{"id":3076,"date":"2019-10-02T07:28:35","date_gmt":"2019-10-02T07:28:35","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=3076"},"modified":"2024-06-12T12:29:12","modified_gmt":"2024-06-12T12:29:12","slug":"kotoutumisen-sillat-siteet-ja-linkit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/10\/02\/kotoutumisen-sillat-siteet-ja-linkit\/","title":{"rendered":"Kotoutumisen sillat, siteet ja linkit"},"content":{"rendered":"

Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ovat edellytys sille, ett\u00e4 maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 k\u00e4ydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeri\u00f6n, Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n, Tilastokeskuksen sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6suhteita edist\u00e4vien hankkeiden edustajat.<\/p>\n

Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarij\u00e4rvell\u00e4 pohdittiin, mik\u00e4 auttaa maahanmuuttajaa kotoutumisessa kunnissa. Tilaisuuksissa nostettiin esiin kotouttamisen hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 keskisuomalaisissa kunnissa. Materiaaleja, vinkkej\u00e4 ja hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on koottu Kotopaikka-verkko-oppaaseen\u00a0<\/a> (2019).<\/p>\n

Hyv\u00e4 kotoutuminen?<\/h3>\n

Mit\u00e4 on hyv\u00e4 kotoutuminen? Mit\u00e4\u00e4n yksimielist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kotoutumisen tai integraation k\u00e4sitteelle ei maailmallakaan ole, mutta Suomessa kotoutumisella tarkoitetaan ns. kaksisuuntaista kotoutumista. Laissa ja kotoutumistoimenpiteiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n maahan muuttaneisiin henkil\u00f6ihin ja heid\u00e4n kotouttamiseensa. V\u00e4hemm\u00e4n kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan. Kun kaksisuuntaisessa kotoutumisessa on kuitenkin kyse vuorovaikutuksesta maahanmuuttajan ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteiskunnan v\u00e4lill\u00e4, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s vastaanottavaa yhteis\u00f6\u00e4 ja yhteiskuntaa tuettaisiin niin, ett\u00e4 kotoutuminen on mahdollista. Laki kotoutumisen edist\u00e4misest\u00e4 (L 1386\/2010) l\u00e4htee siis integraation k\u00e4sitteest\u00e4, jolloin Suomeen muuttaneella henkil\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus sek\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 oma kieli- ja kulttuuritaustansa ett\u00e4 rakentaa uutta identiteetti\u00e4. Edellytyksen\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 maan lakeja noudatetaan eik\u00e4 ihmisoikeuksia saa rikkoa.<\/p>\n

John Berryn malli on ehk\u00e4 tunnetuin uuteen kulttuuriin sopeutumisen malli. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 akkulturaatio (kuva 1) (ks. Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen tai Korhonen & Puukari 2013). Mallissa integraatiolla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 samalla, kun pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 omaa kulttuuritaustaa, huolehditaan my\u00f6s ryhmien v\u00e4lisist\u00e4 suhteista. Assimilaatiossa (ns. sulatusuuni) taas sopeudutaan uuteen kulttuuriin oma kulttuuritausta unohtaen. Separaatiossa (ns. segregaatio) puolestaan pidet\u00e4\u00e4n kiinni omasta kulttuuritaustasta ja erottaudutaan vahvasti uudesta kulttuurista. Marginalisaatio taas kuvaa syrj\u00e4ytymist\u00e4, jossa henkil\u00f6 erottautuu sek\u00e4 omasta kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4\u00e4n ja identiteetist\u00e4\u00e4n ett\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6n kulttuurista.<\/p>\n

\"Kuviossa<\/a>
Kuva 1. Nelj\u00e4 akkulturaatiostrategiaa Berry\u00e4 mukaellen (ks. esim. Emamzadeh 2018).<\/figcaption><\/figure>\n

Kotoutumisen onnistumista mitataan usein maahanmuuttajien ty\u00f6llistymisasteella ja osallistumisena koulutukseen. My\u00f6s asuminen ja terveys ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 kotoutumisessa ja siihen liittyviss\u00e4 palveluissa. Toisaalta n\u00e4m\u00e4 samat mittarit ovat my\u00f6s itsess\u00e4\u00e4n niit\u00e4 keinoja, joiden avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n kotoutumiseen. Hyv\u00e4n kotoutumisen n\u00e4k\u00f6kulma pohjaa jo Geneven sopimuksessa 1951 m\u00e4\u00e4riteltyihin pakolaisen oikeuksiin. (Ager & Strang 2008.)
\nEdell\u00e4 mainittujen tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi hyv\u00e4st\u00e4 kotoutumisesta on maahanmuuttajan n\u00e4k\u00f6kulmasta kyse silloin, kun Suomeen muuttanut henkil\u00f6 voi kokea kuuluvansa yhteiskuntaan. Kyse on siis kuulumisen tunteesta ja sit\u00e4 kautta ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista. T\u00e4ll\u00f6in ihminen kokee voivansa olla osa sek\u00e4 paikallista yhteis\u00f6\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntaa laajemminkin. (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018.)<\/p>\n

Tutkijat Ager & Strang (2008) ovat omassa tutkimuksessaan rakentaneet hyv\u00e4n kotoutumisen k\u00e4sitteellisen viitekehyksen, joka on hyvin k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen malli kotoutumisen monien eri n\u00e4k\u00f6kulmien ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja j\u00e4sent\u00e4miseen. Eri hankkeissa, kuten Hyv\u00e4 alku Pohjanmaalla – ja Kaupunkisosiaality\u00f6ll\u00e4 kohti vaikuttavaa kotoutumista -hankkeissa, on hy\u00f6dynnetty viitekehyst\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohditaan hyv\u00e4\u00e4 kotoutumista erityisesti t\u00e4m\u00e4n viitekehyksen kautta.<\/p>\n

Sosiaaliset kontaktit<\/h3>\n

Kaksisuuntaiseen kotoutumiseen ei riit\u00e4, ett\u00e4 eri ryhm\u00e4t siet\u00e4v\u00e4t toisiaan ja ettei konflikteja synny (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018). Aiemmin mainitussa tutkimuksessa sek\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6 ett\u00e4 pakolaiset kokivat, ett\u00e4 kotoutuminen tarkoittaa sellaista yhteis\u00f6\u00e4, jossa erilaiset ryhm\u00e4t ovat aktiivisesti kanssak\u00e4ymisess\u00e4 toistensa kanssa. T\u00e4llainen yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen edellytt\u00e4\u00e4 sosiaalista yhteytt\u00e4 perheen, yst\u00e4vyyssuhteiden sek\u00e4 jaettujen arvojen kautta. (Ager & Strang 2008.) Sosiaaliset kontaktit on kuvattu alla olevaan kotoutumisen k\u00e4sitteellisen viitekehyksen kuvaan.<\/p>\n

\"Kotoutumisen<\/a>
Kuva 2. Kotoutumisen k\u00e4sitteellinen viitekehys (Ager & Strang 2008); k\u00e4\u00e4nn\u00f6s suomeksi Varpu Rajaniemi (2017).<\/figcaption><\/figure>\n

Kotoutumisen k\u00e4sitteellisess\u00e4 viitekehyksess\u00e4 n\u00e4it\u00e4 sosiaalisten kontaktien muotoja ovat<\/p>\n

    \n
  1. sosiaaliset siteet<\/li>\n
  2. sosiaaliset sillat ja<\/li>\n
  3. sosiaaliset linkit.<\/li>\n<\/ol>\n

    Sosiaalisilla siteill\u00e4<\/strong> tarkoitetaan yhteytt\u00e4 perheen ja esimerkiksi etnisen, kansalaisuuden tai uskonnollisen yhteis\u00f6n kanssa. Sosiaaliset sillat kuvaavat yhteyksi\u00e4 muihin yhteis\u00f6ihin ja sosiaaliset linkit yhteiskuntarakenteellisia yhteyksi\u00e4. (Ager & Strang 2008.)<\/p>\n

    Sosiaalisten siteiden merkityst\u00e4 korostivat my\u00f6s Helsingin Sanomien artikkeliin 24.2.2019 haastatellut psykiatrit. Perhe ja parisuhde ovat t\u00e4rkeit\u00e4 terveyden ja hyvinvoinnin sek\u00e4 kotoutumisen kannalta. (Nyk\u00e4nen 2019.) Omasta etnisest\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4\u00e4n erille joutuminen lis\u00e4\u00e4 masennuksen riski\u00e4 3-4-kertaiseksi verrattuna niihin ryhmiin, joilla n\u00e4m\u00e4 sosiaaliset yhteydet ovat olemassa. Varhaisen lapsuuden kokemukset vaikuttavat ihmisiin kulttuuritaustasta huolimatta. Pakolaisleirill\u00e4kin jollakin lapsella voi olla turvallisia aikuisia ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n ja toisella lapsella hyvinkin turvattomat olot. Maahanmuuttajien itsetuntoa koetellaan monin eri tavoin. Ihmissuhteilla on hyvinvoinnissa suuri merkitys, my\u00f6s maahanmuuttajilla. Perheett\u00f6myys on erityisesti miehelle riskitekij\u00e4. Siksi perheenyhdist\u00e4minen hy\u00f6dytt\u00e4isi niin kotoutujaa kuin uutta kotimaatakin syrj\u00e4ytymiskehityst\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4. Parisuhde edist\u00e4\u00e4 ihmisen terveytt\u00e4 ja hyvinvointia. \u201dSilti olemme perustaneet keskelle korpea vastaanottokeskuksia, joissa satoja eri kulttuureista tulevia miehi\u00e4 asuu kesken\u00e4\u00e4n. Vuosikausia. Mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 siit\u00e4 voi seurata?\u201d kysyt\u00e4\u00e4n artikkelissa (Nyk\u00e4nen 2019).<\/p>\n

    Sosiaalisilla silloilla<\/strong> tarkoitetaan hyvi\u00e4 v\u00e4est\u00f6suhteita eli harmoniaa eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Sosiaalisten siltojen tarkoituksena on poistaa inkluusion ja integraation lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, kulttuurisia ja kielellisi\u00e4 esteit\u00e4. Kotoutumisen tunteen synnytt\u00e4misess\u00e4 on keskeist\u00e4 kohdattujen ihmisten yst\u00e4v\u00e4llisyys ja vaikkapa niinkin arkinen asia kuin tervehtiminen. N\u00e4ill\u00e4 on suhteellisesti suurempi merkitys kuin rakenteellisilla tekij\u00f6ill\u00e4. Sosiaalisia siltoja ovat my\u00f6skin osallistumisen ja osallisuuden muodot. N\u00e4it\u00e4 ovat erilaiset aktiviteetit urheilusta uskonnollisiin. Osallisuuden k\u00e4site kuvaa sit\u00e4, mill\u00e4 tavalla sek\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6 ett\u00e4 maahan muuttanut v\u00e4est\u00f6 ovat osallisia yhteis\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnassa. Vaikka harmonian tunne ja koettu kantav\u00e4est\u00f6n yst\u00e4v\u00e4llisyys lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maahan muuttaneiden el\u00e4m\u00e4nlaatua ja sit\u00e4 kautta kotoutumisen tunnetta, vasta aito osallisuus kuvaa pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen yhteiskunnallisia ja taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4 yhteis\u00f6lle. T\u00e4llainen \u201dsilloittuminen\u201d voi edist\u00e4\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6llistymismahdollisuuksia. (Ager & Strang 2008.)<\/p>\n

    Sosiaalisilla linkeill\u00e4<\/strong> taas tarkoitetaan yksil\u00f6n ja yhteiskunnan rakenteiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s kunnan tarjoamat palvelut. Kotoutumisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka)<\/a> -hankkeen avulla ty\u00f6stett\u00e4viss\u00e4 palvelukartoissa t\u00e4m\u00e4 on ollut yhten\u00e4 tavoitteena. Kun palvelut sujuvat ja palvelujen tuottajat tuntevat toisensa ja kehitt\u00e4v\u00e4t palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4, maahanmuuttajan linkittyminen yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan paranee. Samalla mahdollistuu my\u00f6s palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toimivien ammattilaisten linkittyminen maahan muuttaneisiin ja t\u00e4m\u00e4n kohderyhm\u00e4n parempi ymm\u00e4rt\u00e4minen. Aiemmin mainitussa brittil\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 positiivisia esimerkkej\u00e4 maahanmuuttajalle helposti saatavilla olevista palveluj\u00e4rjestelmist\u00e4 on v\u00e4h\u00e4nlaisesti. (Ager & Strang, 2008.) Hankkeessa pyrittiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 tavoitetta kuntia tukemalla.<\/p>\n

    Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet?<\/h3>\n

    V\u00e4est\u00f6suhteet-termi pit\u00e4\u00e4 toisaalta sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6poliittisia elementtej\u00e4, kuten v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenne, huoltosuhde, maahan- ja maastamuutto. Sill\u00e4 tarkoitetaan my\u00f6s ryhmi\u00e4 ja ryhm\u00e4ytymismuotoja eli identiteettipolitiikkaa ja ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. V\u00e4est\u00f6suhden\u00e4k\u00f6kulmasta ryhmien v\u00e4lisill\u00e4 suhteilla on paljon vaikutusta. (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018.)<\/p>\n

    Kotoutumislaissa (L 1386\/2010) hyvien v\u00e4est\u00f6suhteiden edist\u00e4minen n\u00e4kyy jo t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4, termin\u00e4 tosin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n etnisten suhteiden edist\u00e4mist\u00e4. Laki on uudistumassa, ja sen luonnoksessa puhutaan jo v\u00e4est\u00f6suhteista. Kotoutumislaissa t\u00e4m\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty sek\u00e4 kunnan ett\u00e4 ELY-keskusten teht\u00e4v\u00e4ksi. Siihen kuuluu vuoropuhelun ja osallisuuden edist\u00e4minen. N\u00e4ist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kertoa my\u00f6s kunnan kotouttamisohjelmassa. Viranomaisille on siis m\u00e4\u00e4ritelty teht\u00e4v\u00e4t, mutta v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt, miten l\u00e4hiyhteis\u00f6\u00e4 tuettaisiin luomaan suhteita toisaalta yksil\u00f6iden ja toisaalta erilaisten yhteis\u00f6jen v\u00e4lille. Hyvien v\u00e4est\u00f6suhteiden edist\u00e4minen on j\u00e4\u00e4nyt usein hankkeiden varaan. Todellinen integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu aina ihmissuhteiden kautta. N\u00e4in se on my\u00f6s kantav\u00e4est\u00f6n osalta: kaikki ihmiset kiinnittyv\u00e4t maailmaan erilaisten suhteiden kautta. (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018.)<\/p>\n

    Oikeusministeri\u00f6 on kehitt\u00e4nyt osittain EU-hankerahoituksella Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet -mallin (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet koskettavat kaikkia), joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 eri tekij\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

      \n
    1. Asenteet<\/li>\n
    2. Turvallisuus<\/li>\n
    3. Vuorovaikutus<\/li>\n
    4. Osallistuminen.<\/li>\n<\/ol>\n

      Oikeusministeri\u00f6 on koonnut n\u00e4k\u00f6kulmia, joiden avulla eri tahot voivat edist\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 v\u00e4est\u00f6suhteita (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet koskettavat kaikkia). Kunnan tasolla se voi tarkoittaa esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnittelua tai rahoituksella ohjaamista. Yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta moninaisuusviestint\u00e4\u00e4, puolueissa rasismin vastaista sitoutumista, kolmannen sektorin toimijoille kohtaamispaikkojen mahdollistamista. Kotopaikka-hankkeessa havaittiin, ett\u00e4 kotoutumisen verkostojen tunnistaminen ja verkostomainen toiminta edist\u00e4v\u00e4t parhaiten kotoutumisen rakenteita ja kotoutumispolkuja.<\/p>\n

      My\u00f6s aiemmin mainitussa Kotoutumisen k\u00e4sitteellisess\u00e4 viitekehyksess\u00e4 (Ager & Strang 2008) kotoutumisen mahdollistajia ovat toisaalta kieli ja osaaminen, ja toisaalta turvallisuus ja jatkuvuus. Turvallisuuden tunne on siis yksi v\u00e4est\u00f6suhteisiin vaikuttava ja sen laatua mittaava k\u00e4site.<\/p>\n

      \"Hyv\u00e4t<\/a>
      Kuva 3. Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet. Kuvan l\u00e4hde: Oikeusministeri\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n

      Hyvien v\u00e4est\u00f6suhteiden edist\u00e4miseksi tulisikin luoda rakenteita paikallistasolla niin, ett\u00e4 maahan muuttaneet ihmiset eiv\u00e4t ole vain kohderyhm\u00e4\u00e4 vaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 kunnan, TE-toimiston ja j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa sellaista kumppanuutta, joka mahdollistaa osallisuuden. J\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on ollut kunnissa merkitt\u00e4v\u00e4 rooli osallisuuden vahvistamisessa. Nicehearts ry tiivist\u00e4\u00e4 osallisuuden tukemisen kolmeen T-kirjaimeen: tarjotaan tietoa, tilat ja mahdollisuus toimijuuteen paikallistasolla (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018). My\u00f6s politiikan luomisessa olisi ment\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4h\u00e4n suuntaan, yhdess\u00e4 ihmisten kanssa toimien.<\/p>\n

      Suomessa l\u00f6ytyy tutkimus- ja tilastotietoa ainakin osittain em. teemoihin liittyen. Ulkomaista syntyper\u00e4\u00e4 olevien ty\u00f6 ja hyvinvointi UHT -tutkimuksessa haastateltiin yli 6000 ulkomaista syntyper\u00e4\u00e4 olevaa henkil\u00f6\u00e4. Heid\u00e4n kokemuksissaan kotoutumista estiv\u00e4t puutteellinen kielitaito ja ulkomaalaistausta. Syrjint\u00e4\u00e4 on kokenut noin 15 %. Toisaalta my\u00f6s koko v\u00e4est\u00f6\u00e4 tutkittaessa syrjint\u00e4kokemukset nousevat samaan kokoluokkaan. T\u00e4ll\u00f6in vastaajat tarkoittavat syrjinn\u00e4ll\u00e4 ulkomaalaistaustan lis\u00e4ksi my\u00f6s muita syit\u00e4, kuten vammaisuutta tai seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuulumista. Ep\u00e4oikeudenmukainen kohtelu julkisilla paikoilla sen sijaan kasaantuu eritisesti afrikkalaistaustaisille naisille, em. tutkimuksen mukaan l\u00e4hes 40 prosentille heist\u00e4. (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018.)<\/p>\n

      Suomalaisuuden kokemus tulee ajan my\u00f6t\u00e4, mutta silti kolmannes ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneist\u00e4 tai alle kouluik\u00e4isen\u00e4 muuttaneista ei koe itse\u00e4\u00e4n suomalaiseksi ajankaan kuluessa. Syrjint\u00e4 on sosiaalisiin suhteisiin liittyv\u00e4 ilmi\u00f6 ja siksi liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s hyvien v\u00e4est\u00f6suhteiden edist\u00e4misen tematiikkaan. Kotoutumisen viitekehyksess\u00e4 mainittua kotoutumisen mahdollistajaa eli turvallisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s v\u00e4est\u00f6suhteiden tasolla (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018). Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen -webinaarissa (2018) Depolarize-hankkeen yhteis\u00f6sovittelija Miriam Attias Naapuruussovittelun keskuksesta kertoi eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4listen konfliktien ennaltaehk\u00e4isemisest\u00e4 ja sovittelusta. Turvallisuuden tunne liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s luottamuksen tunteeseen. Kun turvallisuuden tunne j\u00e4rkkyy, taustalla on jokin vuorovaikutuksellinen tilanne. Yleens\u00e4 kyseess\u00e4 on tilanne, josta nimenomaan puuttuu vuorovaikutusta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, mill\u00e4 tavalla kohtaamisen paikat ja tilanteet j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n. Osallistumisen pit\u00e4\u00e4 olla symmetrist\u00e4 niin, ett\u00e4 kumpikin osapuoli kohtaa toisensa samalla tasolla. Jos haluaa parantaa turvallisuuden tunnetta, sit\u00e4 ei voi tehd\u00e4 vain yht\u00e4 osapuolta kuuntelemalla. (Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen 2018.) N\u00e4m\u00e4 ovat seikkoja, joihin kaikkien ohjausty\u00f6t\u00e4 tekevien tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, sill\u00e4 samat vuorovaikutuksen lainalaisuudet p\u00e4tev\u00e4t my\u00f6s ohjaustilanteissa.<\/p>\n

      Jotta sosiaaliset yhteydet olisivat mahdollisia, tarvitaan osaamista monikulttuuriseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Aiemmin ilmestyneess\u00e4 Kotopaikka-hankkeen blogikirjoituksessa<\/a> koottiin yhteen niit\u00e4 hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, jotka liittyv\u00e4t monikulttuurisiin kohtaamistilanteisiin ja vuorovaikutukseen. Blogikirjoitus kirjoitettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Yhdess\u00e4 enemm\u00e4n -hankkeen kanssa (Koukkari-Anttonen et al. 2019). Yhdess\u00e4 enemm\u00e4n – maahanmuuttajat osana yhteis\u00f6\u00e4 -hanke toteutti my\u00f6s julkaisun, jossa on suosituksia kunnille hyvien v\u00e4est\u00f6suhteiden edist\u00e4miseen (Huttunen et al. 2018).<\/p>\n

      Kirjoittaja:<\/h4>\n

      Riikka Michelsson<\/p>\n

      Kirjoittaja ty\u00f6skentelee lehtorina ja projektiteht\u00e4viss\u00e4 JAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

      L\u00e4hteit\u00e4:<\/h4>\n

      Ager, A. & Strang, A. 2008. Understanding Integration: A Conceptual Framework. Journal of Refugee Studies Vol. 21, No. 2. Oxford University Press. Viitattu 7.3.2019. http:\/\/www.cpcnetwork.org\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/19.-Ager-Strang-Understanding-Integration-2008.pdf<\/a>.<\/p>\n

      Emamzadeh, A. 2018. Acculturation and Migration: Interview with Dr. J. W. Berry. Psychology Today. Viitattu 8.4.2019. https:\/\/www.psychologytoday.com\/us\/blog\/finding-new-home\/201803\/acculturation-and-migration-interview-dr-j-w-berry.<\/p>\n

      Huttunen, H-P., Ollikainen, T. & Robinson-Moncada, S. 2018. Hyvi\u00e4 v\u00e4est\u00f6suhteita ja moninaisuutta edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 Osallisuus rakentuu palasista Keski-Suomessa. Yhdess\u00e4 enemm\u00e4n -hankkeen julkaisu. Keski-Suomen Yhteis\u00f6jen Tuki ry. Viitattu 19.3.2019. https:\/\/www.kyt.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/Yhdess%C3%A4_enemm%C3%A4n_julkaisu_pieni.pdf<\/a>.<\/p>\n

      Hyv\u00e4 alku Pohjanmaalla. N.d. Pohjanmaan liitto. Viitattu 4.6.2019. https:\/\/www.obotnia.fi\/rahoitus\/liiton-omat-hankkeet\/hyva-alku-pohjanmaalla\/.<\/p>\n

      Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet. N.d. Oikeusministeri\u00f6. Viitattu 19.3.2019. https:\/\/oikeusministerio.fi\/hyvat-vaestosuhteet<\/a>.<\/p>\n

      Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja kotoutuminen. 2018. Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaari 8.6.2018. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6, Kotouttamisen osaamiskeskus. Viitattu 7.3.2019. https:\/\/kotouttaminen.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/hyvat-vaestosuhteet-ja-kotoutuminen-webinaari-nyt-ladattavissa<\/a>.<\/p>\n

      Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet koskettavat kaikkia. N.d. Oikeusministeri\u00f6. Viitattu 19.3.2019. https:\/\/yhdenvertaisuus.fi\/hyvatvaestosuhteet.fi<\/a>.<\/p>\n

      Kaupunkisosiaality\u00f6 ja kotoutuminen (Kauko-hanke). N.d. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.6.2019. https:\/\/blogs.helsinki.fi\/kotoutuminenkaupungissa2017-2018\/etusivu\/<\/a>.
      \nKorhonen, V. & Puukari, S. (toim.). 2013. Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontaty\u00f6. Juva: PS-Kustannus.<\/p>\n

      Kotopaikan verkko-opas. 2019. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Avoimet oppimateriaalit. Viitattu 4.6.2019. https:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/kotopaikka\/<\/a>.<\/p>\n

      Koukkari-Anttonen, U., Ollikainen, T., Robinson-Moncada, S. & Pitk\u00e4nen, J. 2019. Monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hankkeissa tapahtuu -blogi. Viitattu 4.6.2019. https:\/\/blogit.jamk.fi\/aokkhankkeet\/monikulttuurinen-kohtaaminen-ja-vuorovaikutus<\/a>.<\/p>\n

      L 1386\/2010. Laki kotoutumisen edist\u00e4misest\u00e4. Kotoutumislaki. Viitattu 4.6.2019. https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2010\/20101386<\/a>.<\/p>\n

      Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. 2015. Ulkomaista syntyper\u00e4\u00e4 olevien ty\u00f6 ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2019. http:\/\/www.stat.fi\/tup\/julkaisut\/tiedostot\/julkaisuluettelo\/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf<\/a>.<\/p>\n

      Nyk\u00e4nen, A-S. 2019. Tuntematon tekij\u00e4 -artikkeli 24.2.2019. Helsingin Sanomat, Sunnuntai-liite.<\/p>\n

      Rajaniemi, V. 2017. Puheenvuoro Kotoutuminen uudessa maakunnassa -seminaarissa 21.9.2017. Viitattu 4.6.2019. http:\/\/www.osterbottenisiffror.fi\/rahoitus\/liiton-omat-hankkeet\/hyva-alku-pohjanmaalla\/<\/a>.<\/p>\n

      UTH \u2013 Ulkomaista syntyper\u00e4\u00e4 olevien ty\u00f6 ja hyvinvointi -tutkimus. 2014-2015. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 7.3.2019. https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/uth-ulkomaista-syntyperaa-olevien-tyo-ja-hyvinvointi-tutkimus<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ovat edellytys sille, ett\u00e4 maahanmuuttaja pystyy kotoutumaan. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa aihetta tarkastellaan Hyv\u00e4t v\u00e4est\u00f6suhteet ja maahanmuuttajien kotoutuminen -webinaarissa 8.6.2018 k\u00e4ydyn keskustelun pohjalta. Keskustelemassa olivat Oikeusministeri\u00f6n, Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n, Tilastokeskuksen sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6suhteita edist\u00e4vien hankkeiden edustajat. Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke on ollut mukana tukemassa keskisuomalaisia kuntia kotouttamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Hankkeen loppuseminaaritilaisuuksissa Keuruulla ja Saarij\u00e4rvell\u00e4 pohdittiin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"3053,3500,2396,2823,3522,1495","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[348,5,168,6],"tags":[370],"class_list":["post-3076","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-monikulttuurinen-ohjaus","category-kehittaminen","category-ohjaus-yhteiskunta","category-yhteistyossa","tag-kotopaikka"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3076","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3076"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3076\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4413,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3076\/revisions\/4413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}