{"id":3090,"date":"2019-10-10T08:03:56","date_gmt":"2019-10-10T08:03:56","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3090"},"modified":"2021-12-15T09:14:14","modified_gmt":"2021-12-15T09:14:14","slug":"opinto-ohjaus-ja-uraohjaus-ohjaamoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/10\/10\/opinto-ohjaus-ja-uraohjaus-ohjaamoissa\/","title":{"rendered":"Miten opinto- ja uraohjaus asemoituvat Ohjaamoissa?"},"content":{"rendered":"

Yksi ovi, monta palvelua -teemalla Ohjaamot tarjoavat tietoa, tukea ja yksil\u00f6llist\u00e4 ohjausta koulutuksen, ty\u00f6llistymisen ja erilaisissa arkeen liittyviss\u00e4 asioissa alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta fyysisest\u00e4 Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteisty\u00f6verkostosta.<\/p>\n

Nyt tarkastelemme Ohjaamoja opinto- ja uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta yhdist\u00e4en teoreettista katsausta ja kehitt\u00e4misty\u00f6n kokemuksia. Esitt\u00e4m\u00e4mme huomiot perustuvat my\u00f6s ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6iden tarinoihin, joita olemme ker\u00e4nneet Ohjaamojen kanssa ty\u00f6skentelymme aikana. Artikkeli on kirjoitettu ja aineisto on ker\u00e4tty osana TESSU \u2013 Tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ohjausta (ESR) -, URAA! \u2013 Uraohjausosaamista Ohjaamoille (ESR) – ja TESSU2 \u2013 Aitoon monialaiseen yhteisty\u00f6- ja ohjausosaamiseen (ESR) -projekteja.<\/p>\n

Opinto- ja uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta Ohjaamossa korostuu hallintorajoja ylitt\u00e4v\u00e4 monialainen yhteisty\u00f6. Ohjaamossa toimivan opinto-ohjaajan ty\u00f6h\u00f6n t\u00e4m\u00e4 tuo mukanaan varsin erilaisen elementin verrattuna esimerkiksi vastaavaan ty\u00f6h\u00f6n oppilaitosmaailmassa. Ohjaamossa opinto-ohjauksen ja uraohjuksen erottaminen toisistaan voi olla hankalaa ja keinotekoista. Tyypillist\u00e4 molemmille k\u00e4sitteille ohjaamoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on kokonaisvaltainen ty\u00f6ote ja ajattelu siit\u00e4, ett\u00e4 koulutuspolkuun liittyvi\u00e4 pulmia ratkoessa on olennaista tarkastella ohjattavan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kokemuksia laajemmin.<\/p>\n

\"Ohjaamo<\/a>
Ohjaamossa asiakas saa monialaista neuvontaa ja ohjausta.<\/figcaption><\/figure>\n

Ohjaamo-ajattelun taustalla on vahvasti ajatus nuorten palvelujen kehitt\u00e4misest\u00e4 matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatetta kohti. Ohjaamotoiminnalla koetetaan paikata palvelujen pirstaleisuutta ja saavutettavuutta, mik\u00e4 on aiemmin osoittautunut pulmaksi nuorten palveluissa. Niit\u00e4 on leimannut virastomaisuus sek\u00e4 asiakkaiden kokemus luukulta toiselle juoksemisesta. Tarve matalan kynnyksen palveluihin selittyykin osin sill\u00e4, ett\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4minen olisi nuorille hankalaa, kuten joissakin tutkimuksissa on todettu. (esim. Aaltonen, Berg ja Ik\u00e4heimo 2015.)<\/p>\n

 <\/p>\n

Nuorten kokemuksia palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja sen toimivuudesta on hy\u00f6dynnetty kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n. Sen kautta olisi kuitenkin mahdollista lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 erilaisten toimenpiteiden ja toimintojen toimivuudesta ja saavutettavuudesta (Suurp\u00e4\u00e4 2009). Aikuisv\u00e4est\u00f6n huoli nuorista on ajanoloon vaihdellut huonosti k\u00e4ytt\u00e4ytyvist\u00e4 ja j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 aiheuttavista paikallisista porukoista yh\u00e4 kasvavaan, yhteiskunnan palveluja kohtuuttomasti rasittavaan \u201congelmanuorten\u201d joukkoon. Aaltonen ym. (2015) toteaakin, ett\u00e4 hyvinvointipalveluja ja nuorille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 palveluja kannattaakin tarkastella asioina, joiden avulla nuoria voidaan pit\u00e4\u00e4 mukana ja osallisina yhteiskunnassa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 palvelut eiv\u00e4t kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eiv\u00e4t n\u00e4in ollen ole ty\u00f6- tai opiskelukykyisi\u00e4. (emt.)<\/p>\n

NEET vai syrj\u00e4ytynyt nuori?<\/h2>\n

OECD:n raportti (2018) kertoi, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi suomalainen nuori \u2013 ja erityisesti nuori mies \u2013 ei opiskellut, ei ollut t\u00f6iss\u00e4, varusmiespalveluksessa eik\u00e4 osallistunut kuntouttavaan tai ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan. NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) katsotaan olevan syrj\u00e4ytymisvaarassa. T\u00e4m\u00e4 aiheutti luonnollisesti huolta suomalaisessa nuorten palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toimivien keskuudessa. (OECD 2018.)<\/p>\n

Voidaksemme tarkastella syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja NEET-ilmi\u00f6t\u00e4 tarkemmin on mietitt\u00e4v\u00e4 ensin sit\u00e4, mit\u00e4 edell\u00e4 mainituilla k\u00e4sitteill\u00e4 tarkoitetaan ja kertooko kasvava NEET-nuorten osuus syrj\u00e4ytymisen vahvasta kasvusta. Toinen mielenkiintoinen n\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4ss\u00e4 on se, mill\u00e4 tavalla nuoret itse ajattelevat tilanteestaan ja kokevatko kaikki NEET-ryhm\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4t nuoret olevansa yhteiskunnasta syrj\u00e4ytyneit\u00e4.<\/p>\n

Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 nuoren ollessa koulutuksen tai ty\u00f6voiman ulkopuolella, h\u00e4n on syrj\u00e4ss\u00e4. Aaltonen (2017) pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mittaria kuitenkin yksinkertaistavana. Julkisessa keskustelussa esill\u00e4 olevien syrj\u00e4ytynyt- ja NEET-kategorioiden sis\u00e4ll\u00e4 voidaan puhua samaan aikaan hyvin erilaisista nuorista. Ongelmalliseksi t\u00e4ss\u00e4 muodostuu se, ett\u00e4 nuoret niputetaan yhdeksi ryhm\u00e4ksi. Voidaan ajatella n\u00e4iss\u00e4 puheissa olevan my\u00f6s nuoria syyllist\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4vy\u00e4. Keskustelusta muotoutuu kuva ryhm\u00e4st\u00e4 nuoria, jotka haluavat omasta tahdostaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 sohvan pohjalle makaamaan. (Aaltonen 2017.)<\/p>\n

NEET-nuori ei aina ole syrj\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4. NEET-nuoreksi luokiteltua nuorta ei voida laskea syrj\u00e4ytyneeksi tai edes syrj\u00e4ytymisvaarassa olevaksi. Syrj\u00e4ytymisriski on aina tulosta useamman tekij\u00e4n yhteisvaikutuksesta. Kyseess\u00e4 olevien tekij\u00f6iden tunnistaminen vaatii nuoren el\u00e4m\u00e4n seuraamista, riskitekij\u00f6iden tunnistamista ja asianmukaisten tukitoimien k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 (Asplund ja Koistinen 2014).<\/p>\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen (2016) toteaa, ett\u00e4 tilastojen valossa NEET-nuorten yleistyminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liittyv\u00e4n ensisijaisesti ty\u00f6markkinoiden ja suhdanteiden muutoksiin. Havainto on lohdullinen, koska n\u00e4in ollen nuoret eiv\u00e4t olisi sen enemp\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytyneit\u00e4 tai yhteiskunnan ulkopuolella kuin aiemminkaan. Toisaalta ty\u00f6markkinoiden muutokset osuvat nuoriin aikuisv\u00e4est\u00f6\u00e4 useammin ja tilanne yleens\u00e4 korjautuu talouskasvun voimistuessa. Enemm\u00e4n kannattaa olla huolissaan siit\u00e4, liittyyk\u00f6 NEETin ja ty\u00f6markkinavaikeuksien yleistymiseen pitk\u00e4aikaisia terveysongelmia, joista voi ajan my\u00f6t\u00e4 muodostua todellisia esteit\u00e4 esim. ty\u00f6llistymiselle ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4miselle. (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016.)<\/p>\n

Opinto- ja uraohjaus k\u00e4sittein\u00e4<\/h2>\n

Opinto-ohjausta on m\u00e4\u00e4ritelty eri tavoin eri aikoina. Helanderin (2007) mukaan opinto-ohjaus on kokonaisvaltaista palveluty\u00f6t\u00e4, jota toteutetaan p\u00e4\u00e4osin oppilaitoksissa. Opinto-ohjaus l\u00e4htee aina ohjattavan tarpeista ja sen tarkoituksena on auttaa h\u00e4nt\u00e4 eteenp\u00e4in. Opinto-ohjausta annetaan yksil\u00f6- tai ryhm\u00e4ohjauksena. Isommille ryhmille opinto-ohjausta voidaan my\u00f6s antaa esimerkiksi luentomuotoisena. (Helander 2007.)<\/p>\n

Opinto-ohjauksen keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 ovat ohjattavan kuunteleminen ja kunnioittaminen ja h\u00e4nen asiaansa suhtautuminen kaikella vakavuudella. Opinto-ohjaus on moninaista ty\u00f6t\u00e4, johon kuuluu esimerkiksi opintojen ja oppimisen ohjausta, uraohjausta ja el\u00e4m\u00e4nhallinnan ohjausta. Opinto-ohjaus on kannustusta, keskustelua, vuorovaikutusta ja erityisesti l\u00e4sn\u00e4oloa. (Helander 2007, 31.)<\/p>\n

Helander (2007) toteaa my\u00f6s, ett\u00e4 opinto-ohjauksen pit\u00e4isi ennen kaikkea olla erilaisia toimia, jotka auttavat kaikenik\u00e4isi\u00e4 kansalaisia eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa eik\u00e4 vain koulutuksen maailmaan liittyv\u00e4ss\u00e4 toiminnassa. Opinto-ohjauksella tavoitellaan aina ohjattavan itsetuntemuksen ja itseluottamuksen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 omaan itseens\u00e4 ja tekemiins\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Itseohjautuvuutta tuetaan ja tavoitellaan ohjauksessa systemaattisesti. (Helander ym. 2007, 31-33.)<\/p>\n

Ohjaamon ohjausty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on nuoril\u00e4ht\u00f6isyys. Ohjaus on enimm\u00e4kseen yksil\u00f6ohjausta, mutta my\u00f6s pienryhm\u00e4ohjausta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tarvittaessa. Ohjaus on aina tavoitteellista toimintaa, jossa korostuu nuoren el\u00e4m\u00e4ntilanteen l\u00e4hes kaikenkattava kartoittaminen. Ohjausmenetelm\u00e4t ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kattavasti niin ammatinvalintaan ja el\u00e4m\u00e4nhallintaan kuin sosiaalisiin haasteisiinkin liittyen.<\/p>\n

Uraohjauksella tarkoitetaan ohjattavan ja uraohjaajan v\u00e4list\u00e4 ohjattavan uran ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suunnitteluun liittyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6prosessia, joka perustuu luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Uraohjaus tukee ohjattavan itsetuntemuksen kehittymist\u00e4, uratoiveiden ja -mahdollisuuksien kartoitusta ja sanoittamista sek\u00e4 uravaihtoehtojen ja ty\u00f6tulevaisuuden suunnittelua ja uraan liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 keskustelun lis\u00e4ksi erilaisia menetelmi\u00e4 ja tekniikoita, joilla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjattavan urahallintataitoja. (ELGPN 2016.)<\/p>\n

\"Keski-Uudenmaan<\/a>
Simo Uusinoka valmensi Keski-Uudellamaalla Ohjaamojen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 TESSU-projektin tarjoamassa monialaisen yhteisty\u00f6osaamisen valmennuskokonaisuudessa.<\/figcaption><\/figure>\n

Uraohjauksen ensisijaisena tavoitteena on tukea ohjattavaa h\u00e4nelle merkityksellisen ja motivoivan uran rakentamisessa. Asiakkaan urasuunnittelutaitojen kehittymist\u00e4 tuetaan uraohjauksella, jossa vastataan sek\u00e4 asiakkaan senhetkiseen uraohjaustarpeeseen ett\u00e4 keskustellaan yhdess\u00e4 asiakkaan kanssa siit\u00e4, miten h\u00e4n voi kehitt\u00e4\u00e4 urasuunnittelutaitojaan. Ohjaamoty\u00f6n arjessa uraohjaus ja asiakkaan urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukeminen on monialaista yhteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, joka vaatii yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 uraohjauksesta. Monialaisen asiakasty\u00f6n avulla Ohjaamoon rakentuu uudenlaista, yhteist\u00e4 uraohjauksen osaamisp\u00e4\u00e4omaa. (H\u00e4nninen ym. 2019).<\/p>\n

Mit\u00e4 on ura- ja opinto-ohjauksen erityisyys Ohjaamoissa?<\/h2>\n

Ohjaamoissa tapahtuvassa opinto- tai uraohjauksessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan tiettyj\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat sen ymp\u00e4rist\u00f6lle ja toiminnalle tyypillisi\u00e4. Ohjaus ja ohjausprosessit saattavat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 hyvin erilaisina kuin oppilaitoksissa.<\/p>\n

Pulmien laaja-alaisuus<\/h3>\n

Oppilaitoksessa tapahtuvassa ohjauksessa kysymykset, joiden kanssa opiskelijat tulevat opinto-ohjaajan ohjaukseen ovat usein aika suoraviivaisesti sidoksissa opintojen etenemiseen tai niihin liittyviin asioihin. Ohjaamoissa opinto-ohjaajat kertoivat sen sijaan pulmien olevan huomattavasti laajempia ja l\u00e4hes aina sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n nuoren l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, perheeseen, kavereihin tai muihin el\u00e4m\u00e4\u00e4n laajemmin liittyvi\u00e4 muuttujia. Nuoret tulivat usein juttusille nimenomaan omaan koulutukseensa liittyv\u00e4n asian kanssa, mutta pian esille tuli muitakin usein arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 asioita, joissa nuori kaipasi tukea. Ohjaajat kertoivat usein n\u00e4ihin asioihin kuuluvan talouteen, terveyteen, asumiseen ja sosiaalisen toimintaan liittyvi\u00e4 haasteita tai kysymyksi\u00e4. Opinto-ohjauksen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata reagoida rakentavasti my\u00f6s muihin kuin opintoja ja uraa koskeviin asioihin, joita nuori tuo itse esille.<\/p>\n

Ty\u00f6kentt\u00e4 on Ohjaamossa n\u00e4in ollen huomattavasti laajempi verrattuna kouluun, mutta toisaalta niin kuin aiemmin on jo todettu, Ohjaamon toimintatapaan ja rakenteeseen on sis\u00e4\u00e4n leivottuna monialainen yhteisty\u00f6 ja – ohjaus, mik\u00e4 edesauttaa my\u00f6s opinto-ohjaajien ty\u00f6t\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Se my\u00f6s poikkeaa monesta oppilaitoksesta siten, ett\u00e4 eri alojen asiantuntijoita ei yleisesti ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ohjauksen arjessa, ainakaan niin, ett\u00e4 opinto-ohjaaja saisi sielt\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tukea tiettyyn ohjaustilanteeseen.<\/p>\n

Verkostoyhteisty\u00f6<\/h3>\n

Ohjaamoissa toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 on eri alojen ammattilaisten kesken\u00e4\u00e4n tekem\u00e4 yhteisty\u00f6. Se voi olla edell\u00e4 kuvatun solmuty\u00f6skentelyn tyyppist\u00e4 tai sit\u00e4 voidaan toteuttaa hyvinkin monella erilaisella tavalla. Yhteist\u00e4 Ohjaamoille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olevan se, ett\u00e4 varsinaisesti yhdess\u00e4 sovittua ja s\u00e4\u00e4delty\u00e4 toimintatapaa t\u00e4lle yhteisty\u00f6lle ei ollut juurikaan havaittavissa. Enemm\u00e4n sen sijaan yhteisty\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyi reaktiivisena, tietyn asiakkaan ymp\u00e4rille muodostuvana ryhm\u00e4n\u00e4 tai asiantuntijoiden v\u00e4lisen\u00e4 konsultatiivisena keskusteluna tietyn asian ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Pettymysten ja ep\u00e4varmuuden siet\u00e4minen<\/h3>\n

Oppilaitoksiin verrattuna Ohjaamojen asiakkaiden pulmat ovat yleens\u00e4 laaja-alaisempia ja jollain tavalla syvempi\u00e4 kuin oppilaitoksessa tapahtuvan opinto-ohjauksen \u201casiakkailla\u201d. Syvemmill\u00e4 pulmilla tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Ohjaamojen asiakkaiden pulmien taustalla on useammin ep\u00e4onnistumisia koulu- ja el\u00e4m\u00e4npoluilla kuin keskim\u00e4\u00e4rin oppilaitoksessa opiskelevalla ik\u00e4toverillaan. N\u00e4in ollen heid\u00e4n pulmansa ovat perua jo pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta ja ovat usein johtaneet vaaraan syrj\u00e4yty\u00e4 ainakin koulupolulta. Samoin Ohjaamossa k\u00e4sitelt\u00e4vien asioiden taustat ovat laajempia ja saattavat k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 useita eri el\u00e4m\u00e4nalueita, mik\u00e4 ei voi olla vaikuttamatta opinto-ohjauksen prosessiin.<\/p>\n

Asiakkaat tulevat usein Ohjaamoon hakemaan tietoa ja neuvoa tilanteessa, miss\u00e4 koulunk\u00e4ynti on keskeytynyt. Asiakkaissa pettymyst\u00e4 ja ep\u00e4varmuutta aiheuttavat tapahtumat ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 Ohjaamossa ty\u00f6skentelevien opinto-ohjaajien ty\u00f6ss\u00e4. Asiakkaan tunteiden kohtaaminen ei ole aina helppoa t\u00e4llaisissa tilanteissa ja ohjausprosessin kannalta n\u00e4ytti viisasta olevankin riitt\u00e4v\u00e4n ajan varaaminen asiakkaan kuuntelemiselle sek\u00e4 neuvomisesta pid\u00e4tt\u00e4ytyminen ainakin ohjaussuhteen alkuvaiheessa.<\/p>\n

Ohjausprosessin vaiheet on hyv\u00e4 tunnistaa ja koettaa toimia niiden mukaisesti. Ohjaaja on ohjaustilanteessa kuitenkin se, jonka vastuulla on prosessin rakenteen yll\u00e4pito. Hankalissa tilanteissa rajat ja rakenteet tuovat turvallisuutta ohjaukseen ja ohjaussuhde voi rakentua avoimeksi ja luottamukselliseksi tilanteen mahdollisesta hankaluudesta huolimatta.<\/p>\n

Samoin esille tuotiin ohjauksen aloittamisen t\u00e4rkeytt\u00e4. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4nk\u00f6 liikkeelle ep\u00e4onnistumisista vai vahvuuksista? Asiakkaan kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 h\u00e4n tulee kohdatuksi omana itsen\u00e4\u00e4n ja ohjaaja n\u00e4ytt\u00e4ytyy varsinkin ohjauksen alussa ik\u00e4\u00e4n kuin rinnalla kulkijana eik\u00e4 ainoastaan ohjausalan ammattilaisena.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Opinto-ohjaajien kannalta kantavana kokemuksena oli juuri tuo monialainen ty\u00f6tapa ja laajemman toimenkuvan mukanaan tuoma parempi mahdollisuus oikeasti vaikuttaa nuoren el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kokonaisvaltainen l\u00e4hestymistapa nuorten ongelmiin toimii p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyvin ja antaa ammattilaiselle luvan my\u00f6s toimia nuoren kanssa aikuisen roolissa, jolloin asiantuntijan rooli j\u00e4\u00e4 merkitykselt\u00e4\u00e4n pienemm\u00e4ksi. Ohjaaja voikin toimia nuoren kanssa ik\u00e4\u00e4n kuin vanhempana el\u00e4m\u00e4nkokemusasiantuntijana. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden rajat eiv\u00e4t kuitenkaan poistu, vaan t\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa antaa mieluummin mahdollisuuden ylitt\u00e4\u00e4 asiantuntijuuden rajoja ja luottaa siihen, ett\u00e4 my\u00f6s arkitiedolla ja el\u00e4m\u00e4nkokemuksella voidaan nuorta tietyiss\u00e4 tilanteissa auttaa. Usein tarkoituksellinen statuksesta luopuminen aika ajoin my\u00f6s syvent\u00e4\u00e4 ja parantaa ohjaussuhdetta.<\/p>\n

Opinto-ohjaajan ty\u00f6 vaikuttaa olevan Ohjaamoissa tarpeellista ja ohjaajan kannalta mielenkiintoista. Se vaatii joustavaa suhtautumista ammatillisten rajojen ylitt\u00e4miseen mutta toisaalta antaa my\u00f6s paljon uutta omaan ohjaajuuteen ja sen kehittymiseen. Samoin ohjaustoiminnan kokonaisvaltaisuus sai kiitoksia kaikilta, mik\u00e4 toi mukanaan my\u00f6s sen, ett\u00e4 nuoren auttaminen oli helpompaa ja tuloksellisempaa, kun vastuu ohjausprosessista jakautui useammille hartioille.<\/p>\n

N\u00e4emme, ett\u00e4 ura- ja opinto-ohjaus kuuluvat Ohjaamoihin ja ne ovat t\u00e4rke\u00e4 osa sen toimintaa. Tulevaisuudessa koulutus muuttuu entist\u00e4 enemm\u00e4n muissa kuin oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tapahtuvaksi. Informaali oppiminen ja moninaiset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t ovat entist\u00e4 suuremmassa roolissa nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kun he etsiytyv\u00e4t omille koulutuspoluilleen. Samalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 niin koulutuksen ammattilaiset kuten opinto-ohjaajat tulevat ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n muissa kuin oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 (Helander 2017). Sill\u00e4 polulla olemme tosin vasta alussa mutta Ohjaamot tarjoavat meille erinomaisen kent\u00e4n, miss\u00e4 voimme laventaa k\u00e4sityst\u00e4mme opinto- ja uraohjauksesta. Koulutuspolkujen moninaistumisen my\u00f6t\u00e4 saattaa aueta uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisille nuorille.<\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

KM Simo Uusinoka<\/strong> toimii erityisopettajankoulutuksen lehtorina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sek\u00e4 valmentajana TESSU2-projektissa (ESR).<\/p>\n

KT, dos. Jaakko Helander<\/strong> toimii opinto-ohjaajankoulutuksen ja uraohjauksen tutkijayliopettajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja HAMK Edu -tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n ty\u00f6skentelee my\u00f6s TESSU2 \u2013 ja URAA!-projekteissa (ESR).<\/p>\n

KM, KTM Vesa Parkkonen<\/strong> toimii opinto-ohjaajankoulutuksen lehtorina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Aaltonen S. (2017). Syrj\u00e4ytyminen v\u00e4ist\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Sosiaalivakuutus. Tutkimus & Tilastot. Kela. Viitattu 22.8.2019 https:\/\/sosiaalivakuutus.fi\/syrjaytyminen-vaistaa-maaritelmia\/<\/a>.<\/p>\n

Aaltonen, S. ym. (2015). Nuoret luukulla. Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa syrj\u00e4ytymisen ja nuorten asemaan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Nuorisotutkimusverkosto. Viitattu 22.8.2019 http:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/images\/julkaisuja\/nuoretluukulla.pdf<\/a><\/p>\n

Asplund R. & Koistinen P. (2014). Onko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tilaa kaikille? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Ty\u00f6 ja yritt\u00e4jyys 22\/2014. TEM. Viitattu 22.8.2019  https:\/\/tem.fi\/documents\/1410877\/2859687\/Onko+tyomarkkinoilla+tilaa+kaikille+16062014.pdf<\/a><\/p>\n

ELGPN (2016). Suuntaviivoja elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palveluj\u00e4rjestelyille: Yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n j\u00e4senmaille ja komissiolle. ELGPN Tools No. 6. Eurooppalaisen elinika\u0308isen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto. Viitattu 22.8.2019
\nhttp:\/\/www.elgpn.eu\/publications\/browse-by-language\/finnish\/suuntaviivoja-elinikaisen-ohjauksen-toimintapolitiikalle-ja-palvelujarjestelyille-yhteiset-tavoitteet-ja-periaatteet-eu-n-jasenmaille-ja-komissiolle<\/a><\/p>\n

Helander, J. (toim.) (2007). Reunamerkint\u00f6j\u00e4 ohjaukseen II \u2013 avauksia ja aavistuksia opinto-ohjauksen nykyisyydest\u00e4 ja tulevaisuudesta. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1\/2007. H\u00e4meenlinna.<\/p>\n

Helander, J. (2017). Suunnanottoja urohjauksen kentill\u00e4 \u2013 uraohjauksen ajankohtaisteemat. HAMK Unlimited Journal 11.10.2017. Viitattu 3.10.2019 https:\/\/unlimited.hamk.fi\/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus\/uraohjauksen-ajankohtaisteemat\/<\/a><\/p>\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen K. (2016). Mit\u00e4 NEETti\u00e4? Tutkijan suusta. Oma linja -hanke. Viitattu 22.8.2019 http:\/\/omalinja.fi\/tutkijan-suusta\/neet\/<\/a><\/p>\n

H\u00e4nninen P., Kauppila P., Lepp\u00e4nen A., M\u00e4kinen S. ja Pasanen Mervi (2019). Urataidoilla eteenp\u00e4in! \u2013 uraohjaus Ohjaamossa. Elinik\u00e4isen ohjauksen verkkolehti. JAMK Verkkolehdet. Viitattu 22.8.2019 https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/03\/07\/urataidoilla-eteenpain-uraohjaus-ohjaamossa\/<\/a><\/p>\n

OECD (2018), Education at a Glance 2018: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. Viitattu 22.8.2019 https:\/\/doi.org\/10.1787\/eag-2018-en<\/a><\/p>\n

Suurp\u00e4\u00e4, Leena (toim.) (2009) Nuoria koskeva syrj\u00e4ytymistieto. Avauksia tiet\u00e4misen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 27. Viitattu 22.8.2019 http:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/julkaisuja\/syrjaytymistieto.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Artikkelin kuvat:<\/h4>\n

Kohtaamo-hanke, Keski-Suomen ELY-keskus<\/p>\n

TESSU – Tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ohjausta -projekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu ja \u00c5bo Akademi<\/p>\n

 <\/p>\n

Tutustu my\u00f6s!<\/h2>\n

\"\"<\/a>TESSU 2 – Aitoon monialaiseen yhteisty\u00f6- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa<\/h4>\n

Ohjaamojen valmennuksissa rakennetaan monialaista yhteist\u00e4 osaamisp\u00e4\u00e4omaa ja kehitet\u00e4\u00e4n Ohjaamon monialaista yhteisty\u00f6- ja ohjausosaamista.<\/p>\n

Tutustu TESSU2-projektiin verkossa<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a>URAA! – Uraohjausosaamisen kehitt\u00e4minen Ohjaamoissa<\/h4>\n

Projektin koulutuksilla vahvistetaan Ohjaamoissa ty\u00f6skentelevien asiantuntijoiden monialaista uraohjausosaamista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on eri hallinnonalojen yhdyspinnoilla ty\u00f6skentely ja yhteisty\u00f6 Ohjaamon asiakkaiden urasuunnittelutaitojen kehittymiseksi.<\/p>\n

Tutustu URAA-projektiin verkossa<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi ovi, monta palvelua -teemalla Ohjaamot tarjoavat tietoa, tukea ja yksil\u00f6llist\u00e4 ohjausta koulutuksen, ty\u00f6llistymisen ja erilaisissa arkeen liittyviss\u00e4 asioissa alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta fyysisest\u00e4 Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteisty\u00f6verkostosta. Nyt tarkastelemme Ohjaamoja opinto- ja uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmasta yhdist\u00e4en teoreettista katsausta ja kehitt\u00e4misty\u00f6n kokemuksia.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":3089,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[324,5,166,336],"tags":[174,100],"class_list":["post-3090","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ohjaamot","category-kehittaminen","category-teoria-ja-tutkimus","category-uraohjaus","tag-ohjaamo","tag-opinto-ohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3090","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3090"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3672,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions\/3672"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3089"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3090"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3090"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3090"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}