{"id":3281,"date":"2020-04-20T09:14:11","date_gmt":"2020-04-20T09:14:11","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3281"},"modified":"2023-09-07T14:21:55","modified_gmt":"2023-09-07T14:21:55","slug":"tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-ohjausalan-opetussuunnitelmissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2020\/04\/20\/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-ohjausalan-opetussuunnitelmissa\/","title":{"rendered":"Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjausalan opetussuunnitelmissa"},"content":{"rendered":"

Sukupuolten v\u00e4linen segregaatio on yleinen ilmi\u00f6 (Bettio & Veraschagina 2008, Anker 1998). Segregaatiota ajatellaan yleens\u00e4 ammattikohtaisesti, mutta sit\u00e4 tapahtuu my\u00f6s toimialoittain, yrityskohtaisesti ja yksitt\u00e4isten ty\u00f6suhteiden tasolla. Ty\u00f6suhteissa segregaatio voi ilmenty\u00e4 esimerkiksi niin, ett\u00e4 miehet ja naiset saavat eri pituisia tai palkkaukseltaan eri tasoisia ty\u00f6sopimuksia sukupuolensa perusteella. Segregaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on vaihdellut aikojen kuluessa ja osa vahvasti sukupuolittuneista ty\u00f6paikoista on muuttunut enemm\u00e4n sekoittuneeksi joukoksi naisten ja miesten suhteen ja osa ammateista on jopa k\u00e4\u00e4ntynyt naisvaltaisesta miesvaltaiseksi alaksi tai toisinp\u00e4in. Segregaatio ei ole aina kokonaan negatiivinen asia, sill\u00e4 sen on huomattu vaikuttavan positiivisesti naisten parempaan ty\u00f6llisyysasteeseen (Mandel & Semyonov 2006) ja suojaavan naisten asemaa ty\u00f6markkinoilla.<\/p>\n

Erityisesti naisvaltaisten alojen keskittyminen julkisen sektorin aloihin on parantanut naisten mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00f6ihin. Segregaation purkuyritykset eiv\u00e4t aina ole vaikuttaneet ty\u00f6markkinoihin vain positiivisesti, sill\u00e4 esimerkiksi naisten ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahdollistettu lyhemm\u00e4t ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t ja -viikot sek\u00e4 perhevapaat naisia ajatellen. N\u00e4m\u00e4 naisten ty\u00f6markkina-aseman kohotukseksi tehdyt toimenpiteet ovat itse asiassa vaikuttaneet heikent\u00e4v\u00e4sti naisten asemaan tehden heist\u00e4 entist\u00e4 vahvemmin perheen lapsista ja kodista huolehtijoita (Mandel & Semyonov 2006) ja sen my\u00f6t\u00e4 v\u00e4hent\u00e4neet naisten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 korkeammassa asemassa oleviin virkoihin sek\u00e4 mahdollisuuksia parempaan palkkaan. Perhevapaiden tasa-arvoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen miesten ja naisten kesken toisi etuudella haetun hy\u00f6dyn aidosti naisille. Suomessa tasa-arvobarometrin 2017 (Attila ym. 2018) mukaan mielikuvat vanhempainvapaalle j\u00e4\u00e4misen helppoudesta ovat miesten ty\u00f6paikoilla k\u00e4\u00e4ntyneet positiivisempaan suuntaan vuosituhannen alun mielipiteist\u00e4, mutta silti tilastojen mukaan miesten pitkien perhevapaiden pit\u00e4minen on edelleen hyvin harvinaista.<\/p>\n

Suomessa ty\u00f6markkinoiden sukupuolittuneisuus on Euroopan mittapuulla poikkeuksellisen voimakasta. EU-maiden vertailussa Suomen ty\u00f6markkinat ovat EU-tasolla verrattuna viidenneksi sukupuolittuneimmat (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018). Vahvimmin segregaatio ilmenee miesvaltaisilla tekniikan ja luonnontieteiden sek\u00e4 naisvaltaisilla sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla (Attila ym. 2018). Tekniikan alan sis\u00e4ll\u00e4 segregaatio jatkuu sijoittumisena erilaisiin ty\u00f6teht\u00e4viin, palkkaep\u00e4tasa-arvona sek\u00e4 eriytyv\u00e4n\u00e4 urakehityksen\u00e4. Teknologiayrityksiss\u00e4 ty\u00f6skentelevist\u00e4 on naisia 21,9 % ja p\u00f6rssiyhti\u00f6iden toimitusjohtajista vain 7,2 %. (Attila ym. 2018). Esimerkiksi Suomessa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ty\u00f6ajan perusteella maksettava naisen palkka oli noin 17 % miehen palkkaa pienempi vuonna 2015 (Tilastokeskus 2016a). Naisenemmist\u00f6isten alojen alhaisempi palkkataso sek\u00e4 perhevapaista ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisista ty\u00f6suhteista johtuvat katkot ty\u00f6uralla ovat johtaneet my\u00f6s el\u00e4keik\u00e4isten naisten miehi\u00e4 suurempaan k\u00f6yhyysriskiin.<\/p>\n

Segregaation purkamiseksi on toteutettu erilaisia hankkeita. Esimerkiksi SEGLI-hankkeessa (Segli 2019) on koottu toimintasuosituksia eri tahoille. Suositukset on jaoteltu eri toimijoille, kuten opettajille, ty\u00f6organisaatioille, viranomaisille, j\u00e4rjest\u00f6ille, ammatinvalintaa pohtiville nuorille ja heid\u00e4n l\u00e4heisilleen. T\u00e4llaisten ohjeistusten kautta segregaation purkaminen tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja vahvistaa asian t\u00e4rkeytt\u00e4 toimijoiden mieless\u00e4.<\/p>\n

Koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n segregaation purkaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin taloudellisesti kuin ty\u00f6hyvinvoinnin kannaltakin. Yhteiskunnan kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ty\u00f6voiman koko potentiaali saadaan kaikkien alojen hy\u00f6dyksi. Naisvaltaisille aloille tarvitaan miehi\u00e4 ja miesvaltaisille aloille naisia. Sukupuolisen tasa-arvoty\u00f6n tavoitteena ei ole saada t\u00e4ysin poistettua sukupuolittuneita rooleja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vaan t\u00e4rkeint\u00e4 olisi saavuttaa tilanne, jossa kaikilla sukupuolilla olisi mahdollisuus valita oma ty\u00f6uransa oman halunsa mukaan ilman sukupuolen mukaan kategorisointia tai alempia palkkamahdollisuuksia (Burchell ym. 2015).<\/p>\n

Kohti sukupuolten tasa-arvoa suomalaisessa koulutuksessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n

Suomen voimakkaasti sukupuolittuneet ty\u00f6markkinat (Tilastokeskus 2018) kummastuttavat, koska Suomea pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 sukupuolten tasa-arvon mallimaana maailmassa. Koulutuksen ja ammattien voimakasta eriytymist\u00e4 voi osaltaan ehk\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltioksi kehittymisemme historialliset juuret 1960-1970-luvuilla, jolloin hoiva- ja kasvatusalojen lukuisat ja mielenkiintoiset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t alkoivat siirt\u00e4\u00e4 naisia kodin ulkopuolelle palkkaty\u00f6h\u00f6n. Monien mittareiden valossa Suomi onkin varsin tasa-arvoinen maa. Koulutuksen eriytymist\u00e4 tutkineen Keski-Pet\u00e4j\u00e4n (2019) mukaan pitk\u00e4\u00e4n vallalla ollut sukupuolineutraaliutta korostanut kansallinen kulttuuri on samaan aikaan varsin tehokkaasti est\u00e4nyt keskustelun sukupuolten v\u00e4list\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoa tuottavista rakenteista ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s niihin puuttumisen. Tasa-arvon tarkasteleminen vain mahdollisuuksien tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta ja samanlaisuuden ja tasa-arvon rinnastaminen johtaa tutkitusti individualismia korostavaan kulttuuriin, jossa yksil\u00f6n menestymisen ajatellaan riippuvan vain h\u00e4nen yksil\u00f6llisist\u00e4 ominaisuuksistaan ja jossa sukupuoli n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 (Keski-Pet\u00e4j\u00e4 2019).<\/p>\n

Tilastokeskuksen (2018) mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain joka kymmenes suomalaisista palkansaajista ty\u00f6skentelee niin sanotuilla tasa-aloilla, joilla ty\u00f6skentelee tasapuolisesti naisia ja miehi\u00e4. Tilastokeskus m\u00e4\u00e4rittelee tasa-arvoiseksi alan, jossa naisten ja miesten osuus vaihtelee 40% ja 60% v\u00e4lill\u00e4. Yleisimpi\u00e4 tasa-ammatteja ovat ammatillisen koulutuksen opettajat, elintarviketeollisuuden prosessity\u00f6ntekij\u00e4t sek\u00e4 mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat. Tasa-ammattien osuus on viimeisten vuosien aikana jopa pienentynyt (Tilastokeskus 2016b). Miesten ja naisten alat jakautuvat my\u00f6s koulutusasteen mukaan. T\u00e4m\u00e4 eriytyminen on voimakasta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Suuret koulutusalat, kuten naisvaltainen terveys- ja hyvinvointiala sek\u00e4 miehinen tekniikan ala, ovat p\u00e4\u00e4osin toiseen asteen opintoja, joissa ei ole tapahtunut juuri mit\u00e4\u00e4n muutosta viimeisten vuosikymmenien aikana. Korkeakoulutuksen puolella eriytyminen tasoittuu.
Alle viidennes suomalaisista opiskelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alaa, jolla on tasaisesti miehi\u00e4 ja naisia. Tasa-arvoisin ala on luonnontieteet, jossa vuonna 2016 puolet opiskelijoista oli naisia ja puolet miehi\u00e4 (Attila ym. 2018). Muita sukupuolijakaumaltaan tasa-arvoisia koulutusaloja olivat kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet, maa- ja mets\u00e4talous sek\u00e4 palvelut. N\u00e4ill\u00e4 aloilla naisten osuus on kasvanut kolmessa vuosikymmeness\u00e4 ja siksi eriytyminen on lieventynyt. Palvelualoilla taas miehet ovat innostuneet hotelli- ja ravintola-alan koulutuksesta. Miesten suorittamien tutkintojen osuus kasvoi vuosien 1987\u20132017 v\u00e4lill\u00e4 kuudenneksella.<\/p>\n

Yksitt\u00e4isten ammattien kohdalla sukupuolierot ovat my\u00f6s tasaantuneet. T\u00e4m\u00e4 johtuu luultavasti p\u00e4\u00e4osin naisten koulutustason noususta. Esimerkiksi toimittajissa, tilastotieteilij\u00f6iss\u00e4, markkinoinnin ja myynnin sek\u00e4 sijoitus- ja rahoitusalan asiantuntijoissa on aiempaa tasaisemmin molempia sukupuolia. Vuonna 2017 naiset suorittivat jo yli 60 prosenttia kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden tutkinnoista. My\u00f6s yli puolet l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 opiskelevista oli naisia. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (STM) tiedotti Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) lokakuussa 2019 julkistamasta tasa-arvovertailusta (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2019), jossa Suomi sijoittui nelj\u00e4nneksi muita EU-maita hitaammalla kehityksell\u00e4. Tuon tasa-arvovertailun mukaan tietyt perinteiset miesten ammatit naisistuvat tulevaisuudessa entisest\u00e4\u00e4n, josta esimerkkein\u00e4 ovat l\u00e4\u00e4ke- ja oikeustiede, jotka ovat pikkuhiljaa muuttuneet niin, ett\u00e4 naisia on alalla enemm\u00e4n kuin miehi\u00e4.<\/p>\n

Nuorilla on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laajat mahdollisuudet valita oma uransa, mutta he valitsevat silti peruskoulun ja lukion j\u00e4lkeen ammattinsa usein samalla tavoin sukupuolittuneesti kuin vanhempansa ja isovanhempansa. Nuorten valintoja ohjaa luonnollisesti ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma, joka on vahvasti segregoitunut, ja jossa valintoja ohjaavat vahvat sukupuoliroolit ja stereotypiat. Opetushallinnon tilastopalvelun (2019) mukaan tytt\u00f6jen ja poikien ainevalinnat eriytyv\u00e4t jo yl\u00e4koulussa, mik\u00e4 vaikuttaa my\u00f6hemmin tulevaan opintoihin suuntautumiseen. Tyt\u00f6t valitsevat yl\u00e4koulussa enemm\u00e4n kieli\u00e4 ja taideaineita, pojat taas matematiikkaa ja tekniikan alan oppiaineita (Ter\u00e4saho & Keski-Pet\u00e4j\u00e4 2016).<\/p>\n

Potentiaali-hanke<\/h2>\n

\"Euroopan<\/a>Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehitt\u00e4mishanke<\/a> (ESR) on yksi segregaation purkamisty\u00f6n edist\u00e4miseen k\u00e4ynnistetyist\u00e4 hankkeista. Sen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, kuinka tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjauksessa auttaisi purkamaan koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n sukupuolittumista. Kodin, yst\u00e4vien ja median lis\u00e4ksi nuorten tekemiin valintoihin jatko-opinnoista vaikuttavat koulusta ja ohjaajilta saatu tieto, esimerkit ja mielikuvat. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pohtia sit\u00e4, mik\u00e4 ohjaa naisia ja miehi\u00e4 kiinnostumaan eri asioista, miten kiinnostuksen kohdistumiseen voidaan vaikuttaa, ja mink\u00e4laisia vaikutuksia kiinnostuksen muutoksilla voi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kannalta olla. On my\u00f6s keskeist\u00e4 arvioida, millaisia mielikuvia tietyist\u00e4 aloista ja sen ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 nuorilla on ja vahvistetaanko vai puretaanko n\u00e4it\u00e4 mielikuvia ohjauksessa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, mill\u00e4 tavoin sukupuolelleen ep\u00e4tyypillisen ammatinvalinnan tekevi\u00e4 nuoria tuetaan ja kannustetaan, ja mill\u00e4 tavoin segregaatiota vahvistavaan tai sit\u00e4 purkavaan toimintakulttuuriin suhtaudutaan oppilaitoksissa ja muissa ohjausymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Potentiaali-hankkeen verkkosivuilla todetaan, ett\u00e4 segregaatio ei ole ainoastaan sukupuoleen liittyv\u00e4 ilmi\u00f6, vaan my\u00f6s yksil\u00f6iden v\u00e4listen erilaisten erojen riste\u00e4v\u00e4t merkitykset huomioon ottava tapahtuma. Hanke on l\u00e4htenyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudenlaista ja kokonaisvaltaisempaa ohjausotetta eri ohjaustapahtumiin. T\u00e4t\u00e4 tavoitetta tukee sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen ohjausmallin rakentaminen, yl\u00e4koulun ja toisen asteen oppilaita ohjaavien ja opettavien henkil\u00f6iden koulutukset sek\u00e4 vanhempainiltojen tietoiskut.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa segregaation purkamisessa ovat ohjaushenkil\u00f6st\u00f6n edustajat ja siksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella, kuinka tulevaisuuden ohjaushenkil\u00f6it\u00e4 opetetaan tulevaisuuden ohjauksen teht\u00e4viin. Ohjausalan toimijat voivat halutessaan vahvasti vaikuttaa siihen, millaisia opintopolkuja nuoret valitsevat tulevaisuudessa.<\/p>\n

Potentiaali-hankkeen alkukartoitusvaiheessa tutkimuksen kohteena olivat 5 ammatillisen opettajakorkeakoulun (OAMK, HAMK, TAMK, Haaga-Helia, JAMK) ja 2 yliopiston (JYU, UEF) julkisesti internetiss\u00e4 saatavilla olevat ohjausalan opetussuunnitelmat (opettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja). N\u00e4iden opetussuunnitelmien pohjalta l\u00e4hdettiin etsim\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat n\u00e4kyv\u00e4t ohjausalan ammattilaisten koulutuksessa. Alkukartoituksen l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat ohjausalan yleiset eettiset periaatteet. Opetusalan ammattij\u00e4rjest\u00f6 OAJ korostaa opettajan arvot ja eettiset periaatteet -lausumassaan, ett\u00e4 ”Oikeudenmukaisuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksitt\u00e4isen oppijan ja ryhm\u00e4n kohtaamisessa ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n toiminnassa. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen sek\u00e4 syrjinn\u00e4n ja suosimisen v\u00e4ltt\u00e4minen.” (OAJ 2019.) Samoin Suomen opinto-ohjaajien eettisiss\u00e4 periaatteissa ”Opinto-ohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sek\u00e4 ohjattavan hyvinvoinnin ja tasa-arvon edist\u00e4minen.” (Sopo 2019.)<\/p>\n

Mit\u00e4 opetussuunnitelmat kertovat tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta?<\/h2>\n

Alkukartoituksessa tarkasteltiin 5 ammatillisen opettajakorkeakoulun (OAMK, HAMK, TAMK, Haaga-Helia, JAMK) ja 2 yliopiston (JYU, UEF) julkisesti internetiss\u00e4 saatavilla olevia ohjausalan opetussuunnitelmia (opettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja). Tarkastelua varten opetussuunnitelmista poimittiin tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyv\u00e4t viittaukset. Viittausten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 keskeisi\u00e4 termej\u00e4 havainnollistettiin generoimalla kolme sanapilve\u00e4. Sanapilvi on digitaalinen kuva, joka on muodostettu esimerkiksi tekstimassasta tai sanalistasta ja jossa sanojen koko havainnollistaa sanojen esiintymism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 (Cambridge Dictionary 2019). Sanapilvien tekemisess\u00e4 hy\u00f6dynnettiin WordArt.com-palvelua. Palvelussa tekstist\u00e4 voidaan automaattisesti poistaa yleisimmin esiintyv\u00e4t sanat kuten esimerkiksi konjunktiot sek\u00e4 numerot ja sanap\u00e4\u00e4tteet. T\u00e4m\u00e4 ominaisuus on kuitenkin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain englanninkielisiss\u00e4 teksteiss\u00e4, mink\u00e4 vuoksi alkukartoituksessa k\u00e4ytetyst\u00e4 suomenkielisest\u00e4 aineistosta muokattiin sanat ja fraasit perusmuotoisiksi manuaalisesti, kuitenkin alkuper\u00e4isen substantiivi-ilmauksen yksikk\u00f6- tai monikkomuoto s\u00e4ilytt\u00e4en.<\/p>\n

Opettajat kehitt\u00e4v\u00e4t tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eettisten periaatteiden pohjalta<\/h3>\n
\"Sanapilvess\u00e4<\/a>
Kuva 1. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmista koottu sanapilvi.<\/figcaption><\/figure>\n

Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmista kootuissa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviss\u00e4 viittauksissa korostuu keskeisimp\u00e4n\u00e4 termin\u00e4 tasa-arvo (Kuva 1). Opetussuunnitelmissa ohjataan sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoisen toiminnan merkitys ett\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoa ja toimimaan tasa-arvoisesti. Samalla puhutaan useimmissa kohdissa my\u00f6s yhdenvertaisuudesta.<\/p>\n

Kehitt\u00e4minen on toinen merkitt\u00e4v\u00e4 termi opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmat kannustavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 joustavia opintopolkuja ja yksil\u00f6llisi\u00e4 opiskelutapoja. T\u00e4h\u00e4n liittyen opetussuunnitelmat ohjeistavat opiskelijaa huomioimaan ja tunnistamaan opiskelijoiden yksil\u00f6lliset l\u00e4ht\u00f6kohdat, monenlaisuuden, moninaisuuden ja yksil\u00f6llisen tuen tarpeet. My\u00f6s virtuaalisten ratkaisujen kehitt\u00e4minen mainitaan.
Opetussuunnitelmissa puhutaan arvoista, joihin liittyy sivistys ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4minen yhteiskunnassa. Opetussuunnitelmien mukaan opiskelijan tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eettiset periaatteet, jotka vaikuttavat opettajan ty\u00f6skentelyn taustalla ja toimia n\u00e4iden eettisten periaatteiden mukaisesti. Ammattietiikka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana opettajan ammattitaitoa.<\/p>\n

Opinto-ohjaaja toimii eettisesti yhteiskunnassa<\/h3>\n
\"Sanapilvess\u00e4<\/a>
Kuva 2. Opinto-ohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmista koottu sanapilvi.<\/figcaption><\/figure>\n

Opinto-ohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmista koottu sanapilvi (Kuva 2) nostaa keskeiseksi teemaksi eettisyyden. Opiskelija tutustutetaan ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjataan hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n erilaisuutta sek\u00e4 kunnioittamaan moninaisuutta. Opetussuunnitelmien mukaan opiskelijan tulee toisaalta olla tietoinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 mutta my\u00f6s omista eettisist\u00e4 periaatteistaan.<\/p>\n

Opinto-ohjaaja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n opetussuunnitelmissa yhteiskunnallisena toimijana, joka toimii, tiedostaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskunnalliset rakenteet ja niiden toiminnan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen tasa-arvon edist\u00e4misen. Ohjausty\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ty\u00f6kaluna sosiaalisessa vaikuttamisessa. My\u00f6s moninaisuus ja esimerkiksi monikulttuurisuus nousevat esiin opinto-ohjaajan monipuolisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n osina opetussuunnitelmissa. Opinto-ohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmat nostavat esiin my\u00f6s yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nvaiheiden huomioimisen sek\u00e4 yhteiskunnalliset eronteot (sukupuoli, seksuaalisuus, etnisyys), joiden merkitys ja vaikutus el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ratkaisuihin on merkitt\u00e4v\u00e4. Opinto-ohjaajakoulutuksen my\u00f6t\u00e4 opiskelija kerrytt\u00e4\u00e4 tiedollista ja menetelm\u00e4osaamista, joka tekee h\u00e4nest\u00e4 aktiivisen yhteiskunnallisen toimijan, joka edist\u00e4\u00e4 sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.<\/p>\n

Erityisopettaja edist\u00e4\u00e4 toiminnallaan inkluusiota, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta<\/h3>\n
\"Sanapilvess\u00e4<\/a>
Kuva 3. Erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelmista koottu sanapilvi.<\/figcaption><\/figure>\n

Erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa korostuu inkluusion merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4minen ammatillisessa koulutuksessa, sen soveltaminen saavutettavuuden, esteett\u00f6myyden ja osallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista sek\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 inklusiivisen ajattelun edist\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen (Kuva 3). Erityisopettajaopiskelijoita rohkaistaan analysoimaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa toimintaansa sek\u00e4 organisaation toimintaa inklusiivisemmaksi ja osallisuutta vahvistavaksi. Opetussuunnitelmat rohkaisevat my\u00f6s niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin saavutettavuuteen sek\u00e4 pedagogisten ratkaisujen ja digitaalisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen saavutettavuuteen vaikuttamiseen.<\/p>\n

rityisopettajaopiskelijoista pyrit\u00e4\u00e4n koulutuksen my\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n asiantuntijoita, jotka osaavat ennakoida tulevaisuutta inklusiivisen oppimisen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misen edist\u00e4miseksi.<\/p>\n

Opetussuunnitelmien mukaan erityisopettajan tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toimia tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti ja osallisuutta rakentaen. My\u00f6s erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa korostuvat eettiset n\u00e4k\u00f6kohdat.<\/p>\n

Opinnoissaan opiskelija oppii tunnistamaan ammattieettisi\u00e4 arvoja, analysoimaan eettisesti herkki\u00e4 tilanteita ja toimimaan eettisten arvojen mukaisesti. Erityisopettajan tulee kunnioittaa ohjattavaa sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4, i\u00e4st\u00e4, uskonnosta, vakaumuksesta, kielest\u00e4, terveydentilasta, vammaisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuper\u00e4st\u00e4, mielipiteist\u00e4, kyvyist\u00e4 ja saavutuksista riippumatta. Opiskelijan on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 tutustua omaan arvomaailmaansa sek\u00e4 kyseenalaistaa oman toimintansa vaikutukset.<\/p>\n

Opetussuunnitelmat Potentiaali-hankkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h3>\n

Ohjausalan opetussuunnitelmissa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nousevat esiin useissa kohdissa. Opiskelijoita kannustetaan sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimimaan tasa-arvoisesti ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ohjattavien yksil\u00f6lliset tarpeet huomioiden. Opetussuunnitelmissa arvot, eettiset periaatteet ja ammattietiikka ovat vahvasti esill\u00e4 ja niit\u00e4 tarkastellaan niin opiskelijan oman toiminnan ja omien eettisten periaatteiden kuin esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6nkin n\u00e4k\u00f6kulmista. Ohjausalan toimijat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n opetussuunnitelmissa keskeisess\u00e4 roolissa oppilaitosten toimintakulttuurin ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n analysoinnissa ja kehitt\u00e4misess\u00e4 kohti tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta ja esteett\u00f6myytt\u00e4. Oppilaitostason lis\u00e4ksi opetussuunnitelmat korostavat ohjausalan toimijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisina toimijoina, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon omalla toiminnallaan. My\u00f6s digitaalisen maailman tasa-arvoista saavutettavuutta sivutaan.<\/p>\n

Potentiaali-hankkeen n\u00e4k\u00f6kulmana on erityisesti koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n sukupuolittumisen purkamiseen tarvittavat keinot. Kuten edelt\u00e4 huomaamme, ohjausalan opetussuunnitelmissa on paljon laajavaikutteisia n\u00e4k\u00f6kulmia, joita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sukupuolittumisen purkamiseen. Aktiiviset oppilaitostasolla sek\u00e4 yleisemmin yhteiskunnassa toimivat ohjausalan ammattilaiset, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusn\u00e4k\u00f6kulmien edist\u00e4miseen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia ja ovat tottuneet omien eettisten ratkaisujensa analysointiin, ovat keskeisess\u00e4 roolissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edist\u00e4misess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sukupuolta ja sen huomioimista esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valinnoissa kuitenkin k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vain v\u00e4h\u00e4n opetussuunnitelmissa. Jos puhutaan yleisesti tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ei voida olettaa, ett\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi sukupuoleen liittyv\u00e4t tasa-arvokysymykset tulevat huomioiduksi. On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opetussuunnitelmat ohjaavat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n esimerkiksi opiskelijoiden omia eettisi\u00e4 periaatteita sek\u00e4 yhteiskunnallisia rakenteita, sill\u00e4 oppilaitoksissa tarvitaan juurikin toimijoita, jotka tiedostavat oman arvomaailmansa ja pystyv\u00e4t v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n sukupuolittumatonta viesti\u00e4 opiskelumahdollisuuksista ja ty\u00f6uravaihtoehdoista. Lis\u00e4ksi tietoisuus yhteiskunnan sukupuolittuneistakin rakenteista tarjoaa mahdollisuuksia moniin hedelm\u00e4llisiin keskustelunavauksiin ja toimintaehdotuksiin, jotka edist\u00e4v\u00e4t tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.<\/p>\n

Katse tulevaan<\/h2>\n

Ohjausalan opetussuunnitelmissa ohjataan opiskelijoita ennakoimaan tulevaisuutta ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Virtuaaliset ratkaisut esimerkiksi vuorovaikutukseen ja yhteis\u00f6llisyyteen liittyen alkavat olla hyvinkin arkea monissa ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, mutta teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen opetuksessa ja ohjauksessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 helposti ennakkoluuloihin tai perinteisen luokkahuoneopetuksen raameihin.<\/p>\n

Opetussuunnitelmat rohkaisevat saavutettavuuden ja esteett\u00f6myyden edist\u00e4miseen, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma my\u00f6s tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Erityisesti digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 saavutettavuus ja esteett\u00f6myys ovat keskeisess\u00e4 roolissa. Lis\u00e4ksi teknologian hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja esimerkiksi k\u00e4yt\u00f6n sujuvuuteen voi helposti liitty\u00e4 sukupuolittuneita olettamuksia puolin ja toisin.<\/p>\n

Virtuaalisiin ratkaisuihin ja digitaalisiin oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin liittyen on hyv\u00e4 nostaa keskusteluun se, miten ohjausalan opetussuunnitelmia hy\u00f6dynt\u00e4vien opettajien osaaminen rakentuu ja miten heid\u00e4n osaamistaan tuetaan, jotta he voivat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 opiskelijoilleen avoimen ja rohkean katsantokannan teknologiaan liittyen. On my\u00f6s hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen kasvokkain korvautuu yh\u00e4 useammin virtuaalisilla ratkaisuilla ja t\u00e4ll\u00f6in pedagogisten ajatusten p\u00e4ivitt\u00e4minen on keskeist\u00e4. Opetussuunnitelmap\u00e4ivityksen keskell\u00e4 olisi my\u00f6s hyv\u00e4 pohtia teknologian ja verkko-ohjauksen roolia tarkemmin sek\u00e4 toimijoiden omien taitojen ett\u00e4 heid\u00e4n saamansa tuen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Johanna Pitk\u00e4nen
Potentiaali-hankkeen asiantuntija ja osatoteuttajan vastuuhenkil\u00f6
Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n

Sanna Juutinen
Potentiaali-hankkeen asiantuntija 31.12.2019 saakka
Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n

Sisko Minkkinen
Verkkopedagogiikan suunnittelija, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta
Jatko-opiskelija, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/h3>\n

Anker, R. 1998. Gender and Jobs: Sex Segregation of Occupations in the World, International Labour Organization, ISBN: 922109524X<\/p>\n

Attila H., Pietil\u00e4inen M., Keski-Pet\u00e4j\u00e4 M., Hokka, P. & Nieminen M. 2018. Tasa-arvobarometri 2017,<\/a> Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 8\/2018. Helsinki. Viitattu 10.12.2019.<\/p>\n

Bettio F. & Veraschagina A. 2008. Occupational Segregation and Gender Wage Disparities in Mature Economies in F. BETTIO and A. Veraschagina (eds) Frontiers in the Economics of Gender, London and New York: Taylor and Francis, Routledge.<\/p>\n

’Borrowman, M. & Klasen, S. 2017. Drivers of gendered sectoral and occupational segregation in developing countries, Courant Research Centre: Poverty, Equity and Growth – Discussion Papers, No. 222, Courant Research Centre Poverty, Equity and Growth, G\u00f6ttingen<\/p>\n

Burchell, B., Hardy, V., Rubery, J. & Smith M. 2015. New method to understand occupational gender segragation in European Labor markets. EU Publications. ISBN: 978-92-79-44696-2, DOI 10.2838\/748887, DS-05-14-172-EN-N<\/p>\n

Cambridge Dictionary 2019. Viitattu 11.12.2019. https:\/\/dictionary.cambridge.org\/dictionary\/english\/word-cloud<\/p>\n

Keski-Pet\u00e4j\u00e4, M. 2019. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehi\u00e4 \u2013 koulutusalojen eriytyminen jatkuu<\/a>. Tieto & Trendit. Tilastokeskus. Viitattu 28.11.2019.\u00a0<\/p>\n

Mandel & Semyonov 2006. AJS Volume 111 Number 6 (May 2006): 1910\u201349<\/p>\n

OAJ, 2019. Opettajan arvot ja eettiset periaatteet<\/a>. Viitattu 11.12.2019.\u00a0<\/p>\n

Opetushallinnon tilastopalvelu 2019. Viitattu 28.11.2019. https:\/\/vipunen.fi\/fi-fi\/perus\/Sivut\/Kieli–ja-muut-ainevalinnat.aspx<\/p>\n

Potentiaali-hanke 2019. Viitattu 22.10.2019. www.potentiaalihanke.fi<\/p>\n

SEGLI \u2013 hanke, Viitattu 3.12.2019. https:\/\/www.kaikkienduuni.fi\/news\/2019\/2\/14\/toimenpidesuositukset-segregaation-lieventmiseksi<\/p>\n

Sopo 2019. Opinto-ohjaajan ty\u00f6n eettiset periaatteet. Viitattu 11.12.2019. https:\/\/www.sopo.fi\/yhdistys\/eettiset-periaatteet\/<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2019. Suomi nelj\u00e4nten\u00e4 tasa-arvovertailussa \u2013 kehitys hitaampaa kuin muissa EU-maissa. Viitattu 28.11.2019. https:\/\/valtioneuvosto.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1271139\/suomi-neljantena-tasa-arvovertailussa-kehitys-hitaampaa-kuin-muissa-eu-maissa<\/p>\n

Ter\u00e4saho M. & Keski-Pet\u00e4j\u00e4 M. 2016. Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan erityneit\u00e4, Teoksessa Myllyniemi, S. 2016, Katse Tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2341-5568 verkkojulkaisu nro 56<\/p>\n

Tilastokeskus 2016a. Suomen virallinen tilasto, Ansiotasoindeksi 2015.<\/p>\n

Tilastokeskus 2016b. Suomen virallinen tilasto, Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti 2014.<\/p>\n

Tilastokeskus 2018. Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018. Viitattu 28.11.2019. http:\/\/www.stat.fi\/tup\/julkaisut\/tiedostot\/julkaisuluettelo\/yyti_sts_201800_2018_19722_net.pdf<\/p>\n

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018. Toisen asteen ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ja nuorten ep\u00e4tyypilliset valinnat. Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 18\/2018<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Lue my\u00f6s:\u00a0<\/h3>\n

\"Kolme<\/a><\/p>\n

Yhteisty\u00f6ll\u00e4 tulevaisuuden ohjausosaamista rakentamassa\u00a0<\/a><\/strong><\/p>\n

Koskela ym. 2022<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sukupuolten v\u00e4linen segregaatio on yleinen ilmi\u00f6 (Bettio & Veraschagina 2008, Anker 1998). Segregaatiota ajatellaan yleens\u00e4 ammattikohtaisesti, mutta sit\u00e4 tapahtuu my\u00f6s toimialoittain, yrityskohtaisesti ja yksitt\u00e4isten ty\u00f6suhteiden tasolla. Ty\u00f6suhteissa segregaatio voi ilmenty\u00e4 esimerkiksi niin, ett\u00e4 miehet ja naiset saavat eri pituisia tai palkkaukseltaan eri tasoisia ty\u00f6sopimuksia sukupuolensa perusteella.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3278,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[168,122,336],"tags":[131,114,100,379,378],"class_list":["post-3281","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ohjaus-yhteiskunta","category-opiskelu","category-uraohjaus","tag-ohjausosaaminen","tag-opinto-ohjaaja","tag-opinto-ohjaus","tag-tasa-arvo","tag-yhdenvertaisuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3281"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3281\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4179,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3281\/revisions\/4179"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3281"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3281"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}