{"id":3168,"date":"2020-01-30T13:10:36","date_gmt":"2020-01-30T13:10:36","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3168"},"modified":"2024-05-24T11:46:13","modified_gmt":"2024-05-24T11:46:13","slug":"opettajuuden-kehittyminen-ammatillisessa-opettajankoulutuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2020\/01\/30\/opettajuuden-kehittyminen-ammatillisessa-opettajankoulutuksessa\/","title":{"rendered":"Opettajuuden kehittyminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa"},"content":{"rendered":"

Opettajuuden kehittyminen on moniulotteinen ja aikaa vaativa prosessi (Koski-Heikkinen ym. 2014). Opettajankoulutuksen aikana sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisesti ett\u00e4 toiminnallisesti. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan ammatillisen opettajankoulutuksen ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 niist\u00e4 asioista, jotka ovat opiskelijoiden arvioiden mukaan eniten kehitt\u00e4neet opettajaksi kehittymist\u00e4, opettajan ammatti-identiteetti\u00e4, opettajaopintojen aikana. Tulokset perustuvat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoille tehtyyn verkkokyselyyn, johon vastasi 60 ensimm\u00e4isen vuoden opettajaopiskelijaa.<\/p>\n

Ammatti-identiteetti ja opettajaopinnot<\/h2>\n

Ammatti-identiteetin kehittymisell\u00e4 (professional identity, professional development) on merkitt\u00e4v\u00e4 asema opettajaksi kehittymisess\u00e4. Opettajan on tarkasteltava ja ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4 identiteetti\u00e4\u00e4n jatkuvasti muuttuvassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (OECD 2015). Identiteettik\u00e4sitys muodostuu nelj\u00e4st\u00e4 perusolettamuksesta:<\/p>\n

    \n
  1. identiteetti on riippuvainen ja muodostuu erilaisissa sosiaalisissa, kulttuurisissa, poliittisissa ja\/tai historiallisissa yhteyksiss\u00e4<\/li>\n
  2. identiteetti muodostuu suhteessa muihin ja siihen liittyy tunteita<\/li>\n
  3. identiteetti on muuttuva, ep\u00e4vakaa ja moniulotteinen ja<\/li>\n
  4. identiteetti rakentuu ja uudistuu ajan my\u00f6t\u00e4 merkityksen ja tarinoiden kautta.
    \n(Rogers & Scott 2008; K\u00f6rkk\u00f6 ym. 2016.)<\/li>\n<\/ol>\n

    Opettajan ammatti-identiteetin muodostumiseen vaikuttavat my\u00f6s aiemmat omat kokemukset opettajista ja oppilaana olemisesta sek\u00e4 n\u00e4kemykset hyv\u00e4st\u00e4 opettajasta (Chang-Kredl & Kingsley 2014, K\u00f6rkk\u00f6 ym. 2016).<\/p>\n

    Aiemmissa tutkimuksissa opettajan ammatti-identiteetin kehittymist\u00e4 on kuvattu ja selvitetty useista eri l\u00e4ht\u00f6kohdista (Maunu 2018). Nissil\u00e4n tutkimuksen mukaan ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muodostuu aiemman ammatin ammatti-identiteetist\u00e4 yhdistettyn\u00e4 pedagogiseen identiteettiin, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitykseen oppimisesta, opettamisesta ja opettajan persoonasta (Nissil\u00e4 2013). Koski-Heikkinen ym. (2014, alkujaan Hong 2010) kuvaavat tutkimuksessaan 6 opettajan ammatillisen identiteetin tekij\u00e4\u00e4: arvot, kyvykkyys, sitoutuminen, tunteet, tieto ja uskomukset sek\u00e4 vallank\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

    Ammatillinen opettajankoulutus<\/h2>\n

    Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opettajuuden identiteetin kehittymist\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opettamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntaitoja, lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teoreettista tietoa ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itsereflektion taitoja eri opintojaksoissa ja erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla ja toimintatavoilla (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019).<\/p>\n

    JAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa opinnot on mahdollista suorittaa kolmen vuoden aikana. Ensimm\u00e4isen opintovuoden aikana j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n opintoryhm\u00e4n yhteisi\u00e4 ohjaustapaamisia noin kerran kuukaudessa. N\u00e4iden tapaamisten, joko kasvotusten tai verkon v\u00e4lityksell\u00e4, aikana k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ammatillisen opettajan osaamisia ja opettajankoulutuksen eri osa-alueita: oppimisen ohjaaminen, tulevaisuuden tekeminen ja ammatillisen opettajuuden kehitt\u00e4minen (Kuvio 1). (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019.)<\/p>\n

    \"<\/a>
    Kuvio 1. Ammatillisen opettajan osaamisalueet (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019).<\/figcaption><\/figure>\n

    Ammatillinen opettajankoulutus on laajuudeltaan 60 opintopistett\u00e4 ja asetuksen mukaan siihen sis\u00e4ltyy kasvatustieteellisi\u00e4 perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua ja muita opintoja (Valtioneuvoston asetus 1129\/2014 \u00a7 2 ja 3).<\/p>\n

    JAMKin opettajaopinnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuusi opintojaksoa. Osa opintojaksoista suoritetaan verkkokoulutuksena oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 joko yksin tai oppimispiirin kanssa. Opettajaopintojen vahvana tukipilarina toimivat 4-6 hengen oppimispiirit, jotka kokoontuvat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n annettuja oppimisteht\u00e4vi\u00e4. JAMKin opettajankoulutuksen opintojaksot j\u00e4sentyv\u00e4t n\u00e4ihin asetuksessa mainittuihin opintoihin seuraavasti: Kasvatustieteelliset perusopinnot muodostuvat kahdesta opintojaksosta Oppiminen ja el\u00e4m\u00e4nkulku (8 op) ja Koulutuksen tulevaisuus (8 op). Ammattipedagogisiin opintoihin kuuluvat Opettajan kehittyv\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 (8 op) ja Pedagogisen osaamisen kehitt\u00e4minen (15 op). Opetusharjoittelun sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n opintojakson nimi on Oppimisen ohjaaminen (14 op). Muihin opintoihin kuuluu Ammatillisen opettajuuden kehitt\u00e4minen (7 op). (Kuvio 2) (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019.)<\/p>\n

    \"Graafi:<\/a>
    Kuvio 2. Opettajankoulutuksen opintojaksot (Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019).<\/figcaption><\/figure>\n

    Ammatti-identiteetin eli opettajuuden rakentuminen voidaan katsoa alkavan heti opintojen alusta, ja juuri se on opettajaopintojen tarkoitus. Saatavilla ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa siit\u00e4, miten ensimm\u00e4inen opiskeluvuosi tukee ammatillisen identiteetin ja opettajan osaamisen rakentumista.<\/p>\n

    Kyselytutkimus<\/h2>\n

    Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 opettajuuden kehittymisest\u00e4 ensimm\u00e4isen opiskeluvuoden aikana selvitettiin kyselytutkimuksella kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019. Pilottikysely toteutettiin osana valtakunnallista OPEKE-hanketta, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n

    Opettajuuden kehittyminen -verkkokysely toteutettiin 142 ensimm\u00e4isen vuoden opettajaopiskelijalle, jotka olivat opintojen alussa antaneet tutkimusluvan. Lis\u00e4ksi kyselylinkki toimitettiin muutamalle muulle ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajalle ja heid\u00e4n opettajaopiskelijaryhm\u00e4llens\u00e4 vastattavaksi. Kyselylinkki oli auki huhtikuun lopusta elokuun ensimm\u00e4isiin p\u00e4iviin saakka. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista.<\/p>\n

    Kyselyn tarkoituksena oli toimia pilottikyselyn\u00e4, jolla testattiin kyselyn toimivuutta t\u00e4m\u00e4ntyyppisen tiedon selvitt\u00e4miseksi.
    \nVerkkokyselyss\u00e4 ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoita pyydettiin vastaamaan kysymyksiin, joissa selvitettiin<\/p>\n

      \n
    1. oliko opettajuus kehittynyt ensimm\u00e4isen opiskeluvuoden aikana ja<\/li>\n
    2. mitk\u00e4 opintojaksot ja pedagogiset ratkaisut olivat eniten kehitt\u00e4neet opiskelijoiden opettajaksi kehittymist\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

      Vastaajaa pyydettiin arvioimaan opettajuuden kehittymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 yksitt\u00e4isen opintojakson merkityst\u00e4, tarjottujen pedagogisten toimintatapojen merkityst\u00e4, ett\u00e4 eri opettajan osaamisalueiden osalta oman opettajuuden kehittymist\u00e4 ennen opettajaopintojen aloittamista ja ensimm\u00e4isen vuoden opintojen p\u00e4\u00e4tteeksi. Mik\u00e4li opiskelija ei ollut viel\u00e4 tehnyt arvioitavana olevaa opintojaksoa, h\u00e4nt\u00e4 pyydettiin valitsemaan vaihtoehto \u201den osaa sanoa\u201d. T\u00e4m\u00e4n takia tulosten vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat.<\/p>\n

      Kyselyyn vastasi 60 ensimm\u00e4isen vuoden opettajaopiskelijaa (Taulukko 1). Kyselyn tuloksia kuvataan artikkelin seuraavissa luvuissa.<\/p>\n

      Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot<\/h4>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
      Taustatieto<\/strong><\/td>\nLuokka<\/strong><\/td>\nn<\/strong><\/td>\n%<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
      Kaikki<\/td>\n60<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Sukupuoli<\/td>\nmies<\/td>\n10<\/td>\n16,6<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\nnainen<\/td>\n49<\/td>\n81,7<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\nluokittelematon<\/td>\n1<\/td>\n1,7<\/td>\n<\/tr>\n
      Opettajakokemus<\/td>\nei juuri lainkaan\/alle 1 vuosi<\/td>\n49<\/td>\n81,7<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\n1-3 vuotta<\/td>\n6<\/td>\n10,0<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\n3-5 vuotta<\/td>\n0<\/td>\n0<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\nyli 5 vuotta<\/td>\n5<\/td>\n8,3<\/td>\n<\/tr>\n
      Kasvatustieteelliset opinnot tehty ennen opintojen aloitusta<\/td>\nkyll\u00e4<\/td>\n36<\/td>\n61,0<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\nei<\/td>\n23<\/td>\n38,3<\/td>\n<\/tr>\n
      <\/td>\nosittain<\/td>\n1<\/td>\n1,7<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

      Avaa Taulukko 1 pdf-tiedostona<\/a><\/p>\n

      Opettajuuden kehittyminen ensimm\u00e4isen vuoden aikana<\/h2>\n

      Opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa tason opettajaopintojen alkaessa ja ensimm\u00e4isen opintovuoden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 (kuvio 3). Arvioinnissa k\u00e4ytettiin Likert-asteikkoa 1\u20135.<\/p>\n

      Tulosten mukaan (ks. kuvio 4) opettajaopiskelijat kokivat kehittyneens\u00e4 eniten Oppimisymp\u00e4rist\u00f6 osaamisessa (41,1 %) ja oppimisen ohjaamisen -osaamisessa (40,1 %). Seuraavaksi eniten kehittymist\u00e4 koettiin tapahtuneen Toimijuusosaamisessa (34,5 %), Tulevaisuusosaamisessa (33,9 %), Kehitt\u00e4misosaamisessa (33,2 %) ja Reflektio-osaamisessa (29,7 %). V\u00e4hiten kehittymist\u00e4 koettiin tapahtuneen Vuorovaikutusosaamisessa (17,2 %). Kuviossa 4 prosenttiluku kuvaa opiskelijan tekemien osaamisen tason arviointien kehittymist\u00e4 eri osaamisalueissa.<\/p>\n

      Tarkasteltaessa tulosten luotettavuutta voidaan todeta, ett\u00e4 kaikilla osa-alueilla p< 0,05 eli tulokset ovat tilastollisesti merkityksellisi\u00e4.<\/p>\n

      \"Kuvio<\/a>
      Kuvio 3. Opiskelijoiden arviot osaamisen tasosta ensimm\u00e4isen opiskeluvuoden alussa ja lopussa. Likert-asteikko 1-5, keskiarvot. N\u00e4et kuvan suurempana napsauttamalla sit\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n
      \"Kuvio<\/a>
      Kuvio 4. Osaamisen kehittyminen opiskelijoiden arvioimana.<\/figcaption><\/figure>\n

      Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojaksot ja niiden merkitys opettajuuden kehittymisess\u00e4<\/h2>\n

      Opettajaopiskelijoita pyydetiin arvioimaan eri opintojaksojen merkityst\u00e4 opettajaksi kehittymisess\u00e4 Likert-asteikolla 1\u20135. Opintojaksoista merkityksellisimm\u00e4ksi koettiin Oppimisen ohjaaminen (ka 4,64). Muut opintojaksot saivat keskiarvoina hyvin samansuuntaisia arvioita keskiarvojen asettuessa v\u00e4lille 3,96\u20133,68.
      \nFaktorianalyysin tulosten mukaan edelliset vastaukset asettuvat kahteen faktoriin. Opettajan kehittyv\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 faktoroitui ensimm\u00e4isess\u00e4 faktorianalyysiss\u00e4 molempiin, joten se j\u00e4tettiin faktorianalyysist\u00e4 pois. Ensimm\u00e4ist\u00e4 faktoria voidaan kuvata opettajaopiskelijoina, joiden opettajuuden kehittymist\u00e4 tukevat parhaiten oppimisen teorian vieminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6h\u00f6n ja opettajaksi tulemisen reflektointi eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta reflektointi. Toisessa faktorissa opettajuuden kehittymist\u00e4 parhaiten tukevat tiedollisen osaamisen lis\u00e4\u00e4minen eli opettajuuden substanssiosaamisen opiskelu. Mik\u00e4li vastaaja on vastaushetkell\u00e4 tehnyt mainitun opintojakson, on h\u00e4n ottanut kantaa opintojakson merkitykseen. Siksi Taulukossa 2 vastaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4t (n) vaihtelevat. (Taulukko 2)<\/p>\n

      Taulukko 2. Opintojakson merkitys opettajuuden kehittymisess\u00e4: vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4, keskiarvo, keskihajonta ja faktorianalyysin tulokset.<\/h4>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
      OPINTOJAKSO<\/strong><\/td>\nn<\/strong><\/td>\nka<\/strong><\/td>\nKeski-hajonta<\/strong><\/td>\nFaktori 1 K\u00c4YT\u00c4NT\u00d6<\/strong><\/td>\nFaktori 2 SUBSTANSSI<\/strong><\/td>\nKommu-naliteetti<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
      Oppimisen ohjaaminen<\/td>\n45<\/td>\n4,64<\/td>\n,570<\/td>\n,872<\/td>\n<\/td>\n,776<\/td>\n<\/tr>\n
      Ammatillisen opettajuuden kehitt\u00e4minen<\/td>\n57<\/td>\n3,82<\/td>\n,826<\/td>\n,745<\/td>\n<\/td>\n,652<\/td>\n<\/tr>\n
      Oppiminen ja el\u00e4m\u00e4nkulku<\/td>\n45<\/td>\n3,71<\/td>\n,869<\/td>\n,552<\/td>\n<\/td>\n,506<\/td>\n<\/tr>\n
      Pedagogisen osaamisen kehitt\u00e4minen<\/td>\n50<\/td>\n3,96<\/td>\n1,03<\/td>\n<\/td>\n,872<\/td>\n,764<\/td>\n<\/tr>\n
      Koulutuksen tulevaisuus<\/td>\n42<\/td>\n3,79<\/td>\n,842<\/td>\n<\/td>\n,828<\/td>\n,817<\/td>\n<\/tr>\n
      Opettajan kehittyv\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6<\/td>\n57<\/td>\n3,68<\/td>\n,869<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Ominaisarvo<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n1,76<\/td>\n1,76<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      %-osuus<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n35,174<\/td>\n35,131<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Kumulatiivinen %-osuus<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n35,174<\/td>\n70,304<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

      Huom. taulukosta: KMO = ,558 p\u00e4\u00e4komponentit, varimax-kierto<\/p>\n

      Avaa taulukko 2 pdf-tiedostona<\/a><\/p>\n

      Pedagogisten toimintatapojen merkitys opettajuuden kehittymisess\u00e4<\/h2>\n

      JAMKin tarjoamien pedagogisten ratkaisujen osalta pyydettiin arvioimaan, mitk\u00e4 niist\u00e4 ovat parhaiten kehitt\u00e4neet opettajuutta. Eniten opettajuutta ovat edist\u00e4neet opetusharjoittelu (ka = 4,74), vertaisarviointi (4,35) ja toisen opetuksen seuraaminen (4,30). Arvioinnissa k\u00e4ytettiin Likert-asteikkoa 1\u20135.<\/p>\n

      Ensimm\u00e4isess\u00e4 faktorianalyysiss\u00e4 pedagogisista toimintatavoista Ohjaustapaamiset ja Vastuukouluttajan tuki ja ohjaus jakautuivat kahteen faktoriin, joten ne j\u00e4tettiin lopullisen faktorianalyysin ulkopuolelle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pedagogiset ratkaisut ja toimintatavat asettuvat nelj\u00e4\u00e4n faktoriin.<\/p>\n

      Ensimm\u00e4inen faktori kuvaa opettajaopiskelijaa, jota parhaiten selitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4inen opiskelu eli opettajuutta kehitet\u00e4\u00e4n tiedollisen osaamisen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4.
      \nToinen faktori kuvaa opiskelijaa, jolle yhdess\u00e4 tekeminen ja sen reflektointi ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 opettajuuden kehittymisess\u00e4.
      \nK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimiminen ja sen seuraaminen kuvaavat parhaiten kolmannen faktorin opiskelijoita eli opettajaksi kehityt\u00e4\u00e4n opettajan ty\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4.
      \nNelj\u00e4tt\u00e4 faktoria voidaan kuvata vertaisopiskelijoilta oppijoiksi eli opettajaksi kehityt\u00e4\u00e4n vertaisten tuella ja peilaamalla omaa osaamista toisiin. (Taulukko 3)<\/p>\n

      Taulukko 3. Opettajuuden kehitt\u00e4minen pedagogisten toimintamallien avulla keskiarvot, keskihajonta ja faktorianalyysin tulokset.<\/h4>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
      OPETUSMENETELM\u00c4 TAI PEDAGOGINEN TOIMINTATAPA<\/strong><\/td>\n\u00a0<\/strong>Ka<\/strong><\/td>\nKeski-hajonta<\/strong><\/td>\nF1<\/strong>ITSEN\u00c4INEN<\/strong><\/td>\nF2<\/strong>YHDESS\u00c4<\/strong><\/td>\nF3<\/strong>K\u00c4YT\u00c4NT\u00d6<\/strong><\/td>\nF4<\/strong>VERTAINEN<\/strong><\/td>\nKommu-naliteetti<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
      Itsen\u00e4inen opiskelu tai kirjoittaminen<\/td>\n4,11<\/td>\n0,90<\/td>\n,812<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,701<\/td>\n<\/tr>\n
      Luennon kuuntelu<\/td>\n3,64<\/td>\n0,88<\/td>\n,740<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,601<\/td>\n<\/tr>\n
      Ennakkoteht\u00e4vien tekeminen<\/td>\n3,66<\/td>\n0,73<\/td>\n,646<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,440<\/td>\n<\/tr>\n
      Yhdess\u00e4 tekeminen ohjaustapaamisissa\/ ohjauswebinaareissa<\/td>\n3,88<\/td>\n0,94<\/td>\n,603<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,647<\/td>\n<\/tr>\n
      Verkko-opiskelu ja -opinnot<\/td>\n3,92<\/td>\n0,86<\/td>\n,544<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,518<\/td>\n<\/tr>\n
      Oppimispiirin opetustuokiot<\/td>\n3,72<\/td>\n1,03<\/td>\n<\/td>\n,845<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,770<\/td>\n<\/tr>\n
      Oppimispiirin kanssa ty\u00f6skentely<\/td>\n4,05<\/td>\n1,09<\/td>\n<\/td>\n,840<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n.756<\/td>\n<\/tr>\n
      Oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjan pit\u00e4minen<\/td>\n3,41<\/td>\n1,06<\/td>\n<\/td>\n,572<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,760<\/td>\n<\/tr>\n
      Opetusharjoittelu<\/td>\n4,74<\/td>\n0,58<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,890<\/td>\n<\/td>\n,807<\/td>\n<\/tr>\n
      Toisen opetuksen seuranta<\/td>\n4,30<\/td>\n0,86<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,871<\/td>\n<\/td>\n,832<\/td>\n<\/tr>\n
      Vertaispalaute<\/td>\n4,35<\/td>\n0,84<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n,903<\/td>\n,879<\/td>\n<\/tr>\n
      Ohjaustapaamiset\/-webinaarit<\/td>\n4,10<\/td>\n0,92<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Vastuukouluttajan ohjaus ja tuki<\/td>\n3,95<\/td>\n0,93<\/td>\n<\/td>\n\u00a0<\/strong><\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Ominaisarvo<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n3,04<\/td>\n2,11<\/td>\n1,41<\/td>\n1,15<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      %-osuus<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n22,52<\/td>\n19,99<\/td>\n16,30<\/td>\n11,29<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Kumulatiivinen %-osuus<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n22,52<\/td>\n42,50<\/td>\n58.81<\/td>\n70,10<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
      Huom.<\/em> KMO = ,506 p\u00e4\u00e4komponentit, varimax-kierto<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

      Avaa taulukko 3 pdf-tiedostona<\/a><\/p>\n

      Pohdintaa<\/h2>\n

      Kyselyn tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia ja suuntaa-antavia. Koska kyseess\u00e4 on pilottikysely, ei tutkimustuloksia voida kuitenkaan yleist\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on pieni otos ensimm\u00e4isen vuoden opettajaopiskelijoista. T\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiedusteltu, miss\u00e4 vaiheessa opettajaopintoja vastaaja oli eli, milloin h\u00e4nell\u00e4 on suunnitelmissa valmistua, mik\u00e4 on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Opettajaopiskelijalla on mahdollisuus tehd\u00e4 opintonsa oman henkil\u00f6kohtaisen opiskelusuunnitelmansa ja aikataulunsa mukaisesti. Osa vastaajista on voinut vastata kyselyyn tavoitteena valmistua ensimm\u00e4isen\u00e4 opintovuonna, jolloin h\u00e4n esimerkiksi on jo suorittanut opetusharjoittelunsa. Toinen vastaaja on saattanut olla vasta opintojensa alkuvaiheessa. Kaikki vastaajat ovat kuitenkin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti osallistuneet koulutukseen liittyviin ohjausp\u00e4iviin, joissa on k\u00e4sitelty opettajankoulutuksen osaamisiin liittyvi\u00e4 aihealueita.<\/p>\n

      Opettajuuden kehittymist\u00e4 on kuitenkin tarvetta tutkia laajemmin ja laajentaa kysely koskemaan kaikkia ensimm\u00e4isen vuoden opettajaopiskelijoita.<\/p>\n

      T\u00e4m\u00e4 tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista OPEKE \u2013 Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hanketta, joka toteutettiin 2017-2020 Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n erityisavustuksella. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu koordinoi hankkeessa erityisesti opettajankouluttajien osaamisen kehitt\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 osiota.<\/p>\n

      Kirjoittaja:<\/h3>\n

      KM, Piia Kolho toimii lehtorina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa<\/p>\n

      L\u00e4hteet:<\/h3>\n

      Chang-Kredl, S. & Kingsley, S. 2014. \u201cIdentity expectations in early childhood teacher education: pre-service teachers’ memories of prior experiences and reasons for entry into the profession\u201d, Teaching and Teacher Education, No. 43, ss. 27-36.<\/p>\n

      Koski-Heikkinen, A., M\u00e4\u00e4tt\u00e4, K. & Uusiautti, S. 2014. \u201cThe birth and development of Vocational Education Teachers\u2019 (VET) professional identity\u201d, International Journal of Research Studies in Education, Vol. 3, No. 5, pp. 85\u2013101.<\/p>\n

      K\u00f6rkk\u00f6, M., Kyr\u00f6-\u00c4mm\u00e4l\u00e4, O. & Turunen T. 2016. \u201cProfessional development through reflection in teacher education\u201d, Teaching and Teacher Education, No. 55, ss. 198\u2013206.<\/p>\n

      Maunu, A. 2018. \u201dOpettaja, kasvattaja ja jotain muuta. Ammatillisten opettajien ammatti-identiteetti arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta\u201d, Ammattikasvatuksen aikakauskirja, No. 4.<\/p>\n

      Nissil\u00e4, S-P. 2013. \u201cThe vocational teacher\u2019s changing role and identity in changing contexts\u201d, Teoksessa Aaltonen, K., Isacsson, A., Laukia, J. & Vanhanen-Nuutinen, L. (Eds.), Practical Skills, Education and Development \u2013 Vocational Education and Training in Finland. Helsinki: Haaga-Helia, The School of Vocational Teacher Education.<\/p>\n

      OECD 2005. Teachers matter: attracting, developing and retaining effective teachers. Paris: Organisation for Economic Cooperation and Development.<\/p>\n

      Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2019. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Viitattu 10.12.2019. https:\/\/opinto-oppaat.jamk.fi\/fi\/aokk\/ope\/<\/p>\n

      Rodgers, C. R. & Scott, K. H. 2008. \u201cThe development of the personal self and professional identity in learning to teach\u201d. Teoksessa M. Cochran-Smith, S. Freiman-Nemser, D. J. McIntyre, & K. E. Demers (Eds.), Handbook of research on teacher education (3rd ed., pp. 732-755). New York: Routledge.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Opettajuuden kehittyminen on moniulotteinen ja aikaa vaativa prosessi (Koski-Heikkinen ym. 2014). Opettajankoulutuksen aikana sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisesti ett\u00e4 toiminnallisesti. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan ammatillisen opettajankoulutuksen ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 niist\u00e4 asioista, jotka ovat opiskelijoiden arvioiden mukaan eniten kehitt\u00e4neet opettajaksi kehittymist\u00e4, opettajan ammatti-identiteetti\u00e4, opettajaopintojen aikana.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3196,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"609,2194,2748,2595,3635,1064","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,188],"tags":[44,299,45],"class_list":["post-3168","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-uusi-opettajuus","tag-ammatillisen-opettajan-koulutus","tag-opettajankoulutus","tag-opettajuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3168"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4320,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3168\/revisions\/4320"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3196"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}