{"id":2715,"date":"2018-11-29T12:40:15","date_gmt":"2018-11-29T12:40:15","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2715"},"modified":"2023-09-07T10:44:51","modified_gmt":"2023-09-07T10:44:51","slug":"korkeasti-koulutettu-maahanmuuttaja-matkalla-tyoelamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2018\/11\/29\/korkeasti-koulutettu-maahanmuuttaja-matkalla-tyoelamaan\/","title":{"rendered":"Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja matkalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Miksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eiv\u00e4t ty\u00f6llisty koulutustaan vastaaviin teht\u00e4viin Suomessa? Kysymykseen on varmasti monia vastauksia, ja ratkaisujakin on etsitty eri tahoilla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme kokonaisvaltaisen ohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia ja korkeakoulujen roolia maahanmuuttajan urapolulla.<\/p>\n

Suomen hallitus julkaisi vuoden 2018 alussa maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka mukaan ty\u00f6perusteista maahanmuuttoa tulee vahvistaa ja lis\u00e4ksi jo maassa asuvien maahanmuuttajien ty\u00f6voima- ja osaamispotentiaalia tulee tunnistaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 tehokkaammin (Valtioneuvosto2018).<\/p>\n

Perusteluna ty\u00f6perusteisen maahanmuuton vahvistamiselle hallitus nime\u00e4\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n v\u00e4hentymisen lis\u00e4ksi sen, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monimuotoistuminen laajentaa Suomen innovaatio- ja osaamispohjaa. Suomi tarvitsee eri aloille osaavaa ty\u00f6voimaa. Maahanmuutto tukee kansainv\u00e4listen osaajien ja investointien saamista Suomeen sek\u00e4 yritysten ja oppilaitosten kansainv\u00e4listymist\u00e4. (Mt.) Yksi keino huolehtia ammattitaitoisen ty\u00f6voiman saatavuudesta on rakentaa joustavia, ty\u00f6llistymist\u00e4 tukevia malleja koulutuksen avulla. Esimerkkin\u00e4 voisivat olla erilaiset henkil\u00f6kohtaisesti suunnitellut lis\u00e4- ja t\u00e4ydennyskoulutukset.<\/p>\n

Suomessa ulkomaalaistaustaisen v\u00e4est\u00f6n osuus on kasvanut tasaisesti kahden kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2016 ensimm\u00e4isen polven ulkomaalaistaustaisia oli 307 000 ja heist\u00e4 suurin ryhm\u00e4 oli 25-34-vuotiaat. (Tilastokeskus 2018.)<\/p>\n

\"Puumainen
Kuvio 1. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ik\u00e4rakenne 2017 (Tilastokeskus 2018)<\/figcaption><\/figure>\n

Toimenpide ohjelman tavoitteet ovat selke\u00e4t, mutta onko suomalainen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 valmis ottamaan vastaan ammattitaitoista, mutta huonosti suomea puhuvaa ja suomalaista ty\u00f6kulttuuria tuntevaa ty\u00f6voimaa? Osataanko tulijoiden osaamispotentiaalia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja millaisia keinoja tarvitaan sujuviin siirtymiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Maassa jo asuvilla maahanmuuttajilla on todenn\u00e4k\u00f6isesti monenlaisia kokemuksia kerrottavanaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoittumisesta, osaamispotentiaalin hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 tai pikemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ole hy\u00f6dynnetty sek\u00e4 niist\u00e4 esteist\u00e4, joita he ovat kohdanneet.
\nMy\u00f6s hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa mainittu osaamispotentiaalin nykyist\u00e4 tehokkaampi hy\u00f6dynt\u00e4minen kertonee, ett\u00e4 toistaiseksi maahanmuuttajien osaamista ei ole osattu ottaa riitt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Miksi korkeasti koulutettu ei ty\u00f6llisty Suomessa?<\/h3>\n

Helsingin sanomien artikkelin mukaan ulkomailla syntyneiden ty\u00f6llisyys on Suomessa selv\u00e4sti heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti EU:n ulkopuolella syntyneet ty\u00f6llistyv\u00e4t Suomessa huomattavasti naapurimaita heikommin. (Kervinen 2018.)<\/p>\n

\"Tanskan,
Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisten ty\u00f6llisyysaste Suomessa (Helsingin sanomat 2018).<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6llistymisen esteen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti kielitaidon puutetta sek\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ulkomaalaistaustaisissa on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n vain perusasteen koulutuksen saaneita (Kervinen 2018).<\/p>\n

Maahanmuuttojohtaja Sonja H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen mukaan Suomi on maahanmuuttomaana nuori, ulkomaalaistaustaisia on v\u00e4h\u00e4n, heid\u00e4n palkkaamiseen ei olla ehk\u00e4 viel\u00e4 totuttu eik\u00e4 maahanmuuttajille ole muodostunut omia verkostojaan yrityksiss\u00e4. (Mt.)<\/p>\n

SIHME-hankkeessa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) on selvitetty ty\u00f6nhaun kokemuksia niilt\u00e4 korkeasti koulutetuilta maahanmuuttajilta, jotka ovat k\u00e4ytt\u00e4neet hankkeen ohjaus- ja neuvontapalveluja. Kyselyss\u00e4 painotettiin maahanmuuttajan omaa osaamista sek\u00e4 suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tuntemusta. (Autero & Helander, 2017.)<\/p>\n

Kyselyyn osallistuneista yli puolella oli tekniikan alan tutkinto, nelj\u00e4sosalla liiketalouden ja n. 10 % sosiaali- ja terveysalan tutkinto. 67 % oli kandidaatin tutkinto, 30 % maisterin tutkinto ja 3 % tohtorin tutkinto. (Mt.)<\/p>\n

Ty\u00f6nhaku koettiin hankalaksi, koska maahanmuuttajalla ei ollut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kielitaitoa eik\u00e4 heill\u00e4 ollut varmuutta oman tutkinnon soveltuvuudesta ty\u00f6teht\u00e4viin suomalaisissa yrityksiss\u00e4. He kokivat kyll\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n osaamistaan tarvitaan Suomessa, mutta vain 10 % oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n osaamisensa on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ty\u00f6nhakua hankaloitti my\u00f6s tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys suomalaisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6nhakuun liittyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4. (Mt.)<\/p>\n

Vaikka l\u00e4hes kaikki maahanmuuttajat tiesiv\u00e4t suomalaisia oman alan yrityksi\u00e4, niin heill\u00e4 ei ollut tietoa henkil\u00f6ist\u00e4, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t yrityksiss\u00e4. (Mt.) Verkostoitumisen puute on tullut my\u00f6s esille Tekniikan akateemisten liitto ry:n TEKin valmistuneille tehdyiss\u00e4 kyselyiss\u00e4 erityisesti ulkomaalaistaustaisten osalta (Nousiainen 2015).<\/p>\n

Mit\u00e4 polkua pitkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/h3>\n

Ty\u00f6llistymisen esteet ovat melko yleisesti tiedossa, mutta mitk\u00e4 ovat keinot, joilla esteet raivataan? Asiaa voidaan tarkastella monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, joista esimerkiksi ohjauksen mahdollisuuksia on selvitetty Urareitti-hankkeessa (2015-2018). Hankkeen pyrkimyksen\u00e4 on ollut vahvistaa koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n saavutettavuutta korkeasti koulutetuille maahan muuttaneille, ja sit\u00e4 kautta tukea osallisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.<\/p>\n

Urareitti-hankkeessa ohjauksen roolin ja teht\u00e4vien kuvaamiseen valikoitui Grow-malli (Goal, Reality, Options, Will). Grow-malli kuvaa kokonaisvaltaisesti joustavan ohjauksen polkua, jonka eri vaiheissa henkil\u00f6 saa ohjausta ja neuvontaa (Performance Consultants International Ltd.). Malli soveltuu hyvin kuvaamaan korkeasti koulutetun maahanmuuttajan reitti\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Py\u00f6re\u00e4ss\u00e4<\/a>
Kuvio 3. Grow-mallin p\u00e4\u00e4vaiheet.<\/figcaption><\/figure>\n

Grow-mallin mukaisesti ohjausprosessissa on nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4vaihetta; l\u00e4ht\u00f6tilanteen kartoitus, tarjolla olevat vaihtoehdot, sopivan vaihtoehdon valinta ja opitun hy\u00f6dynt\u00e4minen ty\u00f6llistymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6tilanteessa kartoitetaan maahanmuuttajan nykytilanne. Kartoituksen avulla tulisi saada selville mit\u00e4 esteit\u00e4 ty\u00f6llistymisess\u00e4 on mahdollisesti ollut, henkil\u00f6n ammatillinen osaaminen, omat vahvuudet ja taidot sek\u00e4 suomen kielen taitotaso. Lis\u00e4ksi tulisi selvitt\u00e4\u00e4 onko henkil\u00f6ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4t tiedot suomalaisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6nhakuun liittyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 ja mitk\u00e4 ovat opiskelijalle sopivimmat oppimistyylit ja \u2013menetelm\u00e4t. L\u00e4ht\u00f6tilanteessa maahanmuuttaja tarvitsee tukea tulosten analysointiin ja nykytilanteen arviointiin sek\u00e4 mahdollisesti my\u00f6s aloituskyselyyn vastaamiseen.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6tilanteen kartoittamisen j\u00e4lkeen l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n tarjolla olevia vaihtoehtoja kartoituksessa ilmenneiden haasteiden ja tarpeiden mukaan. Henkil\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdista riippuen vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi korkeakouluopintoihin valmentava koulutus, korkeakouludiplomi, avoin ammattikorkeakoulu, aikuislukio, avoin yliopisto, TE-toimiston tarjoamat palvelut ja koulutukset, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksia parantavat kurssit tai mahdollisesti ty\u00f6kokeilu tai ty\u00f6kokeilun ja opiskelun yhdist\u00e4minen. Maahanmuuttaja tarvitsee t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ohjausta ja neuvontaa eri vaihtoehtojen l\u00f6ytymiseen. H\u00e4nell\u00e4 tulee olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ohjaaja, jolla on osaamista monikulttuurisuudesta sek\u00e4 laaja-alainen verkosto vaihtoehdoista. Maahanmuuttajien apuna voisi olla yhteinen ohjauspiste, jossa toimisi eri alojen asiantuntijoita.<\/p>\n

Sopivan vaihtoehdon valinnassa tarkastellaan mitk\u00e4 ovat henkil\u00f6n realistiset vaihtoehdot ja mik\u00e4 vaihtoehdoista valitaan. Suurimpia kysymyksi\u00e4 ovat, ett\u00e4 l\u00f6ytyyk\u00f6 oikea koulutustaso, voidaanko aikaisempia opintoja tunnistaa ja tunnustaa, miten puuttuva kielitaito hankitaan, tunteeko henkil\u00f6 riitt\u00e4v\u00e4n hyvin hakumenettelyj\u00e4 sek\u00e4 onko taloudellisesti mahdollista valita esiin tullut vaihtoehto. Jos henkil\u00f6 olisi menossa ty\u00f6kokeiluun, tulisi varmistaa riitt\u00e4v\u00e4 ammatillinen osaaminen sek\u00e4 kielitaito. Ohjauksessa ja neuvonnassa tarvitaan henkil\u00f6, jolla on monipuoliset verkostot ja tuntemus maahanmuuttajille tarjottavista koulutuksista ja hakumenettelyist\u00e4.<\/p>\n

Ohjauspolun viimeisess\u00e4 vaiheessa tuetaan maahanmuuttajaa ty\u00f6llistymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan ty\u00f6paikan hakuun, CV:n tekoon ja osaamiskuvausten p\u00e4ivitt\u00e4miseen. Jos ty\u00f6llistyminen ei onnistu, etsit\u00e4\u00e4n jokin muu aikaisemmista vaihtoehdoista.<\/p>\n

Mit\u00e4 onnistuminen vaatii?<\/h3>\n

Eri yhteyksiss\u00e4 on viime vuosina kehitetty rakenteita, prosesseja ja menetelmi\u00e4, joiden tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien integroitumista suomalaisen yhteiskunnan j\u00e4seneksi koulutuksen tai ty\u00f6n avulla. Tekniikan akateemisten liitto ry:n asiantuntija Pirre Hy\u00f6tynen per\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4 palkkaamaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja harjoittelijoita ennakkoluulottomammin; aina ei tarvita t\u00e4ydellist\u00e4 suomen kielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa yritysten kannattaisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ulkomaalaisten kulttuuriosaamista ja valmiita verkostoja kohdemarkkinoilla. (Nousiainen 2015.) My\u00f6s oppilaitokset voisivat toimia aktiivisemmin yritysten suuntaan ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kontakteja yritysten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden v\u00e4lille.<\/p>\n

Maahanmuuttajien ty\u00f6llistymisen esteen\u00e4 voivat olla ty\u00f6nantajien asenteiden lis\u00e4ksi maahanmuuttajaan itseens\u00e4 liittyv\u00e4t seikat. Esimerkiksi puutteet suomen kielen hallinnassa, omasta osaamisesta ei ole selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, ty\u00f6nhakutaidoissa on puutteita eik\u00e4 h\u00e4n tunne alan verkostoja.<\/p>\n

Pohdittaessa keinoja kielitaidon parantamiseen, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, mink\u00e4laista osaamista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaaditaan ja miten vaadittava osaaminen saavutetaan. Kielt\u00e4 voi oppia muuallakin kuin luokkatilassa. Ty\u00f6paikalla tapahtuvaan suomen kielen opiskeluun on kehitetty erilaisia opiskelumalleja useissa maahanmuuttajien integroitumista tukevissa hankkeissa. My\u00f6s Urareitti-hankkeessa on kehitetty kielenopiskelumalleja, joita toteutetaan ty\u00f6paikalla. N\u00e4ihin malleihin voi tutustua tarkemmin hankkeen verkkosivuilla. http:\/\/www.hamk.fi\/tyoelamalle\/hankkeet\/urareitti\/hankkeen-esittely\/Sivut\/default.aspx<\/p>\n

Tunnistaako ulkomailla koulutuksensa saanut ja ty\u00f6kokemuksensa kerrytt\u00e4nyt maahanmuuttaja osaamisensa suhteessa suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Kohtaavatko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeet ja maahanmuuttajan osaaminen? Usein voi olla niin, ett\u00e4 asiantuntemuksesta puuttuu joku osanen, joka mahdollistaisi ty\u00f6llistymisen. Koulutuksellisena ratkaisuna em. tilanteeseen kehitettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaaja \u2013korkeakouludiplomi. Kehitysty\u00f6 oli osa Urareitti-hankkeen (2015-2018) toimenpiteit\u00e4<\/p>\n

Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaaja -korkeakouludiplomikoulutus tarjoaa lis\u00e4- ja t\u00e4ydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille liiketalouden ja tekniikan aloilla. Koulutuksessa on keskeist\u00e4 oman ammattiosaamisen syvent\u00e4misen ohella suomalaisen ty\u00f6kulttuurin tuntemuksen, ty\u00f6hakutaitojen sek\u00e4 suomen kielen osaamisen kehitt\u00e4minen. Koulutus suunnitellaan yksil\u00f6llisesti kunkin opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen sek\u00e4 uratavoitteissa esiin tulevien tarpeiden perusteella. https:\/\/unlimited.hamk.fi\/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus\/korkeakouludiplomi\/<\/p>\n

Oikea-aikaisen opintojen ohjauksen rooli korostuu Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaaja -korkeakouludiplomissa, koska koulutukseen voi hakeutua jatkuvasti ja opinnot voivat k\u00e4ynnisty\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen suunnitelman mukaisesti. Samaten nivelvaiheiden verkostoty\u00f6 eri yhteisty\u00f6tahojen kesken on edellytyksen\u00e4 sujuville siirtymille koulutukseen, koulutuksen aikaiseen harjoitteluun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Eri tahojen tulee tuntea esimerkiksi erilaisten opiskeluratkaisujen taloudelliset vaikutukset henkil\u00f6lle.<\/p>\n

Onnistuminen vaatii konkreetteja tekoja. Kokonaisvaltainen ja joustava ohjaus yhdistettyn\u00e4 yksil\u00f6llisiin opiskelu- ja urapolkuihin sek\u00e4 suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistuminen ovat keinoja, joilla ulkomaalaistaustaisten osaamispotentiaali saadaan tehokkaammin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Koulutusorganisaatioiden tulee kantaa vastuunsa ulkomaalaistaustaisen ammattilaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n verkostojen luomisessa. Harjoittelut, ty\u00f6n opinnollistaminen ja erilaiset ty\u00f6paikoilla toteutettavat projekti avaavat ovia suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman Urareitti \u2013 korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys (2015\u20132018) -hankkeen tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 malleja ja v\u00e4lineit\u00e4, joiden avulla korkeasti koulutetun maahan muuttaneen henkil\u00f6n aiemmin hankittu osaaminen voidaan t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti tunnistaa ja tunnustaa. Tavoitteiden taustalla oli pyrkimys ehk\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 kouluttamista, nopeuttaa siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.<\/p>\n

Hankkeen tuloksista mm. kielikoulutukseen, ohjaukseen sek\u00e4 osaamisen tunnistamiseen liittyvi\u00e4 malleja ja v\u00e4lineit\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n kokoelmajulkaisussa: Urareitti-hankkeen satoa \u2013 Uusia malleja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutukseen, ohjaukseen ja osaamisen tunnistamiseen.\u00a0<\/a><\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

DI, Erja Hiitel\u00e4 toimii asiantuntijana Urareitti-hankkeessa (2015-2018) ja opintojen ohjaajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa.
\nKM, Mari Kolu toiminut asiantuntijana Urareitti-hankkeessa (2015-2018) ja toimii lehtorina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankorkeakoulussa<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Autero, M. & Helander, J. 2017. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista. HAMK UNLIMITED. Viitattu 22.5.2018.\u00a0 https:\/\/unlimited.hamk.fi\/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus\/maahanmuuttajien-ohjaus\/<\/p>\n

Kervinen, E. 2018. Maahanmuuttajien ty\u00f6llisyys on Suomessa selv\u00e4sti heikompaa kuin naapurimaissa \u2013 ty\u00f6ministeri Jari Lindstr\u00f6m haluaa uusia toimia, muttei tarkenna mit\u00e4. Uutinen. Helsingin sanomat. Viitattu 22.5.2018. https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000005616173.html<\/p>\n

Nousiainen, J. 2015. Tutkimus: ulkomaalaiset vastavalmistuneet eiv\u00e4t ty\u00f6llisty \u2013 Suomi hukkaa osaamista. Viitattu 22.5.2018. https:\/\/lehti.tek.fi\/koulutus\/tutkimus-ulkomaalaiset-vastavalmistuneet-eivat-tyollisty-suomi-hukkaa-osaamista<\/p>\n

Performance Consultants International Ltd. The GROW Model. Viitattu 13.12.2017 https:\/\/www.performanceconsultants.com\/grow-model<\/p>\n

Tilastokeskus 2018. Ulkomaalaistaustaiset, ik\u00e4rakenne. Viitattu 5.6.2018 http:\/\/www.stat.fi\/tup\/maahanmuutto\/maahanmuuttajat-vaestossa\/ulkomaalaistaustaiset.html<\/p>\n

Valtioneuvosto tiedote 6\/2018. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma t\u00e4ht\u00e4\u00e4 ty\u00f6voiman maahanmuuton vahvistamiseen. Valtioneuvoston viestint\u00e4osasto. Viitattu 5.6.2018 http:\/\/valtioneuvosto.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/hallituksen-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-tahtaa-tyovoiman-maahanmuuton-vahvistamiseen?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eiv\u00e4t ty\u00f6llisty koulutustaan vastaaviin teht\u00e4viin Suomessa? Kysymykseen on varmasti monia vastauksia, ja ratkaisujakin on etsitty eri tahoilla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme kokonaisvaltaisen ohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia ja korkeakoulujen roolia maahanmuuttajan urapolulla. Suomen hallitus julkaisi vuoden 2018 alussa maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka mukaan ty\u00f6perusteista maahanmuuttoa tulee vahvistaa ja lis\u00e4ksi jo maassa asuvien maahanmuuttajien ty\u00f6voima- ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[348,165],"tags":[43,251,274],"class_list":["post-2715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-monikulttuurinen-ohjaus","category-menetelmia-kaytantoja","tag-korkeakoulutus","tag-maahanmuuttaja","tag-tyollistyminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2715"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4174,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2715\/revisions\/4174"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}