{"id":3500,"date":"2021-05-31T14:19:43","date_gmt":"2021-05-31T14:19:43","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3500"},"modified":"2021-12-15T09:11:00","modified_gmt":"2021-12-15T09:11:00","slug":"monikulttuurisen-ohjauksen-erityispiirteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2021\/05\/31\/monikulttuurisen-ohjauksen-erityispiirteita\/","title":{"rendered":"Monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Monikulttuurinen ohjausty\u00f6 tarkoittaa monista erilaisista kulttuuritaustoista tulevien eri ik\u00e4isten ihmisten (opiskelijoiden, ty\u00f6nhakijoiden, koulutukseen hakeutuvien) ohjausta. Siin\u00e4 oleellista on erilaisten kulttuuritaustojen tunnistaminen, ymm\u00e4rt\u00e4minen ja huomioiminen. K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa joitakin monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteit\u00e4, joita olen omassa ty\u00f6ss\u00e4ni havainnut. Artikkelia lukiessa on hyv\u00e4 huomioida se, ett\u00e4 erityispiirteet eiv\u00e4t ole yleisp\u00e4tevi\u00e4 tai kattavia ja ett\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 on aina my\u00f6s ohjaajan oma kulttuuritausta ja sen mukanaan tuomat vaikutukset.<\/p>\n

Identiteettikysymykset suuntaavat ohjaustilannetta<\/h2>\n

M\u00e4kel\u00e4n, Kalalahden ja Peuran (2019, 258) mukaan identiteetti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 osa-aluetta: Sosiaalisen, henkil\u00f6kohtaisen, kulttuurisen ja min\u00e4-identiteetin. Sosiaalinen identiteetti liittyy omaan asemaan ja statukseen suhteessa muihin. Henkil\u00f6kohtainen identiteetti liittyy omiin valintoihin ja niiden sijoittumiseen suhteessa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kulttuurinen identiteetti yhdist\u00e4\u00e4 sosiaalisen ja henkil\u00f6kohtaisen alueen ja heijastaa siihen perheeseen ja yhteis\u00f6\u00f6n sidottuja el\u00e4m\u00e4ntapoja ja arvoja. Min\u00e4-identiteetti liittyy k\u00e4sitykseen itsest\u00e4. Osa-alueiden kokonaisuus ohjaa ihmist\u00e4 h\u00e4nen tekemiss\u00e4\u00e4n valinnoissa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, suunnitelmissa ja unelmissa. Kaikkiin identiteetin osa-alueisiin vaikuttaa ihmisen kulttuuritausta. Identiteettikysymykset liittyv\u00e4t my\u00f6s ohjaukseen, sill\u00e4 ohjauksen tavoitteena on tukea yksil\u00f6\u00e4 h\u00e4nen identiteettins\u00e4 mukaisissa valinnoissa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n

Identiteettiin kytkeytyy my\u00f6s kokemus yhteiskuntaan ja yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisesta. T\u00e4ll\u00f6in asiaa voidaan tarkastella identifioivan ja keskener\u00e4isen identifioivan kotoutumisen k\u00e4sitteill\u00e4. Identifioivalla kotoutumisella tarkoitetaan kokemusta yhteiskunnan t\u00e4ysivaltaisena j\u00e4senen\u00e4 olemisesta, yhteenkuuluvuutta saman yhteiskunnan j\u00e4senten kanssa sek\u00e4 oman asuinmaan n\u00e4kemist\u00e4 positiivisessa valossa. Keskener\u00e4inen identifioiva kotoutuminen ilmenee ulkopuolisuuden tunteena suhteessa valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n. Ulkopuolisuuden tunne voi olla vahva, vaikka henkil\u00f6 olisi syntynyt Suomessa, kouluttautunut, ty\u00f6llistynyt, luonut sosiaalisia suhteita ja oppinut kielen. Maahanmuuttotaustaisilla nuorilla on tutkittu olevan jaettuja kokemuksia ulkopuolisuudesta. Kollektiivisuus voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 samalla, kun se vahvistaa ulkopuolisuutta suhteessa valtayhteiskuntaan. (Saarinen & Zacheus 2019, 172, 196.)<\/p>\n

Ylirajaisesta etnisest\u00e4 identiteetist\u00e4 puhutaan silloin, kun mik\u00e4\u00e4n tietty maa, kulttuuri tai kieli ei ilmenn\u00e4 omaa identiteetti\u00e4. Maasta toiseen useasti muuttaneiden identiteetti voi olla transnationaalista, jos kiinnittymist\u00e4 ei ole toteutunut miss\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n maa, kulttuuri tai kieli houkuttele kiinnittym\u00e4\u00e4n tulevaisuudessakaan. Ylirajainen etninen identiteetti voi kokemuksena ilment\u00e4\u00e4 nomadista maailmankuvaa, jossa monikansallinen identiteetti koetaan omana ja varsinaista ulkopuolisuuden tunnetta ei ole. (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2019, 266.)<\/p>\n

Identiteetin rakentumisen kannalta tilanne on vaikea, jos maahanmuuttaja- tai maahanmuuttotaustainen ei koe mit\u00e4\u00e4n maata, kulttuuria tai kielt\u00e4 omakseen ja kokee ulkopuolisuutta kaikesta. Ulkopuolisuuden tunne voi synnytt\u00e4\u00e4 vastakulttuureita. Vastakulttuurisuus voi n\u00e4ky\u00e4 kotoutumisen vastustamisena, jolloin integraatiota ei koeta haluttuna p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. (Saarinen & Zacheus 2019, 187, 189.)<\/p>\n

Koulutusidentiteetti muodostuu mielikuvista liittyen omaan osaamiseen, taitoihin, valmiuksiin ja valinnan mahdollisuuksiin ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n teoriana itsest\u00e4 koulutusvalintojen edess\u00e4 (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2019, 257). Koettu ulkopuolisuus voi ohjaustilanteessa n\u00e4ky\u00e4 koulutus- ja ammatti-identiteetin hahmottumisen haasteina ja silloin suomalaiseen koulutuspolkuun tai urasuunnitelmiin voi olla vaikea sitoutua. Jos Suomi ei n\u00e4ytt\u00e4ydy mahdollisena maana asua, kouluttautua ja ty\u00f6skennell\u00e4, on alueellisesti sidottua koulutusidentiteetti\u00e4 hankalaa rakentaa. Jos taas siteet Suomeen ovat vahvat, saattaa oman el\u00e4m\u00e4n rakentaminen Suomessa tuntua viisaalta vaihtoehdolta. Toisaalta omaan kotimaahan palaaminen voi olla haaveena, jolloin kouluttautuminen Suomessa n\u00e4ytt\u00e4ytyy j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4, jos t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saatua koulutusta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin kotimaassa.<\/p>\n

Koulutus- ja ammatti-identiteetti\u00e4 rakennettaessa monikulttuurissa ohjaustilanteissa olisi hyv\u00e4 tunnistaa niit\u00e4 etnisesti sidoksellisia identiteettiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, jotka aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta. Sidoksisuus omaan perheeseen, sukuun tai muuhun yhteis\u00f6\u00f6n sek\u00e4 yhteis\u00f6llisiin tapoihin ja kulttuureihin voivat aiheuttaa ristiriitaa suomalaisia koulutus- ja uravalintoja teht\u00e4ess\u00e4. Koulutus- ja uravalintojen \u00e4\u00e4ress\u00e4 olevat nuoret k\u00e4yv\u00e4tkin identiteettineuvotteluja, joissa he rakentavat omia identiteettej\u00e4\u00e4n ja suuntaavat tulevaisuuden odotuksiaan yhdess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2019, 257). Koulusta, kavereilta ja perheelt\u00e4 saatavaa palautetta peilataan ja se asettuu omia unelmia ja kulttuurista taustaa vasten. Tulevaisuutta koskevia valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei tehd\u00e4 tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan niihin vaikuttavat erilaiset sidokselliset tekij\u00e4t ja niist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t neuvottelut. Ristiriita erilaisten toiveiden ja mahdollisuuksien yhteen sovittelussa voi tehd\u00e4 identiteettineuvotteluista sek\u00e4 valinnoista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 raskaita.<\/p>\n

Ohjaajaa ohjausty\u00f6ss\u00e4\u00e4n auttaa ohjattavan henkil\u00f6n taustan, kasvuymp\u00e4rist\u00f6n ja kielen tunteminen. Edelleen perspektiivin vaihto ohjattavan n\u00e4k\u00f6kulmaan voi helpottaa ylirajaisen identiteetin sek\u00e4 identiteettihaasteiden ja ristiriitojen tunnistamisessa ja niiden huomioimisessa: Millaisia haasteita ohjaajalla on itsell\u00e4\u00e4n ollut omaa koulutusta ja uraa koskevia valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n? Ent\u00e4p\u00e4 millainen prosessi olisi kouluttautuminen ja ammatillisten haaveiden toteuttaminen vieraassa maassa ja kulttuurissa sek\u00e4 vieraalla kielell\u00e4?<\/p>\n

Yksil\u00f6llisyys ja itseohjautuvuus ohjauksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rin\u00e4 \u2013 miten k\u00e4y yhteis\u00f6llisyyden?<\/h2>\n

Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja valinnan vapautta. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen ohjataan lapsia jo alakoulusta alkaen, yksil\u00f6llisi\u00e4 toiveita ja suunnitelmia kunnioitetaan ja itseohjautuvuus on tavoiteltu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Yhteis\u00f6llisen kulttuuritaustan omaaville yksil\u00f6llisyys ja itseohjautuvuus voi olla vierasta ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4kin. Jos p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon taustalla ja tukena on aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4n perhe, suku tai koko yhteis\u00f6, voivat haasteellisiksi osoittautua ne yksil\u00f6lliset ohjaustilanteet, joissa opiskelijaa pyydet\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n omia toiveita ja suunnitelmia. Hofsteden (2020) mukaan yhteis\u00f6llisiss\u00e4 yhteiskunnissa oma asema on sosiaalisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytynyt ja siksi paineita yksil\u00f6llisten valintojen tekemiseen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ei ole. Yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja itseohjautuvuutta korostavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ohjattava voi kokea j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ilman tukea. Ohjauksen menetelm\u00e4t, joissa ohjattavaa kannustetaan valitsemaan ja tekem\u00e4\u00e4n omia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, saattavat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ohjattavalle niin, ettei h\u00e4n saa tarvitsemaansa apua ja hakemiansa vastauksia. Jos taas ohjaustilanteet olisivat yhteis\u00f6llisi\u00e4, joissa mukana olisi my\u00f6s perheen ja suvun edustajia, asettaisi t\u00e4m\u00e4 ohjausasiantuntijan kenties hyvin uudenlaisen haasteen eteen. (Ks. Raunio 2007, 36.)<\/p>\n

Itseohjautuvuuden tukemisessa ohjaajaa auttaa ymm\u00e4rrys toimijuuden sidoksellisuudesta eli siit\u00e4 taustakulttuurista, joka ohjaustilanteessa vaikuttaa. Ymm\u00e4rrys ohjattavan kulttuurin yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja siit\u00e4, miten yhteis\u00f6llinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tapahtuu antaa ohjaajalle tietoa siit\u00e4, miten yksil\u00f6llisen itseohjautuvuuden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tavoitetta kannattaa l\u00e4hesty\u00e4 ja kuinka yhteis\u00f6n tukea on mahdollista ohjausprosessissa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 aiheuttaisi kitkaa ohjattavan ja h\u00e4nen yhteis\u00f6ns\u00e4 v\u00e4lille. (Ks. Raunio 2007, 39.) Toimijuuden ohjaaminen yhteis\u00f6st\u00e4 yksil\u00f6n sis\u00e4iseen ohjaajuuteen ei tapahdu hetkess\u00e4 ja siin\u00e4 voikin olla viisasta edet\u00e4 v\u00e4hitellen. Mitk\u00e4 ovat niit\u00e4 asioita, joissa ohjattava voi tehd\u00e4 omia valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Miss\u00e4 asioissa h\u00e4nen on neuvoteltava yhteis\u00f6n kanssa? Mitk\u00e4 asiat on h\u00e4nen puolestaan p\u00e4\u00e4tetty ja ei neuvoteltavissa? Onko yksil\u00f6llisten valintojen osuutta mahdollista lis\u00e4t\u00e4 ja jos on, miten se tapahtuu?<\/p>\n

Ohjauksellisia ty\u00f6kaluja t\u00e4ss\u00e4 tarkoitettujen yhteis\u00f6jen huomioimiseen ohjauksessa on hyvin v\u00e4h\u00e4n tarjolla. Ehk\u00e4p\u00e4 olisikin hyv\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6n taustalla vaikuttavaa yhteis\u00f6\u00e4 ohjauksellisena voimavarana. Voisi olla aiheellista pohtia sit\u00e4, mill\u00e4 tavoin esimerkiksi monikulttuurisen perheen (vanhemmat, puoliso, sisarukset) voisi saada entist\u00e4 enemm\u00e4n mukaan ohjattavan omien valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon tueksi. Voiko ohjausta kohdistaa koko perheelle, suvulle tai yhteis\u00f6lle?<\/p>\n

Itseohjautuvuutta tukemalla aktiiviseen tiedon hankintaan ja soveltamiseen<\/h2>\n

Suomalaisessa yhteiskunnassa pyrit\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja valintojen tukena vaikuttaa itse hankittu tieto. Itseohjautuvaan ja kriittiseen tiedonhakuun kannustetaan my\u00f6s omia koulutusvalintoja ja urapolkuja mietitt\u00e4ess\u00e4, ja tiedonhaku on osana opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 eri oppiaineissa eri koulutusasteilla. Valmiita vastauksia saa harvoin annettuna ja varsinkin nykyisess\u00e4 internet-yhteiskunnassa ihmisten oletetaan ottavan monin tavoin itse asioista selv\u00e4\u00e4. Suomalaisessa ty\u00f6kulttuurissa oman tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden paljastaminen voi olla osa ammattitaitoa, eik\u00e4 heikkouden merkki, joka uhkaisi ammattiasemaa tai auktoriteettia. My\u00f6s ohjaus- ja opetusty\u00f6n ammattilaisilla on lupa paljastaa tietojensa keskener\u00e4isyys, ja lis\u00e4tietoja asiasta voidaan hankkia ohjaustilanteessa yhdess\u00e4 ohjattavan kanssa.<\/p>\n

Hofsteden (2020) mukaan ep\u00e4varmuutta v\u00e4ltt\u00e4viss\u00e4 kulttuureissa (uncertainty avoidance) on luontaista tukeutua s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, faktoihin ja rutiineihin. T\u00e4m\u00e4n tyyppisess\u00e4 kulttuurissa kasvanut voi odottaa my\u00f6s ohjausty\u00f6n ammattilaiselta faktojen, s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja valmiiden vastausten tarjoamista. Jos t\u00e4m\u00e4 ei toteudu, voi seurauksena olla ohjaajan ammattitaidon ja asiantuntijuuden kyseenalaistaminen. Edelleen saatavissa olevan tiedon soveltaminen omissa valinnoissa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa voi olla vaikeaa sellaiselle, jonka koulukulttuurissa on korostettu ulkoa oppimista sek\u00e4 ohjeiden ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaista toimintaa. (Ks. Raunio 2007, 37.) Monikulttuurisessa opetusty\u00f6ss\u00e4 toimiville tuttua on esimerkiksi se, ett\u00e4 vaihtoehtoisten toimintatapojen mahdollistaminen esimerkiksi ryhm\u00e4t\u00f6iss\u00e4 voi saada opiskelijat h\u00e4milleen. Opiskelijat saattavat my\u00f6s odottaa tietoa siit\u00e4, onko heid\u00e4n vastauksensa \u201doikea\u201d mielipiteeseen perustuvassa kirjoitus- tai keskusteluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"Nainen<\/a>Ohjausty\u00f6 on useimmiten neuvottelua erilaisten valintojen v\u00e4lill\u00e4. Siin\u00e4 tukeudutaan faktoihin, etsit\u00e4\u00e4n lis\u00e4tietoa ja pohditaan mahdollisia vaihtoehtoja. Ohjaustilanteessa, jossa ohjattava odottaa valmiita vastauksia tai ohjaajan tekemi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, voi ohjaajalle tulla kiusaus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ohjattavan puolesta. Jos ohjauksen tavoitteena on piiloisestikin itseohjautuvuuden tukeminen, tulisi ohjaajan pyrki\u00e4 eri tavoin vahvistamaan toivoa onnistumisesta ja omiin valintoihin liittyv\u00e4\u00e4 min\u00e4pystyvyyden tunnetta.<\/p>\n

Kuinka luottamusta voidaan vahvistaa?<\/h2>\n

Suomessa on totuttu siihen, ett\u00e4 viranomaisten toimintaa ohjaavat lait ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset, ja ett\u00e4 toiminnassa pyrit\u00e4\u00e4n l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Ep\u00e4kohtia voidaan tuoda esiin, tuomita ja niihin voidaan hakea muutosta. Viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen j\u00e4ykkyys ja sovittelemattomuus voi tasa-arvopyrkimyksest\u00e4 huolimatta n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 Suomeen muualta tulleille kohtuuttomalta. Esimerkiksi tukip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, koulutusvalinnoissa ja rikostuomioissa ei juuri ole joustonvaraa, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa noudatetaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuvaa yhten\u00e4ist\u00e4 linjaa. Suomessakin saattaa toki korruptiota esiinty\u00e4, mutta todenn\u00e4k\u00f6isimmin esimerkiksi KELA:n asiantuntijaa tai poliisia ei voi lahjoa tekem\u00e4\u00e4n asiakkaan edun mukaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Ohjausasiantuntijat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ohjattavalle useimmiten viranomaisina muiden viranomaisten joukossa. Tavallista on my\u00f6s se, ettei Suomeen nuorena aikuisena tai aikuisena muuttaneella ole selke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on kunkin ty\u00f6ntekij\u00e4n rooli ja teht\u00e4v\u00e4 esimerkiksi oppilaitoksen opiskeluhuollon verkostossa. L\u00e4ht\u00f6kohtahan on aivan erilainen kuin sellaisella, joka on k\u00e4ynyt peruskoulun Suomessa ja tutustunut suomalaisessa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tarjottaviin tukipalveluihin v\u00e4hitellen. Luottamuksen saavuttaminen voi olla haasteellista, jos ohjaajan ty\u00f6nkuva ei ole ohjattavalle selke\u00e4, ja aiemmin omasta el\u00e4m\u00e4ntilanteesta ja omista ongelmista kertominen on johtanut ongelmiin.<\/p>\n

Suomeen muualta tulleiden historiassa on todenn\u00e4k\u00f6isesti runsaasti viranomaiskohtaamisia niin kotimaassa, matkan varrella kuin Suomessakin. Osa viranomaiskohtaamisista on voinut sujua hyvin, osassa on voinut olla haasteita ja joidenkin kohtaamisten seurauksena on voinut synty\u00e4 uusia ongelmia. Ep\u00e4luulo viranomaisia ja koko j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan voi istua syv\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4lle senkin j\u00e4lkeen, kun positiivisia kokemuksia on kertynyt. Viranomaisten esitt\u00e4m\u00e4t kysymykset voivat laukaista ik\u00e4vi\u00e4 mielleyhtymi\u00e4 omasta menneisyydest\u00e4. My\u00f6s asiakkaan l\u00e4hipiiri voi antaa neuvoja sen suhteen, mit\u00e4 kannattaa kertoa ja kenelle. Viranomaiskohtaamisissa asiakkaan on aina punnittava kohtaamisen seurauksia. Mit\u00e4 seuraa totuuden kertomisesta, ent\u00e4 valehtelemisesta? (Ks. Raunio 2007, 38.) Jos negatiivisia kokemuksia on kertynyt runsaasti, voi omista asioista avoimesti kertominen tuntua vaikealta ja jopa ep\u00e4viisaalta. Taakkaa lis\u00e4\u00e4 mahdollisesti aiempi valheiden verkko, jonka paljastumista pit\u00e4\u00e4 varoa joka k\u00e4\u00e4nteess\u00e4.<\/p>\n

Jotkut turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet ovat voineet saada omilta verkostoiltaan neuvoksi ilmoittaa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 henkil\u00f6tietoja itsest\u00e4 siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 rajaviranomaisten kanssa tulleiden ongelmien j\u00e4ljet h\u00e4ipyisiv\u00e4t matkalla uuteen maahan. Kansalaisuuden saamiseksi on maahanmuuttovirastoon tai esimerkiksi opiskelupaikkaan kuitenkin toimitettava alkuper\u00e4isen nimen ja syntym\u00e4ajan todistavia dokumentteja. Luottamuksen puute ja totuuden v\u00e4limaastossa el\u00e4minen voi kuormittaa ja aiheuttaa esteit\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Ohjaajan kannalta turhauttavaa voikin olla se, ett\u00e4 ohjausty\u00f6n prosessin edetess\u00e4 ohjattavan tilanteesta paljastuu uusia asioita, jotka ovat kenties ristiriidassa aiemmin kerrottujen asioiden kanssa. My\u00f6s ohjausty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 saattaa kokea luottamuspulaa ohjattavaa kohtaan ja pohtia ty\u00f6n mielekkyytt\u00e4 luottamuksen ongelmista johtuen.<\/p>\n

Luottamuksellisen suhteen saavuttamiseksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 seikkoja ovat mielest\u00e4ni aika, selkeys, pysyvyys ja rehellisyys. Mit\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kokemuksia ohjattavan historiassa on, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n tarvitsee aikaa ja positiivisia kokemuksia luottaakseen ohjaajaan ja ohjausprosessiin. Ep\u00e4luottamusta voi aiheuttaa my\u00f6s se, jos ohjaus ja ohjauksen tavoite eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy ohjattavalle selke\u00e4n\u00e4 tai h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 omaa rooliaan ohjattavana. Monilta eri toimijoilta saatava tuki ja ohjaus voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 asiakkaalle sekavina, ellei h\u00e4n t\u00e4ysin k\u00e4sit\u00e4, mit\u00e4 asioita eri ihmisten kanssa hoidetaan. Monialaisessa verkostoyhteisty\u00f6ss\u00e4 on aina omat haasteensa ja monikulttuurisessa ohjauksessa ty\u00f6nkuvien, vastuiden ja tavoitteiden selkiytt\u00e4minen on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ohjattavan tilannetta ja monialaista ohjausty\u00f6t\u00e4 voisi selkeytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi se, ett\u00e4 ohjausta teht\u00e4isiin pariohjauksena.<\/p>\n

Luottamuksellisen suhteen luomista auttaa my\u00f6s ohjaussuhteiden pysyvyys: pysyv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t ja ohjausrutiinit. Pysyvyys olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sellaisille ohjattaville, joiden historiassa on rikkonaisuutta, kuten muuttoja, koulun keskeytt\u00e4misi\u00e4, ty\u00f6suhteiden p\u00e4\u00e4ttymisi\u00e4, p\u00e4tkitt\u00e4isi\u00e4 viranomaissuhteita jne. Rehellisyyden merkityst\u00e4 voi ohjausty\u00f6ss\u00e4 tarkastella lupausten tekemisen yhteydess\u00e4. Monikulttuurisissa kohtaamisissa on usein tilanteita, joissa pyydet\u00e4\u00e4n lupauksia. Vaikka onnistumisen toivoa tuleekin pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4, ei katteettomia lupauksia kannata antaa. Jos asia on ep\u00e4varma tai ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen, se kannattaa rehellisesti kertoa.<\/p>\n

Suomalainen tekstiyhteiskunta<\/h2>\n

Luku- ja kirjoitustaito ovat edellytyksi\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle. Asunnon, ty\u00f6paikan ja jopa bussikortin saamiseksi on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 erilaisia lomakkeita, ja asioiminen vaatii monipuolista tekstien ja symbolien lukutaitoa. Bussissa matkustaessa seuraava pys\u00e4kki esitet\u00e4\u00e4n kirjoitettuna tekstin\u00e4 ja raha-automaatissa ohjeet ovat kirjallisia. Erilaisten tekstien sy\u00f6tt\u00f6 on yhteiskunnassamme niin l\u00e4pileikkaavaa ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ettemme sit\u00e4 kaikkea itse edes huomaa.<\/p>\n

Puheyhteis\u00f6st\u00e4 suomalaiseen tekstiyhteiskuntaan tullut maahanmuuttaja huomaa tekstien merkityksen nopeasti. Mit\u00e4 paremmin h\u00e4n hallitsee luku- ja kirjoitustaidon omalla kielell\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maan kieli- ja kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on suomen kielen rakennetta ja latinalaisia kirjaimia, sit\u00e4 helpompaa on oppia suomen kielt\u00e4 ja selviyty\u00e4 arjesta Suomessa. Kokonaan tai l\u00e4hes luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat kohtaavat tekstiyhteiskunnassamme erityisen paljon haasteita. Yksin asioiminen on l\u00e4hes mahdotonta, ja toisen ihmisen varassa oleminen rajoittaa omaa toimijuutta ja sit\u00e4 kautta integroitumista. Luku- ja kirjoitustaidon omaksuminen vieraalla kielell\u00e4 varsinkin aikuisi\u00e4ll\u00e4 on vaativaa.<\/p>\n

Ohjaustilanteessa tiedotteita luettaessa ja lomakkeita t\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 ratkaistavaksi voi tulla esimerkiksi seuraavia kysymyksi\u00e4: Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tulee vaatia itseohjautuvuutta ja kuinka siihen voi tukea ja kannustaa? Miten ohjataan lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ohjattavan kuormitusta? Onko oikein t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hakemuksia ohjattavan puolesta? Voiko tekstit lukea \u00e4\u00e4neen? K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 ohjausaikaa siihen, ett\u00e4 ohjattava kirjoittaa hitaasti itse? Milloin pyydet\u00e4\u00e4n tulkki mukaan?<\/p>\n

Kysymyksi\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 esimerkiksi Vygotskyn l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeen avulla (scaffolding, zone of proximal development) (Vygotsky 1986, 189). Siihen asiaan, joka on kiinnostavaa, ajankohtaista ja helposti omaksuttavissa, kannattaa panostaa. Se, mik\u00e4 vaikuttaa olevan vaikeaa, ep\u00e4olennaista ja ep\u00e4kiinnostavaa, kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4lle. Vaikka Vygotsky kehitteli teoriansa lasten kehityst\u00e4 tarkastellessaan, on ajatus mielest\u00e4ni hy\u00f6dyllinen my\u00f6s aikuisten ohjaamisen tapoja mietitt\u00e4ess\u00e4. Niin oppimisessa kuin ohjaamisessakin kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 herkkyyskaudet (sensitive period), jolloin asioiden oppiminen ja omaksuminen on optimaalisinta (Vygotsky 1986, 189). Jos itseohjautuvuuteen kannustaminen tukee juuri siin\u00e4 hetkess\u00e4 uuden asian omaksumista ja ohjattava on asiaan motivoitunut, kannattaa se tehd\u00e4.<\/p>\n

Tulkintojen vaikutus vuorovaikutuksen onnistumiseen<\/h2>\n

Asettuessamme seuraamaan TV-uutisia meit\u00e4 ohjaa tilanteen tulkinnassa hyvin kaavoittuneet asetelmat: Samoihin aikoihin toistuvat, tietynlaista visuaalista taustaa vasten kuvatut uutisl\u00e4hetykset ovat noudattaneet samaa rutinoitua kaavaansa jo vuosikymmenten ajan. Uutisten lukijan huoliteltu ulkoasu, selke\u00e4 puhe ja asiallinen oheisviestint\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 katsojalle vaikutelman vakavasti otettavasta tilanteesta, jossa uutisten lukijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toimia tiedon v\u00e4lityksen asiantuntijana. Viestin v\u00e4littymisen kannalta merkityksellist\u00e4 on se, ett\u00e4 uutisten asiapitoinen sis\u00e4lt\u00f6 ei ole ristiriidassa totuttujen tilannevihjeiden kanssa. Tilannevihjeet kertovat meille siit\u00e4, kuinka todenn\u00e4k\u00f6isesti kyseess\u00e4 on juuri se vuorovaikutus- tai viestint\u00e4tilanne, joka kyseess\u00e4 pit\u00e4isikin olla. Jos tilannevihjeet eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4t, aiheuttaa t\u00e4m\u00e4 ristiriitaa ja ep\u00e4ily\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s ohjaustilanteella on tiettyj\u00e4 kulttuurisidonnaisia normeja, jotka toimivat tilannevihjein\u00e4 ohjattavalle. Vaikutelman asiantuntemuksesta ja luottamuksesta synnytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi tilaan ja aikaan liittyv\u00e4t asiat. Asiantuntijuusvihjein\u00e4 toimivat ohjaukselle varattu (toimisto-)tila, asiaan sopivat materiaalit ja ohjaukselle varattu keskeytym\u00e4t\u00f6n aika. Luottamusvihjeit\u00e4 tuotetaan oheisviestinn\u00e4ll\u00e4: Sosiaalinen l\u00e4heisyys ja et\u00e4isyys, \u00e4\u00e4nenpaino, intonaatio ja puheen selkeys ja nopeus, tauot, keskeytykset, katse, ilmeet, eleet, vaatteet ja asusteet muodostavat muiden ohjaustilanteesta saatujen vihjeiden kanssa kokonaisuuden, jonka perusteella ohjattava tekee tulkintoja esimerkiksi ohjaajan asiantuntijuudesta, ohjaustilanteen luottamuksellisuudesta ja omasta roolistaan siin\u00e4. Ohjattavan tulkintaan tilanteesta vaikuttavat h\u00e4nen aiemmat kokemuksensa, kulttuuritausta ja siihen liittyv\u00e4t normit, ohjausta kohtaan asetetut odotukset sek\u00e4 sen hetkinen vireystila. Ohjaustilannetta koskevat tulkinnat ovat siis hyvin sidoksellisia. (Ks. Tilannevihjeist\u00e4 esim. Vivero & Jenkins 1999, 21.)<\/p>\n

Ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t pukeutumiskoodit tai sanattomat sopimukset siit\u00e4, mik\u00e4 on miss\u00e4kin tilanteessa sopiva tapa pukeutua, puhua, koristautua tai meikata ovat ainakin Suomessa hiipumassa. Ihmisen ulkon\u00e4\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen perusteella on yh\u00e4 vaikeampi arvioida h\u00e4nen yhteiskunnallista asemaansa, ammattiaan tai asiantuntijuutta. Pitk\u00e4tukkainen miespuolinen sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 ei her\u00e4t\u00e4 en\u00e4\u00e4 ihmettely\u00e4. Sen sijaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, jolla on tatuointeja ja l\u00e4vistyksi\u00e4 saattaa viel\u00e4 poiketa valtavirrasta.<\/p>\n

My\u00f6s tilanteiset normit murentuvat v\u00e4hitellen tai tarpeen niin vaatiessa nopeastikin. Nuoriso- ja sosiaality\u00f6ss\u00e4 ohjaus voidaan toimiston sijaan toteuttaa siin\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joka on asiakkaalle mieluisin, esimerkiksi kahvilassa. Pandemian my\u00f6t\u00e4 ohjaus- ja asiantuntijapalvelut ovat siirtyneet nopeasti verkkoyhteyksien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ja fyysiseen tilaan liitettyj\u00e4 normeja on ravisteltu voimakkaasti. Vaikka asiantuntijuuteen ja luottamuksen syntymiseen liitetyt ennakkoasenteet saattavat istua lujassa, ne eiv\u00e4t ole muuttumattomia ja immuuneja ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille.<\/p>\n

Monikulttuurisissa ohjaustilanteissa ennakkoasenteet ja normiodotukset voivat vaikuttaa paljonkin ohjaustilanteen onnistumiseen. Asenteita, odotuksia ja toisaalta syit\u00e4 onnistumisille ja ep\u00e4onnistumisille on miljoonia erilaisia. Kokoan seuraavassa niit\u00e4 vuorovaikutukseen vaikuttavia ristiriitatilanteita, joita olen omassa ty\u00f6ss\u00e4ni kuullut ja kohdannut.<\/p>\n

Huomioita vuorovaikutuksen ristiriidoista<\/h3>\n

Yksi useimmin keskustelua her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 aihe on puhe. Erilaisissa kohtaamisissa monikulttuuriset ohjattavat kertovat asiantuntijan puhuvan liian nopeasti, pitkill\u00e4 lauseilla, ep\u00e4selv\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4, keskeytt\u00e4en tai p\u00e4\u00e4lle puhuen. Suomen kielen kysymyslauseiden lopun kohoavan intonaation puuttuminen hankaloittaa toisinaan kysymyslauseiden erottamista muusta puheesta. Ohjattava saattaa my\u00f6s tulkita puheen tauot kysymyksiksi tai keskustelun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiksi. tyypillist\u00e4 onkin, ett\u00e4 monikulttuurinen asiakas tarvitsee tulkin asiointipalveluissa, mutta p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hyvin esimerkiksi luokkatilanteissa, jotka ovat h\u00e4nelle tutumpia.<\/p>\n

Hyvin usein monikulttuuriset opiskelijani arvioivat ty\u00f6ntekij\u00e4n yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4nen ja ilmeiden perusteella. Katsekontaktin puuttuminen ja hymytt\u00f6m\u00e4t kasvot saatetaan tulkita ep\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyydeksi. Loukkaavana on koettu se, jos ohjaaja ei esit\u00e4 kohteliaisuusfraaseja keskustelun aluksi, kysy kuulumisia tai muitakaan kysymyksi\u00e4 keskustelun aikana tai jos h\u00e4n ei anna riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa asioiden kertomiselle. Nuoremmat opiskelijat ovat kertoneet kohdanneensa nuorisotalolla ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t kirosanoja ty\u00f6aikana. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti opiskelijoissa pahennusta ja my\u00f6s ep\u00e4ily\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattitaitoon liittyen.
\nMy\u00f6s suomalaisten ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 voi monella olla hyvin stereotyyppisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. N\u00e4kyv\u00e4t tatuoinnit yhdistettiin rikollisuuteen ja kasvoissa olevat suuret l\u00e4vistykset p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00e4miseen. Jotkut naiset kertoivat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tatuoituja miehi\u00e4 ja siirtyv\u00e4ns\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n, jos sellainen tulee vastaan.<\/p>\n

Monissa kulttuureissa v\u00e4rit, symbolit ja jopa vaatteiden materiaali saattavat viesti\u00e4 tiettyyn ryhm\u00e4\u00e4n, uskontoon tai heimoon kuulumisesta sek\u00e4 omasta asemasta kyseisess\u00e4 viiteryhm\u00e4ss\u00e4. Eri tavoin v\u00e4ritetyt ja kuvioidut kuosit voivat monikulttuurisesta taustasta tulevalle sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kulttuurisesti v\u00e4littyneit\u00e4 symboleja ja viestej\u00e4. Olen itse esimerkiksi er\u00e4\u00e4n keskustelun yhteydess\u00e4 laittanut takin p\u00e4\u00e4lleni, sill\u00e4 paidassani ollut kuvio h\u00e4iritsi opiskelijan keskittymist\u00e4. Ohjattava voi my\u00f6s kokea loukkaavana sen, jos h\u00e4nen olemuksellaan viestitt\u00e4m\u00e4t symbolit eiv\u00e4t ole ohjaajalle tuttuja ja h\u00e4n ei siit\u00e4 syyst\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 osoittaa tarvittavaa kunnioitusta tai arvostusta.<\/p>\n

Edelleen keskustelua on k\u00e4yty siit\u00e4, miten erilaisissa virallisissa asioimistilanteissa asiakkaan paikka on istua melko kaukana asiantuntijasta. V\u00e4liss\u00e4 saattaa olla p\u00f6yt\u00e4, lasisein\u00e4 ja tietokoneen n\u00e4ytt\u00f6, eik\u00e4 asiakas n\u00e4e niit\u00e4 h\u00e4neen liittyvi\u00e4 dokumentteja, joita tilanteessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. Maahanmuuttajat ovat my\u00f6s usein varsin tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 tunneilmausten yhteydess\u00e4 viranomaisten k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy ehk\u00e4 nen\u00e4liina, mutta muuten viranomaisten empatian osoittaminen oheisviestinn\u00e4ll\u00e4 on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Suomessa on asiantuntijakeskusteluissa melko suoraviivaisesti tapana l\u00e4hesty\u00e4 vaikeita asioita niiden omilla nimill\u00e4. Monikulttuurisissa ohjaustilanteissa ohjaajan suorat kysymykset voivat olla ohjattavan kannalta h\u00e4kellytt\u00e4vi\u00e4. H\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 voi olla sekin, jos niit\u00e4 ei kysyt\u00e4. Toisaalta ohjattava saattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vaikeista asioista puhumista kasvojen menett\u00e4misen pelossa. H\u00e4n saattaa tarjota asiaan liittyv\u00e4n piiloisen vihjeen ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiertoilmausta ja jopa vertauskuvaa asiaa l\u00e4hesty\u00e4kseen. Vihje voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 ohjaajalta (ja tulkilta) huomaamatta tai ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, joten tilanne etenee toiseen suuntaan. Ohjattava saattaa poistua tilanteesta pettyneen\u00e4, ja ohjaaja pohtii, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4i huomaamatta.<\/p>\n

Se, millaisia tilaan, ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n, puheeseen ja oheisviestint\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 ratkaisuja ohjaaja omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tekee, on hyvin henkil\u00f6kohtaista. Omia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n ja tapojaan on kuitenkin hyv\u00e4 aika ajoin reflektoida ja v\u00e4lill\u00e4 on hyv\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 asettua ohjattavan asemaan. Kuinka helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 ohjaustila on? Annanko itsest\u00e4ni yst\u00e4v\u00e4llisen, helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n ja luottamusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikutelman? Olenko sosiaalisesti l\u00e4heinen vai et\u00e4inen? Millaista \u00e4\u00e4nt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n? Onko puheeni tarpeeksi selke\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4? Annanko toiselle puheenvuoron vai puhunko koko ajan itse? Tartunko niihin vihjeisiin, joita ohjattava minulle omassa oheisviestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja puheessaan tarjoaa? Millaista oheisviestint\u00e4ni on? Onko se linjassa puheeni kanssa? Hymyilenk\u00f6? Otanko katsekontaktia? Voiko minuun koskettaa ja voinko min\u00e4 koskettaa? Mit\u00e4 esimerkiksi vaatteeni, koruni ja hiukseni viestitt\u00e4v\u00e4t? Toisaalta suvaitsevaisuuteen on hyv\u00e4 ohjata my\u00f6s omalla esimerkill\u00e4\u00e4n: Ep\u00e4tyypilliselt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ohjaaja tai opettaja voikin toimia esimerkkin\u00e4 siin\u00e4, miten ensivaikutelma voi pett\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Koulutusvalinnat, uratavoitteet ja realismi<\/h2>\n

Suomalaisten koulutuspolkujen omaksuminen tapahtuu Suomessa kasvavalle jo lapsuuden ja nuoruuden aikana yhteiskuntaan sosiaalistumisen oheistuotteena. Eskarilaisille on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seuraavana syksyn\u00e4 menn\u00e4\u00e4n kouluun. Alakoululaiset tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 alakoulusta siirryt\u00e4\u00e4n yl\u00e4kouluun ja sitten voi valita hakeutuuko ammatilliseen oppilaitokseen vai lukioon. Kaverit, sisarukset, vanhemmat, opinto-ohjaajat ja opettajat jakavat tietoaan ja omaa kokemustaan koulutuspoluista, ja kun omat valinnat tulevat ajankohtaisiksi, voi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n taustoittaa kyselem\u00e4ll\u00e4 ja hakemalla lis\u00e4tietoa esimerkiksi internetist\u00e4. Omia mahdollisuuksia peilataan arvosanoja, kiinnostusta ja sitkeytt\u00e4 vasten: Mik\u00e4 koulutuspolku on toivottava ja mik\u00e4 mahdollinen? Mihin mill\u00e4kin arvosanalla p\u00e4\u00e4see? Kuinka pitk\u00e4j\u00e4nteisesti jaksan ponnistella saavuttaakseni unelmani?<\/p>\n

Maahanmuuttotaustaiselta saattaa puuttua \u201doheistuotteena\u201d syntynyt piilotieto Suomen koulutuspoluista. Niemen, Kalalahden, Varjon ja Jahnukaisen (2019, 49 \u0336 50) mukaan maahanmuuttotaustaisten siirtyminen ja kiinnittyminen toisen asteen opintoihin on valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 haastavampaa. Keskeytt\u00e4minen on yleisemp\u00e4\u00e4 ja he saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisiin nivelvaiheiden koulutuksiin. Valintojen tekeminen on vaikeaa, jos ei ole tietoa olemassa olevista valinnan mahdollisuuksista. Kiinnostuksen kohteita voi olla haastavaa mietti\u00e4, jos ei ole selvill\u00e4 suomalaisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja sen tarjonnasta. Omien mahdollisuuksien realistinen pohtiminen on my\u00f6s vaikeaa, jos arvosanojen yhteytt\u00e4 koulutukseen hakeutumiseen ja koulutuksen vaativuuteen ei n\u00e4hd\u00e4. Ent\u00e4 mist\u00e4 voi hakea tietoa, jos kielitaito on vasta kehittym\u00e4ss\u00e4, ja kenell\u00e4 olisi luotettavia kokemuksia, jos l\u00e4hipiiriss\u00e4 kaikki ovat maahanmuuttajia?<\/p>\n

Monikulttuurisilla ohjattavilla onkin melko usein eri koulutuksia, p\u00e4\u00e4syvaatimuksia, uria ja ammatteja koskevaa tietovajetta. Omaksuttu tieto saattaa perustua huhupuheisiin, toiveisiin tai muuttuneisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, joita ei ole eri syist\u00e4 ollut mahdollista tarkastaa. Varjo, Holmberg ja Kalalahti (2019, 226) kirjoittavat subjekti- ja kontekstisidonnaisesta toimintahorisontista, johon vaikuttaa vahvasti l\u00e4heiset ihmiset ja kulttuuriset normit. Toimijuuden sidoksellisuus voi kapeuttaa yksil\u00f6n sosiaalisesti tuotettua toimintahorisonttia sek\u00e4 toiminnan mahdollisuuksia ja tehd\u00e4 valinnoista horjuvia (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2019, 281). Omat mahdollisuudet saatetaan n\u00e4hd\u00e4 turhan kapeina tai urautuneina. Valintoja voidaan tehd\u00e4 enemm\u00e4n muiden odotusten kuin omien toiveiden perusteella. Koulutukseen liittyvien toimintahorisonttien kapeutumisen lis\u00e4ksi ty\u00f6llistymismahdollisuudet saatetaan n\u00e4hd\u00e4 heikkoina, jos niit\u00e4 peilataan kontekstisidonnaiseen toimijuuteen. Sidosryhmien ty\u00f6llistymiskokemuksia saatetaan pit\u00e4\u00e4 varmoina totuuksina omista mahdollisuuksista.<\/p>\n

Toisinaan unelmien ja mahdollisuuksien v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan toisen suuntainen kuilu. Asiantuntijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin k\u00e4sitett\u00e4 maahanmuuttajan koulutusoptimismi tai jopa paradoksi (Varjo ym. 2019, 226). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajat asettavat joissakin tapauksissa tavoitteensa korkeammalle kuin valtav\u00e4est\u00f6 suhteessa omiin mahdollisuuksiinsa. Syyn\u00e4 saattaa olla koulutuksia ja urapolkuja koskevan tiedon puute tai toisinaan ep\u00e4realistinenkin usko omiin mahdollisuuksiin ja kykyihin. Koulutusoptimismi saattaa johtaa rakenteellisesti ristiriitaisiin koulutusvalintoihin ja my\u00f6hemmin vaikeuksiin ylitt\u00e4\u00e4 puutteellisesta osaamisesta johtuva este omien tavoitteiden toteuttamiseksi. Kun mahdollisuudet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n alun perin hyvin\u00e4, eiv\u00e4t esteetk\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4ydy kovin ty\u00f6l\u00e4ilt\u00e4. My\u00f6hempi pettymys voi johtaa opintojen keskeytymiseen, koulutuspolulta toiseen ajelehtimiseen ja valintojen horjuvuuteen. Ohjaajalle tilanne on erityisen ristiriitainen. Ep\u00e4realistisia unelmia on turha ruokkia, mutta toisaalta unelmien saavuttamiseksi onkin hyv\u00e4 kannustaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vaivaa ja tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4. Miss\u00e4 tapauksessa olisi hyv\u00e4 kannustaa ja miss\u00e4 tapauksessa ohjata toisaalle?<\/p>\n

Yksi monikulttuurisen ohjauksen haaste n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan my\u00f6s koulutuspolkujen eriytyminen. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajia tai maahanmuuttotaustaisia ohjataan enemm\u00e4n tietyille koulutusaloille tai tiettyjen urapolkujen suuntaan kuin valtav\u00e4est\u00f6n edustajia. Niemen, Kalalahden, Varjon ja Jahnukaisen (2019, 62) mukaan maahanmuuttotaustaisia nuoria ohjataan herkemmin ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon. Julkisuudessa on keskusteltu esimerkiksi siit\u00e4, kuinka somalitaustaisia nuoria ohjataan hoiva-alan koulutukseen (El-Khoury 2015). Koulutuspolkujen tarkoituksellinen eriytt\u00e4minen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rakenteellisen rasismin tunnusmerkit ja siihen onkin puututtava positiivisen diskriminaation eli v\u00e4hemmist\u00f6jen olosuhteita parantavien toimenpiteiden avulla (Jahnukainen ym. 2019, 290).<\/p>\n

\"Ikkunan<\/a>Monikulttuurisen ohjauksen yhten\u00e4 n\u00e4kyvimp\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koulutusmahdollisuuksien ja uravalintojen tuntemuksen vahvistaminen siin\u00e4, miss\u00e4 tietovajetta on (Holmberg ym. 2019, 132). T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita tiedon etsimist\u00e4 ohjattavan puolesta, vaan ohjattavan ohjaamista tiedon \u00e4\u00e4relle. Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksista, ammateista ja valintakriteereist\u00e4 on saatavissa paljon tietoa, jos sit\u00e4 osaa etsi\u00e4. Opintopolun, Vipusen, Ty\u00f6markkinatorin ammattitietopalvelun ja monen muun palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi ohjaaminen koulutus- ja ammatinvalintoja teht\u00e4ess\u00e4 on itseohjautuvuutta ja el\u00e4m\u00e4nhallintaa tukevaa ohjausta. Moni k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 palvelut opinto-ohjaajien omiksi palveluiksi, jonne muilla ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n

Edelleen ohjauksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota koulutuspolkujen tarkoituksenmukaisuuteen, valintojen selkeyteen sek\u00e4 koulutustavoitteiden ja uravalintojen synkronointiin (Jahnukainen ym. 2019, 290). Koulutukseen ja ammatteihin liittyv\u00e4 tietovaje voi johtaa v\u00e4\u00e4riin valintoihin ja silloin valittu koulutuspolku voi olla ristiriidassa urasuunnitelmien kanssa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu toisinaan monikulttuurisia opiskelijoita, jotka eiv\u00e4t ole kuitenkaan kiinnostuneita hoiva-alasta.<\/p>\n

Toimijuuden sidoksellisuudesta huolimatta monikulttuurisessa ohjausty\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kannustaa ohjattavaa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n neuvotteluja toiveiden, mahdollisuuksien ja odotusten v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 pohtimaan omaa koulutus- ja ammatti-identiteetti\u00e4 suhteessa muihin identiteetteihin (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2019, 283 \u0336 285). Havahduttavia kysymyksi\u00e4 voisivat varsinkin nuoren kanssa pohdittaessa olla sellaiset, joissa kannustetaan pohtimaan mit\u00e4 eroa ohjattavan mielest\u00e4 on sill\u00e4, millainen olen ja millaiseksi haluaisin tulla. Ent\u00e4p\u00e4, onko eroa siin\u00e4, millainen olen ja millaisena muut minut n\u00e4kev\u00e4t? Ent\u00e4 eroaako se, millaiseksi haluan tulla siit\u00e4, millaiseksi muut haluavat minun tulevan? Edelleen ohjaaja voi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 n\u00e4kyviksi niit\u00e4 toimintahorisontteja, jotka vaikuttavat valintoihin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sek\u00e4 korostaa ohjattavan toimijuuden merkityst\u00e4 (Varjo ym. 2019, 226 \u0336 228). Millaiset esteet ja haasteet vaikuttavat valintoihin? Voiko niit\u00e4 madaltaa tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 on ohjattavan rooli valinnoissa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4? Mit\u00e4 seurauksia on valinnoista ja kenelle?<\/p>\n

My\u00f6s ty\u00f6llistymismahdollisuuksista keskusteltaessa kulttuuritaustan sidokselliset vaikutukset on hyv\u00e4 tehd\u00e4 ohjattavan kanssa n\u00e4kyviksi. Millaisia ty\u00f6llistymiskokemuksia ohjattavan yhteis\u00f6ss\u00e4 on? Onko n\u00e4m\u00e4 haluttavia ja mahdollisia vaihtoehtoja ohjattavalle? Onko ohjattavalla mahdollisuus tehd\u00e4 toisenlaisia valintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Mit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 omien valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toteutumiseksi on teht\u00e4v\u00e4?<\/p>\n

Omassa ty\u00f6ss\u00e4ni olen kysellyt monikulttuuristen l\u00e4hihoitajaopiskelijoiden tulevaisuuden haaveista. Useat heist\u00e4 haaveilevat sairaanhoitajan tai l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammatista heti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aloitettuaan, eik\u00e4 tavoitteiden ilmaisemiseen useinkaan liity ep\u00e4varmuutta tai ep\u00e4r\u00f6inti\u00e4. Ajan kuluessa, suomen kielen taidon karttuessa ja opintojen edetess\u00e4 koulutuspositiivisuus useimmiten hiipuu. Paradoksaalista koulutusoptimismissa onkin se, ett\u00e4 juuri silloin, kun aiemmin utuiset unelmat alkaisivat muuttua realistisiksi, voi opiskelija alkaa tunnistaa omat haasteensa ja ep\u00e4r\u00f6id\u00e4 mahdollisuuksiaan unelmien tavoittelussa. Ohjaajan ristiriitatilanne maahanmuuttajan koulutuspositiivisuuden \u00e4\u00e4rell\u00e4 voidaan yritt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 voimavaraksi ja motivaation l\u00e4hteeksi. Maahanmuuttajaperheille tyypillinen usko koulutukseen ja koulutuksen arvostaminen tulisikin voida hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 voimavarana ja mahdollisuutena sosiaaliseen nousuun ja yhteiskuntaan integroitumiseen (Holmberg ym. 2019, 90). Kaukaiset unelmat on hyv\u00e4 pilkkoa osiin ja edet\u00e4 niiden suuntaan tavoite kerrallaan. Osatavoitteiden n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen auttaa my\u00f6s ohjattavaa konkretisoimaan omia tulevaisuuden suunnitelmia ajallisesti, taloudellisesti ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kannalta. Kuinka kauan on opiskeltava? Millaisia ansionmenetyksi\u00e4 opiskeluun k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aika tarkoittaa? Mit\u00e4 opiskelun jatkaminen tarkoittaa perheen perustamisen ja siit\u00e4 huolehtimisen kannalta? Onko minulla aikaa ja jaksamista hakeutua koulutukseen ja opiskella?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvasin joitakin sellaisia erityispiirteit\u00e4, joihin monikulttuurisen ohjausty\u00f6n tekij\u00e4 saattaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4t\u00e4. Vaikka kulttuurisen sidoksellisuuden tunnistaminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen tukevat monikulttuurisen ohjausty\u00f6n tekij\u00e4\u00e4, ei niit\u00e4 kannata pit\u00e4\u00e4 kaiken l\u00e4p\u00e4isevin\u00e4 selitt\u00e4jin\u00e4. Monikulttuurinen ohjaus onkin parhaimmillaan kulttuuri- ja kielitietoista sek\u00e4 kulttuurisensitiivist\u00e4 ohjausta, jossa kulttuurinen sidoksellisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja tiedostetaan, mutta sit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 valintojen viitoittajana. Monikulttuurisessa ohjausty\u00f6ss\u00e4 toimivan ty\u00f6t\u00e4 helpottaakin tietoisuus omista motiiveista, asenteista, rajoitteista ja ennakkoluuloista.<\/p>\n

Kootusti vinkkej\u00e4 monikulttuuriseen ohjaamiseen:<\/h2>\n
    \n
  • Tiedosta ja ymm\u00e4rr\u00e4 niin oman kuin ohjattavankin identiteetin vaikutus ohjaukseen. Huomio kielen, kulttuurin ja taustan vaikutus tavoitteisiin, unelmiin ja mahdollisuuksiin.<\/li>\n
  • Tue yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja itseohjautuvuutta sopivasti. Auta vaikeimmissa asioissa, ohjaa tekem\u00e4\u00e4n itse niiss\u00e4 asioissa, miss\u00e4 se on mahdollista. \u00c4l\u00e4 sorru tekem\u00e4\u00e4n toisen puolesta. Mieti, kuinka voit k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kulttuurisen yhteis\u00f6llisyyden ohjauksen eduksi.<\/li>\n
  • Ohjaa aktiiviseen tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen lempe\u00e4sti ja varmasti. Luo toivoa onnistumisesta ja vahvista min\u00e4pystyvyytt\u00e4.<\/li>\n
  • Rakenna luottamusta ajan kuluessa. Tarjoa selkeit\u00e4 ja pysyvi\u00e4 rakenteita. Pyri olemaan ohjauksessasi rehellinen ja luottamuksen arvoinen. \u00c4l\u00e4 lupaa mahdottomia.<\/li>\n
  • Tutki ohjauksessa l\u00e4sn\u00e4 olevia tilannevihjeit\u00e4. Tukevatko ne ohjausta vai haittaavatko sit\u00e4? Voiko ja kannattaako niit\u00e4 muuttaa?<\/li>\n
  • Kerro suomalaisesta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 realistisesti. K\u00e4y ohjattavan kanssa neuvotteluja: Houkuttele pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia, selkeyt\u00e4 vaihtoehtoisia reittej\u00e4, pilko tavoitteita osatavoitteiksi ja kannusta kohti unelmia.<\/li>\n<\/ul>\n

    Kirjoittaja:<\/h3>\n

    Anne-Marie Leskinen<\/strong><\/p>\n

    Kirjoittaja toimii lehtorina ammatillisessa koulutuksessa sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa (OPVA).<\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/h3>\n

    El-Khoury, A K. 2015. Ulkomaalaistaustaisia tytt\u00f6j\u00e4 ohjataan l\u00e4hihoitajaksi, vaikka rahkeet riitt\u00e4isiv\u00e4t l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi. Helsingin Sanomat. https:\/\/www.hs.fi\/kaupunki\/art-2000002833234.html<\/p>\n

    Hofstede, G. 2020. The 6-D model of national culture. https:\/\/geerthofstede.com\/culture-geert-hofstede-gert-jan-hofstede\/6d-model-of-national-culture\/<\/p>\n

    Holmberg, L.; Kalalahti, M.; Varjo, J. & Jahnukainen, M. 2019. Kohti \u201domaa juttua\u201d. Koulutusvalinnat nuorten el\u00e4m\u00e4nkulussa. Teoksessa: M. Jahnukainen, M. Kalalahti & J. Kivirauma (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    Kivirauma, J. (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    Jahnukainen, M.; Kalalahti, M. & Kivirauma, J. 2019. Mit\u00e4 tied\u00e4mme ja mit\u00e4 pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuksesta? Teoksessa: Jahnukainen, M., Kalalahti, M. & Kivirauma, J. (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    M\u00e4kel\u00e4, M-L.; Kalalahti, M & Peura, M. 2019. Tytt\u00f6jen tulevaisuus. Sukupuoli, etninen erilaisuus ja koulutusvaihtoehdot. Teoksessa: Jahnukainen, M., Kalalahti, M. & Kivirauma, J. (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    Niemi, A-M.; Kalalahti, M.; Varjo, J. & Jahnukainen, M. 2019. Neuvotteluja ja sovittelua. Kriittisi\u00e4 havaintoja ohjausty\u00f6st\u00e4. Teoksessa: M. Jahnukainen.; M. Kalalahti & J. Kivirauma (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    Raunio, P. 2007. Ohjauksen haasteita aikuisten maahanmuuttajien koulutuksessa. Pro gradu \u2013tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston opettajankoulutuslaitos. https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/18920\/1\/URN_NBN_fi_jyu-200808275686.pdf<\/p>\n

    Saarinen, M. & Zacheus, T. 2019. \u201dEn m\u00e4 oo samanlainen\u201d. Maahanmuuttotaustaisten nuorten kokemuksia ulkopuolisuudesta. Teoksessa: Jahnukainen, M.,  Kalalahti, M. & Kivirauma, J. (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    Varjo, J.; Holmberg, L. & Kalalahti, M. 2019. Maata n\u00e4kyviss\u00e4? Maahanmuuttotaustaisten nuorten toimintahorisontit. Teoksessa: Jahnukainen, M., Kalalahti, M. & Kivirauma, J. (toim.). 2019. Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus Oy.<\/p>\n

    Vivero, V. N., & Jenkins, S. R. 1999. Existential hazards of the multicultural individual: Defining and understanding \u2018\u2018cultural homelessness\u2019\u2019. Cultural Diversity & Ethnic Minority Psychology, 5, 6\u201326. https:\/\/static1.squarespace.com\/static\/58f8d845893fc0fc467fae28\/t\/59caec30a803bb73d3edd522\/1506470977577\/Existential+Hazards+of+the+Multicultural+Individual.+Defining+and+Undersranding+Cultural+Homelessness+1999.pdf<\/p>\n

    Vygotsky, L. 1986. Thought and Language. Translation newly revised and edited by Alex Kozulin. The MIT Press. Cmabridge. Massachusetts. http:\/\/s-f-walker.org.uk\/pubsebooks\/pdfs\/Vygotsky_Thought_and_Language.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Monikulttuurinen ohjausty\u00f6 tarkoittaa monista erilaisista kulttuuritaustoista tulevien eri ik\u00e4isten ihmisten ohjausta,
    \njossa on oleellista erilaisten kulttuuritaustojen tunnistaminen, ymm\u00e4rt\u00e4minen ja huomioiminen. Monikulttuurisen ohjauksen erityispiirteet eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin yleisp\u00e4tevi\u00e4, ja ohjauksessa on aina l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s ohjaajan oma kulttuuritausta ja sen vaikutukset. <\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3503,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[348,168],"tags":[388],"class_list":["post-3500","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-monikulttuurinen-ohjaus","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-koulutusvalinnat"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3500","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3500"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3500\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3662,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3500\/revisions\/3662"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3503"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3500"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3500"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}