{"id":2670,"date":"2018-09-17T10:53:29","date_gmt":"2018-09-17T10:53:29","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2670"},"modified":"2021-12-15T09:15:50","modified_gmt":"2021-12-15T09:15:50","slug":"oman-opetus-ja-ohjaustyon-videointi-analyysimallia-kehittamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2018\/09\/17\/oman-opetus-ja-ohjaustyon-videointi-analyysimallia-kehittamassa\/","title":{"rendered":"Oman opetus- ja ohjausty\u00f6n videointi -analyysimallia kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Reflektiota pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 opettajan ja ohjaajan elinik\u00e4isen oppimisen t\u00e4rkeimmist\u00e4 osaamisista. Miten siin\u00e4 voisi kehitty\u00e4 opettajaopintojen aika? Miten uudet digitaaliset ty\u00f6v\u00e4lineet voivat tukea opiskelijaa etenem\u00e4\u00e4n asteittain Sch\u00f6nin (1987) sanoin \u201dreflektiiviseksi asiantuntijaksi\u201d? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvaamme ammatillisen opettajankoulutuksen kansainv\u00e4liseen opiskelijaryhm\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4mme reflektiotaitoja tukevaa mallinnusta, jonka nimesimme oman ty\u00f6n videoinnin analyysimalliksi (Participatory and Empowering Video Analysis- model, PEVA\u2122).<\/p>\n

<\/p>\n

Mallin rakentumisen l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h2>\n

Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa oppimisen ohjaamisen \u2013opintokokonaisuus, aiemmin opetusharjoittelu, koostuu opiskelijan oppimisen ohjaamisprosessin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista sek\u00e4 vertaisopiskelijoiden opetuksen seuraamista ja ohjaajan ja vertaisten kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n palautekeskusteluun osallistumisesta (https:\/\/opinto-oppaat.jamk.fi\/globalassets\/opinto-opas-aokk\/opettajankoulutus\/2015-2016\/kasikirja_2015.pdf<\/a> ).<\/p>\n

Oppimisen ohjaamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttaminen tarjoaa mahdollisuuden pedagogisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen harjoittamiseen ja kehittymiseen autenttisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 (Herrington & Oliver 2000) sek\u00e4 luo oivan kokemuspohjan reflektoida omaa osaamista. Opettajankoulutuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t erilaiset reflektiotavat ja \u2013v\u00e4lineet (mm. oppimisp\u00e4iv\u00e4kirja, vertaisryhm\u00e4t, kirjoitusteht\u00e4v\u00e4t) tukevat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen tiedon ja teoreettisen ajattelun yhdist\u00e4mist\u00e4 (Husu, Toom & Patrikainen, 2008).<\/p>\n

Meill\u00e4 oli mahdollisuus opettajankouluttajina, muutamien kehitt\u00e4misprojektien innostamana, tutkia ja kehitt\u00e4\u00e4 oppimisen ohjaamisen \u2013opintokokonaisuutta. Keskityimme siihen, miten digitalisaation tuomia mahdollisuuksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaammin ja n\u00e4in tukea tulevaisuuden opettajuuden osaamista. Konkreettisesti p\u00e4\u00e4dyimme suunnittelemaan toimintamallin, jossa opiskelija videoi omia opetus- ja ohjaustoteutuksiaan ja systemaattisesti reflektoiden analysoi niit\u00e4 sek\u00e4 antoi palautetta ja analysoi vertaisopiskelijan opetus- ja ohjaustilanteita. Tutkiva kehitt\u00e4misprosessimme k\u00e4ynnistyi vuonna 2014, jolloin valitsimme videoteknologian yhdeksi menetelm\u00e4ksi oppimisen ohjauksen \u2013opintojakson kehitt\u00e4miseen kansainv\u00e4lisess\u00e4 opettajankoulutusryhm\u00e4ss\u00e4. Ensimm\u00e4iset kokeilut toimintamallista teimme lukuvuonna 2014-2015.<\/p>\n

Mallin pedagogiset periaatteet <\/strong><\/h2>\n

Mallin rakentamisen tavoitteena on ollut tukea opiskelijan ammatillisen identiteetin rakentumista ja asiantuntijaksi kasvua eli oman toiminnan arvioinnin ja reflektion kehittymist\u00e4 asteittain. Tutkivaa-kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4mme ohjaamaan valitsimme pedagogisiksi periaatteiksi:<\/p>\n

-opiskelijan reflektiotaitojen vahvistamisen,<\/p>\n

-julkiteorian ja k\u00e4ytt\u00f6teorian yhdistymisen tukemisen<\/p>\n

-opiskelijan osallisuuden ja min\u00e4-pystyvyyden vahvistamisen.<\/p>\n

Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat kohdistuneet videon hy\u00f6dyllisyyteen opettajaopiskelijoiden reflektointitaitojen kehittymisess\u00e4 (mm. Cattaneo, Nguyen, Sauli & Aprea 2015; Cattaneo,<\/a> Nguyen & <\/a>Aprea 2016). On my\u00f6s n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oman ty\u00f6n tarkastelu ja analysointi videon avulla on opettajan ammatillista (Tiilikainen, Heikkonen, Toom & Husu 2016) ja pedagogista kehittymist\u00e4 tukevaa (Schmid, 2011). Videon k\u00e4ytt\u00f6 ei ole toimintatapana uusi koulutuskontekstissa, sill\u00e4 jo 1990-luvulla videota on k\u00e4ytetty muun muassa luokkahuone-vuorovaikutuksen tarkastelussa. Kuitenkin tutkimusten valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 oman toiminnan muistelu tai videon katselu itsen\u00e4isesti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 ty\u00f6toiminnan muuttamiseen, vaikka reflektion tukemisen v\u00e4linein\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin esim. oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjaa. Sit\u00e4 vastoin, vertaisopiskelijan kanssa k\u00e4yty reflektoiva ja kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 esiin nostava yhteinen keskustelu videon pohjalta n\u00e4ytt\u00e4isi olevan merkityksellist\u00e4 toiminnan muuttamisessa (Wu & Kao 2008). T\u00e4ll\u00f6in videon avulla stimuloidussa reflektoivassa analyysikeskustelussa on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oman toiminnan sanoittaminen, ymm\u00e4rt\u00e4minen, kehitt\u00e4miskohteiden havaitseminen ja uusien toimintamuotojen ideointi.<\/p>\n

Reflektioon liittyy havahtuminen siit\u00e4, miten oma ajattelu ja k\u00e4sitys oppimisesta (k\u00e4ytt\u00f6teoria) ilmenee opetus- ja ohjaustoiminnassa ja \u2013teoissa (julkiteoria). Julkiteorian ja k\u00e4ytt\u00f6teorian yhdistymisell\u00e4 (Argyris 1999) tarkoitamme mahdollisuutta tukea opiskelijaa niin, ett\u00e4 h\u00e4n tulee tietoiseksi siit\u00e4, miten h\u00e4n ajattelee toimivansa ja mihin teoriaan ja\/tai oppimisn\u00e4kemykseen h\u00e4n toimintansa perustaa sek\u00e4 sit\u00e4, miten h\u00e4n itseasiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimii. Havahtuminen omien ajatusten, k\u00e4sitysten ja toiminnan v\u00e4liseen ristiriitaan onnistuu hyvin analysoimalla ohjatusti omaan ty\u00f6toimintaa videolta.<\/p>\n

Opiskelijan osallisuuden ja min\u00e4-pystyvyyden (Bandura 1997) vahvistuminen n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4ksi tavoitteeksi analyysimallin kehitt\u00e4misess\u00e4, sill\u00e4 sen tiedet\u00e4\u00e4n selitt\u00e4v\u00e4n opettajaopiskelijan motivaatiota (Tschannen-Moran, Woolfolk Hoy, & Hoy 1998). Opettajaopiskelijamme ovat usein kiireisi\u00e4, osa-aikaisesti ty\u00f6n ja muun arjen toiminnan ohella opiskelevia aikuisia. Vahvistamalla min\u00e4-pystyvyytt\u00e4, osallisuutta ja oman kehitt\u00e4misen subjektiutta n\u00e4imme mahdollisuuden tukea opettajaopiskelijan motivaatiota ja tietoisuutta h\u00e4nen omista kyvyist\u00e4\u00e4n ja mahdollisuuksistaan saavuttaa asettamiaan tavoitteita.<\/p>\n

\"\"
Kuva1. Osallisuutta ja min\u00e4-pystyvyytt\u00e4 voi tukea monella tavalla (kuva Eila Burns).<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Oppimisen ohjauksen videoavusteinen toimintamalli<\/h2>\n

PEVA\u2122-toimintamalli koostuu kuudesta eri vaiheesta, jotka on esitetty kuviossa 1.<\/p>\n

Vaihe I:<\/strong> Mallin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus alkaa videon k\u00e4yt\u00f6n harjoittelulla, oppimiskokonaisuuksien suunnittelulla ja oppimistavoitteiden asettamisella. T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa opettajaopiskelijat harjoittelevat videointia tekem\u00e4ll\u00e4 lyhyit\u00e4 videodokumentteja omasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Teknisen harjoitteluvaiheen tavoitteena on madaltaa kynnyst\u00e4 itsens\u00e4 videointiin ja itsens\u00e4 arviointiin. Harjoitusvideoista keskustellaan dialogista ohjaustapaa (Hannula 2012) k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen opiskelijat tekev\u00e4t kirjalliset suunnitelmat opetus- ja ohjausharjoituksistaan.<\/p>\n

\"\"
Kuvio 1. PEVA\u2122-toimintamalli.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaihe II<\/strong>: Toisessa vaiheessa opettajaopiskelijat videoivat itse valitsemiaan oppimisen ohjaamistilanteita. Tavoitteena on, ett\u00e4 videoissa n\u00e4kyy opettajan erilaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ja opettaja erilaisissa rooleissa, esimerkiksi pienryhm\u00e4nohjaajana, yksil\u00f6ohjaajana ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taidon demonstroijana. Opiskelijat huolehtivat itse videoiden tallentamista oppilaitoksemme tarjoamalle alustalle ja jakavat ne vertaisopiskelijalle ja opettajankouluttajalle.<\/p>\n

Vaihe III:<\/strong> Kolmannessa vaiheessa opiskelijat katsovat ja analysoivat videot itsen\u00e4isesti. T\u00e4h\u00e4n itsen\u00e4iseen videonanalyysin kehitimme ohjeistuksen, jossa huomio ohjataan pedagogisesti merkityksellisiin tilanteisiin (mm. onnistumisiin ja haasteellisisiin tilanteisiin). Opiskelija valitsee merkitykselliset tilanteet omien kehitt\u00e4mistavoitteidensa pohjalta. Tavoitteena on, ett\u00e4 opiskelija n\u00e4kee itsens\u00e4 ulkopuolisin silmin ja analysoi oppimisen ohjaamistilanteita ohjatusti.<\/p>\n

Vaihe IV:<\/strong> Seuraavassa vaiheessa vertaisopiskelija analysoi ne videot, joista videontekij\u00e4 haluaa kommentteja. Vertaisopiskelija analysoi videot itsen\u00e4isesti ja kommentoi kirjallisesti opetussuunnitelman perustana olevia ammatillisen opettajan osaamisalueita: Oppimisen ohjaamisosaaminen; oppimisymp\u00e4rist\u00f6osaaminen; vuorovaikutus-osaaminen; reflektio-osaaminen.<\/p>\n

Vaihe V:<\/strong> Viidenness\u00e4 vaiheessa opiskelijan itsens\u00e4 tekem\u00e4\u00e4 analyysia ja vertaisopiskelijan esille nostamia n\u00e4k\u00f6kulmia tarkastellaan yhdess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n reflektoivaan analyysikeskusteluun osallistuvat opettajaopiskelija, vertaisopiskelija ja opettajankouluttaja. Opettajankouluttaja on katsonut opiskelijan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t videot ja lukenut molempien tekem\u00e4t kirjalliset havainnot. Keskustelussa huomioidaan my\u00f6s harjoitteluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimineen ohjaajan, ns. ohjaavan opettajan, antama kirjallinen palaute. Yhteist\u00e4 reflektoivaa keskustelua tukee suunnittelemamme keskustelurunko, joka perustuu dialogiseen ja voimaannuttavaan keskustelutapaan oppimisprosessista. Reflektoivassa analyysikeskustelussa p\u00e4\u00e4roolissa on opiskelija. Siin\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n oppimisen ohjaamistilanteiden tunnistamiseen, niiden sanoittamiseen, teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhdist\u00e4miseen ja merkityksen antamiseen oppimiskokemuksille k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi reflektion eri tasoja. N\u00e4in opiskelija tulee tietoiseksi omaa opettamista ohjaavasta teoriastaan. Lis\u00e4ksi opettajankouluttaja tukee opiskelijaa tunnistamaan omaa ammatillista kehittymisprosessiaan ja sanoittamaan siihen kuuluvia merkityksellisi\u00e4 tilanteita ja kehityst\u00e4 tuottavia askelmia. Opettajankouluttajan rooli on fasilitoiva ja reflektiivisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Vaihe VI:<\/strong> Mallin viimeisess\u00e4 vaiheessa opettajaopiskelija arvioi ja analysoi omassa toiminnassaan tapahtunutta muutosta sek\u00e4 tunnistaa omaa opettajuuttaan ja ohjaajuuttaan tukevia kehitt\u00e4miskohteita. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n valitsee itselleen kokeiltavaksi muutamia merkityksellisi\u00e4 opetus- ja ohjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 tapoja ja toimenpiteit\u00e4. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu my\u00f6s opiskelijan tekem\u00e4 kirjallinen reflektio, jonka tavoitteena on omaa toimintaa ohjaavien pedagogisten toimintamallien ymm\u00e4rt\u00e4minen ja yhteyden l\u00f6yt\u00e4minen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan tukevia oppimisen ohjaamistilanteita varten.<\/p>\n

Jatkoajatuksia<\/h2>\n

Alustavat kokemukset mallin soveltuvuudesta ammatilliseen opettajankoulutukseen ovat lupaavia. Ohjausosaamisen kehittymisen kannalta mallin kukin vaihe on merkitt\u00e4v\u00e4 opettajaidentiteetin rakentumisessa. Toteutuksen kannalta n\u00e4ytt\u00e4isi olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa itseanalyysiin, vertaisanalyysiin ja yhteiseen reflektoivaan keskusteluun. Jatkoajatuksenamme on aloittaa oman ty\u00f6n videoinnit opintojen alusta alkaen ja jatkaa niit\u00e4 opintojen ajan, koska pidempikestoinen oman ty\u00f6n videointi ja sen systemaattinen reflektoiva analysointi n\u00e4ytt\u00e4isi tukevan pysyv\u00e4\u00e4 toiminnan muutosta (Desimone, 2009). Kiinnostavaa on my\u00f6s k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 systemaattinen tutkimus pedagogista periaatteista ja niiden toteutumisesta analyysinmallin avulla.<\/p>\n

Kirjoittajat<\/strong><\/h3>\n

KT, Eila Burns toimii lehtorina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankorkeakoulussa
\nTtT, Sirpa Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen toimii yliopettajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankorkeakoulussa<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h3>\n

Argyris, C. 1999. On organizational learning. 2nd Ed. Oxford: Blackwell Publishers.
\nBandura, A. 1997. Self-efficacy \u2013 The exercise of control. New York: W. H. Freeman and Company.
\nCattaneo, A.M., Nguyen, A.T.T., Sauli, F. & Aprea, C. 2015. Scuolavisione: Teaching and Learning with Hypervideo in the Swiss Vocational System. Journal of E-Learning and Knowledge Society 11(2), 27-47.
\nCattaneo, A.P., Nguyen, A.T.T. & Aprea, C. 2016. Teaching and Learning with Hypervideo in Vocational Education and Training. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia, 25(1), 5-35.
\nDesimone, L.M. 2009. Improving impact studies of teachers’ professional development: Toward better conceptualizations and measures. Educational Research 38(3), 181-199.
\nHannula, M. 2012. Dialogia etsim\u00e4ss\u00e4: pienryhm\u00e4keskusteluja luokassa. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Education, Psychology and Social Research 446.
\nHerrington, J. & Oliver, R. 2000. An instructional design framework for authentic learning environments. Educational Technology Research and Development<\/a>. 48(3), 23-48.
\nHusu, J., Toom, A. & Patrikainen, S. 2008. Guided reflection as a means to demonstrate and develop student teachers\u2019 reflective competencies.<\/a> Reflective Practice. 9(1), 37\u201351.
\nSch\u00f6n, D. 1987. Educating the Reflective Practitioner. Towards a New Design for Teaching and Learning in the Professions. San Francisco: Jossey-Bass Inc Publishers.
\nTiilikainen, M., Heikonen, L., Toom, A. & Husu, J. 2016. Videoavusteinen tuki opetusharjoittelun ohjauksessa ja ammatillisessa oppimisessa. Kasvatus, 47(1), 48-54.
\nTschannen-Moran, M., Woolfolk Hoy & Hoy, W.K. 1998. Teacher Efficacy: Its Meaning and Measure. Review of Educational Research, 68(2), 202-248.
\nWu, C. & Kao, H. 2008. Streaming video in peer assessment to support training pre-service teachers. Educational Technology & Society, 11(1), 45-55.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reflektiota pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 opettajan ja ohjaajan elinik\u00e4isen oppimisen t\u00e4rkeimmist\u00e4 osaamisista. Miten siin\u00e4 voisi kehitty\u00e4 opettajaopintojen aika? Miten uudet digitaaliset ty\u00f6v\u00e4lineet voivat tukea opiskelijaa etenem\u00e4\u00e4n asteittain Sch\u00f6nin (1987) sanoin \u201dreflektiiviseksi asiantuntijaksi\u201d? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvaamme ammatillisen opettajankoulutuksen kansainv\u00e4liseen opiskelijaryhm\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4mme reflektiotaitoja tukevaa mallinnusta, jonka nimesimme oman ty\u00f6n videoinnin analyysimalliksi (Participatory and Empowering Video Analysis- model, PEVA\u2122).<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2677,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,166,122,188],"tags":[319,11,318,322,320,323,321,317],"class_list":["post-2670","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-teoria-ja-tutkimus","category-opiskelu","category-uusi-opettajuus","tag-arviointi","tag-ohjaus-2","tag-oppimisen-ohjaus","tag-peva","tag-reflektointi","tag-vertaisanalyysi","tag-videoavusteinen-ohjaus","tag-videointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2670","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2670"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2670\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3683,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2670\/revisions\/3683"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2677"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2670"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2670"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2670"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}