{"id":3158,"date":"2019-12-10T13:44:23","date_gmt":"2019-12-10T13:44:23","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3158"},"modified":"2024-06-11T12:24:16","modified_gmt":"2024-06-11T12:24:16","slug":"tyoterveyshuollon-antia-uraohjaukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/12\/10\/tyoterveyshuollon-antia-uraohjaukseen\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6terveyshuollon antia uraohjaukseen"},"content":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 annettavaa terveyden ja ty\u00f6kyvyn huomioimisella on ohjauksen kent\u00e4lle ja erityisesti uraohjaukselle? Mit\u00e4 tekemist\u00e4 ty\u00f6llistymiskyvyn k\u00e4sitteell\u00e4 ja Ty\u00f6kykytalolla voisi olla esimerkiksi ajankohtaisen Life Design -el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun ohjauksen kanssa? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohtii artikkelissaan Ty\u00f6terveyshuollon erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 ja opinto-ohjausta opiskeleva Heli Koivisto. <!--more--><\/p>\n<p>Ohjauksen perinteet pohjautuvat tieteelliseen pyrkimykseen, jossa uraa koskevien valintojen on ajateltu olevan loogisia ja lineaarisia, ja l\u00e4\u00e4ketieteelliseen taustaan nojautuen on ohjauksessa etsitty oiretta, syyt\u00e4 ja l\u00e4\u00e4kett\u00e4 (Savickas ym. 2009, 243). T\u00e4st\u00e4 ajattelusta on jo siirrytty kohti kokonaisvaltaisempaa el\u00e4m\u00e4nsuunnittelua, johon t\u00e4ss\u00e4kin tekstiss\u00e4 suuntaudutaan.<\/p>\n<p>Ty\u00f6terveyshuoltoa on j\u00e4rjestetty maassamme jo pitk\u00e4\u00e4n ja lakiperusteisena, ty\u00f6nantajien yhdess\u00e4 rahoittamana j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 1970-luvulta saakka. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on ty\u00f6terveyshuollon roolissa korostunut ty\u00f6urien tukeminen ja pident\u00e4minen sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4misen ehk\u00e4iseminen. Ty\u00f6terveyshuolto toimii yhteiskunnan ep\u00e4suorassa ohjauksessa asiakkainaan yritykset ja niiden ty\u00f6ntekij\u00e4t. Ty\u00f6paikkoja tuetaan mm. turvallisten ty\u00f6olojen luomisessa, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6kyvyn muutoksissa, ty\u00f6uran hallinnassa ja johtamisessa sek\u00e4 ty\u00f6n muutostilanteisiin valmistautumisessa ja niihin reagoimisessa. Asiakaskohtaamissa ty\u00f6terveyshuollon ammattilaisille tuttuja menetelmi\u00e4 ovat ratkaisukeskeiset menetelm\u00e4t ja vaikkapa motivoivan keskustelun keinot. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa esittelen ty\u00f6terveyshuollossa viime vuosina nousseen ty\u00f6llistymiskyvyn k\u00e4sitteen ja Ty\u00f6terveyslaitoksen kehitt\u00e4m\u00e4n Ty\u00f6kykytalon, joiden tuntemisesta voi olla hy\u00f6ty\u00e4 uraohjauksessa.<\/p>\n<h2>Ty\u00f6- ja toimintakyvyn sek\u00e4 ty\u00f6llistymiskyvyn k\u00e4sitteet<\/h2>\n<p>Ty\u00f6terveyshuollossa ty\u00f6urien tukemisen perinteisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on ty\u00f6n ja terveyden yhteensovittaminen. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4sti tunnistetaan my\u00f6s ty\u00f6n puutteen terveydellinen merkitys. Ty\u00f6 tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallisuutta, taloudellista turvaa ja usein, ei kuitenkaan aina, parempaa terveytt\u00e4. Tutkimusten mukaan ty\u00f6tt\u00f6myys vaikuttaa pitkittyess\u00e4\u00e4n terveyteen haitallisesti, heikentyv\u00e4 terveys voi hankaloittaa ty\u00f6llistymist\u00e4 ja toisaalta uudelleen ty\u00f6llist\u00e4minen voi kohentaa terveytt\u00e4 (esim. M\u00e4ki ym. 2018). Ty\u00f6ss\u00e4 olevien osalta on tuettava ty\u00f6ss\u00e4 jaksamista ja ty\u00f6kyvyn terveydellisten edellytysten yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 ja edist\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6kyvyn arvioinnissa esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen harkinnan tilanteissa l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat sairaudet tai vammat ja niiden tuomat haasteet ty\u00f6- ja toimintakyvylle suhteessa kulloiseenkin ty\u00f6h\u00f6n tai henkil\u00f6n ammattiin. Toimintakyky viittaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin suhteessa henkil\u00f6\u00f6n kohdistuviin odotuksiin nykyty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 odotettuun selviytymiseen lis\u00e4koulutuksesta, ammatillisesta kehittymisest\u00e4 ja ty\u00f6llistymisest\u00e4. Ty\u00f6llistymiskyvyn arvioinnissa n\u00e4k\u00f6kulma on nykyist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa laajemmalla. (Ala-Mursula ym. 2017.) Termin\u00e4 ty\u00f6llistymiskyky viittaa yksil\u00f6n kykyyn saada ty\u00f6t\u00e4 ja pysy\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 kussakin sosiaalisessa, taloudellisessa, kulttuurisessa ja teknologisessa kontekstissa omine yksil\u00f6llisine tekij\u00f6ineen (ik\u00e4, sukupuoli, terveys, mahdollisuus liikkuvuuteen ja joustavuuteen) ja olosuhteineen (mm. mahdollisuudet erilaisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, perhetilanne) ja my\u00f6s yksil\u00f6n ulkopuolisine tekij\u00f6ineen (mm. ty\u00f6markkinoiden tilanne, ty\u00f6llistymist\u00e4 mahdollistavat tekij\u00e4t).<\/p>\n<p>Ty\u00f6llistymiskyvyn arvioinnissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ty\u00f6voimauran m\u00e4\u00e4rittely\u00e4. Ty\u00f6voimaura (Sepponen ym. 2012, Ker\u00e4t\u00e4r 2016a) voi olla<\/p>\n<ul>\n<li>salpautunut (umpikuja jo ty\u00f6uran alussa)<\/li>\n<li>katkennut (pitk\u00e4n ty\u00f6uran j\u00e4lkeen pys\u00e4hdys eik\u00e4 paluu ty\u00f6markkinoille tahdo onnistua)<\/li>\n<li>ep\u00e4vakaa (ty\u00f6ura lyhyt ja katkonainen, paljon tuettua ty\u00f6llistymist\u00e4) tai<\/li>\n<li>vakaa (ei merkitt\u00e4vi\u00e4 katkeamia opinto- ja ty\u00f6uralla).<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ty\u00f6llistymiskyky\u00e4 arvioidaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa asiakkaan toimintakyvyn historiasta ja siin\u00e4 esiin tulleista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 (esim. miksi ty\u00f6suhteet ovat lyhyit\u00e4 tai p\u00e4\u00e4osin tuettuja) ja voimavaroista (koulutus- ja ty\u00f6historia, sosiaalinen toimintakyky), k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 selviytymisest\u00e4 ja ty\u00f6llistymisyrityksist\u00e4, aiemmasta terveydentilasta, hoidoista ja kuntoutuksesta, motivaatiosta (haluatko, pystytk\u00f6, onko mahdollista), toiveista sek\u00e4 kokemistaan ongelmista tai oireista ja selvitetyst\u00e4 toimintakyvyst\u00e4. (Ker\u00e4t\u00e4r 2016a.) Toimintakykyyn liittyviss\u00e4 selvityksiss\u00e4 on tullut esiin, ett\u00e4 pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien ty\u00f6llistymiskykyyn vaikuttavia sairauksia ja kuntoutuksen tarvetta j\u00e4\u00e4 tunnistamatta terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja TE-palveluissa. (Ker\u00e4t\u00e4r 2016b.) Jokainen taho tarkastelee asioita omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan ja kokonais- ja pitkitt\u00e4iskuva voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 muodostamatta. N\u00e4in voi my\u00f6s k\u00e4yd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavassa uraohjauksessa, jossa l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat pitk\u00e4lti asiakkaan kulloisissa ja h\u00e4nen itse kuvaamissaan kiinnostuksen kohteissaan, voimavaroissaan ja mahdollisuuksissaan.<\/p>\n<h2>Ty\u00f6llistymiskyky\u00e4 el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun ohjauksen valossa<\/h2>\n<p>Jos ty\u00f6llistymiskyvyn ajatusta suhteutetaan uraohjausteorioita ajankohtaistamaan pyrkiv\u00e4\u00e4n Life Design -malliin, n\u00e4emme pyrkimyksen holistiseen ohjaukseen, mutta emme juurikaan mainintaa ihmisen ty\u00f6- ja toimintakyvyn selvitt\u00e4misen merkityksest\u00e4. Life Design per\u00e4\u00e4nkuuluttaa uraohjaukselta keinoja tukea ihmisen el\u00e4m\u00e4nsuunnittelua nykyajan ep\u00e4varmassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja tunnistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuneen niin, ett\u00e4 tarvitaan dynaamisia l\u00e4hestymistapoja rohkaisemaan ihmisten itse\u00e4 koskevien mahdollisuuksien tutkimiseen (Savickas ym. 2009).<\/p>\n<p>Savickas ja kumppanit (2009, 241-242) huomioivat mallissa ns. ydinty\u00f6ntekij\u00e4t (core employees), reunalla olevat (peripheral employees) ja marginalisoidut ty\u00f6ntekij\u00e4t (marginalized employees). Ty\u00f6voimauram\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n vakaan ty\u00f6voimauran ja t\u00e4ss\u00e4 ydinjoukon asema on jokseenkin pysyv\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja heid\u00e4n keskeisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 osaamistaan ja valmistautua muutoksiin ty\u00f6markkinoilla. Reunalla olevien (ep\u00e4vakaa, katkennut ty\u00f6voimaura) osana on oppia selviytym\u00e4\u00e4n lukuisista siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana ja tekem\u00e4\u00e4n uraa koskevia ratkaisuja usein ja lyhyell\u00e4kin fokuksella ja ty\u00f6markkinakelpoisuuteensa pohjautuen. Marginaalissa olevilla (salpautunut, ep\u00e4vakaa, katkennut ty\u00f6voimaura) voi olla ty\u00f6llistymiseen liittyvi\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 haasteita ja terveydellisi\u00e4kin rajoituksia, ja ty\u00f6h\u00f6n suuntautumisesta saattaa kaiken kaikkiaan puuttua pitk\u00e4aikaisemmat n\u00e4kym\u00e4t.<\/p>\n<p>Life Design -el\u00e4m\u00e4nsuunnittelussa rakennetaan merkityst\u00e4 (narrative realities) ja kehitet\u00e4\u00e4n kykyj\u00e4 omien henkil\u00f6kohtaisten projektien (kuten ty\u00f6llistyminen) ratkaisemiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Tavoitteena on auttaa ihmisi\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse, mit\u00e4 tietoja ja taitoja he arvostavat omassa elinik\u00e4isess\u00e4 kehittymisess\u00e4\u00e4n ja auttaa heit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuinka, kuka (voi tukea), miss\u00e4 ja milloin t\u00e4m\u00e4 interventio voi tapahtua. Malli korostaa holistisuutta siten, ett\u00e4 ihmisten rooleja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on huomioitava laajemmin kuin vain ty\u00f6roolin kautta. Esimerkiksi perhe, harrastukset ja yhteiskunnallinen osallisuus tulisi siis my\u00f6s huomioida. Mallin kuvataan pyrkiv\u00e4n ennaltaehk\u00e4isevyyteen niin, ett\u00e4 ammatillinen ohjaus ei sijoittuisi vain kriisihetkiin ja siirtym\u00e4vaiheisiin vaan edist\u00e4isi hyviss\u00e4 ajoin sopeutuvuutta (muutos), narratiivisuutta (jatkuvuus), aktiivisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta hakemalla varhaisen vaiheen ehk\u00e4isevi\u00e4 yhteisty\u00f6verkostoja ja yhteyksi\u00e4. (Savickas ym. 2009.) Ty\u00f6terveyshuollon n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s terveydelliset esteet tulisi tunnistaa ja aktiivisesti hoitaa tai kuntouttaa.<\/p>\n<h2>Ty\u00f6kykytalo ty\u00f6kyvyn kokonaiskuvana<\/h2>\n<p>Toimintakyvyss\u00e4\u00e4n haasteita kohdanneen ihmisen kohdalla on uraohjauksessa tarpeen huomioida my\u00f6s ty\u00f6llistymiskyvyn monialainen ty\u00f6- ja toimintakyvyn arviointi, toisin sanoen on hankittava riitt\u00e4v\u00e4n monipuolisesti tietoa ihmisen aiemmasta suoriutumisesta koulutuksessaan, ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja ammatissaan ja pohdittava tulevaisuuden suunnitelmia n\u00e4ihin peilaten. Kokonaisvaltaisuuden mallintamiseen ohjausty\u00f6ss\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Ty\u00f6terveyslaitoksen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 Ty\u00f6kykytaloa (Kuva 1).<\/p>\n<figure id=\"attachment_3161\" aria-describedby=\"caption-attachment-3161\" style=\"width: 687px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2019\/12\/koivistonartikkeliin-tyokykytalo.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-3161 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/12\/koivistonartikkeliin-tyokykytalo-687x391.png\" alt=\"Kuvituskuva\" width=\"687\" height=\"391\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/12\/koivistonartikkeliin-tyokykytalo-687x391.png 687w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/12\/koivistonartikkeliin-tyokykytalo-313x178.png 313w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/12\/koivistonartikkeliin-tyokykytalo-768x437.png 768w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/12\/koivistonartikkeliin-tyokykytalo.png 1085w\" sizes=\"auto, (max-width: 687px) 100vw, 687px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3161\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1. Ty\u00f6kykytalo. Ty\u00f6terveyslaitos.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Ty\u00f6kykytalo kuvaa yksil\u00f6n ty\u00f6kyky\u00e4 nelikerroksisena talona. Sen ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa ja talon perustana ovat terveys ja toimintakyky: fyysinen toimintakyky, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys.<\/p>\n<p>Toisessa kerroksessa on osaaminen, joka rakentuu peruskoulutuksesta sek\u00e4 ammatillisista tiedoista ja taidoista. T\u00e4h\u00e4n kerrokseen liittyy osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4minen eli elinik\u00e4inen oppiminen, jonka merkitys kasvaa yh\u00e4 enemm\u00e4n. Esimerkiksi Kaisa Kirves (2014) tuo esille v\u00e4it\u00f6skirjassaan, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6llistymiskyvyn avaimia n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muutoksia sek\u00e4 oppia ja uudistua ty\u00f6ss\u00e4. Erityisesti ty\u00f6uran loppupuolella osaamisen kehitt\u00e4minen nousee keskeiseksi ty\u00f6llistymiskyvyn s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 (Toppinen-Tanner ym. 2018, 40).<\/p>\n<p>Ty\u00f6kykytalon kolmannessa kerroksessa ovat arvot, asenteet ja motivaatio. Omat asenteet ty\u00f6ntekoon ilmenev\u00e4t ty\u00f6kyky\u00e4 vahvistavana silloin, kun ty\u00f6 koetaan mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja sopivan haastavana. Ty\u00f6kyky\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimii ty\u00f6, joka tuntuu pakolliselta eik\u00e4 vastaa omia odotuksia. Ty\u00f6llistymiskyvyn kannalta keskeist\u00e4 on ty\u00f6uramotivaatio \u2013 osaamisen lis\u00e4ksi tarvitaan motivaatiota ja motivaation merkitys korostuu ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. (Toppinen-Tanner ym. 2018.) Ty\u00f6n varmuuden kadottua on viitattu my\u00f6s koko ty\u00f6urahallintaan ohjaavaan termiin ty\u00f6llistymisusko (perceived employability), jolla tarkoitetaan ty\u00f6ntekij\u00e4n uskoa omiin mahdollisuuksiinsa saada uusi ty\u00f6. T\u00e4m\u00e4 voi olla merkityksellinen tekij\u00e4 my\u00f6s vakaalla ty\u00f6uralla oleville. (Kirves 2014.)<\/p>\n<p>Talon nelj\u00e4nness\u00e4 kerroksessa ovat johtaminen, ty\u00f6yhteis\u00f6 ja ty\u00f6olot eli ty\u00f6paikka kokonaisuutena.<\/p>\n<p>Ty\u00f6kyvyss\u00e4 on kysymys ihmisen voimavarojen ja ty\u00f6n v\u00e4lisest\u00e4 yhteensopivuudesta ja tasapainosta talossa. Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ensimm\u00e4isiss\u00e4 kerroksissa voi tapahtua ja usein tapahtuukin muutoksia, ja yht\u00e4 lailla tuttua on ty\u00f6n nopea muuttuminen, jolloin nelj\u00e4s kerros voi k\u00e4yd\u00e4 painavaksi. Kaikkia kerroksia tulisi huomioida l\u00e4pi ty\u00f6uran. Talon ymp\u00e4rill\u00e4 ovat sosiaaliset verkostot: perhe, sukulaiset, yst\u00e4v\u00e4t. Yhteiskunta vaikuttaa talon naapurissa ja kantaa osaltaan vastuuta yksil\u00f6n ty\u00f6kyvyst\u00e4. (Ty\u00f6terveyslaitos; Ilmarinen 2016.)<\/p>\n<p>Ohjauksessa Ty\u00f6kykytalo -mallia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6pajoina, joista l\u00f6ytyy verkkohaulla hyvi\u00e4 Ty\u00f6terveyslaitoksen luomia valmiita pajamalleja esimerkiksi monikulttuurisen nuoren ty\u00f6kyvyn edist\u00e4miseksi tai ty\u00f6hyvinvoinnin ja ty\u00f6kyvyn edist\u00e4miseen. Ty\u00f6kykytaloon pohjautuen Ty\u00f6terveyslaitos on my\u00f6s kehitt\u00e4nyt Kykyviisarin, joka on maksuton ty\u00f6- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelm\u00e4, ja jota my\u00f6s ammattilainen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ohjauksen suuntaamisessa. Siin\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n ohjattavan omaa tilannetta, keskeisi\u00e4 vahvuuksia ja kehitt\u00e4miskohteita joko verkossa t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 lomakkeella tai paperisena versiona. Ty\u00f6terveyslaitoksella on kaikkiaan paljon hyv\u00e4\u00e4 materiaalia ty\u00f6hyvinvointiin ja ty\u00f6kykyyn liittyen, ja mainittakoon t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s terveyspulmia kokeneiden nuorten ohjaukseen l\u00f6ytyy tukea (T\u00f6iss\u00e4 Terveen\u00e4) ja uran alun tukemiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyville nuorille ja ty\u00f6paikoille (Askeleet ammattilaiseksi, materiaalit opiskelijalle ja ty\u00f6paikkaohjaajalle).<\/p>\n<h2>Kokonaisvaltainen ty\u00f6urahallinta<\/h2>\n<p>Life Design -malli huomioi, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden energiaa vie paljon eri el\u00e4m\u00e4nkenttien v\u00e4lisen toiminnan ja yhteisty\u00f6n hallinta esim. ty\u00f6 &#8211; perhe -akselilla, ja ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n siirtym\u00e4t koskevat nyt kaikenik\u00e4isi\u00e4. Ty\u00f6terveyshuollossa on tunnistettu tarve urahallinnan vahvistamiseen kaikissa ty\u00f6uran vaiheissa kaikenik\u00e4isille ja mieluummin ennakoiden. Erityisen\u00e4 haasteena niin ty\u00f6terveyshuollossa, uraohjauksessa kuin ty\u00f6paikoillakin on tunnistaa ja tavoittaa ne ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka tarvitsisivat eniten taitojen p\u00e4ivityst\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen ty\u00f6llistymiskykyns\u00e4, mutta jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnista tarvetta itse (Toppinen-Tanner ym. 2019). Ty\u00f6urahallinta voidaan n\u00e4hd\u00e4 tarpeellisena metataitona, joka auttaa ihmisi\u00e4 tunnistamaan vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa, tiedostamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitukset, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamia tiedon ja tuen l\u00e4hteit\u00e4 ja asettamaan itselle sopivia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tai tavoitteita sek\u00e4 tavoittelemaan niit\u00e4 (Toppinen-Tanner ym. 2018).<\/p>\n<p>Urasuunnittelun tulisi perustua koko ty\u00f6uran mittaiseen ajatteluun. Ennakoiva toiminta huomioi yksil\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4nvaiheiden lis\u00e4ksi ty\u00f6kyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t voimavarat eli terveyden, osaamisen ja motivaation sek\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n ja perhe-el\u00e4m\u00e4n. Oikean tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukemiseen tulee panostaa siell\u00e4 miss\u00e4 uransa eri vaiheissa olevat ty\u00f6ntekij\u00e4t tai -hakijat ja ammattiin kouluttautuvat liikkuvat.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4n ja uran suunnittelussa n\u00e4k\u00f6kulma kannattaa pit\u00e4\u00e4 realistisena ja monipuolisena sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ammatillisia verkostoja (esim. Heikkinen &amp; Koivisto 2019). Ohjatessa on hyv\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 asiakkaita suunnataan hankkimaan tietoa ja tukea ty\u00f6llistymiseen vaikuttavalle toimintakyvylleen riitt\u00e4v\u00e4sti. Rajoitusten realistinen tunnistaminen ja aktiivinen vaikuttaminen niihin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Aina on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s vahvuuksia. Ty\u00f6nhakijat voivat k\u00e4yd\u00e4 TE-toimiston ohjaamana terveystarkastuksessa ja ty\u00f6kyvyn arvioinnissa sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kykykoordinaattorin palveluja. Ty\u00f6ss\u00e4 ollessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6terveyshuoltoa tai ty\u00f6n aikana tehtyj\u00e4 selvityksi\u00e4. Esimiehill\u00e4 on usein melko osuva k\u00e4sitys ty\u00f6kyvyst\u00e4, ty\u00f6pajoilla on vastaavaa n\u00e4kemyst\u00e4 samoin kuin koulutus- ja ty\u00f6kokeilupaikkojen ohjaajilla. N\u00e4iden aiempien suoriutumisen selvitysten kautta ty\u00f6- ja toimintakyvyst\u00e4 saadaan realistisemmin ja kokonaisvaltaisemmin urahallintaa ja -suunnittelua tukevaa tietoa ja samalla voidaan lujittaa ty\u00f6llistymisuskoa, vahvistaa ennaltaehk\u00e4isevyytt\u00e4 ja tukea mahdollisuuksia elinik\u00e4iseen kehittymiseen yksil\u00f6llisill\u00e4 urapoluilla.<\/p>\n<h3>Kirjoittaja<\/h3>\n<p><strong>Heli Koivisto<\/strong>, KM, toimii suunnittelijana Oulun yliopistossa ja verkkopedagogina Ty\u00f6terveyshuollon virtuaaliyliopistossa. Artikkeli on kirjoitettu osana opinto-ohjaajakoulutusta Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Ala-Mursula, L. V\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4, S. &amp; Ker\u00e4t\u00e4r, R. 2017. Ty\u00f6llistymisen tukeminen ty\u00f6terveyshuollossa. Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri 35, 3, 13-17.<\/p>\n<p>Heikkinen, J. &amp; Koivisto, H. 2019. Ty\u00f6llistymiskyvyn palveluverkosto. Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri 37, 3, 13-16.<\/p>\n<p>Ilmarinen, J. 2016. Ty\u00f6urien pident\u00e4minen ja ty\u00f6kyky. Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri 34, 4, 23-29.<\/p>\n<p>Ker\u00e4t\u00e4r, R. 2016a. Kun katsoo kauempaa, n\u00e4kee enemm\u00e4n. Monialainen ty\u00f6kyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mill\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Oulun yliopisto, l\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta.<\/p>\n<p>Ker\u00e4t\u00e4r, R. 2016b. Miten arvioida ty\u00f6tt\u00f6mien ty\u00f6kyky\u00e4? Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri 34, 2, 39-42.<\/p>\n<p>Kirves, K. 2014. Perceived employability: Antecedents, trajectories and well-being consequences. V\u00e4it\u00f6skirja. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.<\/p>\n<p>M\u00e4ki, N. Leinonen, T. &amp; Martikainen, P. 2018. Ty\u00f6tt\u00f6myys ja sairastavuus. Teoksessa Michelsen, T. Reijula, K. Ala-Mursula, L. R\u00e4s\u00e4nen, K. &amp; Uitti, J. (toim.) Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n perustietoa. Duodecim, 403-416.<\/p>\n<p>Savickas, M.L. Nota, L. Rossier, J. Dauwalder, J-P. Duarte, M.E. Guichard, J. Soresi, S. van Esbroeck, R. &amp; van Vianen A.E.M. 2009. Life designing: a paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior 75, 239-250.<\/p>\n<p>Savickas, M.L. 2015. Life-Design Counselling Manual. Viitattu 13.11.2019. <a href=\"https:\/\/dwd.wisconsin.gov\/youthapprenticeship\/pdf\/2017_forum\/eidsmoe\/manual_LifeDesignCounseling.pdf\">https:\/\/dwd.wisconsin.gov\/youthapprenticeship\/pdf\/2017_forum\/eidsmoe\/manual_LifeDesignCounseling.pdf<\/a><\/p>\n<p>Sepponen, K. Wil\u00e9n, T. &amp; Kiviniemi, L. 2012. Ty\u00f6tt\u00f6myyden pitkittyminen on monen tekij\u00e4n summa. Tutkimus pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyteen johtavista tekij\u00f6ist\u00e4 ja ty\u00f6markkinoille kuntouttamisesta. ePooki 10, Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysty\u00f6n julkaisut. Viitattu 1.12.2019. <a href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/47372\/oamk_tkjulkaisu_50.pdf?sequence=1\">https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/47372\/oamk_tkjulkaisu_50.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n<p>Toppinen-Tanner, S. Jallinoja, N. &amp; Vuori, J. 2018. Uravalmennus keski-ik\u00e4isten ty\u00f6llistymiskyvyn tukena. Talous &amp; Yhteiskunta 46, 2, 40-45. Viitattu 13.11.2019. <a href=\"http:\/\/www.labour.fi\/ty\/tylehti\/ty\/ty22018pdf\/ty22018Toppinen-TannerJallinojaVuori.pdf\">http:\/\/www.labour.fi\/ty\/tylehti\/ty\/ty22018pdf\/ty22018Toppinen-TannerJallinojaVuori.pdf<\/a><\/p>\n<p>Toppinen-Tanner, S. Jallinoja, N. Ollikainen, J. Ruokolainen, M. &amp; Vuori, J. 2019. Voidaanko jatkuvaa oppimista edist\u00e4\u00e4 vahvistamalla oman osaamisen hallintaa? Satunnaistettu kentt\u00e4koe (RCT) osaamisen hallintaa vahvistavan intervention vaikutuksista ty\u00f6uraan ja koulutukseen hakeutumiseen. Working paper 21.3.2019. Viitattu 13.11.2019. <a href=\"https:\/\/www.ttl.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Working-paper-21032019.pdf\">https:\/\/www.ttl.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/Working-paper-21032019.pdf<\/a><\/p>\n<p>Ty\u00f6kykytalo. Ty\u00f6terveyslaitos. Viitattu 13.11.2019. <a href=\"https:\/\/www.ttl.fi\/tyoyhteiso\/tyokykytalo\/\">https:\/\/www.ttl.fi\/tyoyhteiso\/tyokykytalo\/<\/a><\/p>\n<h4>Kuvat:<\/h4>\n<p>Toa Heftiba, Unsplash<\/p>\n<p>Ty\u00f6terveyslaitos<\/p>\n<p>Asiasanat: ty\u00f6llistymiskyky, ty\u00f6uran hallinta, Life Design, ty\u00f6kykytalo<br \/>\nAiheet: Ohjauksen verkostot \/ Ohjaus ja yhteiskunta<br \/>\nAvainsanat: elinik\u00e4inen ohjaus, ty\u00f6llistyminen, uraohjaus, urasuunnittelu<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 annettavaa terveyden ja ty\u00f6kyvyn huomioimisella on ohjauksen kent\u00e4lle ja erityisesti uraohjaukselle? Mit\u00e4 tekemist\u00e4 ty\u00f6llistymiskyvyn k\u00e4sitteell\u00e4 ja Ty\u00f6kykytalolla voisi olla esimerkiksi ajankohtaisen Life Design -el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun ohjauksen kanssa? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohtii artikkelissaan Ty\u00f6terveyshuollon erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 ja opinto-ohjausta opiskeleva Heli Koivisto.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"2169,3230,253,3292,216,1774","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[22,336],"tags":[31,374,376,274,375,343],"class_list":["post-3158","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-verkostot","category-uraohjaus","tag-elinikainen-ohjaus","tag-life-design","tag-tyokyky","tag-tyollistyminen","tag-tyoterveyshuolto","tag-urasuunnittelutaidot"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3158"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4399,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3158\/revisions\/4399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}