{"id":3446,"date":"2021-02-25T15:21:12","date_gmt":"2021-02-25T15:21:12","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3446"},"modified":"2022-09-07T10:17:32","modified_gmt":"2022-09-07T10:17:32","slug":"miten-dialogitaidot-tukevat-yhdenvertaisuutta-opetuksessa-ja-ohjauksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2021\/02\/25\/miten-dialogitaidot-tukevat-yhdenvertaisuutta-opetuksessa-ja-ohjauksessa\/","title":{"rendered":"Miten dialogitaidot tukevat yhdenvertaisuutta opetuksessa ja ohjauksessa?"},"content":{"rendered":"

Pys\u00e4hdy hetkeksi miettim\u00e4\u00e4n, millaista on vuorovaikutus ryhm\u00e4ss\u00e4 ihmisten kesken silloin, kun se on yhdenvertaista? <\/em><\/p>\n

Mieleesi saattaa tulla vaikkapa, ett\u00e4 silloin kukaan ei asetu toisen yl\u00e4puolelle, eik\u00e4 toisaalta alapuolellekaan. Tai ett\u00e4 jokainen tulee n\u00e4hdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on. Ehk\u00e4p\u00e4 viel\u00e4, ett\u00e4 kaikki kuuluvat tasaveroisesti ryhm\u00e4\u00e4n, osallistuvat toimintaan ja tulevat siin\u00e4 hyv\u00e4ksytyiksi.<\/em><\/p>\n

Kuinka voimme varmistaa, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitun kaltaiset vuorovaikutustilanteet olisivat enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus erityisesti opetus- ja ohjaustilanteissa? Voiko t\u00e4llaista vuorovaikutusta oppia? Millaista osaamista se vaatii? Millaisia n\u00e4m\u00e4 taidot olisivat, miten ne ilmenisiv\u00e4t ja miten niit\u00e4 voisi oppia?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa etsit\u00e4\u00e4n vastauksia n\u00e4ihin kysymyksiin esittelem\u00e4ll\u00e4 erilaisia dialogitaitoja, joiden avulla aitoa yhdenvertaisuutta voi ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa edist\u00e4\u00e4. Ensisijaisesti t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohditaan ryhm\u00e4muotoisia vuorovaikutustilanteita, mutta dialogitaidot ovat sovellettavissa my\u00f6s kahdenkeskiseen kohtaamiseen esimerkiksi ohjaajan ja ohjattavan v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 artikkelia kirjoitettaessa mieless\u00e4 ovat olleet ensisijaisesti oppilaitosten ja Ohjaamojen (El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in \u2013 ohjausta alle 30-vuotiaille, n.d.) erilaiset ryhm\u00e4tilanteet.<\/p>\n

Mit\u00e4 on aito yhdenvertaisuus?<\/h2>\n

Yhdenvertaisuus-termi viittaa lakiin, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heid\u00e4n sukupuolestaan, i\u00e4st\u00e4\u00e4n, etnisest\u00e4 tai kansallisesta alkuper\u00e4st\u00e4\u00e4n, kansalaisuudestaan, kielest\u00e4\u00e4n, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteest\u00e4\u00e4n, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. (Yhdenvertaisuuslaki L1325\/2014.) T\u00e4ll\u00f6in painotetaan sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ovat lain edess\u00e4 yhdenvertaisia, eik\u00e4 heit\u00e4 saa em. syist\u00e4 syrji\u00e4. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s erilaisiin palveluihin, joissa asiakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen on my\u00f6s oppilaitosten sek\u00e4 muiden ohjausta ja opetusta tarjoavien organisaatioiden lakis\u00e4\u00e4teinen velvoite. (Lahtinen 2020b.)<\/p>\n

Aina v\u00e4lill\u00e4 yhdenvertaisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ns. muodollisella yhdenvertaisuudella, jossa samaa palvelua tarjotaan samalla tavalla kaikille (ks. Linnanm\u00e4ki 2019). Muodollisesti samanlainen kohtelu voikin itseasiassa vahvistaa eriarvoisuutta, jos ihmisten erilaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia ei oteta huomioon. Niinp\u00e4 tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa huomioidaan se l\u00e4ht\u00f6kohta, ett\u00e4 kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia eik\u00e4 tarpeita. Kun t\u00e4m\u00e4 otetaan huomioon, voi se tarkoittaa vaikkapa palvelujen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 tai positiivista erityiskohtelua. Monilla opettajilla ja ohjaajilla on muitakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kaluja, joilla edist\u00e4\u00e4 tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi huomion kiinnitt\u00e4minen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja sukupuolirooleihin. (Lahtinen 2020b.) Kun t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa puhutaan yhdenvertaisuudesta, tarkoitetaan sill\u00e4 sek\u00e4 tasa-arvoa ett\u00e4 yhdenvertaisuutta, vaikka molempia termej\u00e4 ei mainita erikseen.<\/p>\n

Palvelujen tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kalujen sijaan mietit\u00e4\u00e4n ensisijaisesti itse vuorovaikutustilanteita ja miten niiss\u00e4 pystytt\u00e4isiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tosiasiallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta \u2013 aitoa yhdenvertaisuutta. Sen edist\u00e4misest\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 kaikille (Karttunen 2020). Aito yhdenvertaisuus edist\u00e4\u00e4 opiskelijoiden ja ohjattavien hyvinvointia ja opintojen sujumista sek\u00e4 ehk\u00e4isee keskeytt\u00e4misi\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 (Ks. esim. Koulutus, n.d., Sek\u00e4 koulukiusaajat ett\u00e4 kiusatut kokevat muita v\u00e4hemm\u00e4n osallisuutta 2020).<\/p>\n

Mit\u00e4 on vuorovaikutus?<\/h2>\n

Itse vuorovaikutus<\/em>-termin osalta astutaan h\u00f6tteikk\u00f6\u00f6n, jossa tukevaa jalansijaa ei tahdo l\u00f6yty\u00e4. Riippuen tieteenalasta, vuorovaikutus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n hyvin monin eri tavoin.<\/p>\n

\u201dVuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman v\u00e4linen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen.\u201d (Wikipedia, n.d.)<\/p><\/blockquote>\n

Kun puhutaan vuorovaikutuksesta oppimisen yhteydess\u00e4, latinan communicare kuvaa silloin jakamista, yhteiseksi tekemist\u00e4 ja yhteiseen asiaan osallistumista. Suomenkielinen vastine viestint\u00e4 tai kommunikaatio ei aivan tavoita t\u00e4t\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Vuorovaikutustaidot kuvaavat sit\u00e4 osaamista, jonka avulla osallistuja toimii vuorovaikutustilanteissa yhdess\u00e4 tehden ja yhdess\u00e4 jakaen. (Aarnio 1999.) T\u00e4ll\u00f6in kumpikin vaikuttaa toiseen. Kun m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 sanan yhdenvertaisuus, alkaa vuorovaikutus n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tietynlaiselta. Jotta aito jakaminen, yhteiseksi tekeminen ja yhteiseen asiaan osallistuminen onnistuisivat, tarvitaan tietynlaisia vuorovaikutustaitoja, joilla rakennetaan siltaa ihmisten v\u00e4lille \u2013 nimitt\u00e4in dialogitaitoja.<\/p>\n

Vuorovaikutustaitoja voi ja on syyt\u00e4kin oppia. Yleinen harhaluulo esimerkiksi opetusalalla on, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 kehittyisiv\u00e4t my\u00f6s vuorovaikutustaidot jotenkin automaattisesti. Talvion ja Klemolan (2017) mukaan tutkimukset osoittavat, ettei opettajan ty\u00f6kokemuksella ja vuorovaikutustaitojen hallinnalla ole yhteytt\u00e4 (ks. my\u00f6s Michelsson 2020a).<\/p>\n

Millaisia ovat yhdenvertaisuutta edist\u00e4v\u00e4t dialogitaidot?<\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n Helena Aarnion v\u00e4it\u00f6skirjassaan (1999) ja my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4\u00e4n (2012) kirkastamiin ajatuksiin siit\u00e4, millaisin dialogitaidoin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n halutunlaiseen vuorovaikutukseen, dialogiin ja yhdess\u00e4 oppimiseen ja ajatteluun. Tarkastelen muutamia keskeisimpi\u00e4 dialogitaitoja. Dialogilla ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoiteta arkiymm\u00e4rryksen mukaista tavallista keskustelua tai kahden tai useamman henkil\u00f6n v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua. Dialogin tieteelliset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t perustuvatkin siihen, millaisia laadullisia ominaisuuksia keskustelussa on. (Aarnio 2004.)<\/p>\n

Taulukkoon 1 on koottu ensimm\u00e4iseen sarakkeeseen sellaista vuorovaikutusta, jota voisi kuvata sanaparilla yhdenvertainen vuorovaikutus. Toisessa sarakkeessa on sit\u00e4 toimintaa ja vuorovaikutusta kuvaava dialogitaito ja kolmannessa sarakkeessa viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n taidon oppimiseksi kehitetty menetelm\u00e4 (Aarnio 2012). Vaikka aitoa dialogia ei voikaan synnytt\u00e4\u00e4 erilaisia mekaanisia ohjeita noudattamalla, tietyt toimintatavat ja niiden harjoittelu kuitenkin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t dialogin onnistumisen mahdollisuuksia. (Aarnio 2004.)<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4<\/strong><\/td>\nDialogitaito<\/strong><\/td>\nDialoginen menetelm\u00e4 -harjoitus<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
kaikki osallistuvat ja ovat osallisia toiminnassa<\/td>\nsymmetrinen osallistuminen, vastavuoroinen toiminta, luottaminen<\/td>\nSymmetrisesti<\/p>\n

Vastavuoroisesti<\/p>\n

Vuoron ottaminen ja antaminen<\/td>\n<\/tr>\n

kaikkia kuunnellaan ja
\nkaikki tulevat aidosti kuulluiksi<\/td>\n		symmetrinen osallistuminen, sanatarkka vastaanottaminen,<\/p>\n

kuuntelu,
\nkompakti ilmaiseminen<\/td>\n

Symmetrisesti<\/p>\n

Kuuntelen sanatarkasti<\/p>\n

Muotoile ja puhdista<\/td>\n<\/tr>\n

kaikkia kohdellaan tasavertaisesti<\/td>\nitsen ja toisen kunnioittaminen<\/td>\nVertaisena<\/td>\n<\/tr>\n
suhtaudutaan mahdollisimman ennakkoluulottomasti toisiin ihmisiin<\/td>\nomien ennakkok\u00e4sitysten ja l\u00e4ht\u00f6olettamusten tiedostaminen<\/td>\nOlettamusten vankina<\/td>\n<\/tr>\n
ei oleteta, vaan kysyt\u00e4\u00e4n henkil\u00f6lt\u00e4 h\u00e4nen ajattelustaan<\/td>\npuhtaiden avoimien kysymysten muotoileminen, toisen ajattelun avaamisena<\/td>\nHarjoita kuninkuuslajia \u2013 koe tiedustelemisen mahti<\/td>\n<\/tr>\n
voi ja uskaltaa ilmaista vapaasti oman mielipiteens\u00e4<\/td>\navoin, vilpit\u00f6n ilmaiseminen<\/td>\nIlman ketunh\u00e4nt\u00e4\u00e4 kainalossa<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Taulukko 1<\/strong>. Dialogitaitojen taulukko (mukaeltu Aarnio 2012)<\/p>\n

Seuraavassa on avattu viel\u00e4 tarkemmin ja suorin lainauksin, mit\u00e4 kunkin dialogitaidon harjoittelemisella on tavoitteena (Aarnio 2012), ja mit\u00e4 dialogitaidot tai -taitamattomuus voisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa.<\/p>\n

Symmetrinen osallistuminen<\/h3>\n

Tavoitteena on oppia osallistumaan symmetrisesti keskusteluun ja tiedonluomiseen. Se tarkoittaa osallistumista tasapuolisesti omaa ajattelua kertoen ja muiden ajattelua kuunnellen. Otetaan ja annetaan tilaa yht\u00e4 paljon itselle ja muille.<\/strong><\/p>\n

Symmetrisell\u00e4 osallistumisella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki osallistuvat toimintaan tasapuolisesti. Ryhm\u00e4tilanteessa se tarkoittaa, ett\u00e4 kukaan ei j\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n toiminnassa. Kahdenkeskisess\u00e4 ohjaustilanteessa se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 ohjaaja ett\u00e4 ohjattava osallistuvat kumpikin ohjattavan tilanteen tarkasteluun, eik\u00e4 ohjaaja dominoi ohjaustilanteessa. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s kompaktin ilmaisemisen taito eli se, ett\u00e4 muiden puheenvuoroille annetaan tilaa, eik\u00e4 kukaan pid\u00e4 pitki\u00e4 monologeja. Symmetrist\u00e4 osallistumista on syyt\u00e4 opettajan ja ohjaajan edist\u00e4\u00e4 niin kasvokkaisessa kuin verkkotapaamisissakin. Kun opettaja ja ohjaaja osaa itse t\u00e4m\u00e4n taidon sek\u00e4 osaa opettaa sit\u00e4 omille opiskelijoilleen tai ohjattavilleen, mahdollistuu toivotun kaltainen ryhm\u00e4ss\u00e4 osallistuminen. Ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4, eik\u00e4 kukaan j\u00e4tt\u00e4ydy ulkopuolelle, vaan kaikki osallistuvat.<\/p>\n

Opettajana tai ohjaajana voit harjaannuttaa ryhm\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ns. keskusteluliput-menetelm\u00e4ll\u00e4. Siin\u00e4 kaikille pienryhm\u00e4n j\u00e4senille jaetaan sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 paperilappuja, jotka ovat ik\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4\u00e4sylippuja keskusteluun. Keskusteltavana asiana voi olla mik\u00e4 tahansa ryhm\u00e4n prosessiin tai oppimiseen liittyv\u00e4 aihe. Samalla, kun opitaan yhdess\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asioita, opitaan my\u00f6s dialogista symmetrisen osallistumisen taitoa. (Aarnio 2012; Aarnio & M\u00e4ki-Hakola 2012, 133.) Osallistujat tavallisesti kertovat, ett\u00e4 menetelm\u00e4n avulla he kokevat tulleensa kuulluksi ja ett\u00e4 menetelm\u00e4 my\u00f6s opettaa kuuntelemaan kaikkia. He usein my\u00f6s oivaltavat t\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n avulla symmetrisen osallistumisen arvon ja merkityksen my\u00f6s tunnetasolla. (vrt. Aarnio & M\u00e4ki-Hakola 2012, 135.)<\/p>\n

Vastavuoroinen toiminta, luottaminen<\/h3>\n

Tavoitteena on oppia toimimaan vastavuoroisesti keskustelussa ja yhteisess\u00e4 tiedonluomisessa. Tavoitteena on her\u00e4t\u00e4 vastavuoroisuuteen ja osata sit\u00e4 osoittavia toimintatapoja.<\/strong><\/p>\n

Vastavuoroinen toiminta on sukua symmetriselle osallistumiselle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintana se voi olla sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkien puheenvuoroihin, olivat ne sitten kasvokkaisessa tai verkkotapaamisessa tai vaikka asynkronisesti keskustelualueella, vastataan. Ei siis vastata vain niille, joiden kanssa ollaan samaa mielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taito edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 osallistujilla on turvallinen olo tulla mukaan yhteiseen toimintaan. My\u00f6s t\u00e4t\u00e4 taitoa voidaan ryhm\u00e4ss\u00e4 opetella yhdess\u00e4 opettajan tai ohjaajan johdolla. Valkosen, Tyrv\u00e4isen ja Uotisen (2020) toteuttaman opiskelijakyselyn mukaan vastavuoroista toimintaa ja luottamusta edist\u00e4\u00e4 verkkokurssilla vaikkapa se, ett\u00e4 osallistuja kertoo ottavansa vastuuta ja hoitavansa ryhm\u00e4teht\u00e4viss\u00e4 oman osuutensa. T\u00e4m\u00e4 on yksi tapa sanoittaa sit\u00e4, kuinka osallistuja kokee, ett\u00e4 oma sitoutuminen yhteiseen toimintaan ja dialogiin edist\u00e4\u00e4 luottamusta. Vastavuoroisuutta edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s itsens\u00e4 esittely ja muihin tutustuminen (emt.).<\/p>\n

Sanatarkka vastaanottaminen, kuuntelu<\/h3>\n

Tavoitteena on oppia vastaanottamaan toisen puhetta sana sanalta \u2013 kuuntelemaan jokainen sana, vastakohtana puheen summittaiselle niputtamiselle ja informaation aukkokohtien omaehtoiselle t\u00e4ytt\u00e4miselle. Tavoitteena on oppia kuuntelemaan niin, ett\u00e4 saa kaiken toisen kertoman informaation sellaisenaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. N\u00e4in v\u00e4lttyy umpim\u00e4hk\u00e4isen puheen vastaanottamisen aiheuttamilta luulemisen ja kuvittelemisen haitoilta.<\/strong><\/p>\n

Se, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n keskittyy kuuntelemaan toista loppuun asti, on jo voitto sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4n\u00e4 someviestinn\u00e4n aikana. Yhdenvertaisessa vuorovaikuttamisessa on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkia kuunnellaan, ei vain niit\u00e4, joiden kanssa ollaan samaa mielt\u00e4. Kuunteleminen asynkronisessa verkkokeskustelussa tarkoittaa, ett\u00e4 muiden verkkokeskusteluun osallistuvien viestej\u00e4 luetaan ja niiden sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia tarkastellaan (Tyrv\u00e4inen, Uotinen & Valkonen 2021). Valkosen, Tyrv\u00e4isen ja Uotisen (2020) toteuttaman opiskelijakyselyn mukaan yksi luottamusta lis\u00e4\u00e4v\u00e4 teko verkkokurssilla on se, ett\u00e4 on itse kiinnostunut toisten mielipiteist\u00e4 ja ajatuksista.<\/p>\n

Ohjaajan ja opettajan osaamisena t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ei luulla eik\u00e4 kuvitella mit\u00e4\u00e4n – ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n asiantuntijana ohiteta toisen aitoa kokemusta ja sanottavaa. Kuuntele siis ohjattavaa hiljaa ja sanatarkasti vastaanottaen, kunnes h\u00e4n on saanut sanotuksi asiansa. T\u00e4m\u00e4n voit opettajana ja ohjaajana antaa ohjeeksi my\u00f6s muille pienryhm\u00e4n osallistujille. Erilaisilla kuunteluharjoituksilla sit\u00e4 voi my\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4 harjoitella. Kuulluksi tulemisen tunne lis\u00e4\u00e4 luottamusta, ja kun osallistujalla on riitt\u00e4v\u00e4n turvallinen tunne ryhm\u00e4ss\u00e4, h\u00e4n uskaltautuu my\u00f6s osallistumaan ryhm\u00e4n toimintaan.<\/p>\n

Itsen ja toisen kunnioittaminen<\/h3>\n

Tavoitteena on oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tarkoittaa samanarvoisen (ei eriarvoisen) suhteen luominen toiseen. Tavoitteena on oivaltaa, ett\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 on samanlainen ihmisarvo. Se tarkoittaa, ett\u00e4 jokaisella on oikeus omanlaiseen ajatteluun ja sen ilmaisemiseen. Dialogissa ja dialogisessa tiedonluomisessa on lupa vertaisena kertoa ajatteluaan muille. Kun oivaltaa samanlaisen ihmisarvon ja vertaisuuden merkityksen, silloin antaa arvon itselleen ja toiselle. Se tarkoittaa, ett\u00e4 kunnioittaa itse\u00e4\u00e4n ja toista.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 taito on kaiken yhdess\u00e4 onnistuneesti toimimisen punainen lanka. Moni ammattilainen sanoo ik\u00e4\u00e4n kuin automaattisesti kohtelevansa kaikkia tasavertaisesti, mutta kun toimintaa katsotaan aidon yhdenvertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta, ei taito v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4yk\u00e4\u00e4n sanoissa ja teoissa. Kun olen harjoituttanut t\u00e4t\u00e4 taitoa opiskelijoissani, ovat oivallukset olleet syvi\u00e4 ja opiskelijat ovat pystyneet omassa toiminnassaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tekoja, joilla ovat osoittaneet toiselle olevansa yl\u00e4puolella ja niit\u00e4 tekoja, joista n\u00e4kee, ett\u00e4 asettuu ik\u00e4\u00e4n kuin toisen alapuolelle. Vertaisena toisen kohtaaminen voi v\u00e4lill\u00e4 olla haastavaa, mutta on onnistuessaan todella antoisaa kaikille osapuolille. Vertaisuus luo psykologista turvallisuutta. Yhdenvertaisen vuorovaikutuksen taustalla on siis oivallus kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta. T\u00e4ll\u00f6in oma ihmisk\u00e4sitys on avoin. (Aarnio 2020a ja 2020b; Ruhalahti 2020.)<\/p>\n

Opettajana ja ohjaajana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa paitsi omaa vertaisena toimimisen taitoaan, my\u00f6s sellaisia kielteisi\u00e4 ryhm\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, joissa luodaan eriarvoinen suhde toiseen. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t vallank\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 ja rooliodotuksina, puhumattakaan kiusaamis- ja syrjint\u00e4tilanteista. N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s ilmi\u00f6it\u00e4, joita olisi sek\u00e4 yhdenvertaisuus- ett\u00e4 dialogiosaamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta syyt\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 niin, ett\u00e4 opiskelijat tai ohjattavat itse pohtivat n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Vertaisena toimiessaan itsell\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole suosikkeja, jotka ovat ns. samalla aaltopituudella tai kemiat toimivat yhteen, vaan kaikkien kanssa toimiminen onnistuu. (Aarnio 2020b.) Kun halutaan ett\u00e4 kaikki osallistuvat toimintaan yht\u00e4laisesti, tulee opettajan ja ohjaajan edist\u00e4\u00e4 vertaisuutta erilaisin teht\u00e4vin, harjoituksin ja muilla pedagogisilla ja ohjauksellisilla toimintatavoilla. Vertaisuutta tukevat my\u00f6s muut t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa mainitut dialogitaidot. (Aarnio 2020c.)<\/p>\n

Omien ennakkok\u00e4sitysten ja l\u00e4ht\u00f6olettamusten tiedostaminen<\/h3>\n

Tavoite on oppia tunnistamaan ja tiedostamaan omia k\u00e4sityksi\u00e4 ja olettamuksia asioista. Omien k\u00e4sitysten ja olettamusten tiedostaminen vaikuttaa tapaan, jolla niist\u00e4 kertoo muille ja jolla ottaa vastaan muiden k\u00e4sityksi\u00e4. Tiedostamisen seurauksena kehittynyt tapa heijastaa monenlaisten l\u00e4hestymistapojen tutkailemisen mahdollisuutta.<\/strong><\/p>\n

Me olemme t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 asioista, ja ajattelumme on omien kokemustemme ja persoonamme sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteemme ja taustamme v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4. Ammattilaisina meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 oppia tiedostamaan omia ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 ja l\u00e4ht\u00f6olettamuksia. Sen j\u00e4lkeen meill\u00e4 on mahdollista vet\u00e4\u00e4 niit\u00e4 dialogissa ja muussa yhteisess\u00e4 toiminnassa syrj\u00e4\u00e4n. Syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4mist\u00e4 voi siis harjoitella, ja kun taidossa on harjaantunut, pystyy k\u00e4ym\u00e4\u00e4n dialogia ik\u00e4\u00e4n kuin tyhj\u00e4lt\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Erilaista ajattelua pystyy t\u00e4ll\u00f6in kuuntelemaan, eik\u00e4 tarvitse heti tuoda omaa ajatteluaan esille. (Aarnio 2020c.) Yhdenvertaiselle kohtaamiselle t\u00e4m\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Puhtaiden avoimien kysymysten muotoileminen, toisen ajattelun avaamisena<\/h3>\n

Tavoitteena on oppia tiedustelemalla avaamaan toisen ajattelua, auttamaan toista kehittelem\u00e4\u00e4n ajatteluaan tai edist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 tiedonluomista. <\/strong>Tavoitteena on oppia muotoilemaan puhtaita avoimia kysymyksi\u00e4. Kysymykset ovat puhtaita ja avoimia silloin, kun niist\u00e4 puuttuu kysyj\u00e4n kanta, n\u00e4k\u00f6kulma tai johdattelu, joka saisi vastaamaan tietyll\u00e4 tavalla.<\/strong><\/p>\n

Tavoitteena on oppia aloittamaan kysymys kysymyssanalla ja kysy\u00e4 lyhyesti. N\u00e4in toisen ajattelua avataan sellaisenaan, v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 omalla ajattelulla. Taitoa sin\u00e4ns\u00e4 on hoksata ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kysy\u00e4 toiselta h\u00e4nen ajattelustaan!<\/strong><\/p>\n

\"kaksi<\/a>\u00c4l\u00e4 oleta, vaan kysy. T\u00e4m\u00e4 taito yhdistyy aiemmin mainittuun kuuntelun taitoon. Kun aidosti ja ennakkoluulottomasti kuuntelee toista ihmist\u00e4, voi luulemisen ja kuvittelemisen sijaan kysy\u00e4 lis\u00e4\u00e4 toisen ajattelusta. Toisen ajattelusta kysyminen edist\u00e4\u00e4 vertaisena toimimista, koska se osoittaa kiinnostusta toista ihmist\u00e4 kohtaan. (Aarnio 2020c.) Avoimilla kysymyksill\u00e4 kysyminen on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hankalaa. Usein yst\u00e4v\u00e4lliseksi opettajan tai ohjaajan tarkoittama kysymys, kuten: \u201dno voisitko s\u00e4 sitten ajatella vaikka niit\u00e4 l\u00e4hihoitajan opintoja\u201d pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ohjaajan n\u00e4k\u00f6kulman, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voisi olla ohjattavalle hyv\u00e4 vaihtoehto. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ohjaajan auktoriteettiasema asiantuntijana, ohjattava saattaa ajatella, ett\u00e4 asiantuntija t\u00e4t\u00e4 h\u00e4nelle suosittelee ja h\u00e4nen olisi viisainta neuvoa noudattaa.<\/p>\n

Liian usein ryhmiss\u00e4 tapahtuva viestint\u00e4 on monologista, eli jokainen kertoo vuorollaan omaa ajatteluaan, joka ei liity v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muiden puheenvuoroihin mill\u00e4\u00e4n tavalla eik\u00e4 kehit\u00e4 yhteist\u00e4 ajattelua, vaan on vaikkapa vain vastav\u00e4ite. Tiedustelemisen taito on yksi haastavimmista dialogitaidoista ja vaatii siksi harjoittelua. Kun olemme katsoneet opinto-ohjaajankoulutuksen osallistujien ohjausnauhoitteita pienryhm\u00e4ss\u00e4, osallistujat havaitsevat itsekin usein kysyv\u00e4ns\u00e4 vain aluksi muutamia avoimia kysymyksi\u00e4, jonka j\u00e4lkeen kysymykset menev\u00e4t suljetuiksi. He my\u00f6s huomaavat nauhoitteiden avulla, ett\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole huomanneet kysy\u00e4 jostakin ohjattavan asiasta, jonka ohjattava itse tuo esiin. (Ks. my\u00f6s Michelsson 2020b.)<\/p>\n

Avoin, vilpit\u00f6n ilmaiseminen<\/h3>\n

Tavoitteena on oppia ilmaisemaan ajatteluaan avoimesti ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti keskustelussa ja yhteisess\u00e4 tiedonluomisessa. Tavoitteena on oppia puhumaan siit\u00e4, kuinka itse henkil\u00f6kohtaisesti ajattelee asioista. N\u00e4in oppii tuomaan keskusteluun ja yhteiseen tiedonluomiseen oman ainutlaatuisen tapansa ajatella asioista. Tavoitteena on my\u00f6s saada toisilta yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 uusia ideoita johonkin asiaan.<\/strong><\/p>\n

Jotta avoin ja vilpit\u00f6n ilmaiseminen onnistuisi ryhm\u00e4ss\u00e4, monien edell\u00e4 mainittujen taitojen t\u00e4ytyisi n\u00e4ky\u00e4 toimintana ja sit\u00e4 kautta ryhm\u00e4n ilmapiiriss\u00e4. Kun tulee aidosti kohdatuksi kunnioittavasti ja vertaisena, kun saa aidosti osallistua ryhm\u00e4n toimintaan omana itsen\u00e4\u00e4n, kun tulee kuulluksi eik\u00e4 luulluksi, kun kaikilla on tilaa eik\u00e4 kukaan dominoi tilanteissa, silloin ilmapiiri on yhteiselle ajattelulle ja toiminnalle riitt\u00e4v\u00e4n turvallinen ja jokainen uskaltaa tuoda mukaan keskener\u00e4ist\u00e4kin ajatteluaan. My\u00f6s vaikeista asioista voidaan keskustella ilman, ett\u00e4 silta muihin menee poikki.<\/p>\n

Yhteenvetona<\/h2>\n

Yhdenvertaisella kohtaamisella ja vuorovaikutuksella on selkeit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 niin emotionaalisesti kuin taloudellisestikin esimerkiksi syrj\u00e4ytymisen v\u00e4hentymisen kautta. Yhdenvertaista kohtaamista ja vuorovaikutusta voi my\u00f6s oppia. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaaminen on toki muutakin kuin vuorovaikutustaitoja mutta osaaminen tai osaamattomuus ilmenee usein nimenomaan vuorovaikutustilanteissa. Dialogi keskustelumuotona perustuu tasavertaisuuteen, jossa kaikkien osallistujien ajattelu ja perehtyminen yhteiseen asiaan tai toimintaan on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Dialogilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n keskusteluissa my\u00f6s pintaa syvemm\u00e4lle. (Aarnio & Enqvist 2002; Michelsson 2020b.)<\/p>\n

Dialogimenetelm\u00e4t on kehitetty nimenomaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista vuorovaikutusta. Siksi dialogitaidot ovat niin keskeist\u00e4 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisessa. Dialogitaidoilla mahdollistetaan yhdess\u00e4 tekeminen ja yhdess\u00e4 oppiminen. Dialogissa ei ole voittajia eik\u00e4 h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4. Dialogitaitoja \u2013 ja vuorovaikutustaitoja \u2013 ei tarvitse erikseen opettaa, vaan niit\u00e4 voi opetella erilaisten oppimisteht\u00e4vien yhteydess\u00e4 ja linkitt\u00e4\u00e4 monenlaiseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n my\u00f6s opetussuunnitelmissa ja tutkinnon perusteissa.<\/p>\n

\"Euroopan<\/a>Potentiaali \u2013 Stereotypioita purkavan ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeessa tuodaan n\u00e4kyv\u00e4ksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen eri n\u00e4k\u00f6kulmia (Jokaisen potentiaali k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, n.d.). Osaamiseen vaikuttavat niin tiedot, taidot ja tunne-\/asenneosaaminen, kuin se toimintaymp\u00e4rist\u00f6kin, jossa opetus- ja ohjausty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Tehdyn selvityksen mukaan monissa ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 sukupuoli- ja kulttuurin\u00e4k\u00f6kulmien huomioiminen on keskittynyt tiedon jakamiseen. (Lahtinen 2020a.) Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jakamalla tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ja vaikkapa lain velvoitteista ei n\u00e4yt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti viev\u00e4n tosiasiallista yhdenvertaisuutta eteenp\u00e4in. Olisiko t\u00e4ss\u00e4 yksi syy, miksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat eiv\u00e4t ole panostuksista huolimatta kovin paljon edenneet? Osaamisen eri puolia \u2013 esimerkiksi vuorovaikutustaitoja \u2013 ei ole edistetty?<\/p>\n

 <\/p>\n

Omistan t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen dialogiosaamisen kehitt\u00e4j\u00e4n yliopettaja FT Helena Aarnion (1949\u20132021) muistolle.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Riikka Michelsson<\/strong> toimii lehtorina JAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla ja asiantuntijana Potentiaali \u2013 Stereotypioita purkavan ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeessa<\/a>. Riikka on pitk\u00e4n linjan dialogiosaamisen kehitt\u00e4j\u00e4 ja kouluttaja.<\/p>\n

 <\/p>\n

Read the article in English:<\/h3>\n

This article is available also in English: https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2021\/05\/31\/how-do-dialogical-competences-support-equality-and-equity\/ <\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Aarnio, H. 2020a. Vertaisuuden kokemus luo psykologista turvallisuutta. Podcast. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/soundcloud.com\/helena-aarnio\/vertaisuuden-kokemus-luo-psykologista-turvallisuutta<\/a><\/p>\n

Aarnio, H. 2020b. Vertaisuus, vallank\u00e4ytt\u00f6, kiusaaminen. Podcast. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/soundcloud.com\/helena-aarnio\/vertaisuus-vallankaytto-kiusaaminen <\/a><\/p>\n

Aarnio, H. 2020c. Vertaisuuden merkkej\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Podcast. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/soundcloud.com\/helena-aarnio\/vertaisuuden-merkkeja-kaytannossa<\/a><\/p>\n

Aarnio, H. 2012. Dialogiset menetelm\u00e4t. H\u00e4meen ammattikorkeakoulun verkkosivut. Viitattu 4.2.2021. http:\/\/www3.hamk.fi\/dialogi\/diale\/menetelmat\/<\/a><\/p>\n

Aarnio, H. 1999. Dialogia etsim\u00e4ss\u00e4. Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestint\u00e4teknist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 varten. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja 676. Tampereen yliopisto.<\/p>\n

Aarnio, H. & Enqvist, J. 2016. Uudistettu DIANA-malli kehykseksi digiajan oppimiselle. Artikkeli Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3\/2016. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/akakk.fi\/wp-content\/uploads\/Aikak_2016_3_lehti.pdf<\/a><\/p>\n

Aarnio, M. 2004. Verkkokeskustelu asiantuntijuuden kehitt\u00e4misess\u00e4. Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutusohjelman verkkokeskustelut dialogi-teorian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/19947\/verkkoke.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Aarnio, H. & M\u00e4ki-Hakola, H. 2012. Dialogikortit mentorin ty\u00f6kaluina. Julkaisussa Verme – vertaisryhm\u00e4mentorointi ty\u00f6ss\u00e4 oppimisen tukena. Toim. H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, & P. Tynj\u00e4l\u00e4. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi, 125\u2013148.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in \u2013 ohjausta alle 30-vuotiaille. N.d. Viitattu 4.1.2021. https:\/\/ohjaamot.fi\/<\/a><\/p>\n

Karttunen, J. 2020. Kaikki mukana? Mutta kuka puhuu ja ket\u00e4 ei kuunnella? Blogikirjoitus Tasa-arvoa ja reformia -hankkeen sivustolla. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.2.2021. http:\/\/tasa-arvoajareformia.fi\/kaikki-mukana-mutta-kuka-puhuu-ja-ket%C3%A4-ei-kuunnella<\/a><\/p>\n

Koulutus. n.d. Oikeusministeri\u00f6n yhdenvertaisuus.fi -verkkosivusto. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/yhdenvertaisuus.fi\/syrjinta-koulutuksessa<\/a><\/p>\n

L1325\/2014. Yhdenvertaisuuslaki. Viitattu 4.1.2021.<\/p>\n

Lahtinen, J. 2020a. Sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liitettyjen ennakkok\u00e4sitysten kriittinen tarkastelu jakaa aiempia kehitt\u00e4mishankkeita. Artikkeli Potentiaali-hankkeen verkkosivulla. Turun yliopisto. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/www.potentiaalihanke.fi\/sukupuoleen-ja-kulttuuritaustaan-liitettyjen-ennakkokasitysten-kriittinen-tarkastelu-jakaa-aiempia-kehittamishankkeita\/<\/a><\/p>\n

Lahtinen, J. 2020b. Miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistet\u00e4\u00e4n ohjauksessa ja opetuksessa. Ammattilaiset kertovat. Artikkeli Potentiaali-hankkeen verkkosivulla. Turun yliopisto. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/www.potentiaalihanke.fi\/miten-tasa-arvoa-ja-yhdenvertaisuutta-edistetaan-ohjauksessa-ja-opetuksessa\/ <\/a><\/p>\n

Linnanm\u00e4ki, E. 2019. Tavoitteeksi aito yhdenvertaisuus. THL-blogi. Viitattu 7.12.2020. https:\/\/blogi.thl.fi\/tavoitteeksi-aito-yhdenvertaisuus\/ <\/a><\/p>\n

Michelsson, R. 2020a. Dialogitaitojen valmentaminen opettajaopinnoissa. Julkaisussa Tulevaisuuden opettajuus. Toim. Risku, P., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S., Ojala, A-L., Tiihonen, A-K. & Torvinen, H. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, 32-49. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 283.<\/p>\n

Michelsson, Riikka 2020b. Inspiroidu dialogista \u2013 kohti yhteist\u00e4 keskustelua tukevaa esimiesty\u00f6t\u00e4. Elinik\u00e4isen ohjauksen verkkolehti Elo. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.2.2021. https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2020\/05\/19\/inspiroidu-dialogista\/<\/a><\/p>\n

Ruhalahti, S. 2020. Yhteis\u00f6llisyys alkaa vertaisuuden kokemuksesta. Blogikirjoitus Teaching and Learning Centre, Tampereen yliopisto. Viitattu 4.2.2021 https:\/\/www.tuni.fi\/tlc\/yhteisollisyys-alkaa-vertaisuuden-kokemuksesta\/ <\/a><\/p>\n

Talvio, M. & Klemola, U. 2017. Toimiva vuorovaikutus. Juva: PS-Kustannus.<\/p>\n

Sek\u00e4 koulukiusaajat ett\u00e4 kiusatut kokevat muita v\u00e4hemm\u00e4n osallisuutta. 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkosivusto. Viitattu 4.2.2021. https:\/\/thl.fi\/fi\/-\/seka-koulukiusaajat-etta-kiusatut-kokevat-muita-vahemman-osallisuutta?redirect=%2Ffi%2F <\/a><\/p>\n

Tyrv\u00e4inen, H., Uotinen, S. & Valkonen, L. 2021. L\u00e4sn\u00e4 verkossa \u2013 kuinka luon my\u00f6nteist\u00e4 vuorovaikutusta verkkokurssilla? Esitys Opiskelutaitoillassa 2.2.2021. Viitattu 4.2.2021. http:\/\/www.opiskelutaidot.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Opiskelutaitoilta-020221.pdf<\/a><\/p>\n

Valkonen, L., Tyrv\u00e4inen, H. & Uotinen, S. 2020. Luottamuksen rakentuminen verkko-opiskelussa. Kasvatus 51 (1), 21-37.
\nVuorovaikutus. N.d. Wikipedian artikkeli. Viitattu 4.1.2020. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Vuorovaikutus<\/a><\/p>\n

Kuvat:<\/h4>\n

Unsplash & Hannah Busing<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aidosti yhdenvertaisessa vuorovaikutuksessa jokainen tulee n\u00e4hdyksi ja kuulluksi sellaisena kuin on, eik\u00e4 kukaan asetu toisten yl\u00e4puolelle. Kuinka voisimme varmistaa, ett\u00e4 t\u00e4llainen vuorovaikutus olisi mahdollista kaikissa opetus- ja ohjaustilanteissa? Artikkelissa pohditaan, millaista osaamista se vaatii ja miten dialogitaidoilla voidaan tukea yhdenvertaisuutta.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3837,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[382,165,387],"tags":[],"class_list":["post-3446","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-dialogisuus","category-menetelmia-kaytantoja","category-ohjaus-verkossa"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3446","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3446"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3446\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3659,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3446\/revisions\/3659"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3446"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3446"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3446"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}