{"id":2825,"date":"2019-07-15T12:29:50","date_gmt":"2019-07-15T12:29:50","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2825"},"modified":"2021-12-15T09:14:18","modified_gmt":"2021-12-15T09:14:18","slug":"lahjakkaan-opiskelijan-huomioiminen-ammatillisessa-koulutuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/07\/15\/lahjakkaan-opiskelijan-huomioiminen-ammatillisessa-koulutuksessa\/","title":{"rendered":"Lahjakkaan opiskelijan huomioiminen ammatillisessa koulutuksessa"},"content":{"rendered":"

Jokainen on hyv\u00e4 jossakin. \u201dHyv\u00e4 opettaja etsii lahjakkuutta kaikista opiskelijoista\u201d
\n(M\u00e4kel\u00e4 2009).<\/p>\n

Mauri \u00c5hlbergin mukaan opetus tai oppiminen on korkealaatuisinta silloin, kun se vastaa parhaiten asiakkaan todellisia tarpeita. T\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6ni pohjautuvan artikkelin tarkoituksena on ollut pohtia opetuksessa yksil\u00f6llist\u00e4 huomioimista laadukkaammin ja siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 lahjakkaille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vaativampaan opiskeluun ja kasvuun. Ty\u00f6ss\u00e4ni kulttuurialan ammatillisena opettajana olen havainnut, ett\u00e4 jokaisessa opiskelijaryhm\u00e4ss\u00e4ni on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi opiskelija, joka saa muita ripe\u00e4mmin ja laadukkaammin asetetut tavoitteet saavutettua.<\/p>\n

Asetin kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4ni tavoitteeksi etsi\u00e4 tapoja lahjakkaan opiskelijan tunnistamiseen sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja huomioida heid\u00e4t ammatinopetuksessa. Kun olen ottanut aiheen puheeksi, olen saanut kokea, ett\u00e4 lahjakkuus koulumaailmassa on aiheena jokseenkin tabu. Kuulin my\u00f6s sellaisen mielipiteen, ett\u00e4 tarvittaessa polkuja tulisi avata lahjakkaille, mutta kuitenkin \u201dammatillisessa perustutkinnossa tavoitteena on oppia vain, mit\u00e4 tutkinnon perusteissa mainitaan. Perustutkinnossa ei ole kyse sivist\u00e4v\u00e4st\u00e4 – tai huippuosaamisesta, niihin on omat tutkintonsa (AT, EAT, AMK, Yliopisto). Yksil\u00f6 voi toki hankkia itse lis\u00e4tietoa, jos on halua tehd\u00e4 enemm\u00e4n. Lahjakkaita opiskelijoita voi esimerkiksi ohjata tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta.\u201d<\/p>\n

Suomessa lahjakkaiden opetuksesta on melko v\u00e4h\u00e4n tutkimustietoa, ja professori Kirsi Tirrin (2013) mukaan aihe her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakkaita tunteita ja asenteita; suvaitsevaisuus ja tasa-arvon idea, jossa ei saisi nostaa ket\u00e4\u00e4n toisten yl\u00e4puolelle, on johtanut opetuksen niin sanottuun tasap\u00e4ist\u00e4miseen. Lahjakkuuskeskustelussa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein toiveisiin asenteiden muuttumisesta positiiviseksi lahjakkaita kohtaan. Markku L\u00f6yt\u00f6sen sanoin olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u201dhyv\u00e4ksy\u00e4 erilaisuus, jota lahjakkuuskin on\u201d. Aihe on kuitenkin ajankohtainen; OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on todennut huippuosaajien osuuden v\u00e4hentyneen Suomessa. My\u00f6s nopeasti oppivat ja eritt\u00e4in hyvin menestyv\u00e4t, jotka ovat vastuussa tulevaisuuden ty\u00f6n ja ty\u00f6paikkojen luomisessa, ovat v\u00e4hentyneet. Heid\u00e4t on liian kauan unohdettu koulun kehitt\u00e4misess\u00e4. Nykyisin opettajat joutuvat muun oppilasryhm\u00e4n koon, monimuotoisuuden ja sen ty\u00f6llist\u00e4vyyden vuoksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n lahjakkaammat usein oman onnensa nojaan. (ks. esim. Sandberg 2016, Vendelin 2016.) Lahjakasta pit\u00e4isi kuitenkin tukea yht\u00e4 lailla, ettei h\u00e4n haasteiden puuttuessa menet\u00e4 motivaatiotaan ja turhaudu opintoihin.<\/p>\n

Opetusministeri\u00f6n vuonna 2006 kehittelem\u00e4ss\u00e4 luovuusstrategiassa koulujen haasteeksi on asetettu ottaa paremmin huomioon erilaiset persoonat, motivaatiot ja lahjakkuudet sek\u00e4 tukea luovuutta ja innovatiivisuutta, jota edellytet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Luovuuden edist\u00e4minen on eduksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitykselle ja koulutuksen teht\u00e4v\u00e4 on vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n haasteisiin. L\u00e4hdin tekem\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta, koska koin ett\u00e4 en en\u00e4\u00e4 ehdi huomioida opiskelijoita niin yksil\u00f6llisesti kuin haluaisin. Ennen sopivat ryhm\u00e4koot mahdollistivat t\u00e4m\u00e4n, mutta nyt on tarve \u201ck\u00e4tt\u00e4 pidemmille\u201d keinoille ja yhteisille opettajakunnan linjauksille.<\/p>\n

Mit\u00e4 tarkoitetaan k\u00e4sitteell\u00e4 lahjakkuus?<\/h2>\n

Yksiselitteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 lahjakkuudelle ei ole keksitty, mutta erilaisia teorioita on paljon. Yksi yhteinen tekij\u00e4 lahjakkaille on sis\u00e4inen palo. Lahjakkuuden kehittyminen on dynaaminen ja jatkuva prosessi, jossa on oleellista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanaikaisesti useita eri menetelmi\u00e4 (M\u00e4kel\u00e4 2009). Lahjakkuus voi ilmet\u00e4 eri alueilla ja hyvin monin eri tavoin. Yksil\u00f6t voivat olla samassa asiassa lahjakkaita, mutta aivan eri tavoilla. Lahjakkuuden on katsottu olevan ihmisell\u00e4 oleva potentiaalinen ominaisuus, jonka k\u00e4ytt\u00f6 on yksil\u00f6n itsetunnosta riippuvainen. Kykyjen lis\u00e4ksi lahjakkailla on motivaatiota, valveutuneisuutta, kiinnostuneisuutta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 sek\u00e4 omaper\u00e4isyytt\u00e4 (Merenheimo 1990). Lahjakkuutta ja luovuutta pidet\u00e4\u00e4n usein l\u00e4hes synonyymein\u00e4 (Ruokamo 2000).
\nMedian ja kuvallisen ilmaisun alan opiskelijoilla korostuvat lahjakkuudet luovuudessa, visuaalisuudessa sek\u00e4 ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidoissa. Renzullin lahjakkuusmalli (kuva 1) on l\u00e4nsimaissa tunnetuin teoriamalli, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon lahjakkaiden opetuksen pohjana. (El Daouk 2003.) Kaikista tutkimistani malleista se soveltuu parhaiten opettamaani luovaan alaan. Renzullin mielest\u00e4 lahjakkuuden keskeiset elementit ovat keskitason ylitt\u00e4v\u00e4 kyvykkyys, motivaatio ja luovuus. N\u00e4iden yhtym\u00e4pinnoista muodostuu lahjakkuus ja yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 johtavat yleis- ja erityislahjakkuuksiin.<\/p>\n

\"Kuviossa<\/a>
Kuva 1. Muokattu Renzullin kolmen ympyr\u00e4n lahjakkuusmalli.<\/figcaption><\/figure>\n

Lahjakkuuden tunnistaminen<\/h2>\n

Lahjakkailla on paljon samanlaisia ominaisuuksia ja kykyj\u00e4 kuin muillakin, joten heit\u00e4 ei ole helppo tunnistaa. Lahjakkuus voi olla n\u00e4kyv\u00e4n erinomaisuuden lis\u00e4ksi viel\u00e4 piilossa olevaa potentiaalia. Hankaloittava tekij\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 opettajan ennakkok\u00e4sitykset tai tunteet arvioitavasta oppilaasta voivat vaikuttaa tulokseen. Toisaalta n\u00e4in my\u00f6s sellaiset oppilaat voivat tulla arvioiduksi lahjakkaaksi, jotka eiv\u00e4t perinteisin menetelmin tulisi. (M\u00e4kel\u00e4 2009.) Cagnen mukaan lahjakkuuden tunnistaminen on olennaista, jotta yksil\u00f6\u00e4 voidaan ohjata sen systemaattiseen kehitt\u00e4miseen. My\u00f6s oppijan oma k\u00e4sitys omasta lahjakkuudestaan tunnistetaan t\u00e4rke\u00e4ksi oppimiseen vaikuttavaksi tekij\u00e4ksi (Laine 2012). Lahjakkaan tunnistamisessa apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon observointia ja oppimisprosessien tarkkailua, suoriutumista arvioidaan yksil\u00f6n tekemien tuotosten kautta. Kokeilemisen arvoinen on my\u00f6s dynaaminen arviointi, jossa seurataan, miten suoritus paranee ajan kuluessa (M\u00e4kel\u00e4 2009).<\/p>\n

Lahjakkuuden tunnistamisessa onnistuu parhaiten yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityylist\u00e4 tietoa ja k\u00e4ytt\u00e4en eri tietol\u00e4hteit\u00e4, kuten opettajakunnan, vertaisryhm\u00e4n, eri alojen asiantuntijoita ja opiskelijan omia lausuntoja. T\u00e4t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa opintoja, kun opettajat ovat jo n\u00e4hneet, kuinka opiskelija selviytyy erilaisista teht\u00e4vist\u00e4 ja ratkoo ongelmatilanteita. Opettajakunnan palavereissa k\u00e4ydyt keskustelut ovat oivallisia tilanteita lahjakkaiden tunnistamiselle, ja voidaan sopia yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, kuinka heit\u00e4 voi huomioida. M\u00e4kel\u00e4 ehdottaa, ett\u00e4 lahjakkuutta tunnisteltaisiin useina eri aikoina pitkin kouluvuotta. (M\u00e4kel\u00e4 2009.) Luovalla alalla ty\u00f6skentelyn yksi suurimpia etuja on opettajakunnan joustavuus ja into uuden kokeiluun. Opiskelijoiden portfolioiden ker\u00e4\u00e4minen samaan pilvikansioon voisi olla erinomainen ratkaisu seurata n\u00e4ytt\u00f6- ja muiden t\u00f6iden kehittymist\u00e4 yksil\u00f6tasolla.<\/p>\n

Ammatinopetuksen arjessa koen t\u00e4rke\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita eri menetelmi\u00e4, jotka keskittyv\u00e4t opiskelijan ty\u00f6skentelytapoihin, oivaltamiseen, luovaan prosessiin sek\u00e4 tuotoksiin. N\u00e4in sellainenkin lahjakkuus joka on viel\u00e4 piilossa olevaa potentiaalia, voi tulla n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Millainen on lahjakas ammatinopiskelija?<\/h3>\n

Yhden monipuolisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n lahjakkaan opiskelijan ominaisuuksista antaa El Daoukin pro gradu -tutkimuksen yhteenveto: opiskelija kuvataan kokonaisuuksia hahmottavaksi, nopeasti asioita omaksuvaksi ja motivoituneeksi. H\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 helposti toisiinsa. Lahjakas opiskelija on my\u00f6s pohtiva, kehitt\u00e4v\u00e4, haasteita vastaanottava, luova, sosiaalinen, hyv\u00e4t k\u00e4dentaidot omaava, ongelmanratkaisutaitoja omaava ja uutta tietoa hakeva. Lahjakas tekee ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 opintoihinsa vapaa-ajallaan ja on muita luovempi. H\u00e4n on idearikas, omintakeinen, uskaltaa kokeilla uutta ja soveltaa oppimaansa tietoa. H\u00e4n turhautuu rutiininomaisiin t\u00f6ihin ja motivaatio laskee, jos h\u00e4nt\u00e4 ei huomioida antamalla riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haastetta. Lahjakas ty\u00f6skentelee nopeammin kuin muut. Lahjakas harjoittelee enemm\u00e4n ja h\u00e4nen on helppo tuottaa laadukasta j\u00e4lke\u00e4, silti h\u00e4n on kriittinen ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n. Lahjakas opiskelija pohtii, kehitt\u00e4\u00e4, etsii tietoa, pyrkii ratkaisemaan ongelmat ensin itse. Ongelmat h\u00e4n ottaa haasteena, ei esteen\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on monipuolinen n\u00e4k\u00f6kulma ongelmiin ja useampi ratkaisumalli valmiina. Lahjakas opiskelija on my\u00f6s useimmiten vuorovaikutustaidoiltaan parempi: opiskelija on seurallinen ja sosiaalisesti taitava, mutta ihan aina lahjakas ei ole ulosp\u00e4insuuntautunut. H\u00e4n omaa johtajan taitoja, on itsevarma ja suhtautuu positiivisesti omiin kykyihins\u00e4. (El Daouk 2003.)<\/p>\n

Tapoja lahjakkaan oppijan huomioimiseksi ammatin opetuksessa<\/h2>\n

Ammatin opettaminen on taidon ja suoritusten opettamista, jota s\u00e4\u00e4telee opetettavan yksil\u00f6n valmius ja motivaatio: mit\u00e4 yksil\u00f6 jo osaa ja mit\u00e4 h\u00e4n haluaa tehd\u00e4 (Peltonen & Ruohotie 1992).
\nAmmatinopettajilta kysyttiin 2002 tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4, kuinka he huomioivat lahjakkaat opetuksessa. Opettajilla oli samanaikaisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n erilaisia keinoja lahjakkaiden huomioimiseen. Kyselyyn vastanneista opettajista<\/p>\n