja ehdottomasti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oman puolensa ja asemansa opiskelujen aikaisissa ryhmiss\u00e4. Yksin oleminen miesvaltaisessa opiskeluporukassa aiheutti v\u00e4lill\u00e4 toiselle haastatelluista naisista pelkoa, sill\u00e4 h\u00e4n erottui ryhm\u00e4st\u00e4 my\u00f6s olemalla ryhm\u00e4ns\u00e4 miehi\u00e4 useamman vuoden vanhempi. Vitsailu i\u00e4st\u00e4 ja \u201dmummona olemisesta\u201d oli naisen mukaan v\u00e4lill\u00e4 todella kiusallista. Kiusaamista jatkui valmistumisvaiheeseen asti, jolloin er\u00e4s miesopiskelija oli ep\u00e4illyt, ett\u00e4 nainen ei ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi t\u00f6iss\u00e4 yht\u00e4 hyviin teht\u00e4viin kuin miesopiskelijat.
\nValmistumisensa j\u00e4lkeisess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nainen ei ole kohdannut vastaavaa kiusaamista, mutta miesvaltaisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n kokee kuitenkin tarpeelliseksi piilottaa todellisen naiseutensa ollakseen ns. samalla viivalla miespuolisten ty\u00f6kavereidensa kanssa. Oman paikkansa lunastaminen miesvaltaisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on vaatinut my\u00f6s kyky\u00e4 olla sanavalmis. Nainen toteaakin, ettei h\u00e4n koskaan voisi kuvitella juttelevansa naispuolisille ty\u00f6kavereilleen, kuten h\u00e4n juttelee miespuolisille ty\u00f6kavereilleen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 haastateltava on tyytyv\u00e4inen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4, eik\u00e4 koe tarvetta vaihtaa ty\u00f6paikkaa. H\u00e4n kokee olevansa miesvaltaisen ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 tasavertainen j\u00e4sen, arvostettu ty\u00f6ntekij\u00e4 ja \u201chyv\u00e4 j\u00e4tk\u00e4\u201d.<\/p>\n

Toinen haastatelluista naisista kertoi olleensa opiskeluaikana virkist\u00e4v\u00e4 poikkeus ollessaan miesvaltaisen alan opinnoissa harvoihin lukeutuva naisopiskelija. H\u00e4n kertoi kuitenkin kokeneensa valmistumisen j\u00e4lkeisess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja syrjimist\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n naispuolisilta j\u00e4senilt\u00e4, jotka ilmeisesti kokivat \u201dmiesten teht\u00e4viin\u201d p\u00e4\u00e4sseen naisen uhaksi. Haastatellun mukaan t\u00e4h\u00e4n saattoi liitty\u00e4 ehk\u00e4 my\u00f6s muiden naispuolisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kateutta h\u00e4nt\u00e4 kohtaan \u2013 h\u00e4neth\u00e4n kuitenkin valittiin perinteiseen miesten ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 vuoksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pidettiin my\u00f6s hyv\u00e4palkkaisena ja arvostettuna. Nainen on ty\u00f6uransa aikana vaihtanut lukuisia kertoja ty\u00f6paikkaa, ja voidaan pohtia, ovatko t\u00e4llaiset t\u00f6rm\u00e4ykset ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 voineet johtaa muutenkin pitempiaikaisen kiinnittym\u00e4tt\u00f6myyteen ty\u00f6uralla.<\/p>\n

Tekniikan alan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 toimivista kolmanneksi haastateltavaksi valittiin rakennusalalla l\u00e4hes 30 vuotta toiminut mies. Haastattelussa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen kokemuksiaan naisista esihenkil\u00f6in\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4 – ovatko ala ja teht\u00e4v\u00e4t sellaisia, ett\u00e4 ne sopivat my\u00f6s naisille? Rakennusala on haastateltavan mukaansa fyysisesti raskas ja miesvaltainen. Ty\u00f6uransa aikana h\u00e4nell\u00e4 oli kuitenkin ollut kaksi naista esihenkil\u00f6n\u00e4 ja viisi naista ty\u00f6kavereina saman tason ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 useassa eri yrityksess\u00e4. H\u00e4nen nykyisen ty\u00f6nantajansa palveluksessa ei naisia esihenkil\u00f6in\u00e4 eik\u00e4 ty\u00f6kavereina kuitenkaan ollut.<\/p>\n

Haastateltu mies kuvasi viimeisint\u00e4 naisesihenkil\u00f6\u00e4\u00e4n todella kokeneeksi osaajaksi. H\u00e4nt\u00e4 pidettiinkin miesvaltaisella alalla, t\u00e4ysin miesvaltaisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ja miesten esihenkil\u00f6n\u00e4 varsin uskottavana pomona, jolla oli \u201dkokonaisn\u00e4kemys hommasta\u201d. Haastateltu kertoi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut paljon huonompia miehi\u00e4 esihenkil\u00f6in\u00e4. Haastatellun miehen mukaan t\u00e4m\u00e4 nainen oli jopa liian hyv\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, koska h\u00e4net kutsuttiin takaisin edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkaansa. H\u00e4n totesikin, ettei teht\u00e4viss\u00e4 ole merkityst\u00e4, onko nainen vai mies, jos osaa hommansa, sill\u00e4 \u201cjos on huono ukko tai huono akka, niin ei takaisin pyydet\u00e4!\u201d Ty\u00f6yhteis\u00f6n miehet olivat olleet jopa h\u00e4mill\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka hyv\u00e4 nainen oli ollut esihenkil\u00f6n\u00e4. H\u00e4n hoiti asiat paremmin ja nopeammin kuin, mit\u00e4 miehet olivat aiemmin tehneet vastaavissa teht\u00e4viss\u00e4. Lis\u00e4ksi haastateltava kuvasi, ett\u00e4 kuulumisia naispuoleisen esihenkil\u00f6n kanssa vaihdettiin enemm\u00e4n kuin aiemmin. Haastateltava kuitenkin arveli, ett\u00e4 nainen oli k\u00e4ytt\u00e4nyt esimerkiksi silm\u00e4laseja saadakseen lis\u00e4\u00e4 uskottavuutta teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Vaikka nainen oli her\u00e4tt\u00e4nyt osaamisellaan ihmetyst\u00e4 sukupuolen takia, oli t\u00e4rkein viesti haastateltavan mukaan se, ett\u00e4 sukupuolen sijaan merkityksellist\u00e4 esihenkil\u00f6n roolissa on osaaminen; t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli esimiehen\u00e4 nuori, vastavalmistunut mieshenkil\u00f6, joka ei ollut viel\u00e4 saanut ty\u00f6t\u00e4 haltuunsa ja \u201cjoka ei osaa mit\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n

Haastateltu mies totesi my\u00f6s, ett\u00e4 \u201cennen vanhaan\u201d ei ty\u00f6st\u00e4 olisi tullut mit\u00e4\u00e4n, jos ty\u00f6kavereina olisi ollut naisia. T\u00e4m\u00e4 olisi ollut jopa ennenkuulumatonta. Ty\u00f6uran aikana naisia oli kuitenkin tullut saman tason ty\u00f6teht\u00e4viin, ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti naiset tekiv\u00e4t samoja t\u00f6it\u00e4 kuin mit\u00e4 miehet. Etenkin uran alkuvaiheessa naiset saattoivat kokea ep\u00e4tasa-arvoa, ja naisille saatettiin antaa teht\u00e4viksi \u201droippeita\u201d eli teht\u00e4vi\u00e4, joita miehet eiv\u00e4t tehneet. Miespuoliset esihenkil\u00f6t perustelivat asiaa sill\u00e4, ettei \u201cammattitaidottomilla voi teet\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4, joita he eiv\u00e4t osaa\u201d. Raskaaksi mielletyll\u00e4 alalla naiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t haastatellun miehen mukaan, kun he tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole raskaita. Teht\u00e4viin, jossa fysiikka ei riit\u00e4 ja ty\u00f6 vaatii voimia, ei naista haastatellun miehen mukaan alalle palkata. H\u00e4n totesi kuitenkin, ett\u00e4 naisia toimii esimerkiksi erinomaisina maalareina, sill\u00e4 ty\u00f6 vaatii tekij\u00e4lt\u00e4\u00e4n tarkkuutta ja on fyysisesti kevytt\u00e4. Haastatellun miehen mukaan alalla p\u00e4rj\u00e4\u00e4 naisena, kun on yksi muiden joukossa: \u201ckorkokenk\u00e4mallinen kynsienlakkaaja\u201d ei alalla p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi alalla vallitseva urakkapalkkaus edellytt\u00e4\u00e4 kovaa ty\u00f6ntekoa, joten palkka j\u00e4\u00e4 pieneksi, jos ty\u00f6st\u00e4 ei fyysisesti selvi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 asettaa naiset v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eriarvoiseen asemaan.<\/p>\n

Pohdinta<\/h3>\n

Haastattelut avasivat naisopiskelijoiden ja jo ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevien henkil\u00f6iden kokemuksia opiskelusta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tekniikan alalta. Ne my\u00f6s kuvasivat kehityst\u00e4 mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4; t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa muutoksessa oli havaittavissa selv\u00e4sti positiivinen kehitys sukupuolten v\u00e4lisen tasa-arvon suhteen. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 tekniikan alan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 on kuitenkin naisia, jotka ovat kokeneet opiskeluaikansa ja ty\u00f6uransa aikana asioita, joissa kohtelu ei ole ollut tasa-arvoista. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n opiskelijoiden kokemukset olivat p\u00e4\u00e4osin positiivisia ja he eiv\u00e4t olleet kokeneet r\u00e4ikeit\u00e4 ep\u00e4kohtia. Sek\u00e4 nykyisten ett\u00e4 jo valmistuneiden naisten mielest\u00e4 menestymisess\u00e4 tekniikan alan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 omalla osaamisella ja asenteella on kaikkein eniten merkityst\u00e4. Osaaminen ratkaisee niin naisten kuin miesten kohdalla, ja sill\u00e4 ansaitaan ty\u00f6yhteis\u00f6n kunnioitus \u2013 ei sukupuolella. Silti, kuten edell\u00e4 kuvattujen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevien henkil\u00f6iden haastatteluista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, etenkin naisty\u00f6ntekij\u00f6iden ammatillisuutta arvioidaan ja arvotetaan yh\u00e4 muidenkin kuin osaamisen ja taitojen perusteella. \u201dHyv\u00e4 j\u00e4tk\u00e4\u201d -ajattelu el\u00e4\u00e4 edelleen vahvana niin opinnoissa kuin ty\u00f6paikoilla. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan koettu aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 negatiivisena asiana, vaan miesvaltainen ty\u00f6yhteis\u00f6 \u201dhyvine j\u00e4tkineen\u201d saatettiin kokea my\u00f6s suoraksi ja reiluksi yhteis\u00f6ksi.<\/p>\n

Tekniikan alan opintoihin haastateltavat olivat p\u00e4\u00e4tyneet useita erilaisia reittej\u00e4 pitkin. Osalle teknisen alan valinta oli ollut selv\u00e4 jo lapsesta l\u00e4htien, sill\u00e4 he olivat olleet aina kiinnostuneita matematiikasta ja erilaisten koneiden toiminnasta. Osalla taas tie tekniikan pariin oli tapahtunut aikuisi\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n kouluttauduttuaan toiseen ammattiin. Suurin osa oli kokenut rohkaisua ja kannustusta tekniikan alan opintoihin, mutta alan valintaan oli liittynyt ennakkoluuloja jopa oman ydinperheen taholta. Opintojensa aikana naiset olivat kokeneet olleensa miesvaltaisissa opiskeluryhmiss\u00e4 ainoana naisena my\u00f6s virkist\u00e4vi\u00e4 poikkeuksia, mutta my\u00f6s omaa asemaansa ja paikkaansa ryhm\u00e4ss\u00e4 etsivi\u00e4, ja jopa kiusattuja ja syrjittyj\u00e4 opiskeluryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4. Kiusaamista ja syrjimist\u00e4 miesvaltaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 insin\u00f6\u00f6rinainen saattaa kokea my\u00f6s muilta ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 ei-insin\u00f6\u00f6ritaustaisilta naisty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. Miesvaltaisissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennelleet naisinsin\u00f6\u00f6rit kokivat saavuttaneensa omat uratavoitteensa, ja vaikuttavat olevan tyytyv\u00e4isi\u00e4 nykyiseen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Insin\u00f6\u00f6rialoilla opiskelevat naiset kokivat opintojen sujuvan melko sukupuolineutraalisti. Haastateltavat toivat kuitenkin esille esimerkiksi yksitt\u00e4isi\u00e4 kokemuksia \u201dneidittelyst\u00e4\u201d. Naisopiskelijat kokivat p\u00e4\u00e4sseens\u00e4 mukaan kiinnostaviin teht\u00e4viin jo opintojen aikana, ja heille oli tarjottu mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 mm. esittelem\u00e4\u00e4n insin\u00f6\u00f6rikoulutusta. Vapaa-ajan toiminta koettiin my\u00f6s p\u00e4\u00e4osin ongelmattomana, vaikka siin\u00e4kin yhteydess\u00e4 oli yksitt\u00e4isi\u00e4 negatiivisia kokemuksia sukupuoleen liittyen. Opintojen alkuvaiheen tutustumisvaiheen osa haastatelluista koki raskaana, sill\u00e4 tutustuminen toisiin opiskelijoihin oli ollut yksitt\u00e4isen\u00e4 naisena haastavampaa. Harjoittelupaikkojen etsinn\u00e4ss\u00e4 sukupuolesta oli ollut v\u00e4lill\u00e4 haittaa, jos ty\u00f6 sis\u00e4lsi raskasta fyysist\u00e4 tekemist\u00e4. Kun paikka aukesi esimerkiksi teollisuudessa, siell\u00e4 pystyi kuitenkin etenem\u00e4\u00e4n ja saamaan lis\u00e4\u00e4 vastuuta oman osaamisen karttuessa.<\/p>\n

Naisopiskelijat toivoivat, ett\u00e4 tekniikan alan houkuttelevuuteen voitaisiin panostaa niin perusopetuksessa kuin toisella asteella enemm\u00e4n. He toivat esille my\u00f6s kokemuksia opinto-ohjauksesta, jossa tytt\u00f6j\u00e4 oli ohjattu naisvaltaisille aloille unohtaen tekniikan alan opiskelupaikat.<\/p>\n

Haastateltavat toivat esille seuraavia konkreettisia ehdotuksia uraohjauksen tueksi:<\/h4>\n