{"id":3241,"date":"2020-03-19T14:11:08","date_gmt":"2020-03-19T14:11:08","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3241"},"modified":"2021-11-24T14:14:15","modified_gmt":"2021-11-24T14:14:15","slug":"ohjaamo-toimijoiden-kuvauksia-monialaisen-uraohjauksen-kaytanteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2020\/03\/19\/ohjaamo-toimijoiden-kuvauksia-monialaisen-uraohjauksen-kaytanteista\/","title":{"rendered":"Ohjaamo-toimijoiden kuvauksia monialaisen uraohjauksen k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 – miten ja kenen kanssa?"},"content":{"rendered":"

Ohjaamojen keskeinen toimintaperiaate on monialaisuus. Ohjaamoissa toimii asiantuntijoita eri organisaatioista ja hallinnon aloilta sek\u00e4 mahdollisesti yritysten ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Tyypillisesti Ohjaamo-verkostossa ty\u00f6skentelee ammattilaisia nuorisotoimen, opetustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon, KELA:n ja TE-palvelujen piirist\u00e4. Osa ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6skentelee Ohjaamoissa p\u00e4\u00e4toimisesti ja osa muun ty\u00f6ns\u00e4 ohella, tavallisesti ajanvarausperiaatteella. Monialainen yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 eri alojen ammattilaisista koostuvan ryhm\u00e4n tai verkoston muodostamista, ja toimiva verkosto edellytt\u00e4\u00e4 toimiakseen aikaa yhteiselle keskustelulle, yhteisten k\u00e4sitteist\u00f6n ja tavoitteen muodostamista sek\u00e4 asiantuntijuuden rajojen tunnistamista ja niiden ylitt\u00e4mist\u00e4. (Hankesuunnitelma URAA! – Uraohjausosaamisen kehitt\u00e4minen Ohjaamoissa 2018.)<\/p>\n

Parhaillaan kunnissa ollaan tilanteessa, jossa Ohjaamoita vakinaistetaan ja samalla keskustellaan siit\u00e4, millaisia toimijoita ja mit\u00e4 palveluja Ohjaamon tulisi tarjota. Asiakkaiden kokemat haasteet ovat monimuotoisia ja vaativat usein monen eri ammattilaisen asiantuntemuksen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tarvitaan palveluntarjoajien monialaista yhteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Monialaista ja moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on tutkittu varsin paljon jo yli vuosikymmenen ajan (esim. Isoherranen 2004, Nummenmaa 2004, Koskela 2013, Pukkila & Helander 2016a). Termej\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty synonyymein\u00e4, mutta nykyisin niiden v\u00e4lille tehd\u00e4\u00e4n ero sen mukaan, puhutaanko yhden hallinnonalan asiantuntijoiden yhteisty\u00f6st\u00e4 (moniammatillinen) vai eri hallinnon- ja tieteenalojen edustajien yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4 (monialainen).<\/p>\n

Koska Ohjaamo-palveluiden keskeinen tavoite on vahvistaa nuoren polkua kohti ty\u00f6t\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 tarjoamalla tukea ja ohjausta arkeen sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n ja koulutukseen liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4, toimijoilta edellytet\u00e4\u00e4n uraohjausosaamista sek\u00e4 yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 uraohjauksesta monialaisena ja moniammatillisena yhteisty\u00f6n\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja koulutukseen kiinnittymisen tukemisessa uraohjaus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ty\u00f6- ja toimintatapana, joten uraohjauksella on t\u00e4rke\u00e4 rooli Ohjaamojen tarjoamissa palveluissa. (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2018.)<\/p>\n

Monialainen uraohjaus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 esimerkiksi seuraavasti:<\/h4>\n

\u201cMonialainen uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa nuoren urasuunnittelutaidot kehittyv\u00e4t, nuori vahvistaa itsetuntemustaan, oppii ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n niihin liittyvi\u00e4 ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Monialaisessa uraohjauksessa vahvistetaan nuoren toimijuutta ja tuetaan nuorta suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.<\/p>\n

Ohjaajilta monialaisesti toteutettu uraohjaus vaatii uraohjausosaamisen lis\u00e4ksi toimijoiden yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 uraohjauksesta monialaisena ja moniammatillisena yhteisty\u00f6n\u00e4.\u201d (URAA! -projekti, 2019.) Monialaisuudella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 eri ammattiryhmiin ja hallinnonaloihin kuuluvien asiantuntijoiden yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 siten, ett\u00e4 valta, tieto ja osaaminen jaetaan. Tavoitteena on vastavuoroinen ja tasa-arvoon perustuva ymm\u00e4rryksen ja osaamisen lis\u00e4\u00e4minen. (vrt. Koskela 2013.)<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme Ohjaamo-ty\u00f6ntekij\u00f6iden sek\u00e4 Ohjaamojen verkostokumppaneiden kuvauksia monialaisen uraohjauksen k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4.<\/p>\n

Selvityksen taustaa<\/h2>\n

Aineisto<\/h3>\n

Aineisto koostuu Ohjaamo-toimijoiden ja verkostotoimijoiden tuottamista vastauksista Ohjaamoissa toteutettujen uraohjauskoulutusten teht\u00e4viin. Uraohjauskoulutuksia toteutettiin 13 Ohjaamossa eri puolilla Suomea vuosina 2018-2019. Eri Ohjaamoissa toteutetuissa koulutuksissa teht\u00e4v\u00e4ksiannot vaihtelivat jonkin verran, mutta kaikissa koulutuksissa toimijoita pyydettiin kirjoittamaan tapauskuvaus jostain tyypillisest\u00e4 monialaisesta uraohjaustilanteesta, esimerkiksi n\u00e4in: Kirjoita kuvaus valitsemastasi aidosta asiakastilanteesta, jossa kuvaat asiakkaan tulosyyn, l\u00e4ht\u00f6tilanteen, ohjaustilanteen eri vaiheet sek\u00e4 sen, miten monialaisuus ja uraohjaus olivat mukana tilanteessa. N\u00e4it\u00e4 asiakastilanteita aineistossa oli kokonaisuudessaan 40.<\/p>\n

Selvityksess\u00e4 noudatettiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK, 2019) yleisi\u00e4 periaatteita ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun tutkimuseettisi\u00e4 ohjeita (Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, 2019). Jokaiselta vastaajalta pyydettiin erikseen kirjallinen suostumus osallistumisesta. Taustatietoina ker\u00e4tyt vastaajan nimi ja h\u00e4nen ilmoittamansa teht\u00e4v\u00e4nimike h\u00e4ivytettiin siten, ett\u00e4 henkil\u00f6tietoja ei voida en\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 tiettyyn henkil\u00f6\u00f6n ilman lis\u00e4tietoja (Tietoarkisto, 2019).<\/p>\n

Aineiston analyysi<\/h3>\n

Tavoitteenamme oli selvitt\u00e4\u00e4, miten Ohjaamo-ty\u00f6ntekij\u00e4t kuvaavat monialaista yhteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tapausesimerkkien avulla. Selvitimme, millaisia monialaisen uraohjauksen k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, eli ty\u00f6n sosiaalisia muotoja, he kuvaavat ja keiden toimijoiden kanssa he tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 ty\u00f6n sosiaaliset muodot ovat yksinty\u00f6skentely (ohjaaja ja asiakas), sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s konsultaation (kollegalta neuvon yms. kysymist\u00e4); parity\u00f6skentely (yhdess\u00e4 ty\u00f6parina asiakkaan kanssa) ja solmuty\u00f6skentely (monialaisesti yhdess\u00e4 asiakkaan kanssa).<\/p>\n

Aineistoa eriteltiin laskemalla kaikki ilmaukset, t\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 verbit, joilla ohjaaja kuvasi uraohjaustilannetta Ohjaamossa. K\u00e4ytetyt ilmaukset luokiteltiin sen mukaan, kuka oli k\u00e4ytetyss\u00e4 ilmauksessa tekij\u00e4. N\u00e4in saatiin selville, miten Ohjaamo-toimijat kuvasivat uraohjausta ja millaisesta ty\u00f6n sosiaalisesta muodosta oli kulloinkin kysymys.<\/p>\n

Laadullisen aineiston erittelyss\u00e4 on kyse tulkinnoista. T\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 tulkintoja on syntynyt paitsi kirjoittajien selvitt\u00e4ess\u00e4, mist\u00e4 aineistossa on kysymys, my\u00f6s silloin, kun osallistujat kirjoittivat omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n monialaisesta uraohjauksesta. Aineiston perusteella ei ole syyt\u00e4 tehd\u00e4 yleistyksi\u00e4, mutta voitaneen sanoa, ett\u00e4 tulokset tuovat esiin yhdenlaisen tulkinnan Ohjaamoiden monialaisen uraohjauksen tilanteesta.<\/p>\n

Tulokset<\/h2>\n

Selvitimme aineistoa laskemalla ohjaustilanteen kuvauksista verbit, joilla ohjaaja kuvasi uraohjaustilannetta. Jokaista verbi\u00e4 ei listattu erikseen, vaan aina yhden tapauksen tai tilanteen kuvaus oli yksi maininta, vaikka kuvauksessa olisikin k\u00e4ytetty useampaa verbi\u00e4. Esimerkiksi, jos tekstiss\u00e4 kerrottiin, miten ohjaaja ja asiakas keskustelivat haasteesta, ottivat yhteytt\u00e4 ammatinvalintapsykologiin ja sopivat ajan = yksi listaus.<\/p>\n

Verbin passiivimuodossa olevien ilmausten (tekij\u00e4 puuttuu) kohdalla jouduimme tekem\u00e4\u00e4n tulkintoja tekij\u00e4st\u00e4 kontekstin perusteella. Suurimmassa osassa mainintoja voitiin selke\u00e4sti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ketk\u00e4 olivat tekij\u00f6it\u00e4, mutta muutamien kertomusten osalta tulkinta oli vaikeampaa, koska tekstiss\u00e4 ei selke\u00e4sti kuvattu, keit\u00e4 oli paikalla.<\/p>\n

K\u00e4ytetty verbimuoto kertoi, millaisesta ty\u00f6n sosiaalisesta muodosta on kyse ja mik\u00e4 on asiakkaan rooli ohjaustapahtumassa: onko asiakas tekemisen kohde vai toimitaanko tilanteessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan ja mahdollisesti muiden asiantuntijoiden kanssa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkasteltiin verbien eri persoonamuodoissa tai passiivimuodossa ilmaistua tekemist\u00e4, eik\u00e4 kiinnitetty huomiota verbien aikamuotoon, sill\u00e4 kuvatut tapaukset liittyiv\u00e4t oletetusti menneeseen aikaan.<\/p>\n

Taulukko 1. Ty\u00f6n sosiaalisia muotoja ohjauksessa (n = 40 teksti\u00e4)<\/h4>\n\n\n\n\n\n\n\n
\n

Tekij\u00e4<\/h4>\n<\/td>\n

\n

Esiintyvyys<\/h4>\n<\/td>\n

\n

Ty\u00f6n sosiaalinen muoto<\/h4>\n<\/td>\n

\n

Esimerkki<\/h4>\n<\/td>\n<\/tr>\n

min\u00e4<\/td>\n19<\/td>\nyksinty\u00f6skentely\/konsultaatio (3)<\/td>\nohjaan,<\/p>\n

tarjotaan<\/p>\n

 <\/td>\n<\/tr>\n

min\u00e4 ja asiakas<\/td>\n28<\/td>\nyksinty\u00f6skentely\/konsultaatio (2)<\/td>\nk\u00e4vimme tulokset l\u00e4pi,<\/p>\n

voitiin asettaa tavoitteet<\/td>\n<\/tr>\n

min\u00e4 ja toinen asiantuntija<\/td>\n1<\/td>\nsolmuty\u00f6skentely<\/td>\nkeskustelemme asiakkaan tilanteesta<\/p>\n

 <\/td>\n<\/tr>\n

min\u00e4, asiantuntija ja asiakas<\/td>\n8<\/td>\nsolmuty\u00f6skentely<\/td>\nmietittiin eri vaihtoehtoja<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Aineisto osoittaa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n uraohjausty\u00f6ss\u00e4 monialainen yhteinen ty\u00f6 on viel\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Ylivoimaisesti eniten Ohjaamo-toimijat kuvasivat ty\u00f6t\u00e4, jota he tekiv\u00e4t yksin asiakkaan kanssa (tekij\u00e4n\u00e4 \u201dmin\u00e4 ja asiakas\u201d), yhteens\u00e4 28 mainintaa. N\u00e4iss\u00e4 yksinty\u00f6skentelyn tilanteissa asiakkaan rooli voi olla dialogiin perustuvaa yhteisty\u00f6kumppanuutta, jaettua asiantuntijuutta (Helander ym. 2019). Dialogi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4, jolla rakennetaan yhteist\u00e4, jaettua ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan uraohjauksen kysymyksist\u00e4 yhdess\u00e4:<\/p>\n

\u201d\u2026her\u00e4teltiin toiveita ja haaveita<\/em>\u2026\u201d<\/p>\n

Jaettua asiantuntijuutta t\u00e4llaisessa tilanteessa voidaan kutsua Nummenmaan (2007) mukaan kollaboraatioksi, yhteiseksi ty\u00f6ksi, jos siihen liittyy vastuun ja vallan jakaminen asiakkaan ja asiantuntijan kesken. Nummenmaa (2007, 48) erottaa toisistaan ko-operaation ja kollaboraation k\u00e4sitteet yhteisty\u00f6n erilaisina muotoina. Ko-operaatio on ty\u00f6njaollista yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa asiantuntijaryhmill\u00e4 on yhteinen tavoite, joka hoidetaan ty\u00f6njaon puitteissa. Kollaboraatio taas on yhteiseen tavoitteeseen perustuvaa toimintaa, jossa my\u00f6s rakennetaan yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 tarkasteltavasta asiasta ja josta voidaan puhua yhteisen\u00e4 ty\u00f6n\u00e4. Kollaboraatioon liittyy uutta osaamista luova elementti ja se perustuu vastuun ja vallan jakamiseen. (esim. Koskela 2013.)<\/p>\n

Monialaisesta yhteisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ei edellisenkaltaisessa esimerkiss\u00e4 kuitenkaan voida puhua, koska siit\u00e4 puuttuu monialaisen ty\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4 useamman eri alan asiantuntijan ty\u00f6panos (Koskela 2013). Sen sijaan, ett\u00e4 t\u00e4llaisesta yhteisen tekemisen muodosta k\u00e4ytett\u00e4isiin kollaboraation k\u00e4sitett\u00e4, voisikin olla luontevampaa puhua palveluohjauksesta. H\u00e4nninen (2007, 7) kuvaa palveluohjausta asiakasl\u00e4ht\u00f6iseksi ja asiakkaan etua korostavaksi ty\u00f6tavaksi. Sill\u00e4 voidaan tarkoittaa sek\u00e4 asiakasty\u00f6n menetelm\u00e4\u00e4 ett\u00e4 palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Ty\u00f6tapa, tavoitteet, tuki ja palvelut r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n kunkin asiakkaan tarpeen mukaan ja t\u00e4m\u00e4 on palveluohjaajan teht\u00e4v\u00e4. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja t\u00e4m\u00e4n palveluohjaajan luottamukselliseen suhteeseen, jossa tavoitteena on asiakkaan itsen\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n tukeminen. Tuki rakentuu asiakkaan, h\u00e4nen sosiaalisen verkostonsa, palveluohjaajan ja muiden palvelutuottajien yhdistettyjen voimavarojen varaan. (H\u00e4nninen 2007, Torppa 2014.)<\/p>\n

\"Ohjaamon<\/a><\/p>\n

Palveluohjauksen onnistumisen edellytyksen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n asiakkaan ja palveluohjaajan todellista, aitoa kohtaamista ja luottamuksellisen suhteen syntymist\u00e4 (Suominen & Tuominen 2007). Kysymys on luottamuksellisuudesta, tasavertaisuudesta, henkil\u00f6kohtaisuudesta, vastavuoroisuudesta ja jatkuvuudesta. T\u00e4llaiset aidon kohtaamisen osatekij\u00e4t luovat puolestaan pohjan avoimelle dialogille, jolla voidaan t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa l\u00e4sn\u00e4oloa, avointa kommunikaatiota ja sit\u00e4, ettei ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 asiakkaalla ole valmiita vastauksia. Tietoa ja vastauksia etsit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, jolloin my\u00f6s yhdess\u00e4 kohdataan eteen tulevat hyv\u00e4t ja huonot asiat. Molemmilla on oma asiantuntijuutensa – asiakas on oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 asiantuntija ja ty\u00f6ntekij\u00e4 oman ammattinsa perusteella ammatillinen asiantuntija. Molemmilla osapuolilla tulee olla mahdollisuus tasapuoliseen puhumiseen ja kuulluksi tulemiseen. Kun vuorovaikutus pohjautuu tasavertaiseen vastavuoroisuuteen, kysymys on kumppanuudesta, mik\u00e4 on my\u00f6s asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden keskeinen osatekij\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi dialogisuus edellytt\u00e4\u00e4 rakenteita eli aikaa ja rauhallisen, sopivan tilan kohtaamiselle. (H\u00e4nninen 2007.)<\/p>\n

Ko-operaatiota tai yhteisty\u00f6t\u00e4 t\u00e4llainen keskustelu voi olla silloin, kun asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 pohditaan jonkun toisen asiantuntijan osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi:<\/p>\n

\u201d \u2026varasimme yhteistuumin ajan opinto-ohjaajalle<\/em>\u2026\u201d<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kuvaukset olivat kuitenkin harvalukuisia aineistossa.<\/p>\n

Ohjaajan ty\u00f6skennelless\u00e4 yksin (tekij\u00e4n\u00e4 \u201dmin\u00e4\u201d) asiakkaan kanssa asiakkaan rooli voi vaihdella kohteena olemisesta ohjaajan kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n. Silloin kun asiakas on tilanteessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tekojen kohteena, asiakasta polutetaan (Helander ym. 2019):<\/p>\n

\u201d\u2026esittelin asiakkaalle koulutuksen ja kerroin, ett\u00e4 mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 voisi sopia h\u00e4nen tavoitteisiinsa n\u00e4hden hyvin<\/em>\u2026\u201d<\/p>\n

mutta se voi olla my\u00f6s toisen ty\u00f6ntekij\u00e4n konsultoimista tai osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 jatkoty\u00f6skentelyss\u00e4 (3 tapausta), jolloin my\u00f6s voidaan puhua monialaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ko-operaation k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en:<\/p>\n

\u201dOhjasin asiakkaan k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ammatinvalintapsykologilla<\/em>\u201d<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa lienee perusteltua kysy\u00e4, miten uraohjaus tukee asiakkaan toimijuutta tai vahvistaa h\u00e4nen urasuunnittelutaitojaan.<\/p>\n

Silloin, kun kysymys on monialaisesta ohjaustilanteesta, toimijoina ovat \u201dmin\u00e4\u201d ohjaajana, asiakas ja yksi tai useampi muu asiantuntija. Yhteens\u00e4 t\u00e4llaisia mainintoja oli 8 kappaletta. Kun l\u00e4hemmin tarkasteltiin, keit\u00e4 toimijat olivat, yleisin kombinaatio oli etsiv\u00e4 nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4, asiakas ja TE-toimiston asiantuntija tai ammatinvalintapsykologi.<\/p>\n

Esimerkiksi Engestr\u00f6m (2004, 2006, my\u00f6s kollegoineen 2011) on kuvannut t\u00e4llaista yhteisen ongelman ratkaisemiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6muotoa k\u00e4sitteell\u00e4 solmuty\u00f6skentely. Solmuty\u00f6skentely ei ole sama kuin kiinteisiin tiimeihin perustuvaa ty\u00f6skentely\u00e4, vaan se on muutoin suhteellisen erillisten toimijoiden nopeaa kokoontumista yhteen ratkaisemaan yhteist\u00e4 ongelmaa tai teht\u00e4v\u00e4\u00e4 asian kannalta p\u00e4tevimm\u00e4ll\u00e4 kokoonpanolla. Solmun aloitteentekij\u00e4 tai ty\u00f6skentely\u00e4 johtava osapuoli voi vaihdella. Onnistuakseen solmuty\u00f6skentely edellytt\u00e4\u00e4 nopeaa luottamuksen ja yhteisen kielen muodostamista.<\/p>\n

\u201d\u2026tapasin asiakasta tiiviisti\u2026yhdess\u00e4 etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4n kanssa<\/em>\u2026\u201d<\/p>\n

Helander ja Lilja (2019) toteavat ty\u00f6nv\u00e4lityspisteen arviointi- ja kehitt\u00e4mistutkimuksessaan, ett\u00e4 solmuty\u00f6skentely voi olla perinteist\u00e4 verkostoty\u00f6t\u00e4 tehokkaampaa. Monialaisen verkostoty\u00f6n yl\u00acl\u00e4pito voi olla monella tapaa raskaampaa kuin yksitt\u00e4isen asiakastilanteen ymp\u00e4rille rakentuva asiantunti\u00acjoiden muodostama solmu.<\/p>\n

Etsivien nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6iden rooli on merkitt\u00e4v\u00e4 Ohjaamon asiakkaiden uraohjausprosesseissa. Heid\u00e4t mainittiin yleisimmin, kun tapauskertomuksissa ohjaajat kuvasivat, kenen\/keiden kenen kanssa he tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 (9 mainintaa). Etsiv\u00e4t nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t olivat my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n selvitykseen ker\u00e4tyn aineiston vastaajista suurin yksitt\u00e4inen ryhm\u00e4. Etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4n roolin merkitt\u00e4vyytt\u00e4 selitt\u00e4nee ainakin osaltaan se, ett\u00e4 suuri osa Ohjaamon asiakkaista ohjautuu Ohjaamoon etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6nkautta tai he ovat muuten asiakkaan ensimm\u00e4inen kontakti itse Ohjaamossa.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6kumppaneista aineistossa mainittiin yht\u00e4 usein my\u00f6s TE-asiantuntijat (9), ammatinvalintapsykologit saivat seitsem\u00e4n mainintaa, muut toimijat kuten esim. terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, sosiaaliohjaaja, pajaohjaaja saivat kukin 1-3 mainintaa. Perustuen siihen, kuinka usein aineistossa mainittiin eri uraohjauksen toimijat, voidaan ajatella, ett\u00e4 ydintoimijoiksi miellet\u00e4\u00e4n Ohjaamoissa erityisesti TE-hallinnon toimijat\/-asiantuntijat. Eri kombinaatioita nimett\u00e4ess\u00e4 eniten mainintoja saivat juuri TE-asiantuntijat ja avo-psykologit.<\/p>\n

Pohdinta<\/h2>\n

Kaikki Ohjaamojen asiakkaat eiv\u00e4t tarvitse monialaista tukea tai ohjausta \u2013 monille riitt\u00e4\u00e4 lyhyt neuvonta- tai ohjaustuokio. Mutta on paljon asiakkaita, joita hy\u00f6dytt\u00e4isi se, ett\u00e4 heid\u00e4n tuki- ja ohjaustarpeisiinsa vastattaisiin monialaisesti.
\nSilloin kun vastuu ja valta sek\u00e4 tieto jaetaan, tarvitaan luottamusta toisen osaamiseen, vuorovaikutustaitoja, kyky\u00e4 toimia muiden kanssa sek\u00e4 empatiakyky\u00e4. Koskela (2013) puhuu Nummenmaan k\u00e4sittein erilaisista p\u00e4\u00e4oman k\u00e4sitteist\u00e4: inhimillisen ja luottamusp\u00e4\u00e4oman lis\u00e4ksi tarvitaan rakenne- ja suhdep\u00e4\u00e4omaa, jotka muodostuvat suhteista yhteisty\u00f6kumppaneihin oman organisaation sis\u00e4ll\u00e4 ja ulkopuolella. Johtamisella, ilmapiirill\u00e4 ja tiedonkulun joustavuudella on my\u00f6s merkityst\u00e4 siihen, miten n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4omat kehittyv\u00e4t. Monialainen yhteisty\u00f6 on mahdollista, jos toimijoille annetaan aikaa n\u00e4iden rakenteiden kehitt\u00e4miseen ja johtajuus tukee toimintoja.<\/p>\n

Kaikkiin Ohjaamoihin ei ole viel\u00e4 syntynyt monialaisen uraohjauksen k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 eik\u00e4 uutta yhteist\u00e4 monialaisen uraohjauksen p\u00e4\u00e4omaa ole selvityksen perusteella viel\u00e4 havaittavissa. Se rakentuu vain tietoisen, tavoitteellisen ja aidon monialaisuuden avulla ja kautta. Voi my\u00f6s olettaa, ett\u00e4 asiakkaan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 syntyy uusia oivalluksia silloin, kun h\u00e4nen asioitaan l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n monialaisesti useammasta erilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ohjaamo-toiminta on luotu matalan kynnyksen palveluntarjoajaksi, jossa pyrkimyksen\u00e4 on palvella yhden luukun -periaatteella. Matalan kynnyksen peruspiirteit\u00e4, periaatteita ja ominaisuuksia ovat mahdollisuus asioida anonyymisti ja ilman l\u00e4hetett\u00e4. Yhden luukun periaatteen lis\u00e4ksi l\u00e4hestymistapa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kokonaisvaltaisen, monialaisen tai moniammatillisen l\u00e4hestymistavan. (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016). Ohjaamo-konsepti mahdollistaa periaatteessa monialaisen yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelyn sen perimm\u00e4isess\u00e4 merkityksess\u00e4. Eri Ohjaamot ovat erilaisia ja erilaisissa toiminnan kehitt\u00e4misen ja vakiinnuttamisen vaiheissa, mutta kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 kannattaisi huomioida se, ettei estet\u00e4 monialaisen yhteisty\u00f6n toteutumista rakenteiden kautta. Esimerkiksi varmistetaan se, ett\u00e4 on aikoja ja paikkoja toimijoille kokoontua yhteen miettim\u00e4\u00e4n monialaisen yhteisen ty\u00f6n perusedellytyksi\u00e4 sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 asiakasty\u00f6t\u00e4. Palveluohjaus on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa Ohjaamojen arjessa, mutta siin\u00e4(kin) tulee aktiivisesti etsi\u00e4 toimintatapoja, jotka ovat asiakkaan parhaaksi. Jos asiakas joutuu odottamaan tunteja tai jopa viikkoja, jotta p\u00e4\u00e4see seuraavalle asiantuntijalle (my\u00f6s Ohjaamon sis\u00e4ll\u00e4), Ohjaamo-toiminnan periaatteet eiv\u00e4t toteudu. T\u00e4ll\u00f6in voidaan puhua luukuttamisesta Ohjaamon sis\u00e4ll\u00e4 \u2013 monialaisuus palveluina toteutuu, mutta monialainen yhteinen ty\u00f6 ei viel\u00e4 ole arkea.<\/p>\n

\"Jyv\u00e4skyl\u00e4n<\/a>
URAA-valmennus Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ohjaamossa.<\/figcaption><\/figure>\n

Aikaisemmat selvitykset ja tutkimukset eiv\u00e4t kuitenkaan yksiselitteisesti osoita, ett\u00e4 monialainen yhteisty\u00f6 olisi asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta aina toimivin ja perustelluin ratkaisu (esim. Ristolainen ym. 2013). Monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n siis liittyy paljon positiivisia ennakko-odotuksia, mutta niiden todentaminen on usein haasteellista.<\/p>\n

Monialainen uraohjaus Ohjaamoissa hakee viel\u00e4 muotoaan. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 kaikkein toimivimpia voisivat olla ratkaisut, joilla on pysyvyytt\u00e4. Jo eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa vuodelta 2013 todetaan, ett\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 voitaisiin parantaa organisaatioiden sis\u00e4isten henkil\u00f6st\u00f6- ja aikaresurssien lis\u00e4\u00e4misell\u00e4, henkil\u00f6st\u00f6n pysyvyyden varmistamisella ja koulutuksella. Organisaatioiden v\u00e4list\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 vuorovaikutuksella ja toisten toiminnan tunnetuksi tekemisell\u00e4, palveluiden kartoituksella ja yhteisill\u00e4 suunnitelmilla, asennoitumisen muuttamisella sek\u00e4 seurannan kehitt\u00e4misell\u00e4. My\u00f6s nuorten osallisuuden lis\u00e4\u00e4minen parantaisi monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1\/2013.)<\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

Seija Koskela, lehtori
\nAnne Lepp\u00e4nen, lehtori
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina ja valmentajina URAA!-hankkeessa<\/a>.<\/p>\n

Kuvat: URAA!-projekti<\/p>\n

 <\/p>\n

Artikkeli on osa Ohjaamojen uraohjausta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 juttusarjaa. Lue my\u00f6s:<\/h4>\n
\"Ohjaustilanne<\/a>
Kuva: Kohtaamo-hanke, Keski-Suomen ELY-keskus<\/figcaption><\/figure>\n

Miten opinto- ja uraohjaus asemoituvat Ohjaamoissa?<\/a><\/p>\n

Millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on uraohjauksesta?<\/a><\/p>\n

Millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on monialaisesta uraohjauksesta?<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

<\/h3>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Engestr\u00f6m, Y. 2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely ty\u00f6ss\u00e4. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n

Engestr\u00f6m, Y. 2006. Kaksik\u00e4tinen asiantuntijaorganisaatio. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B02 \/ 2006. Kansanterveyslaitos, Helsinki. Viitattu 11.11.2019. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/78595\/2006b2.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Engestr\u00f6m, Y., Kaatrakoski, H., Laitinen, A., Myllys, H. & Rantavuori, J. 2011. Solmuty\u00f6skentely kirjastossa. Raportti Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjaston ja pilottitutkimusryhmien kehitt\u00e4mishankkeesta. Toiminnan kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikk\u00f6, Helsingin yliopisto. Ty\u00f6papereita 8\/2011. Viitattu 26.11.2019. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/27511\/Solmuty_skentely_kirjastossa_verkkojulkaisu.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Helander, J., Lilja, T. & Pukkila, P. 2019. Millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on uraohjauksesta? Elinik\u00e4isen ohjauksen verkkolehti Elo. Viitattu 30.11.2019. https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/11\/29\/kasityksia-uraohjauksesta\/<\/a><\/p>\n

H\u00e4nninen, K. 2007. Palveluohjaus. Asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 t\u00e4sm\u00e4palvelua vauvasta vaariin. Stakesin raportteja 20\/2007. Viitattu 28.11.2019. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75697\/R20-2007-VERKKO.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3\/2019.
\nIsoherranen, K. 2004. Moniammatillinen yhteisty\u00f6. Porvoo: WSOY.<\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu 2019. Tiedon luovuttaminen tutkimuksiin. Viitattu 18.12.2019.\u00a0 https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/Tutkimus-ja-kehitys\/Tutkimuslupa\/<\/p>\n

Koskela, S. 2013. \u201dMie teen vaan oman ty\u00f6ni\u201d. Toimintatutkimus moniammatillisen yhteisty\u00f6n ja ohjausosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Education, Psychology and Social Research 477. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n

Leemann, L. & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, R-M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa k\u00e4sitteiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Yhteiskuntapolitiikka 81(5), 586\u2013594. Viitattu 26.11.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2016102725606<\/a><\/p>\n

Nummenmaa, A.R. 2004. Moniammatillisen ohjauskulttuurin kehitt\u00e4minen. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus, 113-122.<\/p>\n

Nummenmaa, A.R. 2007. Moniammatillinen yhteisty\u00f6 \u2013 rakenteita ja prosesseja. Teoksessa Tuetusta toimijuudesta itsen\u00e4iseen toimijuuteen. Dialoginen ohjaus ja neuvonta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Polku ty\u00f6markkinoille \u2013osahanke. Optio ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 Joensuun Seudun Ty\u00f6llisyys EQUAL, 45-59.<\/p>\n

Nuorten syrj\u00e4ytyminen. Tietoa, toimintaa ja tuloksia?
\nEduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1\/2013. Viitattu 28.11.2019. https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/tietoaeduskunnasta\/julkaisut\/Documents\/trvj_1+2013.pdf<\/a><\/p>\n

Pukkila, P. & Helander, J. 2016a. Ty\u00f6otteena monialaisuus \u2013 katsaus Ohjaamojen monialaisen yhteisty\u00f6n rakentumiseen. Nuorisotutkimus 34\/3. Viitattu 25.11.2019. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135023\/nuorisotutkimus%203%202016%20pukkila%20helander.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n

Ristolainen, H., Varjonen, S. & Vuori, J. 2013. Mit\u00e4 tied\u00e4mme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrj\u00e4ytymisen sek\u00e4 hyvinvointierojen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 2\/2013.<\/p>\n

Suominen, S. & Tuominen, M. 2007. Palveluohjaus. Portti itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. 1. painos. Helsinki: Profami Oy.<\/p>\n

Torppa, H. 2014. ”Tulit juuri oikeaan paikkaan” Ik\u00e4\u00e4ntyneiden asiakkaiden osallisuuden toteutuminen moniammatillisessa ohjauksessa. Pro gradu. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos. Viitattu 25.11.2019. http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/153090<\/a>.<\/p>\n

URAA!-projekti. 2019. Uraohjausosaamisen koulutusta ja palvelumalleja Ohjaamoille \u2013 URAA! -projekti. Viitattu 10.10.2019. https:\/\/kohtaamo.info\/uraa<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monialaisesti toteutettu uraohjaus vaatii uraohjausosaamisen lis\u00e4ksi toimijoiden yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 uraohjauksesta monialaisena ja moniammatillisena yhteisty\u00f6n\u00e4. Monialaisuus on t\u00e4ll\u00f6in eri ammattiryhmiin ja hallinnonaloihin kuuluvien asiantuntijoiden yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 siten, ett\u00e4 valta, tieto ja osaaminen jaetaan. Tavoitteena on vastavuoroinen ja tasa-arvoon perustuva ymm\u00e4rryksen ja osaamisen lis\u00e4\u00e4minen. Tarkastelemme nyt Ohjaamo-ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja Ohjaamojen verkostokumppaneiden kuvauksia monialaisen uraohjauksen k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3249,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[324,166,336],"tags":[],"class_list":["post-3241","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ohjaamot","category-teoria-ja-tutkimus","category-uraohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3241"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3611,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3241\/revisions\/3611"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}