{"id":2814,"date":"2019-05-16T12:42:36","date_gmt":"2019-05-16T12:42:36","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2814"},"modified":"2023-09-08T07:38:01","modified_gmt":"2023-09-08T07:38:01","slug":"nuoren-urapolulla-valmistautuminen-yhteishakuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2019\/05\/16\/nuoren-urapolulla-valmistautuminen-yhteishakuun\/","title":{"rendered":"Nuoren urapolulla \u2013 valmistautuminen yhteishakuun"},"content":{"rendered":"\n

Kev\u00e4ttalvi on perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville 9.-10. -luokkalaisille nuorille aikaa, jolloin ollaan t\u00e4rkeiden valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksien edess\u00e4. Jokavuotinen valtakunnallinen yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n helmi-maaliskuun vaihteessa. Suurin osa perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 nuorista hakeutuu t\u00e4ss\u00e4 haussa. Osa nuorista hakeutuu muissa toisen asteen yhteisiss\u00e4 hauissa. N\u00e4it\u00e4 ovat haku vaativana erityisen\u00e4 tukena j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n ammatilliseen koulutukseen ja haku perusopetuksen j\u00e4lkeisiin valmistaviin koulutuksiin. Nuoret ovat voineet my\u00f6s hakea yhteisten hakujen ulkopuolisissa hauissa, kuten ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa.<\/p>\n\n\n\n

Toisen asteen yhteiset haut tavoittavat l\u00e4hes 100 % peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ik\u00e4luokasta. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 0,5 % ei hakenut miss\u00e4\u00e4n yhteisiss\u00e4 hauissa (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, erityisoppilaitos tai perusopetuksen j\u00e4lkeinen valmistava koulutus) tai koulutusten lis\u00e4hauissa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 1,3 %. Hakematta j\u00e4tt\u00e4neiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pienentynyt. Hakukohteita tarkasteltaessa osana yhteishakua j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n lukiokoulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina nuorten keskuudessa ammatilliseen koulutukseen verrattuna. Vuonna 2018 58 % peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 haki yhteishaussa lukiokoulutukseen. Vuonna 2017 vastaava luku oli 57 %. (Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus 2018.)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tuodaan esille vahvuuksiin pohjautuva ajattelutapa sek\u00e4 tarkastellaan sit\u00e4, millaisia vaiheita nuoren yl\u00e4kouluaikaiseen urapohdintaprosessiin liittyy ennen yhteishakua ja sit\u00e4 koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Nuoren tukea t\u00e4ss\u00e4 prosessissa ei pid\u00e4 unohtaa. Artikkelin lopussa tuodaan esille my\u00f6s nuoren tukeminen h\u00e4nen tehdess\u00e4\u00e4n ura- ja koulutusvalintoja.<\/p>\n\n\n\n

Vahvuudet luomassa pohjaa<\/h2>\n\n\n\n

Vahvuuksille pohjautuvan ajattelutavan mukaan jokaisella ihmisell\u00e4 on resursseja, jo n\u00e4kyviss\u00e4 olevaa osaamista, kykyj\u00e4, taitoja tai kehittym\u00e4ss\u00e4 olevaa potentiaalia tai taipumuksia, joita k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamalla h\u00e4n voi hyvin ja on tyytyv\u00e4inen itseens\u00e4 ja saavutuksiinsa. Vahvuusn\u00e4k\u00f6kulmaa on nostettu esille erityisesti humanistinen psykologian kent\u00e4ll\u00e4. Viime aikoina sit\u00e4 on alettu tarkastella my\u00f6s kehityspsykologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Omien vahvuuksien tunnistaminen on yhteydess\u00e4 positiivisiin tulevaisuuden odotuksiin, jotka parantavat itsearvostusta eli itsetuntoa. T\u00e4m\u00e4 puolestaan lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia eri el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla. Monissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 yksil\u00f6n vahvuuksien tunnistaminen on yhteydess\u00e4 esimerkiksi koulumenestykseen. Lis\u00e4ksi monet kognitiiviset ja ei-kognitiiviset vahvuudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t edist\u00e4v\u00e4n my\u00f6s koulumotivaatiota sek\u00e4 koulutukseen, koulutuksen ja kuntoutuksen tukipalveluihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoutumista. (Hotulainen, Lappalainen & Sointu 2014, 265.)<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"ohjaustilassa<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kokeakseen jonkin taidon, kyvyn tai min\u00e4n puolen vahvuudeksi yksil\u00f6 tarvitsee ennen kaikkea sit\u00e4, ett\u00e4 joku h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4 ulkopuolinen ihminen tunnistaa taidon ja antaa siit\u00e4 positiivista palautetta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 itsearvostusta ja itseluottamusta. Vahvuudet tunnistamalla ja niit\u00e4 edelleen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6 oppii hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 resurssina my\u00f6s tilanteissa, joissa h\u00e4nell\u00e4 on kehittymistarpeita. Vahvuutensa tunnistava hyv\u00e4ksyy kehittymistarpeensa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaan taidoista, kyvyist\u00e4 tai min\u00e4k\u00e4sityksen osa-alueista pystyy itse vaikuttamaan, mutta osa on vain hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 sellaisenaan kuten fyysiset ominaisuudet. (Hotulainen, Lappalainen & Sointu 2014, 266.)<\/p>\n\n\n\n

Vahvuuksien merkitys on nostettu esille monissa koulua ja koulutusta koskevissa asiakirjoissa. Opetuksen ja tuen j\u00e4rjest\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana pidet\u00e4\u00e4n perusopetuksen opetussuunnitelmassa niin opetusryhm\u00e4n kuin kunkin oppilaan vahvuuksia sek\u00e4 oppimis- ja kehitystarpeita, joiden tunnistamisen katsotaan kuuluvan koulun teht\u00e4v\u00e4ksi. Perusopetuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppilaan edellytyksi\u00e4 itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehitt\u00e4misen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymist\u00e4. Tavoitteena on, ett\u00e4 oppilaan itsetunto, my\u00f6nteinen min\u00e4kuva sek\u00e4 osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittyess\u00e4 oppilas oppii tiedostamaan omaa edistymist\u00e4\u00e4n ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sek\u00e4 asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n oppimisprosessiaan. Itse\u00e4\u00e4n arvioiden oppilas oppii tunnistamaan vahvuutensa ja asettamaan oppimistavoitteita, jotka h\u00e4nen on mahdollista saavuttaa. Itsearviointi on l\u00e4heisesti yhteydess\u00e4 itsearvostuksen ja min\u00e4k\u00e4sityksen kehittymiseen. (Hotulainen, Lappalainen & Sointu 2014, 267-268.)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Oppijan k\u00e4sitykset itsest\u00e4\u00e4n ja omista vahvuuksistaan ohjaavat h\u00e4nen havaintojaan, tulkintojaan ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ja vaikuttavat h\u00e4nen valintoihinsa peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6vaiheessa sek\u00e4 my\u00f6hemmin koulupolulla ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. (Hotulainen, Lappalainen & Sointu 2014, 269.) Koulun toimijoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli t\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n tukemisessa.<\/p>\n\n\n\n

Urapohdintaprosessi tapahtuu vaiheittain<\/h2>\n\n\n\n

Yhteishakuun menness\u00e4 nuorella tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4sti itsetuntemusta, tietoa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n mahdollisuuksista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaitoja. Aika yl\u00e4koulun aloituksesta yhteishakua koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovaiheeseen on suhteellisen lyhyt. Yl\u00e4koulun oppilaanohjauksen tulisi olla nuoren urapohdintaa edist\u00e4v\u00e4 prosessi. Urapohdintaprosessista voidaan erottaa yhdeks\u00e4n vaihetta:<\/p>\n\n\n\n

  1. oppilaanohjaukseen orientoituminen<\/li>
  2. valintatilanteen tiedostaminen<\/li>
  3. omien vahvuuksien tunnistaminen<\/li>
  4. kokemuksien ja tiedon hankkiminen uravaihtoehdoista<\/li>
  5. kokemuksien ja tiedon hankkiminen koulutusvaihtoehdoista<\/li>
  6. omien valintaperusteiden hahmottaminen<\/li>
  7. edell\u00e4 mainitun tiedon yhdist\u00e4minen jatkokoulutusvaihtoehtoihin<\/li>
  8. jatkokoulutusvaihtoehtojen asettaminen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen<\/li>
  9. yhteishaun toimeenpano
    (Niemi 2018, 109.)<\/li><\/ol>\n\n\n\n

    Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tavoitteena on, ett\u00e4 nuori orientoituu urapohdintaan, ja t\u00e4h\u00e4n tulisi varata aikaa oppituntity\u00f6skentelyss\u00e4. Nuori ker\u00e4\u00e4 havaintoja siit\u00e4, millainen oppija h\u00e4n on ja mitk\u00e4 asiat ovat h\u00e4nelle t\u00e4rkeit\u00e4. Valintatilanteen tiedostamisen (vaihe 2) j\u00e4lkeen nuoren vahvuuksia voidaan sovittaa yhteen eri uravaihtoehtojen kanssa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuori ker\u00e4\u00e4 kokemuksia ja tietoa eri uravaihtoehdoista ja ammateista sek\u00e4 muodostaa k\u00e4sityksen siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat eri uravaihtoehtoehtojen ominaispiirteet. (Niemi 2018, 109.)<\/a> Esimerkiksi yl\u00e4koulun aikana j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t TET-jaksot ovat erinomainen mahdollisuus tutustua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta eri uravaihtoehtoihin ja ammatteihin.<\/p>\n\n\n\n

    Vaiheessa viisi nuorelle tulisi tarjota mahdollisuuksia tarkastella ura- ja jatkokoulutusvaihtoehtoja eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Nuorella tulisi olla mahdollisuus reflektoida tekemi\u00e4\u00e4n havaintoja ja keskustella tulkinnoistaan. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tiedon hankkimisen lis\u00e4ksi nuoren tulisi tutustua Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, koulutusaloihin ja k\u00e4sitteisiin, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 puhuttaessa. Vaiheen viisi lopulla nuoren pit\u00e4isi pysty\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin yksi koulutusala, josta h\u00e4n on kiinnostunut. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen nuoren pit\u00e4\u00e4 suhteuttaa omat vahvuutensa jatkokoulutusvaihtoehtoihin. Nuorella tulisi olla valmius tarkastella jatkokoulutusvaihtoehtoja my\u00f6s muun muassa oman koulumenestyksens\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. (Niemi 2018, 109-110.) Yl\u00e4kouluik\u00e4isill\u00e4 on mahdollisuus osallistua oppilaitosten j\u00e4rjest\u00e4miin tutustumisp\u00e4iviin ja avoimiin oviin hankkiakseen tietoa eri koulutusaloista.<\/p>\n\n\n\n

    Vaiheessa seitsem\u00e4n nuori yhdist\u00e4\u00e4 kaiken edell\u00e4 olevan tiedon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perusteeksi, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n voi valikoida mahdollisia jatkokoulutusvaihtoehtoja ja punnita niiden hyvi\u00e4 ja huonoja puolia. Ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon toimeenpanoa nuori pohtii ensisijaisen vaihtoehdon valintaperusteita ja nime\u00e4\u00e4 ensisijaisen vaihtoehdon. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen toimeenpannaan yhteishaku eli nuori hakeutuu yhteishaussa. (Niemi 2018, 110.)<\/p>\n\n\n\n

    Nuoren tukeminen ura- ja koulutusvalinnassa<\/h2>\n\n\n\n

    Urapohdinnan kannalta nuorten ohjaustarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Joillekin nuorista yhteishaku ja siihen liittyv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei ole vaikeaa. Heid\u00e4n suunnitelmansa ovat selke\u00e4t ja he tiet\u00e4v\u00e4t minne he ovat hakeutumassa yl\u00e4koulun j\u00e4lkeen. Osalle nuorista tilanne ei ole kuitenkaan n\u00e4in. Petri Niemi (2018, 110) tuo esille kolme erityyppist\u00e4 oppilaan tilannetta:  <\/p>\n\n\n\n

    1. oppilaat, joilla on vaikeuksia valita yhteishakuvaihtoehtojen joukosta oma jatkokoulutuspaikka<\/li>
    2. oppilaat, jotka suhtautuvat ep\u00e4tarkoituksenmukaisesti omaan ura- ja koulutusvalintaan tai joilla on vaikeuksia yhdist\u00e4\u00e4 itsetuntemus ja koulutusvalinta <\/li>
    3. oppilaat, joilla on vaikeuksia tehd\u00e4 oma valinta, kun oma pohdinta ja ulkopuolisen neuvonta ovat ristiriidassa.<\/li><\/ol>\n\n\n\n

      Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 kuvataan oppilaanohjauksen teht\u00e4v\u00e4 oppiaineena kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sek\u00e4 oppilaiden, koulun ett\u00e4 yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ja sen j\u00e4lkeisiin opintoihin ulottuvan jatkumon. Ohjaustoiminnan taustalla on periaate, ett\u00e4 koko koulun henkil\u00f6kunta osallistuu ohjaukseen. Ohjaus kuuluu siis jokaiselle perusopetuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4lle eik\u00e4 vain tietylle ammattiryhm\u00e4lle kuten oppilaanohjaajalle.<\/p>\n\n\n\n

      Vuosiluokilla 7\u20139 oppilaanohjauksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea oppilaiden siirtymist\u00e4 n\u00e4iden vuosiluokkien oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ty\u00f6skentelytapoihin. Jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhdess\u00e4 muiden oppiaineiden kanssa on selkeytt\u00e4\u00e4 opiskeltavien oppiaineiden merkityst\u00e4 jatko-opintojen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kannalta sek\u00e4 laajentaa oppilaiden k\u00e4sityksi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4, yritt\u00e4jyydest\u00e4 ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Tarkoituksena on my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 oppilaiden valmiuksia selviyty\u00e4 muuttuvissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sek\u00e4 ty\u00f6uran siirtymiss\u00e4. Oppilaat oppivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun j\u00e4lkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteisty\u00f6ss\u00e4 vastaanottavan oppilaitoksen sek\u00e4 huoltajien kanssa. Ohjauksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 opintojen loppuun saattamista sek\u00e4 yhteishaun yhteydess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymist\u00e4 perusopetuksen j\u00e4lkeisiin opintoihin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)<\/p>\n\n\n\n

      Ohjaus kuuluu jokaiselle perusopetuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4lle, eik\u00e4 vain tietylle ammattiryhm\u00e4lle kuten opinto-ohjaajille.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

      Kaikkien opettajien ohjausty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta parhaiten hyv\u00e4\u00e4 urapohdintatulosta, jatkokoulutukseen sitoutumista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovarmuutta ennustivat oppilaan hyv\u00e4t kokemukset yhteistoiminnasta, h\u00e4nen my\u00f6nteinen suhtautumisensa koulunk\u00e4yntiin ja opintosuoritukset. My\u00f6s itseohjautuvuus oli tilastollisesti merkitsev\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 urapohdintaan. (Niemi, 2016, 3). Edell\u00e4 kuvatut havainnot ovat Petri Niemen ohjausta ja oppilaiden urapohdintaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksesta vuodelta 2016.<\/p>\n\n\n\n

      \"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

      Opettajien tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 ohjauksessaan huomiota hiljaisiin ja v\u00e4h\u00e4n huomiota vaativiin oppilaisiin ja tukea kaikkien oppilaiden toimintakyky\u00e4. Opinto\u2010ohjaajan taas tulisi panostaa oppilaan itsetuntemuksen kehitt\u00e4miseen ja valmiuteen toimia suunnitelmallisesti. Toisen asteen nivelvaiheohjauksen painopiste tulisi siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkaa varhaisemmaksi. Tutkimustulos ei tue ajatusta, ett\u00e4 tehostettu oppilaanohjaus kohdennettaisiin opintomenestyksen mukaan. Niemen v\u00e4it\u00f6stutkimuksen mukaan heikkoja urapohtijoita oli nimitt\u00e4in kaikissa keskiarvosanaluokissa. (Niemi, 2016, 3-4).<\/p>\n\n\n\n

      Mik\u00e4li ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa nuorella j\u00e4\u00e4 saamatta kokonaan opiskelupaikka tai mieluinen opiskelupaikka esimerkiksi v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 alavalinnasta johtuen, eiv\u00e4t koulutuksen ovet ole kuitenkaan sulkeutuneet. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4mme tarjoaa nuorelle paljon erilaisia mahdollisuuksia oppilaitosten lis\u00e4hakujen tai vaikkapa ammatillisen koulutuksen jatkuvan haun kautta. Nuorella on mahdollisuus opiskella vaikkapa oppisopimuskoulutuksen kautta itselleen ammatti. Nuoren urapolut ovat yksil\u00f6llisi\u00e4, ja ohjaus on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 nuoren polulla my\u00f6s tuolloin.<\/p>\n\n\n\n

      Kirjoittaja<\/h3>\n\n\n\n

      Leena Ylev\u00e4

      Artikkeli on tuotettu osana opinto-ohjaajakoulutusta Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n\n\n\n

      L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n

      Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E. 2014. Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara. Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. Jyv\u00e4skyl\u00e4. 264-280. <\/p>\n\n\n\n

      Niemi, P. 2018. Peruskoulun oppilaanohjaus -valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon harjoitteluprosessi. Teoksessa J. Pirttiniemi, H. Kasurinen, J. Kettunen, E. Merimaa & R. Vuorinen. OPO 2. Opinto-ohjaajan k\u00e4sikirja. Oppaat ja k\u00e4sikirjat 2018:1. Opetushallitus. Helsinki. 104-112.<\/p>\n\n\n\n

      Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

      Opintopolku ja muut oppijan palvelut -infotilaisuus 2018, 9.11.2018.<\/p>\n\n\n\n

      Internet-l\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

      Niemi, P. 2016. Ohjaus ja oppilaiden urapohdinta. Turkulaisten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6luokkalaisten ohjauskokemukset urapohdinnan selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Turun yliopisto. Turku. Luettu 25.3.2019.  http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-6531-1<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Kev\u00e4ttalvi on perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville 9.-10. -luokkalaisille nuorille aikaa, jolloin ollaan t\u00e4rkeiden valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksien edess\u00e4. Jokavuotinen valtakunnallinen yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n helmi-maaliskuun vaihteessa. Suurin osa perusopetuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 nuorista hakeutuu t\u00e4ss\u00e4 haussa. Osa nuorista hakeutuu muissa toisen asteen yhteisiss\u00e4 hauissa. N\u00e4it\u00e4 ovat haku vaativana erityisen\u00e4 tukena j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n ammatilliseen koulutukseen ja haku perusopetuksen j\u00e4lkeisiin valmistaviin […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":2811,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,122,336],"tags":[197,347,345,343,346,344],"class_list":["post-2814","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-opiskelu","category-uraohjaus","tag-nuoret","tag-perusopetus","tag-urapohdinta","tag-urasuunnittelutaidot","tag-vahvuudet","tag-yhteishaku"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2814"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4196,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2814\/revisions\/4196"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2811"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}