Yl\u00e4kategoria<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n\nAlakategoria<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n\nAineiston\u00e4yte<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n\nEsiintyvyys<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/thead>\n\n\nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Ongelmanratkaisu<\/td>\n — tavoitteena on auttaa asiakasta p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n alkuun tai etenem\u00e4\u00e4n ty\u00f6urallaan suunnitelmallisesti.<\/td>\n 20<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Vuorovaikutus ja kohtaaminen<\/td>\n Uraohjaus tarkoittaa minulle ihmisen kohtaamista, kuuntelemista, kannustamista, kunnioittamista ja oikeiden kysymysten esitt\u00e4mist\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen<\/td>\n — Nuoren itsetunnon vahvistaminen ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4. Saada nuori pohtimaan omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan.<\/td>\n 16<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Uraohjaus on ennen kaikkea nuoren tulevaisuuteen liittyvien ajatusten ja toiveiden kysymist\u00e4, kuuntelemista ja huomioiden tekemist\u00e4 kuullusta.<\/td>\n 24<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Mietit\u00e4\u00e4n asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tavoitteita, mihin asiakas mahdollisesti haluaa joskus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sijoittua ja miten sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Mietti\u00e4 yhdess\u00e4 opiskeluvaihtoehtoja, opiskelumuotoja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Asiakkaan avustamista ty\u00f6nhaussa, ty\u00f6paikkailmoitusten hakemista, uravaihtoehtojen kartoittamista, ty\u00f6nhakuasiakirjojen teossa opastamista, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksissa avustamista jne.<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/td>\n Uraohjaus ei ole valmiiden vastausten ja ratkaisujen antamista, vaan yhdess\u00e4 pohtimista ja tiedon etsimist\u00e4.<\/td>\n 27<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana<\/td>\n — L\u00e4ht\u00f6kohtana ty\u00f6skentelyss\u00e4 ovat siis asiakkaan omat tavoitteet ja toiveet. — on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei ty\u00f6skentelyss\u00e4 tarjota asiakkaalle liian valmiita ratkaisuja, vaan ty\u00f6stett\u00e4vien asioiden annetaan tulla asiakkailta itselt\u00e4\u00e4n.<\/td>\n 17<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas tekojen kohteena<\/td>\n Ohjaamista ty\u00f6h\u00f6n tai koulutukseen tai poluttamiseen<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Mahdollisuuskieli<\/td>\n Uraohjauksessa minua vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien n\u00e4k\u00f6kulma; fokuksena on asiakkaan vahvuudet ja kiinnostukset —<\/td>\n 28<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Neutraalikieli<\/td>\n Uraohjaus on ty\u00f6t\u00e4 tai koulutusta miettiv\u00e4n nuoren kanssa keskustelemista —<\/td>\n 13<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Ongelmakieli<\/td>\n — tarjoan samalla turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tuoda esille ongelmia, joihin nuori tarvitsee apua.<\/td>\n 8<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Yhdistelm\u00e4kieli<\/td>\n Ohjattavan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s luottaa ohjaajaan niin, ett\u00e4 uskaltaa kertoa esim. mahdollisista haasteista, jotka voivat olla esteen\u00e4 tai hidasteena suunnitelmien etenemiselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s avoimuus asioita ja vaihtoehtoja kohtaan.<\/td>\n 5<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\nTaulukko 1. Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksi\u00e4 uraohjauksesta.<\/h4>\n
Avaa taulukko pdf-muodossa: Taulukko1-helanderliljapukkila2019<\/a><\/p>\nUraohjauksen tavoite -yl\u00e4kategoria muodostui Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuvatessa uraohjausta sen tavoitteen kautta. K\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta vaihtelivat muodostaen kolme alakategoriaa: ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja kohtaaminen sek\u00e4 itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 alakategoriat esiintyiv\u00e4t aineistossa verrattain tasaisesti (ks. Taulukko 1).<\/p>\n
Ongelmanratkaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa uraohjauksen tavoitteena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uran valinta, oman uran l\u00f6yt\u00e4minen tai oikealle uralle ohjaaminen. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa asiakkaan oman osaamisen tunnistamista ja vahvistamista uraohjauksen tavoitteena. Vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteena korostaa asiakkaan arvostamista, kuuntelua ja kunnioitusta ohjaustilanteessa.<\/p>\n
Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta l\u00e4hestyv\u00e4t perinteisi\u00e4 ohjauksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joissa painottuvat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 riippuen vuorovaikutuksellisuus ja dialogi sek\u00e4 ongelmanratkaisun ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4misen v\u00e4linen ulottuvuus (Onnismaa 2007, 7, Vehvil\u00e4inen 2014, 12). Uraohjauksen teorioista useimmat tunnistavat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen olennaiseksi osaksi ohjaustilannetta (Amundson ym. 2014, 42). Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti, jopa uraohjauksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena. My\u00f6s k\u00e4sitys uraohjauksesta ongelmanratkaisuna el\u00e4\u00e4 tulosten mukaan Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ajatus oikealle uralle ohjaamisesta ja uran valinnasta pohjautuu perinteisiin ammatinvalinnan teorioihin (Amundson ym. 2014, 11- 17, 27 \u2013 28, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40, Vehvil\u00e4inen 2001, 28). Uraohjauksen teoriat ovat sittemmin laventuneet kuvaamaan ohjausta ongelmanratkaisun sijaan el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun prosessina, jolloin itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen on tullut yh\u00e4 vahvemmin uraohjauksen tavoitteeksi (Amundson ym. 2014, 19 \u2013 22, Peavy 2010, 2, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40).<\/p>\n
Kirjallisuudessa uraohjauksen tavoitteena pidet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s asiakkaiden omien urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 (Amundson ym. 2014, 7; Sultana, 2013, 82). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma ei noussut esiin Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksesta.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuus -yl\u00e4kategoria kuvaa sit\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4, jolla ty\u00f6ntekij\u00e4 ja asiakas suunnittelevat asiakkaan tulevaisuutta. Selv\u00e4sti eniten esiintyi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluun viittavia ilmaisuja (24), toiseksi eniten lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin huomioivia ilmaisuja (18) ja v\u00e4hiten lyhyen aikav\u00e4lin suunnitteluun viittaavia ilmaisuja (10).<\/p>\n
Aikaulottuvuus kytkeytyy yleisesti ura- ja ohjausteoreettisiin taustaoletuksiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 ohjaaviin \u2013 osin tiedostamattomiin \u2013 arvoihin, asenteisiin ja periaatteisiin. Ohjauksen teorioiden laajasta kehityskaaresta voidaan n\u00e4hd\u00e4 trendi, jossa ohjauksen aikaulottuvuus siirtyy menneisyyden, nykyhetken ja l\u00e4hitulevaisuuden ty\u00f6st\u00e4misest\u00e4 kohti pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita ja suunnittelua. Perinteiset ohjauksen teoriat painottavat vahvemmin menneisyyden ja nykyhetken tutkimista sek\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelua. Teorioiden kehittyess\u00e4 my\u00f6s ohjauksen aikaulottuvuuden painopiste on muuttunut kohti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelun ja tavoitteiden merkityksen korostamista. (Amundson ym. 2014, 11\u201326; Vanhalakka-Ruoho, 2015, 39\u201354.) Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksen aikaulottuvuudesta oli mukana my\u00f6s yhdistelm\u00e4, jossa huomioitiin sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu.<\/p>\n
Asiakkaan rooli -yl\u00e4kategoria kuvaa nimens\u00e4 mukaisesti asiakkaan roolia ohjaustilanteessa. Asiakkaan rooli j\u00e4sentyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden vastauksissa kolmeen alakategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4, asiakas p\u00e4\u00e4toimijana ja asiakas tekojen kohteena. Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria rakentui n\u00e4kemyksist\u00e4, joissa uraohjauksessa korostetaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja pohtimista (27 ilmausta). T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuuluvissa vastauksissa painotettiin luottamusta, kohtaamista, keskustelua ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana -alakategoria puolestaan tarkoittaa nuoren aktiivisen roolin huomioimista ohjaustilanteessa: vastauksissa kuvattiin, ett\u00e4 ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 on tukea nuorta oivaltamaan itse (17 ilmausta). My\u00f6s ohjauksen suunnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen odotettiin tulevan nuorelta itselt\u00e4\u00e4n. Asiakas tekojen kohteena -alakategoria tarkoittaa l\u00e4hestymistapaa, jossa asiakas on tiedon vastaanottajana tai motivoinnin kohteena (10 ilmausta).<\/p>\n
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa asiakkaan roolin on n\u00e4hty rakentuvan osallisuudesta palveluun. Ilmi\u00f6n\u00e4 asiakasosallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy moninaisena eik\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ole. Usein siihen liitet\u00e4\u00e4n kuitenkin sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa yhteis\u00f6n tai palvelun toimintaan ett\u00e4 kokemuksellisuus eli omakohtainen tunne osallisuudesta (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016, 590). Osallisuuden asteen voidaan n\u00e4hd\u00e4 vaihtelevan t\u00e4ydest\u00e4 osattomuudesta t\u00e4yteen osallisuuteen: osattomalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muiden tekemiin suunnitelmiin, osallinen on mukana p\u00e4\u00e4asiallisena toimijana (esim. Horelli 1994). V\u00e4liin mahtuu eri asteista osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista. (Arnstein 1969, Hart ym. 1997, Horelli 1994, Gretschel 2002). Asiakkaan rooli n\u00e4ytt\u00e4ytyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asteittaisina osallisuuden mahdollisuuksina: asiakas tekojen kohteena ilmensi heikompaa osallisuutta kuin asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria, kun taas asiakas p\u00e4\u00e4toimijana kuvasi osallisuusteorioiden tarkoittamaa t\u00e4ysivaltaista osallisuutta ja toimijuutta.<\/p>\n
Eniten esiintyneen alakategorian, asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 (27), voi ajatella l\u00e4hentyv\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 jaetusta asiantuntijuudesta ja heijastelevan ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasroolien muutosta. Perinteisesti ajatellaan, ett\u00e4 monialaisissa palveluissa on siirrytty asiantuntija- tai j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisyydest\u00e4 ty\u00f6tapaan, jossa eri ammattilaisten osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaiseksi tietotaidoksi ja asiakkaan osallisuus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti keski\u00f6ss\u00e4 (Kenny 2002, Lockhart-Wood 2000).<\/p>\n
K\u00e4sityksen jaetusta asiantuntijuudesta voi n\u00e4hd\u00e4 pohjautuvan dialogisuuteen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n yhteisasiantuntijuuteen monialaisessa asiakas- tai verkostoty\u00f6ss\u00e4 (Seikkula & Arnkil 2005). Dialogisuus kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion ihmisten v\u00e4liseen kohtaamiseen, pois ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasrooleista, jotka heijastelevat asiantuntija- tai asiakaskeskeisi\u00e4 valta-asetelmia (M\u00f6nkk\u00f6nen 2002). Dialoginen vuorovaikutus monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eroaa perinteisest\u00e4 asiantuntijakeskeisest\u00e4 vuorovaikutuksesta siten, ett\u00e4 asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4(t) muodostavat tasavertaisessa dialogissa uutta yhteist\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan asiasta (Lyhty & Nietola 2015, 142\u2013145, 152). Asiantuntijakeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa taas asiantuntija eli palvelun ty\u00f6ntekij\u00e4 johtaa keskustelua, ja asiakaskeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa keskustelun \u201dvalta\u201d on asiakkaalla. Kaikki n\u00e4m\u00e4 valta-asetelmat ja vuorovaikutuksen muodot nousivat esiin ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asiakkaan roolista.<\/p>\n
Ohjauksen kieli -yl\u00e4kategoria<\/h3>\n
Aineiston nelj\u00e4s p\u00e4\u00e4kategoria, ohjauksen kieli, viittaa tapaan, jolla tutkimukseen osallistuneet Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00e4t kirjoittivat uraohjauksesta. Ensimm\u00e4inen alakategoria, mahdollisuuskieli, sis\u00e4lsi asiakkaan mahdollisuuksia, kykyj\u00e4, taitoja, voimavaroja ja tulevaisuussuuntautuneita ilmaisuja (28 ilmausta). Toinen alakategoria, neutraalikieli, taas viittaa kuvailevaan \u201dasioiden hoitaminen\u201d -puhetapaan (13 ilmausta). Kolmas alakategoria, ongelmakieli, sis\u00e4lsi asiakkaan ongelmaan, ongelmanratkaisuun, vaikeuksiin ja hankaluuksiin viittavia ilmaisuja (8 ilmausta). Siihen lukeutui my\u00f6s \u201deteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4seminen\u201d tai halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joissa oli implisiittisesti mukana ongelma-ajattelua. Nelj\u00e4nneksi alakategoriaksi muodostui yhdistelm\u00e4kieli, jolloin samassa uraohjauksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 saattoi olla otteita kahdesta tai kolmesta muusta kategoriasta (5 ilmausta).<\/p>\n
Arjessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 kielen ja todellisuuden suhde n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti ongelmattomana viittaussuhteena. Kielen katsotaan yksinkertaisimmillaan kuvastavan todellisuutta sellaisena, kuin se havaintojen kautta n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n piiriss\u00e4 on kuitenkin siirrytty vastaavuusteoreettisesta ajattelusta kohti sosiaalista konstruktionismia. T\u00e4ll\u00f6in kielellinen kommunikaatio ei ole koskaan neutraalia; jopa kaikkien yksinkertaisimmat kuvaukset ja ilmaukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t esioletuksia tai kulttuurisia sitoumuksia. (Gergen 1992, Gidden 1979, Harr\u00e9 1981.)<\/p>\n
Riikonen (1992) ja Helander (2000) ovat tutkineet puheen ohjaavaa vaikutusta auttamisty\u00f6n ja ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Tietynlaiset ongelmanj\u00e4sennykset ja ongelmia koskevat keskusteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli kieli tukevat asiakkaan omaa osaamista ja toimintaa. T\u00e4llaiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n he viittaavat kompetenssikielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. Monet koskettavat ajattelu- ja puhetavat taas vaikuttavat p\u00e4invastaisella tavalla ja niihin viitataan ongelmakielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. (Riikonen 1992, 30\u201337, Helander 2000, 8\u20139.) J\u00e4sennys on samansuuntainen t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen alakategorioiden kanssa.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
Tutkimuksessa analysoimme, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamoissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 eri alojen ammattilaisilla on uraohjauksesta ja miten n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Ohjaamoissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 uraohjausty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4huomio on, ett\u00e4 k\u00e4sitykset uraohjauksesta kuvasivat eritasoisia ohjauksen ulottuvuuksia ja jakautuivat tasaisesti eri alakategorioihin.<\/p>\n
Uraohjauksen tavoitteen osalta her\u00e4\u00e4 kysymys, miksi ongelmanratkaisu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti uraohjauksen tavoitteena. Voidaan pohtia, johtuuko t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4n omasta taustaorganisaatiosta, sen asettamista paineista tai omasta ty\u00f6orientaatiosta. Toisaalta my\u00f6s vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteina korostuivat, mik\u00e4 johtaa kysym\u00e4\u00e4n, onko se riitt\u00e4v\u00e4 uraohjauksen p\u00e4\u00e4tavoite. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tavoitteena on merkityksellist\u00e4 nuoren uraohjauksessa ja t\u00e4m\u00e4 kuvautui aineistossa l\u00e4hes yht\u00e4 vahvasti muiden tavoitteiden rinnalla.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuudessa voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 asiakkaan tarve: Tarvitseeko h\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti neuvontaa, jolloin lyhyt aikav\u00e4li on riitt\u00e4v\u00e4? Toisaalta lyhyelle aikav\u00e4lille j\u00e4\u00e4minen voi viitata my\u00f6s tekij\u00e4n uraohjausosaamiseen; ei osata tai uskalleta kysy\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita. On merkityksellist\u00e4, ett\u00e4 ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4 osataan kuljettaa mukana molempia, sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelua. Uraohjaus on sek\u00e4 tavoitteita ett\u00e4 konkretiaa, jotka eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n
Asiakkaan roolin n\u00e4k\u00f6kulmasta korostui asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tekeminen. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 toivottuna periaatteena pidetty yhteisty\u00f6kumppanuus saattaa samalla est\u00e4\u00e4 asiakkaan toimijuuden ja t\u00e4ysivaltaisen osallisuuden toteutumisen, joita aineistossa esiintyi niukemmin. T\u00e4m\u00e4 saattaa heijastua my\u00f6s siihen, ett\u00e4 nuoren urasuunnittelutaitojen vahvistaminen ei n\u00e4kynyt Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4. Toinen tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiakasta oli \u201dpoluttaminen\u201d, jolla viitattiin asiakkaalle sopivan polun l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6llistyminen n\u00e4htiin vahvana tavoitteena, mik\u00e4 passivoi asiakasta ja teki h\u00e4nest\u00e4 toimenpiteiden kohteen.<\/p>\n
Huomiota kannattanee suunnata my\u00f6s k\u00e4ytettyyn kieleen ja puhetapaan. Sek\u00e4 Riikosen (1992) ett\u00e4 Helanderin (2000) tutkimusten keskeinen tulos oli, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tapa puhua asiakkaan kanssa ohjaa keskustelun kulkua ja my\u00f6s asiakkaan puhetapaa: Ongelmakieli tuottaa lis\u00e4\u00e4 ongelmakielt\u00e4, ja mahdollisuus- tai kompetenssikieli lis\u00e4\u00e4 mahdollisuus- ja kompetenssikielt\u00e4. Jos t\u00e4ss\u00e4 aineistossa esiintyneet m\u00e4\u00e4rittelyt heijastavat ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden ajattelu- ja puhetapaa my\u00f6s asiakasty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, on asiaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 tarkemmin huomiota esimerkiksi uraohjauksen valmennus- ja koulutusprosesseissa.<\/p>\n![\"Jaakko](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2019\/11\/helander_pukkila_lilja-687x586.png\")
<\/a>Artikkelin kirjoittajat Jaakko Helander, P\u00e4ivi Pukkila ja Taru Lilja.<\/figcaption><\/figure>\n
Alakategoria<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n\nAineiston\u00e4yte<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n\nEsiintyvyys<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/thead>\n\n\nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Ongelmanratkaisu<\/td>\n — tavoitteena on auttaa asiakasta p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n alkuun tai etenem\u00e4\u00e4n ty\u00f6urallaan suunnitelmallisesti.<\/td>\n 20<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Vuorovaikutus ja kohtaaminen<\/td>\n Uraohjaus tarkoittaa minulle ihmisen kohtaamista, kuuntelemista, kannustamista, kunnioittamista ja oikeiden kysymysten esitt\u00e4mist\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen<\/td>\n — Nuoren itsetunnon vahvistaminen ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4. Saada nuori pohtimaan omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan.<\/td>\n 16<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Uraohjaus on ennen kaikkea nuoren tulevaisuuteen liittyvien ajatusten ja toiveiden kysymist\u00e4, kuuntelemista ja huomioiden tekemist\u00e4 kuullusta.<\/td>\n 24<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Mietit\u00e4\u00e4n asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tavoitteita, mihin asiakas mahdollisesti haluaa joskus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sijoittua ja miten sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Mietti\u00e4 yhdess\u00e4 opiskeluvaihtoehtoja, opiskelumuotoja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Asiakkaan avustamista ty\u00f6nhaussa, ty\u00f6paikkailmoitusten hakemista, uravaihtoehtojen kartoittamista, ty\u00f6nhakuasiakirjojen teossa opastamista, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksissa avustamista jne.<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/td>\n Uraohjaus ei ole valmiiden vastausten ja ratkaisujen antamista, vaan yhdess\u00e4 pohtimista ja tiedon etsimist\u00e4.<\/td>\n 27<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana<\/td>\n — L\u00e4ht\u00f6kohtana ty\u00f6skentelyss\u00e4 ovat siis asiakkaan omat tavoitteet ja toiveet. — on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei ty\u00f6skentelyss\u00e4 tarjota asiakkaalle liian valmiita ratkaisuja, vaan ty\u00f6stett\u00e4vien asioiden annetaan tulla asiakkailta itselt\u00e4\u00e4n.<\/td>\n 17<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas tekojen kohteena<\/td>\n Ohjaamista ty\u00f6h\u00f6n tai koulutukseen tai poluttamiseen<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Mahdollisuuskieli<\/td>\n Uraohjauksessa minua vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien n\u00e4k\u00f6kulma; fokuksena on asiakkaan vahvuudet ja kiinnostukset —<\/td>\n 28<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Neutraalikieli<\/td>\n Uraohjaus on ty\u00f6t\u00e4 tai koulutusta miettiv\u00e4n nuoren kanssa keskustelemista —<\/td>\n 13<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Ongelmakieli<\/td>\n — tarjoan samalla turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tuoda esille ongelmia, joihin nuori tarvitsee apua.<\/td>\n 8<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Yhdistelm\u00e4kieli<\/td>\n Ohjattavan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s luottaa ohjaajaan niin, ett\u00e4 uskaltaa kertoa esim. mahdollisista haasteista, jotka voivat olla esteen\u00e4 tai hidasteena suunnitelmien etenemiselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s avoimuus asioita ja vaihtoehtoja kohtaan.<\/td>\n 5<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\nTaulukko 1. Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksi\u00e4 uraohjauksesta.<\/h4>\n
Avaa taulukko pdf-muodossa: Taulukko1-helanderliljapukkila2019<\/a><\/p>\nUraohjauksen tavoite -yl\u00e4kategoria muodostui Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuvatessa uraohjausta sen tavoitteen kautta. K\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta vaihtelivat muodostaen kolme alakategoriaa: ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja kohtaaminen sek\u00e4 itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 alakategoriat esiintyiv\u00e4t aineistossa verrattain tasaisesti (ks. Taulukko 1).<\/p>\n
Ongelmanratkaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa uraohjauksen tavoitteena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uran valinta, oman uran l\u00f6yt\u00e4minen tai oikealle uralle ohjaaminen. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa asiakkaan oman osaamisen tunnistamista ja vahvistamista uraohjauksen tavoitteena. Vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteena korostaa asiakkaan arvostamista, kuuntelua ja kunnioitusta ohjaustilanteessa.<\/p>\n
Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta l\u00e4hestyv\u00e4t perinteisi\u00e4 ohjauksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joissa painottuvat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 riippuen vuorovaikutuksellisuus ja dialogi sek\u00e4 ongelmanratkaisun ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4misen v\u00e4linen ulottuvuus (Onnismaa 2007, 7, Vehvil\u00e4inen 2014, 12). Uraohjauksen teorioista useimmat tunnistavat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen olennaiseksi osaksi ohjaustilannetta (Amundson ym. 2014, 42). Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti, jopa uraohjauksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena. My\u00f6s k\u00e4sitys uraohjauksesta ongelmanratkaisuna el\u00e4\u00e4 tulosten mukaan Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ajatus oikealle uralle ohjaamisesta ja uran valinnasta pohjautuu perinteisiin ammatinvalinnan teorioihin (Amundson ym. 2014, 11- 17, 27 \u2013 28, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40, Vehvil\u00e4inen 2001, 28). Uraohjauksen teoriat ovat sittemmin laventuneet kuvaamaan ohjausta ongelmanratkaisun sijaan el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun prosessina, jolloin itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen on tullut yh\u00e4 vahvemmin uraohjauksen tavoitteeksi (Amundson ym. 2014, 19 \u2013 22, Peavy 2010, 2, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40).<\/p>\n
Kirjallisuudessa uraohjauksen tavoitteena pidet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s asiakkaiden omien urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 (Amundson ym. 2014, 7; Sultana, 2013, 82). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma ei noussut esiin Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksesta.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuus -yl\u00e4kategoria kuvaa sit\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4, jolla ty\u00f6ntekij\u00e4 ja asiakas suunnittelevat asiakkaan tulevaisuutta. Selv\u00e4sti eniten esiintyi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluun viittavia ilmaisuja (24), toiseksi eniten lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin huomioivia ilmaisuja (18) ja v\u00e4hiten lyhyen aikav\u00e4lin suunnitteluun viittaavia ilmaisuja (10).<\/p>\n
Aikaulottuvuus kytkeytyy yleisesti ura- ja ohjausteoreettisiin taustaoletuksiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 ohjaaviin \u2013 osin tiedostamattomiin \u2013 arvoihin, asenteisiin ja periaatteisiin. Ohjauksen teorioiden laajasta kehityskaaresta voidaan n\u00e4hd\u00e4 trendi, jossa ohjauksen aikaulottuvuus siirtyy menneisyyden, nykyhetken ja l\u00e4hitulevaisuuden ty\u00f6st\u00e4misest\u00e4 kohti pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita ja suunnittelua. Perinteiset ohjauksen teoriat painottavat vahvemmin menneisyyden ja nykyhetken tutkimista sek\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelua. Teorioiden kehittyess\u00e4 my\u00f6s ohjauksen aikaulottuvuuden painopiste on muuttunut kohti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelun ja tavoitteiden merkityksen korostamista. (Amundson ym. 2014, 11\u201326; Vanhalakka-Ruoho, 2015, 39\u201354.) Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksen aikaulottuvuudesta oli mukana my\u00f6s yhdistelm\u00e4, jossa huomioitiin sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu.<\/p>\n
Asiakkaan rooli -yl\u00e4kategoria kuvaa nimens\u00e4 mukaisesti asiakkaan roolia ohjaustilanteessa. Asiakkaan rooli j\u00e4sentyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden vastauksissa kolmeen alakategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4, asiakas p\u00e4\u00e4toimijana ja asiakas tekojen kohteena. Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria rakentui n\u00e4kemyksist\u00e4, joissa uraohjauksessa korostetaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja pohtimista (27 ilmausta). T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuuluvissa vastauksissa painotettiin luottamusta, kohtaamista, keskustelua ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana -alakategoria puolestaan tarkoittaa nuoren aktiivisen roolin huomioimista ohjaustilanteessa: vastauksissa kuvattiin, ett\u00e4 ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 on tukea nuorta oivaltamaan itse (17 ilmausta). My\u00f6s ohjauksen suunnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen odotettiin tulevan nuorelta itselt\u00e4\u00e4n. Asiakas tekojen kohteena -alakategoria tarkoittaa l\u00e4hestymistapaa, jossa asiakas on tiedon vastaanottajana tai motivoinnin kohteena (10 ilmausta).<\/p>\n
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa asiakkaan roolin on n\u00e4hty rakentuvan osallisuudesta palveluun. Ilmi\u00f6n\u00e4 asiakasosallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy moninaisena eik\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ole. Usein siihen liitet\u00e4\u00e4n kuitenkin sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa yhteis\u00f6n tai palvelun toimintaan ett\u00e4 kokemuksellisuus eli omakohtainen tunne osallisuudesta (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016, 590). Osallisuuden asteen voidaan n\u00e4hd\u00e4 vaihtelevan t\u00e4ydest\u00e4 osattomuudesta t\u00e4yteen osallisuuteen: osattomalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muiden tekemiin suunnitelmiin, osallinen on mukana p\u00e4\u00e4asiallisena toimijana (esim. Horelli 1994). V\u00e4liin mahtuu eri asteista osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista. (Arnstein 1969, Hart ym. 1997, Horelli 1994, Gretschel 2002). Asiakkaan rooli n\u00e4ytt\u00e4ytyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asteittaisina osallisuuden mahdollisuuksina: asiakas tekojen kohteena ilmensi heikompaa osallisuutta kuin asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria, kun taas asiakas p\u00e4\u00e4toimijana kuvasi osallisuusteorioiden tarkoittamaa t\u00e4ysivaltaista osallisuutta ja toimijuutta.<\/p>\n
Eniten esiintyneen alakategorian, asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 (27), voi ajatella l\u00e4hentyv\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 jaetusta asiantuntijuudesta ja heijastelevan ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasroolien muutosta. Perinteisesti ajatellaan, ett\u00e4 monialaisissa palveluissa on siirrytty asiantuntija- tai j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisyydest\u00e4 ty\u00f6tapaan, jossa eri ammattilaisten osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaiseksi tietotaidoksi ja asiakkaan osallisuus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti keski\u00f6ss\u00e4 (Kenny 2002, Lockhart-Wood 2000).<\/p>\n
K\u00e4sityksen jaetusta asiantuntijuudesta voi n\u00e4hd\u00e4 pohjautuvan dialogisuuteen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n yhteisasiantuntijuuteen monialaisessa asiakas- tai verkostoty\u00f6ss\u00e4 (Seikkula & Arnkil 2005). Dialogisuus kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion ihmisten v\u00e4liseen kohtaamiseen, pois ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasrooleista, jotka heijastelevat asiantuntija- tai asiakaskeskeisi\u00e4 valta-asetelmia (M\u00f6nkk\u00f6nen 2002). Dialoginen vuorovaikutus monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eroaa perinteisest\u00e4 asiantuntijakeskeisest\u00e4 vuorovaikutuksesta siten, ett\u00e4 asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4(t) muodostavat tasavertaisessa dialogissa uutta yhteist\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan asiasta (Lyhty & Nietola 2015, 142\u2013145, 152). Asiantuntijakeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa taas asiantuntija eli palvelun ty\u00f6ntekij\u00e4 johtaa keskustelua, ja asiakaskeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa keskustelun \u201dvalta\u201d on asiakkaalla. Kaikki n\u00e4m\u00e4 valta-asetelmat ja vuorovaikutuksen muodot nousivat esiin ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asiakkaan roolista.<\/p>\n
Ohjauksen kieli -yl\u00e4kategoria<\/h3>\n
Aineiston nelj\u00e4s p\u00e4\u00e4kategoria, ohjauksen kieli, viittaa tapaan, jolla tutkimukseen osallistuneet Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00e4t kirjoittivat uraohjauksesta. Ensimm\u00e4inen alakategoria, mahdollisuuskieli, sis\u00e4lsi asiakkaan mahdollisuuksia, kykyj\u00e4, taitoja, voimavaroja ja tulevaisuussuuntautuneita ilmaisuja (28 ilmausta). Toinen alakategoria, neutraalikieli, taas viittaa kuvailevaan \u201dasioiden hoitaminen\u201d -puhetapaan (13 ilmausta). Kolmas alakategoria, ongelmakieli, sis\u00e4lsi asiakkaan ongelmaan, ongelmanratkaisuun, vaikeuksiin ja hankaluuksiin viittavia ilmaisuja (8 ilmausta). Siihen lukeutui my\u00f6s \u201deteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4seminen\u201d tai halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joissa oli implisiittisesti mukana ongelma-ajattelua. Nelj\u00e4nneksi alakategoriaksi muodostui yhdistelm\u00e4kieli, jolloin samassa uraohjauksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 saattoi olla otteita kahdesta tai kolmesta muusta kategoriasta (5 ilmausta).<\/p>\n
Arjessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 kielen ja todellisuuden suhde n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti ongelmattomana viittaussuhteena. Kielen katsotaan yksinkertaisimmillaan kuvastavan todellisuutta sellaisena, kuin se havaintojen kautta n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n piiriss\u00e4 on kuitenkin siirrytty vastaavuusteoreettisesta ajattelusta kohti sosiaalista konstruktionismia. T\u00e4ll\u00f6in kielellinen kommunikaatio ei ole koskaan neutraalia; jopa kaikkien yksinkertaisimmat kuvaukset ja ilmaukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t esioletuksia tai kulttuurisia sitoumuksia. (Gergen 1992, Gidden 1979, Harr\u00e9 1981.)<\/p>\n
Riikonen (1992) ja Helander (2000) ovat tutkineet puheen ohjaavaa vaikutusta auttamisty\u00f6n ja ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Tietynlaiset ongelmanj\u00e4sennykset ja ongelmia koskevat keskusteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli kieli tukevat asiakkaan omaa osaamista ja toimintaa. T\u00e4llaiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n he viittaavat kompetenssikielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. Monet koskettavat ajattelu- ja puhetavat taas vaikuttavat p\u00e4invastaisella tavalla ja niihin viitataan ongelmakielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. (Riikonen 1992, 30\u201337, Helander 2000, 8\u20139.) J\u00e4sennys on samansuuntainen t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen alakategorioiden kanssa.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
Tutkimuksessa analysoimme, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamoissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 eri alojen ammattilaisilla on uraohjauksesta ja miten n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Ohjaamoissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 uraohjausty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4huomio on, ett\u00e4 k\u00e4sitykset uraohjauksesta kuvasivat eritasoisia ohjauksen ulottuvuuksia ja jakautuivat tasaisesti eri alakategorioihin.<\/p>\n
Uraohjauksen tavoitteen osalta her\u00e4\u00e4 kysymys, miksi ongelmanratkaisu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti uraohjauksen tavoitteena. Voidaan pohtia, johtuuko t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4n omasta taustaorganisaatiosta, sen asettamista paineista tai omasta ty\u00f6orientaatiosta. Toisaalta my\u00f6s vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteina korostuivat, mik\u00e4 johtaa kysym\u00e4\u00e4n, onko se riitt\u00e4v\u00e4 uraohjauksen p\u00e4\u00e4tavoite. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tavoitteena on merkityksellist\u00e4 nuoren uraohjauksessa ja t\u00e4m\u00e4 kuvautui aineistossa l\u00e4hes yht\u00e4 vahvasti muiden tavoitteiden rinnalla.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuudessa voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 asiakkaan tarve: Tarvitseeko h\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti neuvontaa, jolloin lyhyt aikav\u00e4li on riitt\u00e4v\u00e4? Toisaalta lyhyelle aikav\u00e4lille j\u00e4\u00e4minen voi viitata my\u00f6s tekij\u00e4n uraohjausosaamiseen; ei osata tai uskalleta kysy\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita. On merkityksellist\u00e4, ett\u00e4 ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4 osataan kuljettaa mukana molempia, sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelua. Uraohjaus on sek\u00e4 tavoitteita ett\u00e4 konkretiaa, jotka eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n
Asiakkaan roolin n\u00e4k\u00f6kulmasta korostui asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tekeminen. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 toivottuna periaatteena pidetty yhteisty\u00f6kumppanuus saattaa samalla est\u00e4\u00e4 asiakkaan toimijuuden ja t\u00e4ysivaltaisen osallisuuden toteutumisen, joita aineistossa esiintyi niukemmin. T\u00e4m\u00e4 saattaa heijastua my\u00f6s siihen, ett\u00e4 nuoren urasuunnittelutaitojen vahvistaminen ei n\u00e4kynyt Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4. Toinen tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiakasta oli \u201dpoluttaminen\u201d, jolla viitattiin asiakkaalle sopivan polun l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6llistyminen n\u00e4htiin vahvana tavoitteena, mik\u00e4 passivoi asiakasta ja teki h\u00e4nest\u00e4 toimenpiteiden kohteen.<\/p>\n
Huomiota kannattanee suunnata my\u00f6s k\u00e4ytettyyn kieleen ja puhetapaan. Sek\u00e4 Riikosen (1992) ett\u00e4 Helanderin (2000) tutkimusten keskeinen tulos oli, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tapa puhua asiakkaan kanssa ohjaa keskustelun kulkua ja my\u00f6s asiakkaan puhetapaa: Ongelmakieli tuottaa lis\u00e4\u00e4 ongelmakielt\u00e4, ja mahdollisuus- tai kompetenssikieli lis\u00e4\u00e4 mahdollisuus- ja kompetenssikielt\u00e4. Jos t\u00e4ss\u00e4 aineistossa esiintyneet m\u00e4\u00e4rittelyt heijastavat ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden ajattelu- ja puhetapaa my\u00f6s asiakasty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, on asiaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 tarkemmin huomiota esimerkiksi uraohjauksen valmennus- ja koulutusprosesseissa.<\/p>\n<\/a>Artikkelin kirjoittajat Jaakko Helander, P\u00e4ivi Pukkila ja Taru Lilja.<\/figcaption><\/figure>\n
Aineiston\u00e4yte<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n\nEsiintyvyys<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/thead>\n\n\nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Ongelmanratkaisu<\/td>\n — tavoitteena on auttaa asiakasta p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n alkuun tai etenem\u00e4\u00e4n ty\u00f6urallaan suunnitelmallisesti.<\/td>\n 20<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Vuorovaikutus ja kohtaaminen<\/td>\n Uraohjaus tarkoittaa minulle ihmisen kohtaamista, kuuntelemista, kannustamista, kunnioittamista ja oikeiden kysymysten esitt\u00e4mist\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen<\/td>\n — Nuoren itsetunnon vahvistaminen ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4. Saada nuori pohtimaan omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan.<\/td>\n 16<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Uraohjaus on ennen kaikkea nuoren tulevaisuuteen liittyvien ajatusten ja toiveiden kysymist\u00e4, kuuntelemista ja huomioiden tekemist\u00e4 kuullusta.<\/td>\n 24<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Mietit\u00e4\u00e4n asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tavoitteita, mihin asiakas mahdollisesti haluaa joskus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sijoittua ja miten sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Mietti\u00e4 yhdess\u00e4 opiskeluvaihtoehtoja, opiskelumuotoja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Asiakkaan avustamista ty\u00f6nhaussa, ty\u00f6paikkailmoitusten hakemista, uravaihtoehtojen kartoittamista, ty\u00f6nhakuasiakirjojen teossa opastamista, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksissa avustamista jne.<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/td>\n Uraohjaus ei ole valmiiden vastausten ja ratkaisujen antamista, vaan yhdess\u00e4 pohtimista ja tiedon etsimist\u00e4.<\/td>\n 27<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana<\/td>\n — L\u00e4ht\u00f6kohtana ty\u00f6skentelyss\u00e4 ovat siis asiakkaan omat tavoitteet ja toiveet. — on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei ty\u00f6skentelyss\u00e4 tarjota asiakkaalle liian valmiita ratkaisuja, vaan ty\u00f6stett\u00e4vien asioiden annetaan tulla asiakkailta itselt\u00e4\u00e4n.<\/td>\n 17<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas tekojen kohteena<\/td>\n Ohjaamista ty\u00f6h\u00f6n tai koulutukseen tai poluttamiseen<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Mahdollisuuskieli<\/td>\n Uraohjauksessa minua vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien n\u00e4k\u00f6kulma; fokuksena on asiakkaan vahvuudet ja kiinnostukset —<\/td>\n 28<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Neutraalikieli<\/td>\n Uraohjaus on ty\u00f6t\u00e4 tai koulutusta miettiv\u00e4n nuoren kanssa keskustelemista —<\/td>\n 13<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Ongelmakieli<\/td>\n — tarjoan samalla turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tuoda esille ongelmia, joihin nuori tarvitsee apua.<\/td>\n 8<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Yhdistelm\u00e4kieli<\/td>\n Ohjattavan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s luottaa ohjaajaan niin, ett\u00e4 uskaltaa kertoa esim. mahdollisista haasteista, jotka voivat olla esteen\u00e4 tai hidasteena suunnitelmien etenemiselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s avoimuus asioita ja vaihtoehtoja kohtaan.<\/td>\n 5<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\nTaulukko 1. Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksi\u00e4 uraohjauksesta.<\/h4>\n
Avaa taulukko pdf-muodossa: Taulukko1-helanderliljapukkila2019<\/a><\/p>\nUraohjauksen tavoite -yl\u00e4kategoria muodostui Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuvatessa uraohjausta sen tavoitteen kautta. K\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta vaihtelivat muodostaen kolme alakategoriaa: ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja kohtaaminen sek\u00e4 itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 alakategoriat esiintyiv\u00e4t aineistossa verrattain tasaisesti (ks. Taulukko 1).<\/p>\n
Ongelmanratkaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa uraohjauksen tavoitteena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uran valinta, oman uran l\u00f6yt\u00e4minen tai oikealle uralle ohjaaminen. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa asiakkaan oman osaamisen tunnistamista ja vahvistamista uraohjauksen tavoitteena. Vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteena korostaa asiakkaan arvostamista, kuuntelua ja kunnioitusta ohjaustilanteessa.<\/p>\n
Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta l\u00e4hestyv\u00e4t perinteisi\u00e4 ohjauksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joissa painottuvat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 riippuen vuorovaikutuksellisuus ja dialogi sek\u00e4 ongelmanratkaisun ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4misen v\u00e4linen ulottuvuus (Onnismaa 2007, 7, Vehvil\u00e4inen 2014, 12). Uraohjauksen teorioista useimmat tunnistavat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen olennaiseksi osaksi ohjaustilannetta (Amundson ym. 2014, 42). Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti, jopa uraohjauksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena. My\u00f6s k\u00e4sitys uraohjauksesta ongelmanratkaisuna el\u00e4\u00e4 tulosten mukaan Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ajatus oikealle uralle ohjaamisesta ja uran valinnasta pohjautuu perinteisiin ammatinvalinnan teorioihin (Amundson ym. 2014, 11- 17, 27 \u2013 28, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40, Vehvil\u00e4inen 2001, 28). Uraohjauksen teoriat ovat sittemmin laventuneet kuvaamaan ohjausta ongelmanratkaisun sijaan el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun prosessina, jolloin itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen on tullut yh\u00e4 vahvemmin uraohjauksen tavoitteeksi (Amundson ym. 2014, 19 \u2013 22, Peavy 2010, 2, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40).<\/p>\n
Kirjallisuudessa uraohjauksen tavoitteena pidet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s asiakkaiden omien urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 (Amundson ym. 2014, 7; Sultana, 2013, 82). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma ei noussut esiin Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksesta.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuus -yl\u00e4kategoria kuvaa sit\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4, jolla ty\u00f6ntekij\u00e4 ja asiakas suunnittelevat asiakkaan tulevaisuutta. Selv\u00e4sti eniten esiintyi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluun viittavia ilmaisuja (24), toiseksi eniten lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin huomioivia ilmaisuja (18) ja v\u00e4hiten lyhyen aikav\u00e4lin suunnitteluun viittaavia ilmaisuja (10).<\/p>\n
Aikaulottuvuus kytkeytyy yleisesti ura- ja ohjausteoreettisiin taustaoletuksiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 ohjaaviin \u2013 osin tiedostamattomiin \u2013 arvoihin, asenteisiin ja periaatteisiin. Ohjauksen teorioiden laajasta kehityskaaresta voidaan n\u00e4hd\u00e4 trendi, jossa ohjauksen aikaulottuvuus siirtyy menneisyyden, nykyhetken ja l\u00e4hitulevaisuuden ty\u00f6st\u00e4misest\u00e4 kohti pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita ja suunnittelua. Perinteiset ohjauksen teoriat painottavat vahvemmin menneisyyden ja nykyhetken tutkimista sek\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelua. Teorioiden kehittyess\u00e4 my\u00f6s ohjauksen aikaulottuvuuden painopiste on muuttunut kohti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelun ja tavoitteiden merkityksen korostamista. (Amundson ym. 2014, 11\u201326; Vanhalakka-Ruoho, 2015, 39\u201354.) Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksen aikaulottuvuudesta oli mukana my\u00f6s yhdistelm\u00e4, jossa huomioitiin sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu.<\/p>\n
Asiakkaan rooli -yl\u00e4kategoria kuvaa nimens\u00e4 mukaisesti asiakkaan roolia ohjaustilanteessa. Asiakkaan rooli j\u00e4sentyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden vastauksissa kolmeen alakategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4, asiakas p\u00e4\u00e4toimijana ja asiakas tekojen kohteena. Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria rakentui n\u00e4kemyksist\u00e4, joissa uraohjauksessa korostetaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja pohtimista (27 ilmausta). T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuuluvissa vastauksissa painotettiin luottamusta, kohtaamista, keskustelua ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana -alakategoria puolestaan tarkoittaa nuoren aktiivisen roolin huomioimista ohjaustilanteessa: vastauksissa kuvattiin, ett\u00e4 ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 on tukea nuorta oivaltamaan itse (17 ilmausta). My\u00f6s ohjauksen suunnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen odotettiin tulevan nuorelta itselt\u00e4\u00e4n. Asiakas tekojen kohteena -alakategoria tarkoittaa l\u00e4hestymistapaa, jossa asiakas on tiedon vastaanottajana tai motivoinnin kohteena (10 ilmausta).<\/p>\n
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa asiakkaan roolin on n\u00e4hty rakentuvan osallisuudesta palveluun. Ilmi\u00f6n\u00e4 asiakasosallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy moninaisena eik\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ole. Usein siihen liitet\u00e4\u00e4n kuitenkin sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa yhteis\u00f6n tai palvelun toimintaan ett\u00e4 kokemuksellisuus eli omakohtainen tunne osallisuudesta (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016, 590). Osallisuuden asteen voidaan n\u00e4hd\u00e4 vaihtelevan t\u00e4ydest\u00e4 osattomuudesta t\u00e4yteen osallisuuteen: osattomalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muiden tekemiin suunnitelmiin, osallinen on mukana p\u00e4\u00e4asiallisena toimijana (esim. Horelli 1994). V\u00e4liin mahtuu eri asteista osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista. (Arnstein 1969, Hart ym. 1997, Horelli 1994, Gretschel 2002). Asiakkaan rooli n\u00e4ytt\u00e4ytyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asteittaisina osallisuuden mahdollisuuksina: asiakas tekojen kohteena ilmensi heikompaa osallisuutta kuin asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria, kun taas asiakas p\u00e4\u00e4toimijana kuvasi osallisuusteorioiden tarkoittamaa t\u00e4ysivaltaista osallisuutta ja toimijuutta.<\/p>\n
Eniten esiintyneen alakategorian, asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 (27), voi ajatella l\u00e4hentyv\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 jaetusta asiantuntijuudesta ja heijastelevan ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasroolien muutosta. Perinteisesti ajatellaan, ett\u00e4 monialaisissa palveluissa on siirrytty asiantuntija- tai j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisyydest\u00e4 ty\u00f6tapaan, jossa eri ammattilaisten osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaiseksi tietotaidoksi ja asiakkaan osallisuus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti keski\u00f6ss\u00e4 (Kenny 2002, Lockhart-Wood 2000).<\/p>\n
K\u00e4sityksen jaetusta asiantuntijuudesta voi n\u00e4hd\u00e4 pohjautuvan dialogisuuteen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n yhteisasiantuntijuuteen monialaisessa asiakas- tai verkostoty\u00f6ss\u00e4 (Seikkula & Arnkil 2005). Dialogisuus kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion ihmisten v\u00e4liseen kohtaamiseen, pois ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasrooleista, jotka heijastelevat asiantuntija- tai asiakaskeskeisi\u00e4 valta-asetelmia (M\u00f6nkk\u00f6nen 2002). Dialoginen vuorovaikutus monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eroaa perinteisest\u00e4 asiantuntijakeskeisest\u00e4 vuorovaikutuksesta siten, ett\u00e4 asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4(t) muodostavat tasavertaisessa dialogissa uutta yhteist\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan asiasta (Lyhty & Nietola 2015, 142\u2013145, 152). Asiantuntijakeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa taas asiantuntija eli palvelun ty\u00f6ntekij\u00e4 johtaa keskustelua, ja asiakaskeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa keskustelun \u201dvalta\u201d on asiakkaalla. Kaikki n\u00e4m\u00e4 valta-asetelmat ja vuorovaikutuksen muodot nousivat esiin ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asiakkaan roolista.<\/p>\n
Ohjauksen kieli -yl\u00e4kategoria<\/h3>\n
Aineiston nelj\u00e4s p\u00e4\u00e4kategoria, ohjauksen kieli, viittaa tapaan, jolla tutkimukseen osallistuneet Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00e4t kirjoittivat uraohjauksesta. Ensimm\u00e4inen alakategoria, mahdollisuuskieli, sis\u00e4lsi asiakkaan mahdollisuuksia, kykyj\u00e4, taitoja, voimavaroja ja tulevaisuussuuntautuneita ilmaisuja (28 ilmausta). Toinen alakategoria, neutraalikieli, taas viittaa kuvailevaan \u201dasioiden hoitaminen\u201d -puhetapaan (13 ilmausta). Kolmas alakategoria, ongelmakieli, sis\u00e4lsi asiakkaan ongelmaan, ongelmanratkaisuun, vaikeuksiin ja hankaluuksiin viittavia ilmaisuja (8 ilmausta). Siihen lukeutui my\u00f6s \u201deteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4seminen\u201d tai halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joissa oli implisiittisesti mukana ongelma-ajattelua. Nelj\u00e4nneksi alakategoriaksi muodostui yhdistelm\u00e4kieli, jolloin samassa uraohjauksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 saattoi olla otteita kahdesta tai kolmesta muusta kategoriasta (5 ilmausta).<\/p>\n
Arjessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 kielen ja todellisuuden suhde n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti ongelmattomana viittaussuhteena. Kielen katsotaan yksinkertaisimmillaan kuvastavan todellisuutta sellaisena, kuin se havaintojen kautta n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n piiriss\u00e4 on kuitenkin siirrytty vastaavuusteoreettisesta ajattelusta kohti sosiaalista konstruktionismia. T\u00e4ll\u00f6in kielellinen kommunikaatio ei ole koskaan neutraalia; jopa kaikkien yksinkertaisimmat kuvaukset ja ilmaukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t esioletuksia tai kulttuurisia sitoumuksia. (Gergen 1992, Gidden 1979, Harr\u00e9 1981.)<\/p>\n
Riikonen (1992) ja Helander (2000) ovat tutkineet puheen ohjaavaa vaikutusta auttamisty\u00f6n ja ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Tietynlaiset ongelmanj\u00e4sennykset ja ongelmia koskevat keskusteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli kieli tukevat asiakkaan omaa osaamista ja toimintaa. T\u00e4llaiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n he viittaavat kompetenssikielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. Monet koskettavat ajattelu- ja puhetavat taas vaikuttavat p\u00e4invastaisella tavalla ja niihin viitataan ongelmakielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. (Riikonen 1992, 30\u201337, Helander 2000, 8\u20139.) J\u00e4sennys on samansuuntainen t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen alakategorioiden kanssa.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
Tutkimuksessa analysoimme, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamoissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 eri alojen ammattilaisilla on uraohjauksesta ja miten n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Ohjaamoissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 uraohjausty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4huomio on, ett\u00e4 k\u00e4sitykset uraohjauksesta kuvasivat eritasoisia ohjauksen ulottuvuuksia ja jakautuivat tasaisesti eri alakategorioihin.<\/p>\n
Uraohjauksen tavoitteen osalta her\u00e4\u00e4 kysymys, miksi ongelmanratkaisu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti uraohjauksen tavoitteena. Voidaan pohtia, johtuuko t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4n omasta taustaorganisaatiosta, sen asettamista paineista tai omasta ty\u00f6orientaatiosta. Toisaalta my\u00f6s vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteina korostuivat, mik\u00e4 johtaa kysym\u00e4\u00e4n, onko se riitt\u00e4v\u00e4 uraohjauksen p\u00e4\u00e4tavoite. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tavoitteena on merkityksellist\u00e4 nuoren uraohjauksessa ja t\u00e4m\u00e4 kuvautui aineistossa l\u00e4hes yht\u00e4 vahvasti muiden tavoitteiden rinnalla.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuudessa voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 asiakkaan tarve: Tarvitseeko h\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti neuvontaa, jolloin lyhyt aikav\u00e4li on riitt\u00e4v\u00e4? Toisaalta lyhyelle aikav\u00e4lille j\u00e4\u00e4minen voi viitata my\u00f6s tekij\u00e4n uraohjausosaamiseen; ei osata tai uskalleta kysy\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita. On merkityksellist\u00e4, ett\u00e4 ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4 osataan kuljettaa mukana molempia, sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelua. Uraohjaus on sek\u00e4 tavoitteita ett\u00e4 konkretiaa, jotka eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n
Asiakkaan roolin n\u00e4k\u00f6kulmasta korostui asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tekeminen. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 toivottuna periaatteena pidetty yhteisty\u00f6kumppanuus saattaa samalla est\u00e4\u00e4 asiakkaan toimijuuden ja t\u00e4ysivaltaisen osallisuuden toteutumisen, joita aineistossa esiintyi niukemmin. T\u00e4m\u00e4 saattaa heijastua my\u00f6s siihen, ett\u00e4 nuoren urasuunnittelutaitojen vahvistaminen ei n\u00e4kynyt Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4. Toinen tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiakasta oli \u201dpoluttaminen\u201d, jolla viitattiin asiakkaalle sopivan polun l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6llistyminen n\u00e4htiin vahvana tavoitteena, mik\u00e4 passivoi asiakasta ja teki h\u00e4nest\u00e4 toimenpiteiden kohteen.<\/p>\n
Huomiota kannattanee suunnata my\u00f6s k\u00e4ytettyyn kieleen ja puhetapaan. Sek\u00e4 Riikosen (1992) ett\u00e4 Helanderin (2000) tutkimusten keskeinen tulos oli, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tapa puhua asiakkaan kanssa ohjaa keskustelun kulkua ja my\u00f6s asiakkaan puhetapaa: Ongelmakieli tuottaa lis\u00e4\u00e4 ongelmakielt\u00e4, ja mahdollisuus- tai kompetenssikieli lis\u00e4\u00e4 mahdollisuus- ja kompetenssikielt\u00e4. Jos t\u00e4ss\u00e4 aineistossa esiintyneet m\u00e4\u00e4rittelyt heijastavat ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden ajattelu- ja puhetapaa my\u00f6s asiakasty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, on asiaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 tarkemmin huomiota esimerkiksi uraohjauksen valmennus- ja koulutusprosesseissa.<\/p>\n<\/a>Artikkelin kirjoittajat Jaakko Helander, P\u00e4ivi Pukkila ja Taru Lilja.<\/figcaption><\/figure>\n
Esiintyvyys<\/strong><\/h3>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/thead>\n\n\nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Ongelmanratkaisu<\/td>\n — tavoitteena on auttaa asiakasta p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n alkuun tai etenem\u00e4\u00e4n ty\u00f6urallaan suunnitelmallisesti.<\/td>\n 20<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Vuorovaikutus ja kohtaaminen<\/td>\n Uraohjaus tarkoittaa minulle ihmisen kohtaamista, kuuntelemista, kannustamista, kunnioittamista ja oikeiden kysymysten esitt\u00e4mist\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen tavoite<\/td>\n Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen<\/td>\n — Nuoren itsetunnon vahvistaminen ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4. Saada nuori pohtimaan omaa tilannettaan ja tulevaisuuttaan.<\/td>\n 16<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Uraohjaus on ennen kaikkea nuoren tulevaisuuteen liittyvien ajatusten ja toiveiden kysymist\u00e4, kuuntelemista ja huomioiden tekemist\u00e4 kuullusta.<\/td>\n 24<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Mietit\u00e4\u00e4n asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tavoitteita, mihin asiakas mahdollisesti haluaa joskus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sijoittua ja miten sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Mietti\u00e4 yhdess\u00e4 opiskeluvaihtoehtoja, opiskelumuotoja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/td>\n 18<\/td>\n<\/tr>\n \nUraohjauksen aikaulottuvuus<\/td>\n Lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelu<\/td>\n Asiakkaan avustamista ty\u00f6nhaussa, ty\u00f6paikkailmoitusten hakemista, uravaihtoehtojen kartoittamista, ty\u00f6nhakuasiakirjojen teossa opastamista, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksissa avustamista jne.<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/td>\n Uraohjaus ei ole valmiiden vastausten ja ratkaisujen antamista, vaan yhdess\u00e4 pohtimista ja tiedon etsimist\u00e4.<\/td>\n 27<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana<\/td>\n — L\u00e4ht\u00f6kohtana ty\u00f6skentelyss\u00e4 ovat siis asiakkaan omat tavoitteet ja toiveet. — on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei ty\u00f6skentelyss\u00e4 tarjota asiakkaalle liian valmiita ratkaisuja, vaan ty\u00f6stett\u00e4vien asioiden annetaan tulla asiakkailta itselt\u00e4\u00e4n.<\/td>\n 17<\/td>\n<\/tr>\n \nAsiakkaan rooli<\/td>\n Asiakas tekojen kohteena<\/td>\n Ohjaamista ty\u00f6h\u00f6n tai koulutukseen tai poluttamiseen<\/td>\n 10<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Mahdollisuuskieli<\/td>\n Uraohjauksessa minua vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollisuuksien n\u00e4k\u00f6kulma; fokuksena on asiakkaan vahvuudet ja kiinnostukset —<\/td>\n 28<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Neutraalikieli<\/td>\n Uraohjaus on ty\u00f6t\u00e4 tai koulutusta miettiv\u00e4n nuoren kanssa keskustelemista —<\/td>\n 13<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Ongelmakieli<\/td>\n — tarjoan samalla turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6n tuoda esille ongelmia, joihin nuori tarvitsee apua.<\/td>\n 8<\/td>\n<\/tr>\n \nOhjauksen kieli<\/td>\n Yhdistelm\u00e4kieli<\/td>\n Ohjattavan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s luottaa ohjaajaan niin, ett\u00e4 uskaltaa kertoa esim. mahdollisista haasteista, jotka voivat olla esteen\u00e4 tai hidasteena suunnitelmien etenemiselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s avoimuus asioita ja vaihtoehtoja kohtaan.<\/td>\n 5<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\nTaulukko 1. Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksi\u00e4 uraohjauksesta.<\/h4>\n
Avaa taulukko pdf-muodossa: Taulukko1-helanderliljapukkila2019<\/a><\/p>\nUraohjauksen tavoite -yl\u00e4kategoria muodostui Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuvatessa uraohjausta sen tavoitteen kautta. K\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta vaihtelivat muodostaen kolme alakategoriaa: ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja kohtaaminen sek\u00e4 itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 alakategoriat esiintyiv\u00e4t aineistossa verrattain tasaisesti (ks. Taulukko 1).<\/p>\n
Ongelmanratkaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa uraohjauksen tavoitteena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uran valinta, oman uran l\u00f6yt\u00e4minen tai oikealle uralle ohjaaminen. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa asiakkaan oman osaamisen tunnistamista ja vahvistamista uraohjauksen tavoitteena. Vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteena korostaa asiakkaan arvostamista, kuuntelua ja kunnioitusta ohjaustilanteessa.<\/p>\n
Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta l\u00e4hestyv\u00e4t perinteisi\u00e4 ohjauksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joissa painottuvat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 riippuen vuorovaikutuksellisuus ja dialogi sek\u00e4 ongelmanratkaisun ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4misen v\u00e4linen ulottuvuus (Onnismaa 2007, 7, Vehvil\u00e4inen 2014, 12). Uraohjauksen teorioista useimmat tunnistavat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen olennaiseksi osaksi ohjaustilannetta (Amundson ym. 2014, 42). Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti, jopa uraohjauksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena. My\u00f6s k\u00e4sitys uraohjauksesta ongelmanratkaisuna el\u00e4\u00e4 tulosten mukaan Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Ajatus oikealle uralle ohjaamisesta ja uran valinnasta pohjautuu perinteisiin ammatinvalinnan teorioihin (Amundson ym. 2014, 11- 17, 27 \u2013 28, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40, Vehvil\u00e4inen 2001, 28). Uraohjauksen teoriat ovat sittemmin laventuneet kuvaamaan ohjausta ongelmanratkaisun sijaan el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun prosessina, jolloin itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen on tullut yh\u00e4 vahvemmin uraohjauksen tavoitteeksi (Amundson ym. 2014, 19 \u2013 22, Peavy 2010, 2, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40).<\/p>\n
Kirjallisuudessa uraohjauksen tavoitteena pidet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s asiakkaiden omien urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 (Amundson ym. 2014, 7; Sultana, 2013, 82). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma ei noussut esiin Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksesta.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuus -yl\u00e4kategoria kuvaa sit\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4, jolla ty\u00f6ntekij\u00e4 ja asiakas suunnittelevat asiakkaan tulevaisuutta. Selv\u00e4sti eniten esiintyi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluun viittavia ilmaisuja (24), toiseksi eniten lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin huomioivia ilmaisuja (18) ja v\u00e4hiten lyhyen aikav\u00e4lin suunnitteluun viittaavia ilmaisuja (10).<\/p>\n
Aikaulottuvuus kytkeytyy yleisesti ura- ja ohjausteoreettisiin taustaoletuksiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 ohjaaviin \u2013 osin tiedostamattomiin \u2013 arvoihin, asenteisiin ja periaatteisiin. Ohjauksen teorioiden laajasta kehityskaaresta voidaan n\u00e4hd\u00e4 trendi, jossa ohjauksen aikaulottuvuus siirtyy menneisyyden, nykyhetken ja l\u00e4hitulevaisuuden ty\u00f6st\u00e4misest\u00e4 kohti pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita ja suunnittelua. Perinteiset ohjauksen teoriat painottavat vahvemmin menneisyyden ja nykyhetken tutkimista sek\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelua. Teorioiden kehittyess\u00e4 my\u00f6s ohjauksen aikaulottuvuuden painopiste on muuttunut kohti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelun ja tavoitteiden merkityksen korostamista. (Amundson ym. 2014, 11\u201326; Vanhalakka-Ruoho, 2015, 39\u201354.) Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksen aikaulottuvuudesta oli mukana my\u00f6s yhdistelm\u00e4, jossa huomioitiin sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu.<\/p>\n
Asiakkaan rooli -yl\u00e4kategoria kuvaa nimens\u00e4 mukaisesti asiakkaan roolia ohjaustilanteessa. Asiakkaan rooli j\u00e4sentyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden vastauksissa kolmeen alakategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4, asiakas p\u00e4\u00e4toimijana ja asiakas tekojen kohteena. Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria rakentui n\u00e4kemyksist\u00e4, joissa uraohjauksessa korostetaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja pohtimista (27 ilmausta). T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuuluvissa vastauksissa painotettiin luottamusta, kohtaamista, keskustelua ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana -alakategoria puolestaan tarkoittaa nuoren aktiivisen roolin huomioimista ohjaustilanteessa: vastauksissa kuvattiin, ett\u00e4 ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 on tukea nuorta oivaltamaan itse (17 ilmausta). My\u00f6s ohjauksen suunnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen odotettiin tulevan nuorelta itselt\u00e4\u00e4n. Asiakas tekojen kohteena -alakategoria tarkoittaa l\u00e4hestymistapaa, jossa asiakas on tiedon vastaanottajana tai motivoinnin kohteena (10 ilmausta).<\/p>\n
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa asiakkaan roolin on n\u00e4hty rakentuvan osallisuudesta palveluun. Ilmi\u00f6n\u00e4 asiakasosallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy moninaisena eik\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ole. Usein siihen liitet\u00e4\u00e4n kuitenkin sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa yhteis\u00f6n tai palvelun toimintaan ett\u00e4 kokemuksellisuus eli omakohtainen tunne osallisuudesta (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016, 590). Osallisuuden asteen voidaan n\u00e4hd\u00e4 vaihtelevan t\u00e4ydest\u00e4 osattomuudesta t\u00e4yteen osallisuuteen: osattomalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muiden tekemiin suunnitelmiin, osallinen on mukana p\u00e4\u00e4asiallisena toimijana (esim. Horelli 1994). V\u00e4liin mahtuu eri asteista osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista. (Arnstein 1969, Hart ym. 1997, Horelli 1994, Gretschel 2002). Asiakkaan rooli n\u00e4ytt\u00e4ytyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asteittaisina osallisuuden mahdollisuuksina: asiakas tekojen kohteena ilmensi heikompaa osallisuutta kuin asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria, kun taas asiakas p\u00e4\u00e4toimijana kuvasi osallisuusteorioiden tarkoittamaa t\u00e4ysivaltaista osallisuutta ja toimijuutta.<\/p>\n
Eniten esiintyneen alakategorian, asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 (27), voi ajatella l\u00e4hentyv\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 jaetusta asiantuntijuudesta ja heijastelevan ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasroolien muutosta. Perinteisesti ajatellaan, ett\u00e4 monialaisissa palveluissa on siirrytty asiantuntija- tai j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisyydest\u00e4 ty\u00f6tapaan, jossa eri ammattilaisten osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaiseksi tietotaidoksi ja asiakkaan osallisuus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti keski\u00f6ss\u00e4 (Kenny 2002, Lockhart-Wood 2000).<\/p>\n
K\u00e4sityksen jaetusta asiantuntijuudesta voi n\u00e4hd\u00e4 pohjautuvan dialogisuuteen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n yhteisasiantuntijuuteen monialaisessa asiakas- tai verkostoty\u00f6ss\u00e4 (Seikkula & Arnkil 2005). Dialogisuus kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion ihmisten v\u00e4liseen kohtaamiseen, pois ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasrooleista, jotka heijastelevat asiantuntija- tai asiakaskeskeisi\u00e4 valta-asetelmia (M\u00f6nkk\u00f6nen 2002). Dialoginen vuorovaikutus monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eroaa perinteisest\u00e4 asiantuntijakeskeisest\u00e4 vuorovaikutuksesta siten, ett\u00e4 asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4(t) muodostavat tasavertaisessa dialogissa uutta yhteist\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan asiasta (Lyhty & Nietola 2015, 142\u2013145, 152). Asiantuntijakeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa taas asiantuntija eli palvelun ty\u00f6ntekij\u00e4 johtaa keskustelua, ja asiakaskeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa keskustelun \u201dvalta\u201d on asiakkaalla. Kaikki n\u00e4m\u00e4 valta-asetelmat ja vuorovaikutuksen muodot nousivat esiin ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asiakkaan roolista.<\/p>\n
Ohjauksen kieli -yl\u00e4kategoria<\/h3>\n
Aineiston nelj\u00e4s p\u00e4\u00e4kategoria, ohjauksen kieli, viittaa tapaan, jolla tutkimukseen osallistuneet Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00e4t kirjoittivat uraohjauksesta. Ensimm\u00e4inen alakategoria, mahdollisuuskieli, sis\u00e4lsi asiakkaan mahdollisuuksia, kykyj\u00e4, taitoja, voimavaroja ja tulevaisuussuuntautuneita ilmaisuja (28 ilmausta). Toinen alakategoria, neutraalikieli, taas viittaa kuvailevaan \u201dasioiden hoitaminen\u201d -puhetapaan (13 ilmausta). Kolmas alakategoria, ongelmakieli, sis\u00e4lsi asiakkaan ongelmaan, ongelmanratkaisuun, vaikeuksiin ja hankaluuksiin viittavia ilmaisuja (8 ilmausta). Siihen lukeutui my\u00f6s \u201deteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4seminen\u201d tai halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joissa oli implisiittisesti mukana ongelma-ajattelua. Nelj\u00e4nneksi alakategoriaksi muodostui yhdistelm\u00e4kieli, jolloin samassa uraohjauksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 saattoi olla otteita kahdesta tai kolmesta muusta kategoriasta (5 ilmausta).<\/p>\n
Arjessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 kielen ja todellisuuden suhde n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti ongelmattomana viittaussuhteena. Kielen katsotaan yksinkertaisimmillaan kuvastavan todellisuutta sellaisena, kuin se havaintojen kautta n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n piiriss\u00e4 on kuitenkin siirrytty vastaavuusteoreettisesta ajattelusta kohti sosiaalista konstruktionismia. T\u00e4ll\u00f6in kielellinen kommunikaatio ei ole koskaan neutraalia; jopa kaikkien yksinkertaisimmat kuvaukset ja ilmaukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t esioletuksia tai kulttuurisia sitoumuksia. (Gergen 1992, Gidden 1979, Harr\u00e9 1981.)<\/p>\n
Riikonen (1992) ja Helander (2000) ovat tutkineet puheen ohjaavaa vaikutusta auttamisty\u00f6n ja ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Tietynlaiset ongelmanj\u00e4sennykset ja ongelmia koskevat keskusteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli kieli tukevat asiakkaan omaa osaamista ja toimintaa. T\u00e4llaiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n he viittaavat kompetenssikielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. Monet koskettavat ajattelu- ja puhetavat taas vaikuttavat p\u00e4invastaisella tavalla ja niihin viitataan ongelmakielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. (Riikonen 1992, 30\u201337, Helander 2000, 8\u20139.) J\u00e4sennys on samansuuntainen t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen alakategorioiden kanssa.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
Tutkimuksessa analysoimme, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamoissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 eri alojen ammattilaisilla on uraohjauksesta ja miten n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Ohjaamoissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 uraohjausty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4huomio on, ett\u00e4 k\u00e4sitykset uraohjauksesta kuvasivat eritasoisia ohjauksen ulottuvuuksia ja jakautuivat tasaisesti eri alakategorioihin.<\/p>\n
Uraohjauksen tavoitteen osalta her\u00e4\u00e4 kysymys, miksi ongelmanratkaisu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti uraohjauksen tavoitteena. Voidaan pohtia, johtuuko t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4n omasta taustaorganisaatiosta, sen asettamista paineista tai omasta ty\u00f6orientaatiosta. Toisaalta my\u00f6s vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteina korostuivat, mik\u00e4 johtaa kysym\u00e4\u00e4n, onko se riitt\u00e4v\u00e4 uraohjauksen p\u00e4\u00e4tavoite. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tavoitteena on merkityksellist\u00e4 nuoren uraohjauksessa ja t\u00e4m\u00e4 kuvautui aineistossa l\u00e4hes yht\u00e4 vahvasti muiden tavoitteiden rinnalla.<\/p>\n
Uraohjauksen aikaulottuvuudessa voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 asiakkaan tarve: Tarvitseeko h\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti neuvontaa, jolloin lyhyt aikav\u00e4li on riitt\u00e4v\u00e4? Toisaalta lyhyelle aikav\u00e4lille j\u00e4\u00e4minen voi viitata my\u00f6s tekij\u00e4n uraohjausosaamiseen; ei osata tai uskalleta kysy\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita. On merkityksellist\u00e4, ett\u00e4 ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4 osataan kuljettaa mukana molempia, sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelua. Uraohjaus on sek\u00e4 tavoitteita ett\u00e4 konkretiaa, jotka eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n
Asiakkaan roolin n\u00e4k\u00f6kulmasta korostui asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tekeminen. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 toivottuna periaatteena pidetty yhteisty\u00f6kumppanuus saattaa samalla est\u00e4\u00e4 asiakkaan toimijuuden ja t\u00e4ysivaltaisen osallisuuden toteutumisen, joita aineistossa esiintyi niukemmin. T\u00e4m\u00e4 saattaa heijastua my\u00f6s siihen, ett\u00e4 nuoren urasuunnittelutaitojen vahvistaminen ei n\u00e4kynyt Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4. Toinen tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiakasta oli \u201dpoluttaminen\u201d, jolla viitattiin asiakkaalle sopivan polun l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6llistyminen n\u00e4htiin vahvana tavoitteena, mik\u00e4 passivoi asiakasta ja teki h\u00e4nest\u00e4 toimenpiteiden kohteen.<\/p>\n
Huomiota kannattanee suunnata my\u00f6s k\u00e4ytettyyn kieleen ja puhetapaan. Sek\u00e4 Riikosen (1992) ett\u00e4 Helanderin (2000) tutkimusten keskeinen tulos oli, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tapa puhua asiakkaan kanssa ohjaa keskustelun kulkua ja my\u00f6s asiakkaan puhetapaa: Ongelmakieli tuottaa lis\u00e4\u00e4 ongelmakielt\u00e4, ja mahdollisuus- tai kompetenssikieli lis\u00e4\u00e4 mahdollisuus- ja kompetenssikielt\u00e4. Jos t\u00e4ss\u00e4 aineistossa esiintyneet m\u00e4\u00e4rittelyt heijastavat ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden ajattelu- ja puhetapaa my\u00f6s asiakasty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, on asiaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 tarkemmin huomiota esimerkiksi uraohjauksen valmennus- ja koulutusprosesseissa.<\/p>\n<\/a>Artikkelin kirjoittajat Jaakko Helander, P\u00e4ivi Pukkila ja Taru Lilja.<\/figcaption><\/figure>\n
Taulukko 1. Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksi\u00e4 uraohjauksesta.<\/h4>\n
Avaa taulukko pdf-muodossa: Taulukko1-helanderliljapukkila2019<\/a><\/p>\n Uraohjauksen tavoite -yl\u00e4kategoria muodostui Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuvatessa uraohjausta sen tavoitteen kautta. K\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta vaihtelivat muodostaen kolme alakategoriaa: ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja kohtaaminen sek\u00e4 itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen. N\u00e4m\u00e4 alakategoriat esiintyiv\u00e4t aineistossa verrattain tasaisesti (ks. Taulukko 1).<\/p>\n Ongelmanratkaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa uraohjauksen tavoitteena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uran valinta, oman uran l\u00f6yt\u00e4minen tai oikealle uralle ohjaaminen. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tarkoittaa asiakkaan oman osaamisen tunnistamista ja vahvistamista uraohjauksen tavoitteena. Vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteena korostaa asiakkaan arvostamista, kuuntelua ja kunnioitusta ohjaustilanteessa.<\/p>\n Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sitykset uraohjauksen tavoitteesta l\u00e4hestyv\u00e4t perinteisi\u00e4 ohjauksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joissa painottuvat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 riippuen vuorovaikutuksellisuus ja dialogi sek\u00e4 ongelmanratkaisun ja itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4misen v\u00e4linen ulottuvuus (Onnismaa 2007, 7, Vehvil\u00e4inen 2014, 12). Uraohjauksen teorioista useimmat tunnistavat vuorovaikutuksen ja kohtaamisen olennaiseksi osaksi ohjaustilannetta (Amundson ym. 2014, 42). Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti, jopa uraohjauksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena. My\u00f6s k\u00e4sitys uraohjauksesta ongelmanratkaisuna el\u00e4\u00e4 tulosten mukaan Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Ajatus oikealle uralle ohjaamisesta ja uran valinnasta pohjautuu perinteisiin ammatinvalinnan teorioihin (Amundson ym. 2014, 11- 17, 27 \u2013 28, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40, Vehvil\u00e4inen 2001, 28). Uraohjauksen teoriat ovat sittemmin laventuneet kuvaamaan ohjausta ongelmanratkaisun sijaan el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun prosessina, jolloin itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen on tullut yh\u00e4 vahvemmin uraohjauksen tavoitteeksi (Amundson ym. 2014, 19 \u2013 22, Peavy 2010, 2, Vanhalakka-Ruoho 2015, 40).<\/p>\n Kirjallisuudessa uraohjauksen tavoitteena pidet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s asiakkaiden omien urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 (Amundson ym. 2014, 7; Sultana, 2013, 82). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma ei noussut esiin Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksesta.<\/p>\n Uraohjauksen aikaulottuvuus -yl\u00e4kategoria kuvaa sit\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4, jolla ty\u00f6ntekij\u00e4 ja asiakas suunnittelevat asiakkaan tulevaisuutta. Selv\u00e4sti eniten esiintyi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitteluun viittavia ilmaisuja (24), toiseksi eniten lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin huomioivia ilmaisuja (18) ja v\u00e4hiten lyhyen aikav\u00e4lin suunnitteluun viittaavia ilmaisuja (10).<\/p>\n Aikaulottuvuus kytkeytyy yleisesti ura- ja ohjausteoreettisiin taustaoletuksiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 ohjaaviin \u2013 osin tiedostamattomiin \u2013 arvoihin, asenteisiin ja periaatteisiin. Ohjauksen teorioiden laajasta kehityskaaresta voidaan n\u00e4hd\u00e4 trendi, jossa ohjauksen aikaulottuvuus siirtyy menneisyyden, nykyhetken ja l\u00e4hitulevaisuuden ty\u00f6st\u00e4misest\u00e4 kohti pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita ja suunnittelua. Perinteiset ohjauksen teoriat painottavat vahvemmin menneisyyden ja nykyhetken tutkimista sek\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin suunnittelua. Teorioiden kehittyess\u00e4 my\u00f6s ohjauksen aikaulottuvuuden painopiste on muuttunut kohti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelun ja tavoitteiden merkityksen korostamista. (Amundson ym. 2014, 11\u201326; Vanhalakka-Ruoho, 2015, 39\u201354.) Ohjaamoiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 uraohjauksen aikaulottuvuudesta oli mukana my\u00f6s yhdistelm\u00e4, jossa huomioitiin sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelu.<\/p>\n Asiakkaan rooli -yl\u00e4kategoria kuvaa nimens\u00e4 mukaisesti asiakkaan roolia ohjaustilanteessa. Asiakkaan rooli j\u00e4sentyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden vastauksissa kolmeen alakategoriaan, jotka nimettiin seuraavasti: asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4, asiakas p\u00e4\u00e4toimijana ja asiakas tekojen kohteena. Asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria rakentui n\u00e4kemyksist\u00e4, joissa uraohjauksessa korostetaan yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 ja pohtimista (27 ilmausta). T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuuluvissa vastauksissa painotettiin luottamusta, kohtaamista, keskustelua ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Asiakas p\u00e4\u00e4toimijana -alakategoria puolestaan tarkoittaa nuoren aktiivisen roolin huomioimista ohjaustilanteessa: vastauksissa kuvattiin, ett\u00e4 ohjaajan teht\u00e4v\u00e4 on tukea nuorta oivaltamaan itse (17 ilmausta). My\u00f6s ohjauksen suunnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen odotettiin tulevan nuorelta itselt\u00e4\u00e4n. Asiakas tekojen kohteena -alakategoria tarkoittaa l\u00e4hestymistapaa, jossa asiakas on tiedon vastaanottajana tai motivoinnin kohteena (10 ilmausta).<\/p>\n Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa asiakkaan roolin on n\u00e4hty rakentuvan osallisuudesta palveluun. Ilmi\u00f6n\u00e4 asiakasosallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy moninaisena eik\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 ole. Usein siihen liitet\u00e4\u00e4n kuitenkin sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa yhteis\u00f6n tai palvelun toimintaan ett\u00e4 kokemuksellisuus eli omakohtainen tunne osallisuudesta (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016, 590). Osallisuuden asteen voidaan n\u00e4hd\u00e4 vaihtelevan t\u00e4ydest\u00e4 osattomuudesta t\u00e4yteen osallisuuteen: osattomalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa muiden tekemiin suunnitelmiin, osallinen on mukana p\u00e4\u00e4asiallisena toimijana (esim. Horelli 1994). V\u00e4liin mahtuu eri asteista osallistumista, osallisuutta ja vaikuttamista. (Arnstein 1969, Hart ym. 1997, Horelli 1994, Gretschel 2002). Asiakkaan rooli n\u00e4ytt\u00e4ytyi ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asteittaisina osallisuuden mahdollisuuksina: asiakas tekojen kohteena ilmensi heikompaa osallisuutta kuin asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 -alakategoria, kun taas asiakas p\u00e4\u00e4toimijana kuvasi osallisuusteorioiden tarkoittamaa t\u00e4ysivaltaista osallisuutta ja toimijuutta.<\/p>\n Eniten esiintyneen alakategorian, asiakas yhteisty\u00f6ss\u00e4 (27), voi ajatella l\u00e4hentyv\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 jaetusta asiantuntijuudesta ja heijastelevan ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasroolien muutosta. Perinteisesti ajatellaan, ett\u00e4 monialaisissa palveluissa on siirrytty asiantuntija- tai j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisyydest\u00e4 ty\u00f6tapaan, jossa eri ammattilaisten osaaminen yhdistyy kokonaisvaltaiseksi tietotaidoksi ja asiakkaan osallisuus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti keski\u00f6ss\u00e4 (Kenny 2002, Lockhart-Wood 2000).<\/p>\n K\u00e4sityksen jaetusta asiantuntijuudesta voi n\u00e4hd\u00e4 pohjautuvan dialogisuuteen, jolla pyrit\u00e4\u00e4n yhteisasiantuntijuuteen monialaisessa asiakas- tai verkostoty\u00f6ss\u00e4 (Seikkula & Arnkil 2005). Dialogisuus kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion ihmisten v\u00e4liseen kohtaamiseen, pois ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4- ja asiakasrooleista, jotka heijastelevat asiantuntija- tai asiakaskeskeisi\u00e4 valta-asetelmia (M\u00f6nkk\u00f6nen 2002). Dialoginen vuorovaikutus monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 eroaa perinteisest\u00e4 asiantuntijakeskeisest\u00e4 vuorovaikutuksesta siten, ett\u00e4 asiakas ja ty\u00f6ntekij\u00e4(t) muodostavat tasavertaisessa dialogissa uutta yhteist\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakkaan asiasta (Lyhty & Nietola 2015, 142\u2013145, 152). Asiantuntijakeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa taas asiantuntija eli palvelun ty\u00f6ntekij\u00e4 johtaa keskustelua, ja asiakaskeskeisess\u00e4 vuorovaikutuksessa keskustelun \u201dvalta\u201d on asiakkaalla. Kaikki n\u00e4m\u00e4 valta-asetelmat ja vuorovaikutuksen muodot nousivat esiin ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4 asiakkaan roolista.<\/p>\n Aineiston nelj\u00e4s p\u00e4\u00e4kategoria, ohjauksen kieli, viittaa tapaan, jolla tutkimukseen osallistuneet Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00e4t kirjoittivat uraohjauksesta. Ensimm\u00e4inen alakategoria, mahdollisuuskieli, sis\u00e4lsi asiakkaan mahdollisuuksia, kykyj\u00e4, taitoja, voimavaroja ja tulevaisuussuuntautuneita ilmaisuja (28 ilmausta). Toinen alakategoria, neutraalikieli, taas viittaa kuvailevaan \u201dasioiden hoitaminen\u201d -puhetapaan (13 ilmausta). Kolmas alakategoria, ongelmakieli, sis\u00e4lsi asiakkaan ongelmaan, ongelmanratkaisuun, vaikeuksiin ja hankaluuksiin viittavia ilmaisuja (8 ilmausta). Siihen lukeutui my\u00f6s \u201deteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4seminen\u201d tai halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joissa oli implisiittisesti mukana ongelma-ajattelua. Nelj\u00e4nneksi alakategoriaksi muodostui yhdistelm\u00e4kieli, jolloin samassa uraohjauksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 saattoi olla otteita kahdesta tai kolmesta muusta kategoriasta (5 ilmausta).<\/p>\n Arjessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 kielen ja todellisuuden suhde n\u00e4hd\u00e4\u00e4n monesti ongelmattomana viittaussuhteena. Kielen katsotaan yksinkertaisimmillaan kuvastavan todellisuutta sellaisena, kuin se havaintojen kautta n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n piiriss\u00e4 on kuitenkin siirrytty vastaavuusteoreettisesta ajattelusta kohti sosiaalista konstruktionismia. T\u00e4ll\u00f6in kielellinen kommunikaatio ei ole koskaan neutraalia; jopa kaikkien yksinkertaisimmat kuvaukset ja ilmaukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t esioletuksia tai kulttuurisia sitoumuksia. (Gergen 1992, Gidden 1979, Harr\u00e9 1981.)<\/p>\n Riikonen (1992) ja Helander (2000) ovat tutkineet puheen ohjaavaa vaikutusta auttamisty\u00f6n ja ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Tietynlaiset ongelmanj\u00e4sennykset ja ongelmia koskevat keskusteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli kieli tukevat asiakkaan omaa osaamista ja toimintaa. T\u00e4llaiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n he viittaavat kompetenssikielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. Monet koskettavat ajattelu- ja puhetavat taas vaikuttavat p\u00e4invastaisella tavalla ja niihin viitataan ongelmakielen ja -puheen k\u00e4sitteill\u00e4. (Riikonen 1992, 30\u201337, Helander 2000, 8\u20139.) J\u00e4sennys on samansuuntainen t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen alakategorioiden kanssa.<\/p>\n Tutkimuksessa analysoimme, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 Ohjaamoissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 eri alojen ammattilaisilla on uraohjauksesta ja miten n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitykset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t Ohjaamoissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 uraohjausty\u00f6t\u00e4. P\u00e4\u00e4huomio on, ett\u00e4 k\u00e4sitykset uraohjauksesta kuvasivat eritasoisia ohjauksen ulottuvuuksia ja jakautuivat tasaisesti eri alakategorioihin.<\/p>\n Uraohjauksen tavoitteen osalta her\u00e4\u00e4 kysymys, miksi ongelmanratkaisu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti uraohjauksen tavoitteena. Voidaan pohtia, johtuuko t\u00e4m\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00e4n omasta taustaorganisaatiosta, sen asettamista paineista tai omasta ty\u00f6orientaatiosta. Toisaalta my\u00f6s vuorovaikutus ja kohtaaminen uraohjauksen tavoitteina korostuivat, mik\u00e4 johtaa kysym\u00e4\u00e4n, onko se riitt\u00e4v\u00e4 uraohjauksen p\u00e4\u00e4tavoite. Itsetuntemuksen lis\u00e4\u00e4minen tavoitteena on merkityksellist\u00e4 nuoren uraohjauksessa ja t\u00e4m\u00e4 kuvautui aineistossa l\u00e4hes yht\u00e4 vahvasti muiden tavoitteiden rinnalla.<\/p>\n Uraohjauksen aikaulottuvuudessa voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 asiakkaan tarve: Tarvitseeko h\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti neuvontaa, jolloin lyhyt aikav\u00e4li on riitt\u00e4v\u00e4? Toisaalta lyhyelle aikav\u00e4lille j\u00e4\u00e4minen voi viitata my\u00f6s tekij\u00e4n uraohjausosaamiseen; ei osata tai uskalleta kysy\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita. On merkityksellist\u00e4, ett\u00e4 ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4 osataan kuljettaa mukana molempia, sek\u00e4 lyhyen ett\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnittelua. Uraohjaus on sek\u00e4 tavoitteita ett\u00e4 konkretiaa, jotka eiv\u00e4t ole toisiaan poissulkevia l\u00e4hestymistapoja.<\/p>\n Asiakkaan roolin n\u00e4k\u00f6kulmasta korostui asiakkaan kanssa yhdess\u00e4 tekeminen. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 toivottuna periaatteena pidetty yhteisty\u00f6kumppanuus saattaa samalla est\u00e4\u00e4 asiakkaan toimijuuden ja t\u00e4ysivaltaisen osallisuuden toteutumisen, joita aineistossa esiintyi niukemmin. T\u00e4m\u00e4 saattaa heijastua my\u00f6s siihen, ett\u00e4 nuoren urasuunnittelutaitojen vahvistaminen ei n\u00e4kynyt Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksiss\u00e4. Toinen tapa l\u00e4hesty\u00e4 asiakasta oli \u201dpoluttaminen\u201d, jolla viitattiin asiakkaalle sopivan polun l\u00f6yt\u00e4miseen. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6llistyminen n\u00e4htiin vahvana tavoitteena, mik\u00e4 passivoi asiakasta ja teki h\u00e4nest\u00e4 toimenpiteiden kohteen.<\/p>\n Huomiota kannattanee suunnata my\u00f6s k\u00e4ytettyyn kieleen ja puhetapaan. Sek\u00e4 Riikosen (1992) ett\u00e4 Helanderin (2000) tutkimusten keskeinen tulos oli, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tapa puhua asiakkaan kanssa ohjaa keskustelun kulkua ja my\u00f6s asiakkaan puhetapaa: Ongelmakieli tuottaa lis\u00e4\u00e4 ongelmakielt\u00e4, ja mahdollisuus- tai kompetenssikieli lis\u00e4\u00e4 mahdollisuus- ja kompetenssikielt\u00e4. Jos t\u00e4ss\u00e4 aineistossa esiintyneet m\u00e4\u00e4rittelyt heijastavat ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden ajattelu- ja puhetapaa my\u00f6s asiakasty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, on asiaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 tarkemmin huomiota esimerkiksi uraohjauksen valmennus- ja koulutusprosesseissa.<\/p>\nOhjauksen kieli -yl\u00e4kategoria<\/h3>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
<\/a>