Monet elinik\u00e4iset oppijat pohtivat t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 joko uuden koulutuksen aloittamista tai kesken j\u00e4\u00e4neen opinpolkunsa loppuunsaattamista. Alkuinnokkuudestaan huolimatta osa heist\u00e4 uskoo, etteiv\u00e4t he voi selviyty\u00e4 niist\u00e4 tavoitteista, jotka he ovat kouluttautumiselleen asettaneet.<\/p>\n
N\u00e4kemykseni mukaan t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat oppineet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 kyvytt\u00f6m\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin he ehk\u00e4 todellisuudessa ovatkaan. Liian v\u00e4h\u00e4inen luottamus itseen ja omiin mahdollisuuksiin ehk\u00e4isee oppimista ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yritt\u00e4mist\u00e4. Se saattaa johtaa lopulta jopa koulutushaaveista luopumiseen.<\/p>\n
Ohjaushaasteeksi onkin noussut, miten vastata i\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja opiskelukyvyilt\u00e4\u00e4n erilaisten oppijoiden monis\u00e4ikeisiin ohjaustarpeisiin ja ennen kaikkea, miten kohottaa heid\u00e4n k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n pystyvyydest\u00e4\u00e4n. Elinik\u00e4isen ohjauksen kehitt\u00e4misen strategisissa tavoitteissa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi todetaan valtakunnallisten ohjauspalvelujen kehitt\u00e4minen niin, ett\u00e4 ne ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla ja ett\u00e4 ne vastaavat yksil\u00f6n tarpeita (OKM 2011). Valtakunnallisten neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehitt\u00e4misty\u00f6n yhdeksi osa-alueeksi tulisikin nostaa elinik\u00e4isen oppijan koulutuksellisen min\u00e4pystyvyyden tunnistaminen. T\u00e4ll\u00e4 varmistetaan, ett\u00e4 i\u00e4lt\u00e4\u00e4n ja kyvyilt\u00e4\u00e4n erilaisilla oppijoilla on tasapuolinen mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n koulutuksen avulla.<\/p>\n
Albert Bandura (1977) kehitteli teorian uskomuksista, joita ihmisill\u00e4 on kyvyist\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 uskomuksia h\u00e4n kutsui min\u00e4pystyvyysuskomuksiksi. Ne ilmaisevat yksil\u00f6n odotuksia ja uskoa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n voi suorittaa menestyksellisesti tietyn toiminnon tai teht\u00e4v\u00e4n. Ne ovat yhteydess\u00e4 siihen, miten h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytyy tietojensa ja kykyjens\u00e4 puitteissa. N\u00e4m\u00e4 uskomukset ilmaisevat, mihin yksil\u00f6 uskoo kykenev\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Kun elinik\u00e4inen oppija astuu uuteen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, h\u00e4nen uskomuksensa toimivat motivaation l\u00e4hteen\u00e4 ja aktivoivat h\u00e4nt\u00e4 toimintaan. Ne my\u00f6s pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 h\u00e4nen kiinnostuneisuuttaan kouluttautumisen aikana. N\u00e4m\u00e4 uskomukset eiv\u00e4t ainoastaan vaikuta siihen, millaisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 h\u00e4n itselleen asettaa, vaan ne vaikuttavat my\u00f6s h\u00e4nen suorituskykyns\u00e4 arviointiin h\u00e4nen tavoitellessaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n. Min\u00e4pystyvyysuskomusten avulla voidaan ennustaa usein paremmin elinik\u00e4isen oppijan k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 eri koulutustilanteissa kuin h\u00e4nen todellisten suorituksiensa pohjalta.<\/p>\n
Kun tarkastellaan elinik\u00e4isen oppijan min\u00e4pystyvyysuskomusten kokonaisuutta, puhutaan koulutuksellisesta min\u00e4pystyvyydest\u00e4. Koulutuksellinen min\u00e4pystyvyys kuvaa sit\u00e4, miten elinik\u00e4inen oppija p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n jatkaa koulutuspolkuaan uskoo pystyv\u00e4ns\u00e4 organisoimaan ja toteuttamaan opiskeluaan ja sen loppuunsaattamista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 suunnassa. (Partanen 2011.)<\/p>\n
Koulutuksellinen min\u00e4pystyvyys ja usko omaan koulutettavuuteen rakentuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Oppijoiden k\u00e4sitys tiedollisista ja taidollista resursseistaan s\u00e4ilyy l\u00e4pi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaajuisen koulutuspolkunsa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 he pit\u00e4v\u00e4t tiukasti kiinni itse\u00e4 ja opiskelua koskevia k\u00e4sityksist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Keskeinen tekij\u00e4, joka rakentaa elinik\u00e4isen oppijan koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4, on h\u00e4nen aikaisemmat kasvattavat, ei-kasvattavat ja merkitt\u00e4v\u00e4t koulutuskokemuksensa. Koulutuksen alkuvaiheessa varsinkin ensimm\u00e4iset onnistuneet koulutuskokemukset ilmentyv\u00e4t oppijoille kasvattavina kokemuksina. N\u00e4m\u00e4 vahvistavat oppijoiden suoritusitsetuntoa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sinnikkyytt\u00e4 tuleviin opiskeluhaasteisiin. Ne ovat yhteydess\u00e4 my\u00f6s siihen, miten he kokevat tulevat koulutuskokemuksensa ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 kokemuksiaan muodostaessaan k\u00e4sityst\u00e4 pystyvyydest\u00e4\u00e4n. Er\u00e4s 44-vuotias aikuisopiskelija kertoi: \u201dKoulutuksen alkuvaiheessa j\u00e4nnitti kauheesti, ett\u00e4 onko minusta mihink\u00e4\u00e4n. Minua pelotti varmaan se, miten m\u00e4 selevi\u00e4n t\u00e4st\u00e4. Sitten kun tehtiin niit\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja sain niit\u00e4 takaisin ja n\u00e4ki, ett\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4pi niist\u00e4, niin tuli tunne, ett\u00e4 m\u00e4h\u00e4n osaan jotakin<\/em>.\u201d (Partanen 2011).<\/p>\n Sit\u00e4 vastoin elinik\u00e4isen oppijan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja ulkopuolisuuden tunteet heikent\u00e4v\u00e4t vahvojen min\u00e4pystyvyysuskomusten kehittymist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kokemukset saattavat muodostua h\u00e4nelle ei-kasvattaviksi kokemuksiksi, jos ne madaltavat h\u00e4nen odotuksiaan koulutuksensa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamisesta. Kasvattava tai ei-kasvattava koulutuskokemus voi ilmenty\u00e4 my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kokemuksena. Varsinkin silloin, kun siit\u00e4 muodostuu h\u00e4nen opinpolkunsa k\u00e4\u00e4nne- tai muutoskohta.<\/p>\n Edellisen lis\u00e4ksi yksi merkitt\u00e4v\u00e4 osa-alue, jonka pohjalta elinik\u00e4inen oppija muovaa koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4\u00e4n, on h\u00e4nen k\u00e4sityksens\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n oppijana ja opiskelijana. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 h\u00e4n muovaa p\u00e4\u00e4asiallisesti aikaisempien suoritustensa ja hallintakokemuksiensa pohjalta. H\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee itse\u00e4\u00e4n my\u00f6s kronologisen ik\u00e4ns\u00e4 ja sukupuolensa mukaan. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee itse\u00e4\u00e4n my\u00f6s sen mukaan soveltuuko h\u00e4n perinteisesti nuorille tarkoitettuihin oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin. Er\u00e4s yli 50-vuotias naisopiskelija totesi: \u201dM\u00e4 uskon, ett\u00e4 ne nuoret kundit kokee sen viel\u00e4 enemm\u00e4n, ett\u00e4 pahus kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on noita vanhoja akkoja mukana. M\u00e4 kun en ole niin avomielinen, ett\u00e4 m\u00e4 kattosin, ett\u00e4 vautsi, seh\u00e4n on positiivista ja ett\u00e4 se on rikkaus. Jokainen vanhenee, mutta kuitenkin m\u00e4 en mielell\u00e4\u00e4n kohtaa n\u00e4it\u00e4 pikku kundeja<\/em>.\u201d (Partanen 2011.)<\/p>\n Jos oppijalla on vahva k\u00e4sitys itsest\u00e4\u00e4n oppijana ja opiskelijana, h\u00e4nell\u00e4 on paremmat edellytykset menesty\u00e4 opinnoissaan. H\u00e4n etenee sinnikk\u00e4\u00e4sti opinpolullaan eteenp\u00e4in ja sitoutuu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riens\u00e4 saavuttamiseen uutterammin kuin h\u00e4n, joka ep\u00e4ilee mahdollisuuksiaan. Vahva n\u00e4kemys itsest\u00e4 rohkaisee h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s kokeilemaan uusia oppimismetodeja koulutuksessaan. H\u00e4n my\u00f6s haastaa itse\u00e4\u00e4n kokeilemalla uusia oppimisreittej\u00e4 hyv\u00e4ksi havaittujen ja turvallisten oppimispolkujen sijaan.<\/p>\n Oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen merkitt\u00e4vill\u00e4 toisilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli elinik\u00e4isen oppijan koulutuksellisen min\u00e4pystyvyyden rakentumisessa. Heit\u00e4 ovat puoliso, yst\u00e4v\u00e4t, ik\u00e4toverit ja kollegat. Elinik\u00e4inen oppija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 toisia sosiaalisina malleina. Moni kiinnostuukin jatkamaan opinpolkuaan kollegan tai puolison esimerkin innoittamana. H\u00e4n vertaa itse\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n toisen koulutukselliseen min\u00e4pystyvyyteen sek\u00e4 ammatilliseen ja koulutukselliseen statukseen. H\u00e4n uskoo selviytyv\u00e4ns\u00e4 koulutuksestaan, jos h\u00e4nen kollegansa on menestynyt vastaavanlaisessa koulutuksessa. Muiden taholta tullut tunnustus ja arvostus lis\u00e4\u00e4v\u00e4t oppijan pystyvyystunnetta ja sitoutumista koulutukselleen asettamiinsa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin.<\/p>\n Elinik\u00e4ist\u00e4 oppijaa tulee tukea luottamaan itseens\u00e4 ja pystyvyyteens\u00e4. Merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 ohjaushaasteena onkin oppia tunnistamaan elinik\u00e4isen oppijan koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4 rakentavat elementit. Ohjaajan tulisi tukea oppijaa tiedostamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen kehittymisens\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana. Tavoitteena on oppijan vahvemman opiskelijamin\u00e4n rakentaminen ja suoritusitsetunnon tukeminen. N\u00e4m\u00e4 toimivat koulutuksesta \u201dselviytymisen\u201d resursseina.<\/p>\n Elinik\u00e4isen oppijan tukeminen kohti vahvaa koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ohjauksen keskeiseen rooliin nostetaan h\u00e4nen itses\u00e4\u00e4telytaitojensa yll\u00e4pit\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen. Oppijat toteuttavat yleens\u00e4 niit\u00e4 itses\u00e4\u00e4telytaitoja, joita he ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet aikaisemmissa koulutustilanteissa. Haasteena onkin, miten saadaan tehostettua oppijan taitoja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja toimintaa sek\u00e4 nivottua uusia toimintatapoja h\u00e4nelle jo vakiintuneiden toimintatapojen sijaan.<\/p>\n Edellisen lis\u00e4ksi ohjauksessa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota oppijan aikaisempien kokemusten luonteeseen eli tunnistaa, mist\u00e4 kasvattavista, ei-kasvattavista ja merkitt\u00e4vist\u00e4 kokemuksista h\u00e4n rakentaa koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4\u00e4n. Varsinkin huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 niihin kokemuksiin, jotka ovat muodostuneet informaaleissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Aikaisempien koulutuskokemusten tunnistamisen kautta ohjaaja saa tietoa siit\u00e4, millaisia uskomuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4 oppija on rakentanut n\u00e4iden kokemustensa pohjalta itsest\u00e4\u00e4n, oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja opiskelusta.<\/p>\n Koulutuksen alkuvaiheessa tulisi erityisesti panostaa oppijoiden relevanttien l\u00e4hitavoitteiden asettamiseen. N\u00e4iden avulla tuetaan varsinkin niit\u00e4 oppijoita, jotka ep\u00e4ilev\u00e4t menestymist\u00e4\u00e4n ja asettavat odotuksensa alemmalle tasolle kuin heid\u00e4n todellinen osaamisensa edellytt\u00e4isi. L\u00e4hitavoitteiden asteittainen saavuttaminen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oppijan pystyvyyden tunnetta sek\u00e4 valaa uskoa saattaa opinpolku p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n Koska merkitt\u00e4vill\u00e4 toisilla on keskeinen rooli vahvan koulutuksellisen min\u00e4pystyvyyden rakentumisessa, tulisi opiskeluyhteis\u00f6\u00f6n luoda mahdollisuuksia kannustavan ilmapiirin syntymiselle. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 eri-ik\u00e4isten oppijoiden yhteis\u00f6llisyyden vahvistamista opiskeluyhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 my\u00f6s oppijoiden ulkopuolisuuden tunteiden muodostumista.<\/p>\n Kun koulutuksen alkuvaiheessa tuetaan kunkin oppijan koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4, saadaan heid\u00e4n valmistumistaan nopeutettua. Se elinik\u00e4inen oppija, joka uskoo saavuttavansa kouluttautumiselleen asettamansa tavoitteet, etenee my\u00f6s sinnikk\u00e4\u00e4mmin koulutuspolullaan. Koulutuksessa menesty\u00e4kseen elinik\u00e4inen oppija tarvitseekin kykyjens\u00e4 lis\u00e4ksi ”Kyll\u00e4 min\u00e4 t\u00e4st\u00e4 selvi\u00e4n” \u2013min\u00e4pystyvyysuskomusta.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\nK\u00e4sitys itsest\u00e4 oppijana ja opiskelijana muovaa min\u00e4pystyvyysuskomuksia<\/h2>\n
Elinik\u00e4isen oppijan tukeminen kohti vahvaa koulutuksellista min\u00e4pystyvyytt\u00e4<\/h2>\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/h3>\n