Ilmapiiri ja asenteet haasteina ty\u00f6llistymispolulla<\/h2>\n
Talousel\u00e4m\u00e4-lehden (21.12.2018) Pekka L\u00e4hteenm\u00e4en haastattelemat 4 maahan muuttanutta yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja johtajana toimivaa henkil\u00f6\u00e4 kertovat, ett\u00e4 vaikka maahanmuuttajalla olisi koulutusta ja kokemusta, est\u00e4\u00e4 kielitaidon puute ty\u00f6llistymisen silloinkin, kun on esim. britti ja valkoihoinen. Nimikin voi aiheuttaa syrjint\u00e4\u00e4, toteaa Brainty-yhti\u00f6n teknologiajohtaja Sergei Gerasimenko, joka ei opiskeluaikanaan saanut osa-aikaista ty\u00f6t\u00e4 postinjakajana eik\u00e4 myyj\u00e4n\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4si Nokiaan ja ryhtyi yritt\u00e4j\u00e4ksi (L\u00e4hteenm\u00e4ki 2018).<\/p>\n
Kotopaikka-hankkeessa (ESR) haastateltiin kohdekunnissa eri ik\u00e4isi\u00e4 ja eri syist\u00e4 maahan muuttaneita henkil\u00f6it\u00e4 ty\u00f6llistymispolun kuvaamiseksi. Alaik\u00e4isten turvapaikanhakijoiden osalta, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet ty\u00f6llistymisik\u00e4isi\u00e4, haastattelut tehtiin ty\u00f6llistymispolun rakentamiseksi urasuunnittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4m\u00e4 haastattelut tukivat kotoutumisen onnistumisessa ty\u00f6llistymisen merkityst\u00e4, jossa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kielitaidolla on iso merkitys; maahan muuttamisen j\u00e4lkeen kielitaidon hankkimisen tulee olla ensisijalla kotouttamisessa. Haastateltujen maahanmuuttajien mukaan kielitaidon puute vaikeuttaa ty\u00f6llistymist\u00e4 ja aiheuttaa turhautumista ja pelkoa tulevaisuutta kohtaan.<\/p>\n
Talousel\u00e4m\u00e4-lehdess\u00e4 L\u00e4hteenm\u00e4en haastattelemat yritt\u00e4j\u00e4t kuvasivat Suomen ilmapiirin muuttuneen huonompaan suuntaan, mink\u00e4 taustalla koetaan olevan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 \u2013 ehk\u00e4 suomalaiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 kaikkien olevan pohjimmiltaan samanlaisia. Suomalaisille ty\u00f6paikoille kaivataan lis\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 johtamista, avoimuutta ja suvaitsevuutta. Haluavathan my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja hallitus lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa ja nopeuttaa oleskelulupien k\u00e4sittely\u00e4. (L\u00e4hteenm\u00e4ki 2018.)<\/p>\n
Vaikka L\u00e4hteenm\u00e4en mukaan melkein kaikilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on arkisia kokemuksia syrjinn\u00e4st\u00e4, ovat maahanmuuttajien kokemukset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n piilossa olevasta rasismista paljon synkempi\u00e4. Lehden mukaan EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa asuvista tummaihoisista per\u00e4ti 63 prosenttia on kokenut viimeisen viiden vuoden aikana rasistista h\u00e4irint\u00e4\u00e4 kuten uhkaavia eleit\u00e4 tai puheita. H\u00e4irint\u00e4kokemusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa olikin kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n piilosyrjint\u00e4\u00e4 teki n\u00e4kyv\u00e4ksi Diakonia-ammattikorkeakoulun Ty\u00f6nimi-kampanja, jossa julkisuudesta tutut suomalaiset kuten Jari Sarasvuo ja Anne Kukkohovi hakivat t\u00f6it\u00e4 omalla, v\u00e4h\u00e4n muokatulla CV:ll\u00e4 mutta romaneille yleisell\u00e4 nimell\u00e4. He eiv\u00e4t saaneet kutsuja haastatteluun ollenkaan. (L\u00e4hteenm\u00e4ki, 21.12.2018, s. 33.)<\/p>\n
L\u00e4hteenm\u00e4en selvityksen (2018) mukaan ulkomailla syntyneit\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli vuonna 2017 noin 350 000 eli 6,3 prosenttia, mik\u00e4 on EU-maiden alhaisimpia. T\u00e4m\u00e4n joukon ty\u00f6tt\u00f6myys oli vuonna 2016 kuitenkin noin 17 prosenttia eli kaksinkertainen kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n verrattuna, ollen Pohjoismaiden huonoin. Aikuiskasvatustieteellisen aikakauslehden p\u00e4\u00e4toimittaja Heikki Silvennoinen mainitsee ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n teett\u00e4m\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta Maahanmuuttajat ja ty\u00f6voimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus (2017), jonka mukaan tutkitusti tehokkaita toimia, kuten ty\u00f6voimapoliittista ammatillista koulutusta ja palkkatukea, on k\u00e4ytetty maahanmuuttajien ty\u00f6llist\u00e4miseen paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n. Silvennoisen mukaan ne, jotka ovat osallistuneet vain kotoutumiskoulutukseen, ty\u00f6llistyv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4en jonkin verran heikommin kuin ne, jotka eiv\u00e4t ole osallistuneet mihink\u00e4\u00e4n toimiin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kotoutumiskoulutus ei Silvennoisen mielest\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yksin riitt\u00e4v\u00e4, vaan se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 pohjaksi muille, kohdennetuille ty\u00f6voimapoliittisille toimille. (Silvennoinen 2017.)<\/p>\n
Moninaisuuden huomioiminen identiteetin erojen kunnioittamista<\/h2>\n
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry m\u00e4\u00e4rittelee moninaisuuden ihmisen ominaisuuksiksi, taustoiksi ja rooleiksi. Moni ihminen kuuluu johonkin ryhm\u00e4\u00e4n, jotka liittyv\u00e4t esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosioekonomiseen asemaan, ik\u00e4\u00e4n, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin n\u00e4kemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin. Yksi ja sama ihminen voi kuulua samanaikaisesti useampaan eri ryhm\u00e4\u00e4n. Ryhmiin kuuluminen voi yhdistyksen mukaan aiheuttaa syrjint\u00e4\u00e4, sek\u00e4 hidastaa ja joissakin tapauksissa jopa est\u00e4\u00e4 maahanmuuttajan ty\u00f6llistymist\u00e4 Suomessa.<\/p>\n
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n mukaan moninaisuuden huomioiminen tarkoittaa ihmisen identiteettiin kuuluvien erojen kunnioittamista turvallisessa ja my\u00f6nteisess\u00e4 ilmapiiriss\u00e4. Jokaisen olisi tunnettava itsens\u00e4 tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on. Silti maahanmuuttaja kohtaa yhdistyksen mukaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 edelleen, ja monin paikoin jopa aiempaa enemm\u00e4n, ennakkoluuloja, stereotyypittely\u00e4, rasismia ja katsomuksellista monologia. Suomen YK-liiton yleismaailmallinen julistus kulttuurisesta moninaisuudesta toteaa 1. artiklassaan \u201dvuorovaikutuksen, uudistusten ja luovuuden l\u00e4hteen\u00e4 kulttuurisen moninaisuuden olevan yht\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihmiskunnalle kuin luonnon moninaisuus on luonnolle. Kyse on siten ihmiskunnan yhteisest\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4, joka tulee tunnistaa ja jota tulee vahvistaa nykypolven ja tulevien sukupolvien parhaaksi\u201d (Suomen YK-liitto, s. 20).<\/p>\n
Moninaisuus on jo k\u00e4sitteen\u00e4 niin moniulotteinen, ett\u00e4 sit\u00e4 on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 kokonaisvaltaisesti, omat ennakkoluulot, normit ja valta-asetelmat tunnistaen – pyrkimyksen\u00e4 yhdenvertaisuus suvaitsevaisuuden sijaan. Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen (2016-2017, Ulkoministeri\u00f6n kehitysyhteisty\u00f6varoin rahoitettu) mukaan jo kouluissa tulisi tavoitteeksi asettaa yritt\u00e4jyys- ja tvt-osaamisen rinnalle tavoite valmistaa oppilaita aktiivisiksi, globaalissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4viksi kansalaisiksi, jotka pystyv\u00e4t tunnistamaan valta-asetelmia, normeja, ennakkoluuloja ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t yhdenvertaisuuden merkityksen. Ennakkoluuloja ja stereotypioita sek\u00e4 toimijan omia arvoja, uskomuksia ja asenteita tulee tarkastella ja tarkistella, ja keskitty\u00e4 normitietoisuuteen ja sukupuolitietoiseen kasvatukseen, rasismiin ja siihen puuttumiseen sek\u00e4 katsomukselliseen moninaisuuteen ja dialogiin (Koulu maailmaa muuttamaan -hanke).<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n moninaisuuden moniulotteiseen k\u00e4sitteeseen Kotopaikka-hankkeessa tartuttiin ennakkoluuloja, normeja ja valta-asetelmia mutta my\u00f6s arvoja ja asenteita tunnistaen, tavoitteena maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden monikulttuurisuusosaamisen kehitt\u00e4minen kohdekuntiin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyill\u00e4 koulutuksilla sek\u00e4 vertaisryhm\u00e4mentoroinnilla (ks. kuva 1). Monikulttuurisuusosaamisen kehitt\u00e4misen koulutuksia hankkeessa toteutettiin alakohtaisesti, maahanmuuttajien kohtaamista kotoutumispolun eri osa-alueilla tukemaan. Osallistujam\u00e4\u00e4riss\u00e4 mitattuna suosituimpia koulutuksellisia teemoja olivat kulttuurien v\u00e4linen kohtaaminen ja vuorovaikutus, monikulttuurisuusosaaminen sek\u00e4 kohdekuntien toimijoille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt ammattikuntakohtaiset teemat. Hankkeen kohdekunnissa toivottiin, ett\u00e4 erityisesti maahanmuuttoon liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja interkulttuurista kompetenssia avataan. Kohdekuntiin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyiss\u00e4 koulutuksissa vastattiin hankkeen alkuvaiheen monikulttuurisuusosaamisen kartoituksissa ja kyselyiss\u00e4 esiin tulleisiin kehitt\u00e4misen tarpeisiin, joiden mukaan maahanmuuttaja-termi oli joiltakin osin tuntematon, maahanmuuttajapalvelut joissakin kohdekunnissa tunnistamattomia ja maahanmuuttajat asiakkaina vieraita. Niiss\u00e4kin kohdekunnissa, joissa kokemusta ja osaamista maahanmuuttajien ohjaamisesta jo oli, haluttiin ty\u00f6t\u00e4 osata tehd\u00e4 jatkossa entist\u00e4 paremmin.<\/p>\n Kotopaikka-hankkeessa haastateltujen maahanmuuttajien mukaan \u201dasiat ovat p\u00e4\u00e4osin menneet parempaan suuntaan\u201d. Haastateltujen mukaan tarvitaan hyvi\u00e4, turvallisia asuinalueita, kielikoulutuksia, harrastuksia ja kantasuomalaisiin t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Kaupungin vuokra-asuntoalueet, joihin maahanmuuttajat sijoitetaan asumaan, koetaan v\u00e4lill\u00e4 rauhattomiksi. Joissakin kunnissa vapaaehtoiset ihmetteliv\u00e4tkin maahanmuuttajien sijoittamista asumaan vain tietyille, niin sanotuille \u201dpoikkeavien\u201d asuinalueille.<\/p>\n Suomen kielen vahvistamiseksi vapaa-ajalla lapsille toivottiin lis\u00e4\u00e4 harrastusmahdollisuuksia. My\u00f6s kouluun kaivattiin lis\u00e4\u00e4 osaamista maahanmuuttajien parissa ty\u00f6skentelyyn, koska haastateltujen maahanmuuttajien mukaan koulun arjessa puolin ja toisin ei aina ymm\u00e4rret\u00e4 toisen tarpeita ja vaatimuksia. Er\u00e4s haastatelluista totesi, ettei lapsi ole saanut yst\u00e4vi\u00e4, vaikka on koulussa. Erityisesti nuoret maahanmuuttajat nostivat esille koetun yksin\u00e4isyyden tunteen. Yst\u00e4vi\u00e4 ei joko ollut, niit\u00e4 oli hyvin v\u00e4h\u00e4n tai yst\u00e4v\u00e4t tulivat vain jonkin uskonnollisen ryhmittym\u00e4n piirist\u00e4.<\/p>\n Maahanmuuttajien haastatteluissa k\u00e4vi ilmi halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois pienelt\u00e4 syrj\u00e4iselt\u00e4 paikkakunnalta isompiin kaupunkeihin, joissa on oman kielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4, etnisi\u00e4 ruokakauppoja ja jossa ei erotu samassa m\u00e4\u00e4rin kuin pienemm\u00e4ll\u00e4 paikkakunnalla. Jotkut haastatelluista totesivat mahdollisuuden puhua omalla kielell\u00e4 helpottavan yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja lievent\u00e4v\u00e4n stressi\u00e4. Er\u00e4s haastateltava tosin totesi, ettei halua muuttaa nykyiselt\u00e4 pienelt\u00e4 paikkakunnalta pois siell\u00e4 kokemansa rauhan, ruuhkattomuuden ja levollisen olon vuoksi. Oman paikkakunnan ison ja tiiviin omakielisen ryhm\u00e4n koettiin toisaalta my\u00f6s hidastavan suomen kielen osaamisen kehittymist\u00e4.<\/p>\n Tiedottamiseen kunnan maahanmuuttajien palveluista tulisi panostaa. Kunnan peruspalveluista tietoa l\u00f6ytyy, mutta harrastuksista, muista palveluista ja koulutuksista tietoa joko ei ole ollenkaan tai sit\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Er\u00e4s haastateltu kertoi, ettei ollut tietoinen kunnan maahanmuuttajille suunnatusta info-pisteest\u00e4, vaikka h\u00e4n oli asunut paikkakunnalla vuosikymmeni\u00e4. Kaikki maahanmuuttajat eiv\u00e4t tienneet, kehen kunnassa voisi ottaa yhteytt\u00e4 maahanmuuttoon liittyviss\u00e4 asioissa. Maahanmuuttajille suunnattujen info-pisteiden puuttumisen koettiin selke\u00e4sti vaikeuttavan palvelujen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 kunnassa. Maahanmuuttajien palveluoppaita on kunnissa ty\u00f6stetty ja niit\u00e4 on useassa kanavassa tarjolla, mutta joissakin tapauksissa niiss\u00e4 oli vanhentunutta tietoa (esim. puhelinnumerot ja osoitteet). Haastattelut my\u00f6s osoittivat, ettei maahanmuuttaja aina erota mihin kohtaan toimimattomista palveluprosesseista kunnalla itsell\u00e4\u00e4n on vaikutusmahdollisuus, ja mill\u00e4 kohtaa asia on lailla tai asetuksilla s\u00e4\u00e4delty\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 toimintaa. TE-palveluiden osalta tulee huomioida, ett\u00e4 siell\u00e4 jaettava tieto toimii tiedon l\u00e4hteen\u00e4 vain jo TE-palveluiden asiakkaina oleville maahanmuuttajille.<\/p>\n Maahanmuuttajan asiointi on luonnollisesti helpompaa, jos h\u00e4nell\u00e4 on suomalainen puoliso. Avioliiton solmiminen saattaa kuitenkin vaikuttaa turvapaikanhakijan taloudelliseen tilanteeseen ja sen kautta osallistumismahdollisuuksiin. Er\u00e4s haastateltu turvapaikanhakija kertoi, ettei tiennyt avioliiton my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen suomalaisen puolisonsa tulevan h\u00e4nest\u00e4 elatusvelvolliseksi, mist\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4nelle ei my\u00f6nnetty tukea el\u00e4miseen samalla tavoin kuin yksin el\u00e4v\u00e4lle turvapaikanhakijalle. T\u00e4m\u00e4 muodostuu haasteeksi erityisesti silloin, kun suomalainen puoliso on ty\u00f6t\u00f6n. Haastatellun turvapaikanhakijan tapauksessa perheen tulot eiv\u00e4t riitt\u00e4neet esimerkiksi kielikoulutukseen matkustamiseen. Ty\u00f6n ja omien tulojen saaminen on kuitenkin maahanmuuttajalle vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kielitaitoa.<\/p>\n Ty\u00f6 koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi, haastateltujen maahanmuuttajien mukaan se \u201dmahdollistaa paljon\u201d. Ansainnan lis\u00e4ksi ty\u00f6 tuo mukanaan yst\u00e4vi\u00e4, harrastuksia ja mahdollistaa saavutetun kielitaidon yll\u00e4pit\u00e4misen. Nuoret maahanmuuttajat n\u00e4kiv\u00e4t kes\u00e4ty\u00f6n tukevan ja mahdollistavan urahaaveita ja harrastamista, kuten er\u00e4\u00e4n haastatellun nuoren turvapaikanhakijan kes\u00e4ty\u00f6 vanhusten parissa, joka paransi h\u00e4nen mahdollisuuksiaan hoitoalan koulutukseen p\u00e4\u00e4semiseksi. Toinen turvapaikanhakija puolestaan innostui tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 harrastuksen oltuaan ty\u00f6kokeilussa liikunta-alan yrityksess\u00e4. Saipa h\u00e4n paikan yritt\u00e4j\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 paikallisen \u201dis\u00e4-hahmon\u201d itselleen, oppi kielt\u00e4 ja sai yst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Maahanmuuttajien ty\u00f6llistyminen kertoo kotoutumisen lis\u00e4ksi osallisuudesta. On tutkittu, ett\u00e4 turvapaikanhakijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 vastaanottokeskuksissa leimaavat vahvasti tilap\u00e4isyys, vaihtuvat ihmiset ja ep\u00e4varmuus. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on todellinen haaste saavuttaa hyvinvoinnin kannalta merkitykselliset tekij\u00e4t, kuten osallisuus, yhteis\u00f6llisyys ja kuuluvuuden tunne. (Pet\u00e4j\u00e4niemi ym. 2018.) Ty\u00f6llistyminen tosin edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 suomen kielen osaamista, jonka taito tulee ensin hankkia kielikoulutuksissa, joita joillakin paikkakunnilla ei ole ollut tarjolla. Er\u00e4s paikkakunnalla pitk\u00e4\u00e4n asunut haastateltu maahanmuuttaja kertoi oppineensa kielen kirjastossa; Aku Ankka ja muut sarjakuvalehdet sek\u00e4 oman kielen sanakirjat ovat h\u00e4nen mukaansa erinomaisia suomen kielen opettajia harrastusten lis\u00e4ksi.<\/p>\n Maahanmuuttajan on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 muistakin kuin kielitaidottomuuteen liittyvist\u00e4 syist\u00e4. Haastateltujen maahanmuuttajien mukaan yritysten suhtautumisessa on toivomisen varaa, mutta on niit\u00e4kin, jotka suhtautuvat hyvin ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat edustavat joissakin kunnissa viel\u00e4 hyvin pient\u00e4 kansanosaa ja ovat monelle toimijalle edelleen uusi ohjattava asiakasryhm\u00e4. Ihmisill\u00e4 saattaa olla ennakkoluuloja maahanmuuttajien ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4, eik\u00e4 ty\u00f6paikoilla ole kokemusta maahanmuuttajista ty\u00f6kavereina, mik\u00e4 osaltaan vaikeuttaa siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tilaisuuksia kahdensuuntaiselle integraatiolle toivottaisiinkin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n kunnissa paljon enemm\u00e4n. Haastatellut maahanmuuttajat toivoivat kunnissa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n monikulttuurisia tapahtumia, jotka mahdollistavat tutustumisen toiseen kulttuuriin ja ihmisiin, ja siten my\u00f6s omiin arvoihin ja asenteisin auttaen ihmisi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiaan paremmin. Silvennoinen korosti Aikuiskasvatuksen p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan (2017) kotoutumisajanjakson aikana saadun ty\u00f6kokemuksen merkityst\u00e4 ty\u00f6llistymiseen: lyhyidenkin kotoutumiskoulutukseen yhdistettyjen ty\u00f6jaksojen tiedet\u00e4\u00e4n h\u00e4nen mukaansa edist\u00e4v\u00e4n ty\u00f6llistymist\u00e4 paremmin kuin mink\u00e4\u00e4n muun toimen.<\/p>\n Kotopaikka-hankkeessa haastatellut yritt\u00e4j\u00e4t ja ty\u00f6nantajat totesivat, ett\u00e4 on olemassa tiettyj\u00e4 aloja, joissa ty\u00f6voiman tarve on suuri, ja joissa on aito pula osaavista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, kuten esim. metalliala ja erilaiset kiinteist\u00f6jen ja teiden kunnossapitoteht\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 hitsaus- ja asennusty\u00f6t. Jos maahanmuuttajalla on osaamista ja ty\u00f6ntekemisen tahtotila, ei t\u00e4llaisilla ty\u00f6voimapulasta k\u00e4rsivill\u00e4 aloilla kieli en\u00e4\u00e4 ole ty\u00f6llistymisen esteen\u00e4. Silti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot ja ns. turvallisuuskortit tulee olla kunnossa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6nantajan on mahdoton ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 maahanmuuttaja, ellei h\u00e4nell\u00e4 vakuuttamista ja palkanmaksua varten tarvittavia henkil\u00f6turvatunnusta, tilinumeroa ja verokorttia.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kehitt\u00e4misen ja kehittymisen tueksi Kotopaikka-hankkeessa ty\u00f6stettiin Maahanmuuttajat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 – Materiaalia ty\u00f6nantajalle ja ty\u00f6ntekij\u00e4lle -sivusto<\/a>, johon on koottu suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Sivusto on tarkoitettu paitsi maahanmuuttajia ty\u00f6llist\u00e4vien ty\u00f6nantajien ja maahanmuuttajia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n perehdytt\u00e4vien toimijoiden ja ohjaajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta se on tarkoitettu my\u00f6s maahanmuuttaja-ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sivuille on koottu kattavasti tietoa maahanmuuttajien ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4, ja suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy omat osionsa niin ty\u00f6nantajalle kuin maahanmuuttajalle. Sivusto sopii erinomaisesti my\u00f6s maahanmuuttajanuorten uraohjauksen ty\u00f6kaluksi. Pieniss\u00e4 kunnissa maahanmuuttoty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t kokevat varsin usein olevansa yksin ty\u00f6ns\u00e4 kanssa ja vailla tukea. Kotopaikka-hankkeen yhten\u00e4 toimenpiteen\u00e4 oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kuntarajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vertaistukiverkostojen toimintaa, jotta samaa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t henkil\u00f6t voivat toimia vertaistukena toisilleen sek\u00e4 jakaa hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n maahanmuuttajien kotoutumis-, kouluttautumis- ja ty\u00f6llistymispolkujen palvelumalleihin liittyen. Vertaisryhm\u00e4toimintaan osallistumisella koettiin olevan merkityst\u00e4 paitsi ty\u00f6n tekemisen my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 jaksamisen kannalta, kun samaa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t kunnan sis\u00e4iset ja\/tai ulkopuoliset toimijat jakavat tietoa, ty\u00f6kaluja ja tukea toinen toisilleen. Muutamat vertaisryhm\u00e4toimintaan osallistuneet eri kuntien toimijat kertoivatkin jatkavansa vertaisryhm\u00e4toimintaa hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen omin voimin. Siten yhteisty\u00f6 paitsi kunnan sis\u00e4ll\u00e4 mutta my\u00f6s kuntien v\u00e4lill\u00e4 on jatkossakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kotopaikka-hankkeen my\u00f6t\u00e4 toteuttajaorganisaatioista, yhteisty\u00f6kumppaneista ja kunnista syntyi verkosto, jonka yhteisty\u00f6 mahdollistaa tiedon, hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden, materiaalin ja verkostojen jakamisen. T\u00e4st\u00e4 on Kotona Suomessa -hankkeelle (ESR) hyv\u00e4 pohja l\u00e4hte\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n maahanmuuttajien parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yh\u00e4 laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita kaikkialla Suomessa (Kotona Suomessa-hankkeen www-sivut).<\/p>\n Maahanmuuttajia ohjaavat toimijat nostivat onnistuneen kotouttamisen t\u00e4rkeimm\u00e4ksi tekij\u00e4ksi yhteisty\u00f6n. Kunnan sis\u00e4ll\u00e4 tulee olla yhteinen tahtotila ja johdon sitoutuminen (kuntapaikat), jota tukee toimialakohtaisesti asetetut selke\u00e4t tavoitteet. Kotouttaminen koettiin erityisen onnistuneeksi, kun lastensuojelun ja aikuissosiaality\u00f6n yhteisty\u00f6 on toimivaa ja vastaanottokeskusten kanssa tehd\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Merkitykselliseksi koettiin my\u00f6s lastensuojelun avun saaminen perheisiin nopeasti sek\u00e4 voimavarojen yhdist\u00e4minen. Vastaanottokeskuksen sairaanhoitajan merkityst\u00e4 korostettiin. Luonnollisesti varhaiskasvatuksella ja koululla on iso rooli kotoutumisen onnistumisessa.<\/p>\n Maahanmuuttajia ohjaavat toimivat painottivat kotoutumisprosessin alkuvaiheen tuen t\u00e4rkeytt\u00e4 sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oikea-aikaista tukea liittyen ennaltaehk\u00e4iseviin palveluihin, mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun sek\u00e4 niiden saatavuuteen. Turvapaikkaprosessin kesto koetaan haastavaksi. Turvapaikkap\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 odotellessa tulee olla selvill\u00e4, kuka kunnassa tarjoaa maahanmuuttajalle oikean ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n avun, ja mik\u00e4 on kriisity\u00f6n rooli silloin, kun asiakkaan tilanne on ep\u00e4vakaa ja traumaattinen. Tulkkipalvelujen toimivuuden, palvelun saatavuuden maahanmuuttajan omalla kielell\u00e4 ja kotoutumisohjaajan kielen osaamisen n\u00e4htiin tukevan onnistunutta kotoutumisprosessia. Paikkakunnan halu vastaanottaa ja kotouttaa maahanmuuttajia, asumisen j\u00e4rkev\u00e4t j\u00e4rjestelyt, innostuneet vapaaehtoiset mielekk\u00e4\u00e4sti mukana, tukiperhetoiminta ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden asenne nostettiin my\u00f6s merkitykselliseen rooliin.<\/p>\n Koska kotoutumisen tulee alkaa heti, korostivat maahanmuuttajia ohjaavat toimijat esikotouttamisen roolia, jonka tulee olla ajan tasalla olevassa kotouttamissuunnitelmassakin huomioituna. Esikotouttamisessa t\u00e4rke\u00e4ksi koettiin, ett\u00e4 palvelut ovat maahanmuuttajaa l\u00e4hell\u00e4 ja niihin on helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4, maahanmuuttajalla on oma ty\u00f6ntekij\u00e4 ja h\u00e4n voi asioida omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n \u2013 etenkin kun \u201dviranomaisviidakko\u201d saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4luuloa, ja byrokratia on vaikeaselkoista. Tietyt perustarpeet, kuten ruoka, terveys ja suoja, sek\u00e4 normaalit ihmiskontaktit tulee olla kunnossa. Omat kotoutumista tukevat tavoitteet tulee olla selkeytettyn\u00e4, jotta kotoutuminen k\u00e4ynnistyy integraation mahdollistavasti ja mielekk\u00e4\u00e4n tekemisen kautta. Kotoutumisprosessin toimijoilla tulee olla yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja ns. marssij\u00e4rjestys (esikotoutuminen) sovittuna silloinkin, kun turvapaikanhakuprosessissa olevan arki kaipaa j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4.<\/p>\n Kunnan tai useamman kunnan yhdess\u00e4 on kotoutumislain 32 \u00a7:n mukaan laadittava kotouttamisohjelma. Ohjelman tarkoitus on edist\u00e4\u00e4 kotoutumista ja monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran 4 vuodessa. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon my\u00f6s kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa (kuntalaki 65 \u00a7). (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2014.) Kotouttamisohjelman tulee haastateltujen mukaan olla ajan tasalla, selke\u00e4, maahanmuuttajan asioita eteenp\u00e4in viev\u00e4 ja n\u00e4in kotouttamista edist\u00e4v\u00e4. Sen tulee mahdollistaa oma kotoutumisen polku ja toimintaresurssit (mukaan lukien kieli). J\u00e4lkikotouttamisessa tulee huomioida yleisten ja maahanmuuttajan tarvitsemien erityisten palveluiden saatavuus, kuten esim. neuvola, koulu, ammattiin opiskelu, ty\u00f6llistyminen, ja siten my\u00f6s yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, jotka mahdollistavat tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semisen nopeasti. J\u00e4lkikotouttamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asiakkaan tarve ja kyet\u00e4 ohjaamaan asiakasta innostavalla otteella. Er\u00e4s Kotopaikka-hankkeessa haastateltu turvapaikanhakija koki kotouttamisen vaikeaksi ja ep\u00e4tasa-arvoiseksi verrattuna muilla perusteilla maahan muuttaneisiin.<\/p>\n Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan merkityst\u00e4 korostivat sek\u00e4 haastatellut maahanmuuttajat ett\u00e4 kohdekuntien maahanmuuttajia ohjaavat toimijat. Koska vapaa-ajalla on iso merkitys onnistuneen kotoutumisen kannalta, tulee kunnassa pohtia, kenen vastuulla kotouttamisprosessi vapaa-ajantoiminnan osalta on, ja mik\u00e4 kunnassa mahdollisesti toimivan hyvinvointikoordinaattorin rooli t\u00e4ss\u00e4 olisi (yst\u00e4v\u00e4toiminnan koordinointi vrt. SPR:n yst\u00e4v\u00e4toiminta). Joissakin kunnissa vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 on l\u00e4hdetty strategisemmin sitomaan osaksi kotoutumisprosessia. Vapaa-ajan ja harrastusten kautta saadaan yst\u00e4vi\u00e4 ja opitaan kielt\u00e4, sill\u00e4 luokkatilassa tapahtuvan opiskelun rinnalle tarvitaan my\u00f6s muita kielen oppimisen mahdollisuuksia. T\u00e4llaisia ovat erilaiset kerhot, seurakunnan toiminta tai muu tuettu ja ohjattu toiminta arjessa. Kirjasto koettiin monella hankkeen kohdepaikkakunnalla merkitykselliseksi kohtaamispaikaksi, jossa oli joillakin paikkakunnilla mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 lukemaan my\u00f6s oman kielisi\u00e4 lehti\u00e4. My\u00f6s leirit ja ilmaiset liput peleihin ovat mahdollisuuksia tutustuttaa maahanmuuttajia paikallisv\u00e4est\u00f6\u00f6n mit\u00e4 parhaimmalla tavalla. N\u00e4in yhteisty\u00f6 vapaa-aikatoimen, j\u00e4rjest\u00f6jen mutta my\u00f6s vapaaehtoisten kanssa on onnistuneen kotoutumisprosessin kannalta merkityksellist\u00e4.<\/p>\n Maahanmuuttajan ty\u00f6llistymispolun rakentaminen kunnassa edellytt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 ohjaavien toimijoiden mukaan TE-palveluiden vahvaa ammattitaitoa, hyvi\u00e4 kotouttamissuunnitelmia ja kotouttamiskoulutusta. My\u00f6s ty\u00f6pajatoiminta, ty\u00f6kokeilu ja talkooty\u00f6skentely (sis. talkoovakuutuksen) n\u00e4htiin maahanmuuttajan ty\u00f6llistymispolkua rakentavina tekij\u00f6in\u00e4, sill\u00e4 ne tarjoavat mahdollisuuden oppia suomen kielt\u00e4, jota vaaditaan koulutuksiin, oppisopimuskoulutukseen ja ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4semiseksi. Er\u00e4s haastatelluista maahanmuuttajista kertoi saaneensa talkootoiminnan kautta vapaa-ajan harrastuksen, jossa p\u00e4\u00e4si harjoittelemaan suomen kielt\u00e4 ja saamaan suomalaisia yst\u00e4vi\u00e4. Ty\u00f6pajatoiminnan kautta oli maahanmuuttajalle puolestaan jossakin kohdekunnassa l\u00f6ydetty mielek\u00e4s v\u00e4yl\u00e4 ammattikorkeakoulun opintoihin. T\u00e4ss\u00e4kin kohtaa palveluista, toiminnasta ja tapahtumista tiedottaminen mahdollisuuksien kartoittamiseksi on maahanmuuttajalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on tuotu esiin niit\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4, kokemuksia, havaintoja sek\u00e4 yhteisty\u00f6n ja haastattelujen tuloksia, joita Kotopaikka-hankkeen toteuttajatahot kohdekunnissa operoidessaan hankkeen toteutusaikana 3\/2017-7\/2019 kerryttiv\u00e4t. Hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja artikkelin kirjoittajana koen saaneeni olla etuoikeutetussa asemassa tarkistelemassa ja tarkisteluttamassa, mit\u00e4 monikulttuurisuusosaaminen kunnissa ja toimialoilla on, ja mit\u00e4 sen pit\u00e4isi olla; mit\u00e4 palveluita kunnassa ja toimialoilla maahanmuuttajalle t\u00e4m\u00e4n mukaan tarjotaan tai tulisi tarjota; ja kenen kaikkien palveluntarjoajien toimesta.<\/p>\n On ollut miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata arvojen ja asenteiden muokkautuvan, kuntien ja toimijoiden tulevan tietoisemmiksi oman kotouttamisprosessinsa tilasta ja l\u00e4htev\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja strategisemmalla tasolla. Kunnissa on silti tietty\u00e4 kahtiajakautuneisuutta. Joissakin hankkeen kunnissa maahanmuuttoty\u00f6 kohdistuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti turvapaikanhakijoihin ja kiinti\u00f6pakolaisiin j\u00e4tt\u00e4en kunnassa vuosia asuneet ja muista syist\u00e4 kuntaan maahanmuuttaneet henkil\u00f6t ja heid\u00e4n palvelujen tarpeensa v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n merkitykseen. Joissakin kunnissa maahanmuuttoty\u00f6n koettiin olevan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti johdettua ja koordinoitua, jolloin toiminnan koordinointi on saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 paikkakunnan muiden toimijoiden ja sektorien vastuulle.<\/p>\n Maahanmuuttaja-termi oli joissakin kunnissa joiltakin osin tuntematon ja maahanmuuttajat asiakkaina vieraita. T\u00e4st\u00e4 kertoi esimerkiksi se, ett\u00e4 maahanmuuttaja-asiakkaan tai h\u00e4nen asioitaan hoitavan kunnan ty\u00f6ntekij\u00e4n palvelemista tai yhteydenottoja saatettiin v\u00e4ltell\u00e4. Vaikka kunnassa toimialat vastaavat aloihinsa liittyvist\u00e4 nimetyist\u00e4 palveluista kunnassa, ohjataan maahanmuuttaja v\u00e4lill\u00e4 riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 palvelua h\u00e4n on kysym\u00e4ss\u00e4 (esim. ty\u00f6llistyminen tai sairaudenhoito), aina maahanmuuttoty\u00f6st\u00e4 vastaaville toimijoille. Toisaalta oli my\u00f6s paikkakuntia, joissa 3. sektorin toimijat eiv\u00e4t tienneet, kuka kunnassa maahanmuuttoty\u00f6n koordinoinnista vastaa.<\/p>\n Hankkeen alkuvaiheessa oli joissakin kunnissa vaikea saada toimenpiteit\u00e4 k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n, vaikka hankkeeseen mukaan l\u00e4htemisest\u00e4 oli kunnassa jo alkumetreill\u00e4 allekirjoitettu aiesopimus \u2013 osoituksena hankkeen toimenpiteiden tarpeellisuudesta kunnassa. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 aiesopimuksen allekirjoittaneessa kohdekunnassa todettiin maahanmuuttoon liittyvien prosessien ja verkostojen olevan kunnossa, joskin siell\u00e4kin hankkeen toimenpiteet saivat osallistujam\u00e4\u00e4riss\u00e4 mitattuna suuren vastaanoton.<\/p>\n Hankkeen aikana sen toimenpiteisiin oli v\u00e4lill\u00e4 vaikea saada mukaan yrityksi\u00e4, yritt\u00e4ji\u00e4 ja ty\u00f6nantajia esittelem\u00e4\u00e4n maahanmuuttajille ty\u00f6llistymismahdollisuuksia kunnassa. My\u00f6s mediaviestinn\u00e4ll\u00e4 on iso merkitys. Voimakkaasti maahanmuuttajia kritisoiva uutisointi johti hankkeen toimenpiteiden hidastumiseen tai muuttumiseen joissakin kunnissa. Er\u00e4s kunnan toimija mainitsi my\u00f6s turhautumisen hankkeisiin, jotka tarjoavat valmiita ratkaisuja, ja joiden ei koeta tukevan oman ty\u00f6n tekemist\u00e4. Kotopaikka-hankkeen ehdoton timantti olikin toimenpiteiden r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti, jolloin kohdekunnan yhteyshenkil\u00f6iden kanssa yhdess\u00e4 sovittiin miten, milloin ja kenen kanssa hankkeen toimenpiteit\u00e4 kunnassa edistet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Useimmissa kunnissa maahanmuuttoty\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkityksellisen\u00e4 toimena ja osaamisena, johon ollaan kunnassa valmiita panostamaan ja budjetoimaan palkkakustannuksia jo seuraavallekin toimintakaudelle. Kotopaikka-hanke edistyi mielekk\u00e4\u00e4sti, tavoitteellisesti ja kunnan kehitt\u00e4mistarpeisiin luontevasti rytmittyen. Ty\u00f6t\u00e4 tehtiin relevanttien yhteyshenkil\u00f6iden ja ihanien vapaaehtoisten kautta ja kanssa. Joissakin kunnissa oltiin koko paikkakunnan tasolla yhteis\u00f6llisesti halukkaita tekem\u00e4\u00e4n ja ennen kaikkea kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotouttamisty\u00f6t\u00e4. Kunnissa huomattiin, ett\u00e4 loppujen lopuksi maahanmuuttajat tarvitsevat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Maahanmuuttajan palveluverkostoa tarkistellessa pohdittiin joissakin kunnissa samalla my\u00f6s kunnan imagoa ja br\u00e4ndi\u00e4, ja siten paikkakunnan vetovoimaisuutta.<\/p>\n Kotopaikka-hanke oli jokaisessa kohdekunnassaan odotettu ja t\u00e4rke\u00e4ksi koettu \u201dk\u00e4sipari\u201d maahanmuuttoty\u00f6t\u00e4 ja monikulttuurisuusosaamista osaltaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kotopaikka j\u00e4tti kohdekunnissaan k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n luultavasti muistij\u00e4ljen monelle kunnan toimijalle ja toiminnolle. Paljon saatiin k\u00e4yntiin ja k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n, vaikka moni asia j\u00e4i harmillisesti my\u00f6s kesken tai tuli vain \u201dpintaraapaistuksi\u201d. Toivottavaa onkin, ett\u00e4 Kotopaikka-hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 31.7.2019 isot ja tehokkaat kotoutumista tukevat verkostot kietovat my\u00f6s pienet Keski-Suomen kunnat kannattelevaan verkkoonsa.<\/p>\n Johanna Pitk\u00e4nen Kirjoittaja toimi Kotopaikka-hankkeen\u00a0 projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 3.1.2018-31.7.2019.<\/p>\n Kotopaikka-hanke<\/a> oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun koordinoima hanke ajalla 1.3.2017-31.7.2019. Hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden monikulttuurisuusosaamista ja verkostoitumista sek\u00e4 tuettiin maahanmuuttajien ty\u00f6llistymist\u00e4 suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen kehitt\u00e4misen ja ty\u00f6llistymispolkujen kuvantamisen kautta. Osatoteuttajina hankkeessa olivat Gradia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n kristillinen opisto sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n palvelualan opisto. Maakunnallisen hankkeen kohdekuntia olivat J\u00e4ms\u00e4, Keuruu, Laukaa, Saarij\u00e4rvi, Viitasaari, Kyyj\u00e4rvi ja \u00c4\u00e4nekoski sek\u00e4 perusturvaliikelaitos Saarikka.<\/p>\n Kotona Suomessa -hanke 2019<\/a>. Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivusto, Projektit ja hankkeet. Viitattu 11.4.2019. http:\/\/www.ely-keskus.fi\/web\/ely\/uusimaa-projektit-ja-hankkeet1\u00a0<\/a><\/p>\n Koulu maailmaa muuttamaan-hanke. Koulutusmateriaali: Moninaisuus ja yhdenvertaisuus<\/a>. Viitattu 12.2.2019. http:\/\/www.koulumaailmaamuuttamaan.fi\/koulutusmateriaalit\/moninaisuus-ja-yhdenvertaisuus\/moninaisuus-ja-yhdenvertaisuus.<\/p>\n L\u00e4hteenm\u00e4ki, P. 2018. Kulttuuri ratkaisee. Talousel\u00e4m\u00e4-lehti. Nrot 45-46. 21.12.2018. S. 26-33.<\/p>\n Pet\u00e4j\u00e4niemi, M, Lanas M. & Kaukko, M. 2018. Osallisuus turvaa hakevan reunaehdoissa \u2013 H\u00e4t\u00e4majoitusyksik\u00f6ss\u00e4 asuvien nuorten miesten kertomuksia arjesta. Aikuiskasvatus 1\/2018. Aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti 1\/2018, vol. 38.<\/p>\n Silvennoinen H. 2017. Maahanmuuttajien koulutuksessa parannettavaa joka asteella. Aikuiskasvatus 3\/2017. Aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti 3\/2017, vol. 39.<\/p>\n Suomen YK-liitto. Kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus<\/a>. Viitattu 25.6.2019. https:\/\/www.ykliitto.fi\/sites\/www.ykliitto.fi\/files\/kulttuurijulistus_lopullinen.pdf.<\/p>\n Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2014. Kotouttaminen.fi -sivusto<\/a>. Kunnan kotouttamisohjelma. Viitattu 4.6.2019. https:\/\/kotouttaminen.fi\/kunnan-kotouttamisohjelma.<\/p>\n![\"Toiminnan](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/07\/kotopaikka-tulokset-687x386.png\")
<\/a>Onnistuneen kotoutumisen taustatekij\u00e4t – maahanmuuttajan n\u00e4k\u00f6kulma<\/h2>\n
Palvelut n\u00e4kyviksi maahanmuuttajille<\/h3>\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja ja kulttuureihin t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4<\/h3>\n
\nSivu l\u00f6ytyy osoitteesta: https:\/\/maahanmuuttajattyoelamassa.wordpress.com\/<\/a>.<\/p>\nOnnistuneen kotoutumisen taustatekij\u00e4t – maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulma<\/h2>\n
Alkuvaiheen tuki ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h3>\n
Onnistunut kotouttaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja vapaa-aikaa<\/h3>\n
![\"Hankkeen](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2019\/08\/kotopaikka-21.5.19-kevyt-687x399.jpg\")
<\/a>Loppusanat<\/h2>\n
Kirjoittaja<\/h3>\n
\nasiantuntija
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\nKotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) -hanke:<\/h4>\n
![\"Yhteisty\u00f6kumppanien](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2019\/08\/kotopaikanlogot-687x115.jpg\")
<\/p>\nL\u00e4hteet<\/h3>\n