{"id":2823,"date":"2019-06-10T13:29:54","date_gmt":"2019-06-10T13:29:54","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2823"},"modified":"2021-12-15T09:14:21","modified_gmt":"2021-12-15T09:14:21","slug":"pitaako-olla-huolissaan-maahanmuuttajanuoret-peruskoulussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/06\/10\/pitaako-olla-huolissaan-maahanmuuttajanuoret-peruskoulussa\/","title":{"rendered":"Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? \u2013 Maahanmuuttajanuoret peruskoulussa"},"content":{"rendered":"

Monet opettajat ja ohjaajat kantavat huolta nuorista, jotka ovat muuttaneet Suomeen murrosik\u00e4isin\u00e4 ja siirtyneet suoraan yl\u00e4kouluun opiskelemaan. Jos nuoren suomen kielen taito ei kehity riitt\u00e4v\u00e4sti peruskoulussa, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4se jatko-opintoihin tai p\u00e4rj\u00e4\u00e4 niiss\u00e4. Suomen kielt\u00e4 osaamattomalle nuorelle on varsinkin pienemmiss\u00e4 kaupungeissa v\u00e4h\u00e4n vaihtoehtoja, jos jatko-opintopolku ei aukea, joten heill\u00e4 on suuri riski pudota koulutuspolkujen ulkopuolelle.<\/p>\n

Maahanmuuttajanuoren sopeutuminen<\/h2>\n

Amerikkalaiset antropologit loivat termin akkulturaatio eli vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen 1880-luvulla kuvaamaan kulttuurin muutosta kahden kesken\u00e4\u00e4n kosketuksiin joutuvan kulttuuriryhm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Akkulturaatiota pidet\u00e4\u00e4n kaksisuuntaisena prosessina, jossa muutoksia tapahtuu molemmissa kulttuureissa. Maahanmuuttaja, joka on tulokas toiseen kulttuuriin, muuttuu enemm\u00e4n kuin valtakulttuurin edustajat. Sopeutuminen alkaa yleens\u00e4 optimismilla,
\njoka muuttuu v\u00e4hitellen turhautumiseksi ja ahdistumiseksi, koska maahanmuuttaja ei koe pystyv\u00e4ns\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaaseen vuorovaikutukseen uuden ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Lopulta sopeutumisprosessi johtaa onnistuttuaan seesteisemp\u00e4\u00e4n vaiheeseen, jossa maahanmuuttaja on sulauttanut vanhan kotikulttuurinsa uuden ymp\u00e4rist\u00f6n kulttuuriin. (Nissil\u00e4 & Lairio 2015, 208 \u2013 209.)<\/p>\n

My\u00f6s maahanmuuttajanuori k\u00e4y sopeutumisprosessin l\u00e4pi. Kun lapsi tai nuori muuttaa kotimaastaan uuteen maahan eli Suomeen, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muuttuu suuresti: Suku, yst\u00e4v\u00e4t ja muut l\u00e4heiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kotimaahan. On opeteltava vieras kieli vieraassa kulttuurissa vieraiden ihmisten keskell\u00e4. On opittava uuden kotimaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t \u2013 my\u00f6s kirjoittamattomat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. On l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 tasapaino uuden kotimaan ja vanhan kotimaan kielen ja kulttuurien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Murrosik\u00e4iset nuoret el\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 persoonallisuuden ja identiteetin kehittymisen aikaa. My\u00f6s identiteetin rakentamiseen liittyy useita eri vaiheita, joita nuori k\u00e4y l\u00e4pi. Yksi identiteetin osa-alue on kulttuuri-identiteetti. Kulttuuri-identiteetti tarkoittaa esimerkiksi omaa ymm\u00e4rryst\u00e4 kulttuurisesta taustasta, sen osatekij\u00f6ist\u00e4 ja suhteesta muihin kulttuureihin (Opetushallitus 2019a).  Maahanmuuttajanuoren identiteetin kehittymisess\u00e4 kulttuuri-identiteetin kehittyminen korostunee eri tavalla kuin valtav\u00e4est\u00f6n nuorisolla, koska kotikulttuuria tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 verrattua uuden ymp\u00e4rist\u00f6n kulttuuriin.<\/p>\n

Maahanmuuttajanuorella voi siis olla kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 prosessia k\u00e4ynniss\u00e4 yht\u00e4 aikaa: uuteen kulttuuriin sopeutuminen ja oman identiteetin rakentaminen. Molemmat prosessit viev\u00e4t aikaa ja energiaa, ja joskus p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset prosessit hidastavat toisiaan. Ei siis ole ihme, ettei sopeutumisprosessi etene aina sujuvasti ja kivuitta. Moni nuori tarvitsee tukea sopeutumisprosessiinsa. Koska koulu on iso osa nuoren el\u00e4m\u00e4\u00e4, on koululla t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 auttaa nuorta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, oppimaan kieli ja tukemaan h\u00e4nt\u00e4 kasvussaan kohti omaa identiteetti\u00e4\u00e4n. Kun nuoren identiteetti on selkiytynyt ja kulttuurinen tasapaino l\u00f6ytynyt, on h\u00e4nell\u00e4 mahdollisuus keskitty\u00e4 muihin merkitt\u00e4viin asioihin, kuten opiskeluun tai osallisuuteen yhteiskunnassa (Benjamin 2014, 85). Kun nuori p\u00e4\u00e4see selkiytyneen identiteetin vaiheeseen, h\u00e4nen edistymisens\u00e4 opinnoissa on helpompaa.<\/p>\n

Varsinkin kuohuntavaiheissa voi olla, ett\u00e4 nuori ei halua ottaa tarjottua tukea vastaan, koska pelk\u00e4\u00e4 erottuvansa liikaa joukosta tai koska kokee tukalana h\u00e4neen kohdistetun huomion. Nuori ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 halua oppia suomea, jos h\u00e4n esimerkiksi kokee tulevansa toimeen \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n samankielisen yst\u00e4v\u00e4joukon tukemana. Sopeutumis\u2013 ja identiteettiprosessien ajoittuminen juuri yl\u00e4kouluaikaan on ongelmallista, koska peruskoulussa saavutettu koulumenestys vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 opiskelemaan haluamaansa ammattiin.<\/p>\n

Koulumenestykseen vaikuttavat tekij\u00e4t<\/h2>\n

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 2010-luvulla (Kytt\u00e4l\u00e4, Sinkkonen & Ylinapa 2013, 13 \u2013 14). Heid\u00e4n osuutensa erityist\u00e4 tukea tarvitsevien oppijoiden joukossa on huomattavan suuri, mit\u00e4 on selitetty kieli- ja kulttuurieroilla, rikkin\u00e4isell\u00e4 kotitaustalla ja perhehistorialla (Kytt\u00e4l\u00e4 ym. 2013, 14). Usein on kuitenkin vaikea erottaa, johtuvatko maahanmuuttajaoppilaan vaikeudet koulussa kieliongelmista vai oppimisvaikeuksista. Maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat usein tukea opinnoissaan, mutta tuen saatavuudessa on suuria eroja kuntien v\u00e4lill\u00e4 (mts. 15). Koska maahanmuuttajanuoren opiskelukielen\u00e4 on yleens\u00e4 muu kuin h\u00e4nen oma \u00e4idinkielens\u00e4, on opiskelu ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja se vaatii ponnisteluja. Lis\u00e4ksi yl\u00e4koulussa nuoret ovat i\u00e4ss\u00e4, jolloin monia kiinnostavat yst\u00e4v\u00e4t ja kaikki muu enemm\u00e4n kuin koulu ja opiskelu. Monelle nuorelle \u2013 niin valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvalle nuorelle kuin maahanmuuttajallekin \u2013 peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen arvosanojen merkitys jatko-opintoihin p\u00e4\u00e4sylle konkretisoituu liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Yhdeks\u00e4nnen luokan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 arvosanojen korotus ei en\u00e4\u00e4 onnistu, koska aika ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan v\u00e4hemmist\u00f6n vahva identiteetti korreloi positiivisesti koulutuksen, ty\u00f6llisyyden ja maltillisten poliittisten n\u00e4kemysten kanssa. Erityisesti oman \u00e4idinkielen osaaminen korostui identiteetti- ja sopeutumisprosessissa. (Whitehead ym. 2009 < Benjamin 2014, 83.) My\u00f6s oman \u00e4idinkielen osaaminen vaikuttaa nuoren sopeutumiseen ja sit\u00e4 kautta koulumenestykseen. Mit\u00e4 paremmin lapsi osaa omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 paremmin h\u00e4n oppii uuden kielen (Benjamin 2014, 99).
\nSuomessa asuvia maahanmuuttajia koskevassa tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 jos lapsi tai nuori hallitsee suomen kielen ja h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6nteiset suhteet omiin vanhempiinsa, h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti sopeutuu hyvin sek\u00e4 kouluun ett\u00e4 muuhun yhteiskuntaan (Liebkind ym. 2004 < Benjamin 2014, 100).<\/p>\n

On my\u00f6s huomattu, ett\u00e4 erityisesti perheen isien ty\u00f6llistyminen on vaikuttanut my\u00f6nteisesti lasten koulussa p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen ja peruskoulun j\u00e4lkeiseen koulutushalukkuuteen (Kilpi-Jakonen < Benjamin 2014, 91). Parhaisiin tuloksiin oppilaan hyvinvoinnin ja koulumenestyksen kannalta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun koko kouluyhteis\u00f6 sitoutuu maahanmuuttajaoppilaiden ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 tukemiseen: oppilas pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 osana suurempaa kokonaisuutta, kuten perhett\u00e4 ja etnist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 (Martin ym. 2010 < Benjamin 2014). Toisin sanoen maahanmuuttajanuoren tukemisprosessia tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ja panostaa paitsi uuteen kulttuuriin opastamiseen my\u00f6s nuoren tiet\u00e4mykseen omasta kotikulttuuristaan.<\/p>\n

Minna Kytt\u00e4l\u00e4, Hanna-Maija Sinkkonen ja Kati Ylinapa (2013) haastattelivat tutkimukseensa kolmea maahanmuuttajataustaista yl\u00e4koulun yhdeks\u00e4nnen luokan oppilasta heid\u00e4n n\u00e4kemyksist\u00e4\u00e4n omaan koulumenestykseens\u00e4 vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Jo aiemmin on tutkittu, ett\u00e4 kielitaito ja yst\u00e4vyyssuhteet valtav\u00e4est\u00f6n kanssa ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulumenestykseen ja koulusopeutumiseen vaikuttavat tekij\u00e4t.  Sopeutuminen uuteen kulttuuriin on koulumenestyksen kannalta hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4 suomen kielen taito jouduttaa sopeutumista. Tutkimuksessa haastatellut nuoret m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t itse ratkaisevaksi tekij\u00e4ksi koulumenestykseens\u00e4 oman asenteen ja k\u00e4yt\u00f6ksen koulussa. (Kytt\u00e4l\u00e4 ym. 2013.)<\/p>\n

Yst\u00e4vien merkitys varsinkin kasvaville nuorille on hyvin t\u00e4rke\u00e4 (Kytt\u00e4l\u00e4 ym. 2013). Siksi varsinkin maahanmuuttajataustaisen oppilaan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada koulusta turvallisia kaveruussuhteita etenkin valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvien kanssa. Vertaissuhteet nopeuttavat kielenoppimista, vahvistavat sitoutumista koulunk\u00e4yntiin sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kouluviihtyvyytt\u00e4. Yst\u00e4vyyssuhteet oman kulttuurin edustajien kanssa ovat t\u00e4rkeit\u00e4, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t nuoren sosiaaliset kontaktit rajoitu vain oman yhteis\u00f6n sis\u00e4lle, koska muuten sopeutumisprosessi hidastuu ja h\u00e4n saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 oman kulttuurinsa vangiksi. Nuoren kontaktit valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kulttuurienv\u00e4list\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tietoisuutta. (Benjamin 2014, 91, 97.) Tunne siit\u00e4, ett\u00e4 kuuluu joukkoon auttaa my\u00f6nteisen asenteen kehittymist\u00e4 omaa ja toisten ryhm\u00e4\u00e4 kohtaan (Whitehead 2009 < Benjamin 2014, 83).<\/p>\n

Monikulttuurinen ohjaus<\/h2>\n

Opetushallitus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maahanmuuttajataustaisen oppilaan tai opiskelijan ohjaamisesta termi\u00e4 monikulttuurinen ohjaus. Opetushallitus m\u00e4\u00e4rittelee monikulttuurisen ohjauksen psykososiaaliseksi tai muunlaiseksi tueksi, jolla autetaan oppilasta kotoutumaan uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4h\u00e4n voivat kuulua erilaiset toimet, joilla tuetaan oppilaan sopeutumista kouluyhteis\u00f6n j\u00e4seneksi ja opiskelussa tarvittavien valmiuksien kehittymist\u00e4. (Opetushallitus 2011, 7 \u2013 8.) Maahanmuuttajanuoren ohjauksessa olisi siis tarkistettava esimerkiksi se, ett\u00e4 nuori hallitsee suomalaisen koulun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja hyv\u00e4t opiskelutaidot. Kotimaassa koulua on voitu k\u00e4yd\u00e4 hyvin eri tavalla.<\/p>\n

Lauri Puukari ja Mika Launikari (2005a) viev\u00e4t monikulttuurisen ohjaajan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 viel\u00e4 hieman pidemm\u00e4lle: monikulttuurinen ohjaus kattaa erilaiset tiedotus-, neuvonta\u2013, hoito- ja ohjauspalvelut siin\u00e4 miss\u00e4 kielikoulutuksen ja muun toiminnan, jolla pyrit\u00e4\u00e4n helpottamaan maahanmuuttajien sopeutumista yhteiskuntaan. Puukarin ja Launikarin mielest\u00e4 eri toimijoiden kanssa tulisi tehd\u00e4 laajemmin yhteisty\u00f6t\u00e4 maahanmuuttajan kotoutumisen tukemiseksi: monikulttuurisessa ohjausty\u00f6ss\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rakentaa yhteisty\u00f6verkostoja, joissa on j\u00e4senin\u00e4 useiden eri ammattiryhmien ja asiakkaiden yhteis\u00f6jen edustajia. (Mts. 349, 352 \u2013 353.) Puukarin ja Launikarin mainitsemista kotoutumistoimista kaikki eiv\u00e4t kuulu nuorille vaan l\u00e4hinn\u00e4 aikuisille maahanmuuttajille. Maahanmuuttajanuorella voi kuitenkin olla useita eri tukijoita, joiden kanssa tiivis verkostoty\u00f6 voisi olla tarpeen. Jos nuorella on esimerkiksi traumataustaa, on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 h\u00e4nen hoitotahonsa kanssa.<\/p>\n

Monikulttuuriseen ohjaukseen ei riit\u00e4 muiden kulttuurien tuntemus vaan tarvitaan my\u00f6s monimutkaisempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 prosesseista, joiden kautta ihmiset tulevat yhteis\u00f6n j\u00e4seneksi ja rakentavat maailmankuvaansa, arvonsa ja norminsa. Eri alojen ammattilaiset tarvitsevat monikulttuurista osaamista toimiessaan maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kanssa pysty\u00e4kseen paremmin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaansa kulttuurista moninaisuutta. (Puukari & Launikari 2005b, 27.) Ohjaaja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kulttuuritietouttaan eri kulttuureista tulevien ihmisten parissa toimiessaan, mutta h\u00e4nen t\u00e4ytyy pyrki\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleistyksi\u00e4 ja sen sijaan pyrki\u00e4 tutkimaan kunkin asiakkaan ja perheen tapaa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa suhdettaan l\u00e4ht\u00f6maan ja uuden maan kulttuuriin. Ohjaaja voi ohjaustilanteissa nostaa esille kulttuuritietoutensa avulla erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja kysymyksi\u00e4, joilla h\u00e4n auttaa asiakastaan tarkastelemaan monipuolisesti omaa tilannettaan ja suhdettaan kulttuuriin, mutta ohjaajan ei pit\u00e4isi tehd\u00e4 liian nopeita tulkintoja pinnallisten havaintojensa pohjalta. Maahanmuuttajan el\u00e4m\u00e4nkent\u00e4n monipuolinen tarkastelu auttaa ohjausty\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lis\u00e4ksi on huomioitava el\u00e4m\u00e4nkent\u00e4ss\u00e4 uuteen kulttuuriin siirtymisen mukanaan tuomat muutokset. (Puukari & Taajamo 2007.)<\/p>\n

Maahanmuuttajanuoren ohjaajan on teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 nuoren huoltajien kanssa. Varsinkin maahanmuuttajavanhempien kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 on suuri etu, jos ohjaaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ottaa huomioon nuoren kotikulttuurin \u2013 kompastumatta kuitenkaan omiin ennakkoasenteisiinsa tai muodostamiinsa yleistyksiin. Kunnioittava ohjaus l\u00e4htee aina asiakkaan kuuntelemisesta ja kuulemisesta. Monikulttuuriseen ohjaukseen tulisi kuulua my\u00f6s ohjaajan itsereflektio: ohjaajan olisi t\u00e4rke\u00e4 olla tietoinen omista asenteistaan, stereotypioistaan ja maailmankuvastaan eri yhteiskunnallisia ryhmi\u00e4, erilaisia el\u00e4m\u00e4nvalintoja ja el\u00e4m\u00e4ntapoja kohtaan (Nissil\u00e4 & Lairio 2005, 213 \u2013 214).<\/p>\n

Miten maahanmuuttajanuorta voi tukea?<\/h2>\n

Erityisesti oppilaan- ja opinto-ohjauksella voidaan edist\u00e4\u00e4 ja tukea maahanmuuttajataustaisen oppilaan sopeutumista oppilaitokseen (Opetushallitus 2011, 3). Monikulttuurisen ohjauksen yhten\u00e4 tavoitteena voisi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 nuorelle saadaan luotua sellainen tukiverkosto, johon h\u00e4n voi tukeutua, kun sopeutumisprosessi alkaa k\u00e4yd\u00e4 voimille. Tukiverkoston yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana on toimiva yhteisty\u00f6 kodin ja koulun v\u00e4lill\u00e4. Ohjauksessa tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajanuoren perheen arvot ja kuulla my\u00f6s perheen toiveet ja tarpeet nuoren koulunk\u00e4ynnin suhteen.<\/p>\n

Jotta maahanmuuttajataustainen oppilas saisi tarvitsemansa tuen mahdollisimman ajoissa, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutustua h\u00e4neen hyvin. Opetushallitus ohjeistaa, ett\u00e4 olennaisia selvitett\u00e4vi\u00e4 asioita ovat oppilaan \u00e4idinkieli ja kulttuuritausta, maassaoloaika, aikaisempi koulunk\u00e4yntihistoria ja suomen\/ruotsin kielen taito (Opetushallitus 2011, 6). On vaikea erottaa, tarvitseeko oppilas suomen kielen tukea vai onko h\u00e4nell\u00e4 muun oppimisen tuen tarve, jos esimerkiksi oppilaan kielitaitoa tai koulutaustaa ei selvitet\u00e4 kunnolla. Opinto-ohjaajan \u2013 ja toki opettajienkin \u2013 on siis t\u00e4rke\u00e4 tutustua nuoren taustoihin.<\/p>\n

Monikulttuurinen ohjaus vie kaikkine perehtymist\u00f6ineen ja verkostoyhteist\u00f6ineen enemm\u00e4n aikaa kuin valtav\u00e4est\u00f6n ohjaus. Esimerkiksi maahanmuuttajanuoren koulutausta poikkeaa usein suomalaisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisesta, ja siksi h\u00e4nen osaamistaan ei ole helppo arvioida. Resurssia monikulttuuriseen ohjaukseen tulisi siis olla riitt\u00e4v\u00e4sti, jotta ohjaus olisi laadukasta.
\nOpetushallitus suositteleekin, ett\u00e4 maahanmuuttajataustaisen oppilaan henkil\u00f6kohtaiseen ohjaukseen k\u00e4ytett\u00e4isiin noin kaksinkertainen aika (Opetushallitus 2011, 10).<\/p>\n

\"\"<\/a>Kuten jo aiemmin on todettu, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuori tuntee kuuluvansa ryhm\u00e4\u00e4n \u2013 oli h\u00e4n sitten valtav\u00e4est\u00f6n edustaja tai maahanmuuttaja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi opiskeluryhmien ryhm\u00e4ytt\u00e4miseen ja ryhmien sis\u00e4isten yhteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen muodostamiseen tulisi panostaa. My\u00f6s koko kouluyhteis\u00f6n asenne- ja tunneilmapiirin sek\u00e4 arvojen pit\u00e4isi olla oppilaalle sellaiset, ett\u00e4 h\u00e4n tuntee kuuluvansa joukkoon ja pystyv\u00e4ns\u00e4 sitoutumaan yhteisiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. Se, millaiseksi ryhm\u00e4n arvot ja tavoitteet muodostuvat, eli tukevatko ne opiskelua vai est\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne sit\u00e4, on merkityksellist\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan liittymisess\u00e4 (Kytt\u00e4l\u00e4 ym. 2003, 25). Opettajien, ohjaushenkil\u00f6st\u00f6n ja muun henkil\u00f6kunnan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on pyrki\u00e4 luomaan kouluun ja ryhmiin hyv\u00e4 yhteishenki ja kannustaa oppilaita ja opiskelijoita luomaan yst\u00e4vyyssuhteita.<\/p>\n

Hyv\u00e4n kouluhengen luomisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvuuden tunne ja erilaisuuden arvostaminen. Erilaisten kulttuuritaustojen olisi hyv\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 jo opetussuunnitelmankin n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\nPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetetaan monessa kohdin tavoitteeksi, ett\u00e4 oppilas oppii tiedostamaan, arvostamaan ja vaalimaan omaa kulttuuriperint\u00f6\u00e4\u00e4n ja kielellisi\u00e4 juuriaan sek\u00e4 toimimaan monikulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 luontevasti ja muita arvostavasti (Opetushallitus 2014).
\nTavoitteena on oppilaan kasvaminen sek\u00e4 suomalaisen ett\u00e4 oppilaan kotikulttuurin kieli- ja kulttuuriyhteis\u00f6n aktiiviseksi j\u00e4seneksi (Opetushallitus 2019b). Kulttuuriperinnekasvatusta pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 paitsi maahanmuuttajanuorille my\u00f6s valtav\u00e4est\u00f6lle. Kulttuuriperint\u00f6opetus on arvokasvatusta: tarkoituksena on opettaa oppilaat tiedostamaan yhteiskunnan t\u00e4rkeit\u00e4 ja arvokkaina pidettyj\u00e4 asioita sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asioiden sukupolvelta toiselle s\u00e4ilytt\u00e4misen merkityksen (Tornberg & Ven\u00e4l\u00e4inen 2008, 69). Kulttuuritietoiseen kasvatukseen olisi panostettava nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Kun suomalaiset oppilaat tiedostaisivat oman kulttuuriperint\u00f6ns\u00e4 paremmin, heill\u00e4 olisi paremmat valmiudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muidenkin kulttuurien piirteit\u00e4.<\/p>\n

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tukena olisi hyv\u00e4 olla my\u00f6s vertainen, joka olisi samasta kulttuurista kotoisin. On huomattu, ett\u00e4 eurooppalainen tapa ohjata opiskelijaa voidaan kokea outona tai kylm\u00e4n\u00e4. Vertaistuen on huomattu edist\u00e4v\u00e4n ja nopeuttavan kotoutumisprosessia. (Puukari & Launikari 2005a 349, 352 \u2013 353.) Ohjausty\u00f6n tukena voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi jonkinlaista tuki- tai mentorioppilastoimintaa, jossa joku nimetty oppilas neuvoisi uutta tulokasta, viett\u00e4isi aikaa h\u00e4nen kanssaan ja opastaisi h\u00e4net erilaisten koulun toimintojen tai jopa vapaa-ajan toimintojen pariin.
\nVertaistuen lis\u00e4ksi voisi tuki- tai mentorioppilaana olla my\u00f6s toinen, valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluva oppilas, joka ottaisi maahanmuuttajanuoren mukaan suomenkielisten nuorten toimintoihin. Kun maahanmuuttajanuori saa luotua luontevia kontakteja suomenkielisten oppilaiden kanssa, h\u00e4nen kielitaitonsa ja paikallisen nuorisokulttuurin tuntemuksensa vahvistuvat.<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 siis olla huolissaan?<\/h2>\n

Nyky\u00e4\u00e4n puhutaan paljon nuorten syrj\u00e4ytymisest\u00e4, ja aihe on puhuttanut jo useita vuosia. Kun vuonna 2012 suomen- ja ruotsinkielisten nuorten syrj\u00e4ytymisprosentti oli 3,7, vieraskielisill\u00e4 se oli 20.
\nTilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskyl\u00e4 kuvasi nuorten syrj\u00e4ytymisen kehityssuuntaa t\u00e4ll\u00f6in niin, ett\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6n syrj\u00e4ytyminen oli hieman v\u00e4hentynyt, mutta vieraskielisten syrj\u00e4ytyminen kasvanut. H\u00e4nen mukaansa nuorisotakuu ei riitt\u00e4v\u00e4sti keskity maahanmuuttajien syrj\u00e4ytymiseen. (Tyynysniemi 2012.) Ulkomaista syntyper\u00e4\u00e4 olevien ty\u00f6 ja hyvinvointi -tutkimus vuodelta 2014 osoitti, ett\u00e4 ulkomaalaistaustaisista nuorista oli suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna huomattavasti suurempi osuus keskeytt\u00e4nyt koulun tai oli kokonaan koulutuksen ja ty\u00f6n ulkopuolella. Tutkimus osoitti my\u00f6s, ett\u00e4 kouluttautuminen periytyy maahanmuuttajilla siin\u00e4 miss\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6ll\u00e4kin. (Tilastokeskus 2015.) Toisin sanoen my\u00f6s aikuisten maahanmuuttajien kouluttautumisen ja ty\u00f6llistymisen edist\u00e4minen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 v\u00e4lillisesti my\u00f6s maahanmuuttajanuoria.<\/p>\n

Huoli maahanmuuttajaoppilaista on siis aiheellinen. Monet eri asiantuntijat nostavat koulutuksen parhaaksi ja tehokkaimmaksi syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemiskeinoksi. Peruskoulussa pit\u00e4isi olla keinoja ja resurssia tukea maahanmuuttajaoppilaita niin, ett\u00e4 he onnistuisivat saamaan toisen asteen koulutuspaikan ja sit\u00e4 kautta onnistuisivat ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n tai jatkamaan opintojaan korkea-asteelle. Tuki peruskoulussa ei kuitenkaan riit\u00e4, vaan maahanmuuttajaoppilaiden pit\u00e4isi saada riitt\u00e4v\u00e4sti tukea my\u00f6s toisella asteella, jotta he saisivat opintonsa onnistuneesti p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4.<\/p>\n

Artikkelissa on aikaisemmin mainittu vain muutama ehdotus tukitoimista, joiden avulla maahanmuuttajaoppilasta voisi auttaa sopeutumaan uuteen kotimaahansa, menestym\u00e4\u00e4n paremmin koulussa ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvojensa mukaisen ja omann\u00e4k\u00f6isens\u00e4 el\u00e4m\u00e4n. Keinoja \u2013 ja ennen kaikkea tahtoa \u2013 tarvitaan kuitenkin viel\u00e4 paljon lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Sanna Paunonen<\/p>\n

Artikkeli on tuotettu osana JAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajan koulutusta.<\/p>\n

Kuvat:<\/h3>\n

Roel Dierckens, Edvin Johansson
\nUnsplash<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Benjamin, Sonja 2014. Kulttuuri-identiteetti \u2013 Merkitys kehitykselle ja kotoutumiselle. Julkaisussa Kulttuuri-identiteetti & kasvatus. Kulttuuriperint\u00f6kasvatus kotoutumisen tukena. Toim. Laine, Marja. Tallinna: K-print. Suomen Kulttuuriperint\u00f6kasvatuksen seuran julkaisuja 8, s. 56 \u2013 105. Viitattu 14.4.2019. http:\/\/www.kulttuuriakaikille.fi\/doc\/monikulttuurisuus_kansio\/Kulttuuri-identiteetti_ja_kasvatus.pdf<\/p>\n

Kilpi-Jakonen, E. 2011. Continuation to upper secondary education in Finland: Children of immigrants and the majority compared. Acta Sociologica. Vol. 54. s. 77\u2013106.<\/p>\n

Kytt\u00e4l\u00e4, Minna, Sinkkonen, Hanna-Maija & Ylinapa, Kati 2003. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutuspolut \u2013 oppilaiden kokemuksia koulun kannalta merkityksellist\u00e4 asioista. NMI-bulletin, vol. 23 no 3, s. 13 \u2013 31. Niilo M\u00e4ki -s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Viitattu 5.4.2019. https:\/\/bulletin.nmi.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/Kytt%C3%A4l%C3%A4.pdf<\/p>\n

Liebkind, K, Jasinskaja-Lahti, I. & Solheim, E. 2004. Cultural Identity, Perceived Discrimination, and Parental Support as Determinants of Immigrants\u2019 School Adjustments: Vietnamese Youth in Finland. Journal of Adolescent Research, vol. 19, no. 6, s. 635\u2013656.<\/p>\n

Martin, M., Fergus, E. & Noguera, P. 2010. Responding to the Needs of the Whole-Child: A Case Study of a High-Performing Elementary School for Immigrant Children. Reading & Writing Quarterly, vol. 26, s. 195\u2013222.<\/p>\n

Nissil\u00e4, Pia & Lairio, Marjatta 2005. Multicultural counselling competencies \u2013 Training implications for diversity-sensitive counselling. Julkaisussa Multicultural guidance and counselling. Theoretical Foundations and Best Practices in Europe. Toim. Puukari, Sauli & Launikari, Mika. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kirjapaino Oma Oy. Centre of Intenational Mobility CIMO and Institute for Educational Research, s. 203 \u2013 216. Viitattu 17.4.2019. http:\/\/www.cimo.fi\/instancedata\/prime_product_julkaisu\/cimo\/embeds\/cimowwwstructure\/15622_multicultural_guidance_and_counselling.pdf<\/p>\n

Opetushallitus 2011. Monikulttuurinen ohjaus. Viitattu 5.4.2019. https:\/\/www.oph.fi\/download\/132350_Monikulttuurinen_ohjaus_2011.pdf<\/p>\n

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Viitattu 14.4.2019 https:\/\/www.oph.fi\/download\/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf<\/p>\n

Opetushallitus 2019a. Viitattu 17.4.2019. https:\/\/www.edu.fi\/yleissivistava_koulutus\/aihekokonaisuudet\/osallistuva_kansalaisuus_ja_yrittajyys\/aktiivinen_kansalaisuus\/kuukausiteemat\/syyskuu_kulttuuriperinto\/kulttuuri-identiteetin_rakentaminen<\/p>\n

Opetushallitus 2019b. Viitattu 5.4.2019. https:\/\/www.oph.fi\/koulutus_ja_tutkinnot\/perusopetus\/kieli-_ja_kulttuuriryhmat\/maahanmuuttajataustaiset_oppilaat<\/p>\n

Puukari, Sauli & Launikari, Mika 2005a. Multicultural counselling in Europe \u2013 Reflections and challenges. Julkaisussa Multicultural guidance and counselling. Theoretical Foundations and Best Practices in Europe. Toim. Puukari, Sauli & Launikari, Mika. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kirjapaino Oma Oy. Centre of Intenational Mobility CIMO and Institute for Educational Research, s. 349 \u2013 363. Viitattu 9.4.2019. http:\/\/www.cimo.fi\/instancedata\/prime_product_julkaisu\/cimo\/embeds\/cimowwwstructure\/15622_multicultural_guidance_and_counselling.pdf<\/p>\n

Puukari, Sauli & Launikari, Mika 2005b. Multicultural counselling \u2013 Starting points and perspectives. Julkaisussa Multicultural guidance and counselling. Theoretical Foundations and Best Practices in Europe. Toim. Puukari, Sauli & Launikari, Mika. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kirjapaino Oma Oy. Centre of Intenational Mobility CIMO and Institute for Educational Research, s. 27 \u2013 45. Viitattu 9.4.2019. http:\/\/www.cimo.fi\/instancedata\/prime_product_julkaisu\/cimo\/embeds\/cimowwwstructure\/15622_multicultural_guidance_and_counselling.pdf<\/p>\n

Puukari, Sauli & Taajamo, Matti 2007. Kulttuurinen kehitysteht\u00e4v\u00e4 monikulttuurisen ohjauksen l\u00e4ht\u00f6kohtien hahmottamisessa. Julkaisussa Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4. Toim. Taajamo, Matti & Puukari, Sauli. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Kopijyv\u00e4 Oy. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36, s. 9 \u2013 22.<\/p>\n

Tilastokeskus 2015. Larja, Liisa, Sutela, Hannu & Witting, Mika. Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. Viitattu 19.4.2019. http:\/\/www.stat.fi\/tup\/maahanmuutto\/art_2015-11-02_001.html<\/p>\n

Tornberg, Leena & Ven\u00e4l\u00e4inen, P\u00e4ivi 2008. Kulttuuriperinn\u00f6n opetuksesta ja oppimisesta. Julkaisussa Kulttuuriperint\u00f6 ja oppiminen. Toim. Ven\u00e4l\u00e4inen, P\u00e4ivi. Helsinki: Suomen Tammi.<\/p>\n

Tyynysniemi, Matti 2012. Ylen uutiset 25.4.2012. Viitattu 19.4.2019. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-6021551<\/p>\n

Whitehead, K. A., Ainsworth, A. T., Wittig, M. A. & Gadino, B. 2009. Implications of Ethnic Identity Exploration and Ethnic Identity Affirmation and Belonging for Intergroup Attitudes Among Adolescents. Journal of research on adolescence, vol. 19, no.1, s.123\u2013135.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monet opettajat ja ohjaajat kantavat huolta nuorista, jotka ovat muuttaneet Suomeen murrosik\u00e4isin\u00e4 ja siirtyneet suoraan yl\u00e4kouluun opiskelemaan. Jos nuoren suomen kielen taito ei kehity riitt\u00e4v\u00e4sti peruskoulussa, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4se jatko-opintoihin tai p\u00e4rj\u00e4\u00e4 niiss\u00e4. Suomen kielt\u00e4 osaamattomalle nuorelle on varsinkin pienemmiss\u00e4 kaupungeissa v\u00e4h\u00e4n vaihtoehtoja, jos jatko-opintopolku ei aukea, joten heill\u00e4 on suuri riski pudota koulutuspolkujen […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":2828,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[348,166,168],"tags":[349],"class_list":["post-2823","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-monikulttuurinen-ohjaus","category-teoria-ja-tutkimus","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-peruskoulu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2823"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3677,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2823\/revisions\/3677"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}