{"id":2679,"date":"2018-09-17T12:42:04","date_gmt":"2018-09-17T12:42:04","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2679"},"modified":"2023-09-08T07:48:06","modified_gmt":"2023-09-08T07:48:06","slug":"nuori-ohjauksessa-asiakasosallisuus-ja-sen-arviointi-ohjaamoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2018\/09\/17\/nuori-ohjauksessa-asiakasosallisuus-ja-sen-arviointi-ohjaamoissa\/","title":{"rendered":"Nuori ohjauksessa \u2013 asiakasosallisuus ja sen arviointi Ohjaamoissa"},"content":{"rendered":"

\"Ohjaamo-logo<\/p>\n

Nuoren osallisuus on olennainen osa Ohjaamojen yleisesti m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 toimintaperiaatetta ja Ohjaamo n\u00e4ytt\u00e4ytyykin nuorten yksil\u00f6lliset tarpeet huomioon ottavana palveluna. Toteutuuko osallisuus kuitenkaan jokaisen nuoren kohdalla ja mit\u00e4 se tarkkaan ottaen merkitsee? Tarkastelemme artikkelissamme Ohjaamojen autenttisia asiakastilanteita ja esittelemme, miten nuorten osallisuutta Ohjaamojen lyhytkestoisissa neuvonta- ja ohjaustilanteissa voidaan arvioida.
\n<\/p>\n

Nuori osallisena monialaisessa yhteisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Ohjaamot, matalan kynnyksen palvelupisteet, muodostavat uudenlaisen, monialaisen ohjauspalvelun alle 30-vuotiaille nuorille. Eri ammattialojen ja organisaatioiden edustajat toimivat Ohjaamoissa asiantuntijoina ja tekev\u00e4t monialaista yhteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Monialaisuus on perinteisesti m\u00e4\u00e4ritelty eri hallinnon- ja tieteenalat ylitt\u00e4v\u00e4ksi toiminnaksi (Nyk\u00e4nen 2010, 58\u201359; Pukkila & Helander 2016a; Pukkila, Helander & Laitila 2015). Joskus Ohjaamo-toimintaa kuvataan my\u00f6s termill\u00e4 \u201dmoniammatillisuus\u201d, jolla tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 (Pukkila, Helander & Laitila 2015; Happo ym. 2015, 58; Isoherranen 2012, 14-25.)<\/p>\n

Monialaisuutta on tutkittu suhteellisen runsaasti viime vuosina. Sen sijaan osallisuus monialaisessa kontekstissa on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tutkittu ilmi\u00f6, vaikka moniammatillisen ja -alaisen yhteisty\u00f6n on todettu olevan lupaava menetelm\u00e4 nuorten kohtaamiseen ja osallistamiseen (Pulkkinen & Juhanpelto 2017). Esimerkiksi Helmisen (2017,16) mukaan monialainen ty\u00f6ote huomioi parhaimmillaan my\u00f6s asiakkaan ja mahdollisesti asiakkaan l\u00e4heiset osana moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Ohjaamossa asiakas ei ole vain toiminnan kohde, vaan h\u00e4net n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s aktiivisena osallistujana ja toimintaa kehitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 voimavarana osana monialaista tiimi\u00e4 (Helander 2000, 2011; Pukkila, Helander & Laitila 2015). T\u00e4m\u00e4nkaltaista ty\u00f6tapaa, jossa eri toimijat tuodaan yhteen hetkellisesti, ammattien rajat ylitt\u00e4en ja asiakkaan tarpeeseen vastaten, kutsutaan my\u00f6s solmuty\u00f6skentelyksi (Pukkila & Helander 2016b).<\/p>\n

Tutkimuksissa on l\u00f6ydetty osallisuutta edist\u00e4vi\u00e4 ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka osaltaan selitt\u00e4v\u00e4t monialaisen yhteisty\u00f6n sopivuutta osallisuuden edist\u00e4miseen (ks. Lilja ym. 2018). Osallisuutta est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat mm. palveluverkoston joustamattomuus ja organisaatiokeskeisyys sek\u00e4 asiakkaan toiveiden kuuntelematta j\u00e4tt\u00e4minen (Juvonen 2013; N\u00e4rhi, Kokkonen & Matthies 2013; M\u00e4kinen & Halonen 2017). Ohjaamo on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti paikka, jossa n\u00e4it\u00e4 esteit\u00e4 on monialaisuuden ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden avulla pyritty poistamaan. Ohjaamo-toiminta on kehittynyt tarpeeseen turvata palveluiden riitt\u00e4vyys ja oikea-aikaisuus ja tarjota r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity\u00e4 ja yksil\u00f6llist\u00e4 palvelua, jotta asiakkaan osallisuus toteutuisi ja h\u00e4n saisi tarvitsemansa avun (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2015).<\/p>\n

Osallisuus on moniulotteinen k\u00e4site, jota voidaan tarkastella niin palveluiden kuin yhteiskunnan tasolla. Palveluiden tasolla tarkastelun kohteena on asiakasosallisuus, joka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n asiakkaan osallistumiseksi ja vaikuttamiseksi palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehitt\u00e4miseen (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2015). Asiakasosallisuuden ajatellaan tuottavan yhteiskunnallista osallisuutta, kiinnittymist\u00e4 yhteiskuntaan (Leemann & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2016).<\/p>\n

Tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta \u2013 nuoren osallisuuden tukeminen ohjaustilanteessa<\/strong><\/h3>\n

\"\"Ohjaamo-toiminnan tarkoitus on edist\u00e4\u00e4 nuoren yhteiskunnallista osallisuutta tukemalla nuorta el\u00e4m\u00e4nhallinnan taidoissa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 nuoren kiinnittymist\u00e4 koulutukseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tarjoamalla ohjausta, neuvontaa ja tiedotusta (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2015). Ohjaamopalveluiden jaottelu tiedotukseen, neuvontaan ja ohjaukseen noudattaa ohjausty\u00f6n perinteist\u00e4 TNO-jaottelua. Ohjaamon asiakasty\u00f6ss\u00e4 kysymykset nuoren osallisuudesta ovat l\u00e4sn\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 erilaisissa ohjausty\u00f6n muodoissa. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia ja suhteutuvat osallisuuteenkin eri tavoin.<\/p>\n

Ohjaamossa tiedotus ilmenee esimerkiksi Ohjaamon palveluiden esittelyn\u00e4, jossa ohjaajan puhe korostuu ja asiakkaan osallisuudelle j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tilaa toteutua. Asiakkaan osallistuminen voi olla melko passiivista, pysyen esimerkiksi kuuntelun tasolla.<\/p>\n

Neuvonta puolestaan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n vuorovaikutusta kuin tiedotus. Neuvonta n\u00e4ytt\u00e4ytyy keskusteluna ja asiakkaan kysymyksiin vastaamisena ohjaajan kuitenkin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4ess\u00e4 tilanteen suuntaa: ohjaaja esimerkiksi neuvoo asiakasta osallistumaan Ohjaamon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtumaan tai ty\u00f6kokeilupaikan hankkimisessa. Neuvontatilanteissa asiakkaan oma mahdollisuus vaikuttaa asiaansa on vaihtelevaa.<\/p>\n

Vuorovaikutus ja neuvotteleva asenne m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ohjausta (Vehvil\u00e4inen 2014). L\u00e4hestymistapa asiakkaan asiaan on kokonaisvaltaisempi kuin tiedotuksessa ja neuvonnassa. Asiakkaalle esitet\u00e4\u00e4n tarkentavia kysymyksi\u00e4, ja varmistetaan, ett\u00e4 asiakkaan tilanne, tarve ja tavoite on ymm\u00e4rretty oikein. T\u00e4ll\u00f6in osallisuudelle j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tilaa toteutua: asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ohjaustilanteen kulkuun, korjata ohjaajan k\u00e4sityksi\u00e4 ja osallistua lopputuloksesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n

Tavoitteena osallinen nuori: Kuinka osallisuuden toteutumista voidaan arvioida? <\/strong><\/h3>\n

\"\"Osallisuus voi toteutua samankin asiakastilanteen sis\u00e4ll\u00e4 eri tavoin ja saada monenlaisia muotoja, mist\u00e4 johtuen osallisuuden toteutumisen arviointi on vaikeaa. Aiempi osallisuustutkimus on keskittynyt asiakkaan kokemusten ja palvelun vaikuttavuuden arviointiin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, usein asiakkaan tilanteessa tapahtuvan muutoksen ja edistyksen n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. Pohjola ym. 2017; M\u00e4kinen & Halonen 2017; Martin 2012; V\u00e4yrynen 2012). Osallisuutta asiakassuhteessa voidaan kuitenkin tarkastella my\u00f6s lyhytkestoisena prosessina, asiakastilanteena, jota voidaan arvioida v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ohjaustilanteen yhteydess\u00e4 \u2013 kuten TESSU\u00ad \u2013 Tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ohjausta (ESR) -projektissa olemme tehneet.<\/p>\n

TESSU -projekti tarjoaa Ohjaamon ty\u00f6ntekij\u00f6ille valmennustukea monialaisen yhteisty\u00f6n taitojen oppimisessa. Valmennusten ohella Ohjaamoissa on suoritettu havainnointeja, joissa Ohjaamojen tavallista arkea ovat olleet havainnoimassa ohjauksen asiantuntijat, TESSU-valmentajat. Havainnointien tuottaman aineiston avulla voidaan tarkastella, kuinka nuoren osallisuus toteutuu Ohjaamon autenttisissa ohjaustilanteissa.<\/p>\n

Osallisuuden mittaamiseen asiakastilanteessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n TESSU -projektissa kehitetty\u00e4 puolistrukturoitua havainnointilomaketta. Havainnointilomakkeessa osallisuus on jaettu nelj\u00e4\u00e4n eri asteeseen, jotka kuvastavat osallisuuden eritasoista ilmenemist\u00e4 ja jatkumoluonnetta: osattomuus, passiivinen osallistuminen, aktiivinen osallistuminen ja osallisuus. Tarkoitus on havainnoida autenttista asiakastilannetta ja arvioida, mill\u00e4 tasolla asiakkaan osallisuus kulloinkin toteutuu. Kyseess\u00e4 ei ole tarkkarajainen luokittelu eik\u00e4 tarkoituksena ole tavoitella vain korkeinta tasoa: osallisuus voi toteutua monenlaisena tilanteesta riippuen.<\/p>\n

Nuoren osallisuuden arvioimisessa otetaan huomioon osallisuutta edist\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t, esimerkiksi se, kuinka paljon dialogia asiakastilanteessa on. Oranen (2013) kiteytt\u00e4\u00e4 hyvin kysymyksiss\u00e4\u00e4n, millaisia huomioita osallisuudesta voidaan yleisell\u00e4 tasolla tehd\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti asiakastilanteen yhteydess\u00e4:<\/p>\n