![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2017\/11\/kuva1.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Lapsen syntyess\u00e4 nuoret vanhemmat kohtaavat erilaisia haasteita arjessa. Perheen, ty\u00f6n ja mahdollisten opintojen yhteensovittaminen voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monenlaisia kysymyksi\u00e4. SUUNTA-ryhm\u00e4toiminnalla pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten vanhempien arkea ja vanhemmuutta. Ryhm\u00e4toiminta my\u00f6s mahdollistaa sosiaalisten suhteiden luomisen sek\u00e4 vahvistaa ty\u00f6- ja toimintakyky\u00e4.<\/p>\n
Nuorten ja nuorten aikuisten ty\u00f6markkinakansalaisuus on erityisen suhdanneherkk\u00e4\u00e4 ja erityisesti laman olosuhteissa t\u00e4m\u00e4 ilmenee nuorten ty\u00f6llisyystilanteen ep\u00e4vakautena (Karjalainen & Hannikainen-Ingman 2012). T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yksil\u00f6ill\u00e4 on toki aikaisempaa enemm\u00e4n valinnanmahdollisuuksia, mutta my\u00f6s valintoihin liittyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja riskej\u00e4, jotka heijastuvat toimintaan ty\u00f6markkinoilla (Vanhalakka-Ruoho 2014, 50). Yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta haastavammaksi tilanteen edelleen tekee, jos ty\u00f6h\u00f6n tai koulutukseen hakeutumisessa on syyst\u00e4 tai toisesta vaikeuksia, esimerkiksi sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvi\u00e4 haasteita.<\/p>\n
Artikkeli on osa SUUNTA-hankkeen v\u00e4liarviointia. Artikkelissa tarkastellaan t\u00e4h\u00e4n saakka toteutettua SUUNTA-ryhm\u00e4toimintaa. Nuorten vanhempien kokemuksia SUUNTA-ryhm\u00e4toiminnasta on tutkittu sosiaalialan YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 (Nummi 2017a), sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n 2017 aikana toteutetuilla haastattelututkimuksilla (Nummi 2017b). Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen toteutetussa tutkimusty\u00f6ss\u00e4 on selvitetty haastattelemalla, miten 20 SUUNTA-ryhmiin osallistunutta vanhempaa ja nelj\u00e4 ohjaajaa kuvaavat kokemuksiaan ryhm\u00e4toiminnasta. Lis\u00e4ksi vanhemmat ovat t\u00e4ytt\u00e4neet ryhm\u00e4koherenssikyselyn (SOC-G-10), jolla on selvitetty ryhm\u00e4n toimivuutta ja ilmapiiri\u00e4. Ryhm\u00e4koherenssikysely on kehitetty Kuntoutuss\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 ja sen avulla on arvioitu kuntoutusryhm\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 ilmapiiri\u00e4 ja ryhm\u00e4n toimivuutta (Julkunen, Pietil\u00e4 ja Gustavsson-Lilius 2013).<\/p>\n
Kuntoutuksessa ryhm\u00e4muotoinen kuntoutus on yleistynyt (Niemist\u00f6 2002, 67) ja kuntoutuksessa on viime aikoina kiinnitetty enemm\u00e4n huomiota vertaistuen eli samanlaisessa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa olevien ihmisten antaman tuen merkitykseen kuntoutusprosessin aikana (J\u00e4rvikoski & H\u00e4rk\u00e4p\u00e4\u00e4 2011, 152). Kuntoutusta k\u00e4sitteleviss\u00e4 tutkimuksissa onkin todettu, ett\u00e4 ryhm\u00e4kuntoutus on yht\u00e4 tuloksellista kuin yksil\u00f6kuntoutus (Salminen 2016, 301). Kuntoutusta voidaan toteuttaa erilaisina ryhm\u00e4muotoisina toimintoina ja vertaisryhmiin osallistuminen on taloudellisempaa kuin yksil\u00f6kohtainen kuntoutus. Vertaisryhm\u00e4toimintaan perustuvan kuntoutuksen on arvioitu olevan my\u00f6s tuloksellista ja voidaan olettaa, ett\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4isell\u00e4 ilmapiirill\u00e4 on yhteys toiminnan tuloksellisuuteen. (Julkunen ym. 2013, 1, 5.) Vertaisryhm\u00e4toiminnan avulla voidaan tukea vanhemmuutta ja kyky\u00e4 selviyty\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n toiminnoista. Vertaisryhm\u00e4toiminta mahdollistaa my\u00f6s samassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa olevien kokemusten jakamisen, uusien ihmissuhteiden luomisen sek\u00e4 vahvistaa osallisuutta ja toimijuutta (ks. esim. L\u00e4ms\u00e4 ym. 2017).<\/p>\n
SUUNTA-ryhmiin osallistuneiden haastattelut toteutettiin kerronnallista teemahaastattelua k\u00e4ytt\u00e4en. Kerronnallisessa haastattelussa keskityttiin haastateltavien viime aikojen kokemuksiin (Hyv\u00e4rinen ja L\u00f6yttyniemi 2009, 191). Kerronnallisessa haastattelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa haastateltaville riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa tarinan kerrontaan (Partanen 2011, 51). T\u00e4h\u00e4n saakka toteutettujen vanhempien haastattelujen (n=20) pohjalta on muodostettu narratiivisen analyysin avulla kuusi erilaista tyyppitarinaa, jotka kuvaavat millaisin tavoittein ryhm\u00e4l\u00e4iset osallistuvat SUUNTA-ryhm\u00e4toimintaan.<\/p>\n
Narratiivinen, tarinallinen n\u00e4k\u00f6kulma on yksi tapa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tietoa ja maailmaa (Vil\u00e9n, Lepp\u00e4m\u00e4ki & Ekstr\u00f6m 2005, 161). Kertomukset ja narratiivit tarjoavat kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksi\u00e4 (Patton 2002, 116; Squire ym. 2014, 6) ja suuntaavat toimijoita tulevaisuuteen (Hyv\u00e4rinen &L\u00f6yttyniemi 2009, 189). Narratiivisen l\u00e4hestymistavan taustalla on kiinnostus yksitt\u00e4isen ihmisen ainutkertaiseen tapaan kokea, ajatella ja toimia, ja ihmisen koko el\u00e4m\u00e4n voidaan katsoa rakentuvan tarinoiden kertomisen kautta (Syrj\u00e4l\u00e4 2010, 248).<\/p>\n
H\u00e4nnisen (2003, 95) mukaan el\u00e4m\u00e4nmuutoksia on otollista tarkastella tarinallisesta l\u00e4hestymistavasta k\u00e4sin, koska muutoksen hahmottaminen tarinana antaa tapahtumien kululle juonen. Narratiivinen analyysi valittiin haastatteluaineiston analysointiin, koska oltiin kiinnostuneita SUUNTA-ryhmiin osallistuvien kokemuksista ja siit\u00e4, miten he j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t kokemuksiaan ryhm\u00e4toiminnasta ja t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteestaan (vrt. Partanen 2011, 28).<\/p>\n
Tarinat toimivat sek\u00e4 empiirisin\u00e4 tarkastelun kohteina ett\u00e4 metodologisina ratkaisuina kuvata ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asiakkaan kuntoutusta ja kuntoutumisprosessia (Valkonen 2004, 176). Kun el\u00e4m\u00e4nmuutos on uhka yksil\u00f6n identiteetille, voi yksil\u00f6 kantaa minuutensa ja itsearvostuksensa muutoksen yli n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 itsens\u00e4 tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 (H\u00e4nninen 2003, 95). Narratiivinen l\u00e4hestymistapa voikin siis tarjota ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 identiteetin rakentamiseen esimerkiksi murros- ja muutoskohdissa, kuten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai koulutukseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 ammatillisen min\u00e4n muotoutumisen varhaisvaiheissa (Etel\u00e4pelto & V\u00e4h\u00e4santanen 2008, 42).<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2017\/11\/kuva2.jpg\")
Haastateltujen kokemuksista muodostettiin narratiivisen analyysin avulla kuusi erilaista tyyppitarinaa: vertaistuen tavoitetarina, toiminnallinen tavoitetarina, itsetutkiskelun tavoitetarina, koulutuksellinen tavoitetarina, ammatillinen tavoitetarina ja voimaantumisen tarina. Haastateltujen ohjaajien kokemuksissa korostui vertaistuen ja toiminnallisten menetelmien merkitys ryhm\u00e4toiminnassa, ryhm\u00e4l\u00e4isten oman osaamisen tukeminen sek\u00e4 tilan ja ajan tarjoaminen itsetutkiskelulle ja tulevaisuuden suunnittelulle. Sek\u00e4 nuoret vanhemmat ett\u00e4 ohjaajat kokivat ryhm\u00e4t kiinteiksi, turvallisiksi ja avoimiksi. My\u00f6s ryhm\u00e4koherenssikyselyn (SOC-G-10) vastaukset tukivat t\u00e4t\u00e4 havaintoa. Ryhm\u00e4koherenssikyselyjen perusteella ryhm\u00e4henki koettiin hyv\u00e4ksi tai melko lailla hyv\u00e4ksi, ilmapiiri ryhmiss\u00e4 koettiin turvalliseksi tai melko turvalliseksi ja osallistuminen ryhmiin koettiin mielekk\u00e4\u00e4ksi.<\/p>\n
Seuraavaksi esitell\u00e4\u00e4n kuusi erilaista tyyppitarinaa, jotka muodostettiin nuorten vanhempien haastatteluista. Tyyppitarinat on koottu useista eri haastatteluista, jotta yksitt\u00e4isi\u00e4 vastaajia ei pysty tunnistamaan tarinoista.<\/p>\n
Virpi Vertaistuen tarinassa korostui hyv\u00e4n ryhm\u00e4hengen ja kannustavan ilmapiirin merkitys. Virpi Vertaistuen tavoitteena oli saada ryhm\u00e4st\u00e4 uusia yst\u00e4vyyssuhteita. Ryhm\u00e4ytyminen oli tapahtunut nopeasti. H\u00e4n oli saanut ryhm\u00e4toiminnasta saman henkisi\u00e4 ihmissuhteita ja uusia yst\u00e4vi\u00e4. Ryhm\u00e4l\u00e4iset pitiv\u00e4t yhteytt\u00e4 vapaa-ajallakin sek\u00e4 my\u00f6s ryhm\u00e4toiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n
Tiina Toiminnallinen halusi ehdottomasti toiminnalliseen ryhm\u00e4\u00e4n. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 tekemisen kautta oli helpompi tutustua ihmisiin. Toiminnallisuus oli h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aina toiminnan suunnittelusta, toteutuksen l\u00e4pi tulevaisuuden suunnitelmiin saakka.<\/p>\n
Iisa Itsetutkiskelija oli ollut pitk\u00e4\u00e4n koti\u00e4itin\u00e4 ja koki hankalaksi l\u00e4hte\u00e4 kotoa. Itsetutkiskelun tarinassa korostui tavoitteina itsetunnon vahvistuminen ja ajatusten selkiytyminen. Mielekk\u00e4immiksi toimintamuodoiksi h\u00e4n koki keskustelut. Antoisia olivat olleet my\u00f6s kyselylomakkeet ja testit, joiden avulla tarkasteltiin omia vahvuuksia ja jotka antoivat tukea tulevaisuuden suunnitteluun. H\u00e4n koki, ett\u00e4 ryhm\u00e4toiminnasta tuli t\u00e4rke\u00e4 osa omaa aikaa ja henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa. Toiminta antoi h\u00e4nelle luottamusta p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 erilaisissa ryhmiss\u00e4, kuten opiskelussa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Katja Koulutuksellisen tavoitetarinasta v\u00e4littyy vahvasti koulutukselliset tulevaisuuden tavoitteet. Ennen SUUNTA-ryhm\u00e4n alkamista h\u00e4n oli jo pitk\u00e4\u00e4n miettinyt erilaisia koulutusvaihtoehtoja. H\u00e4n koki, ett\u00e4 sai ryhm\u00e4toiminnasta paljon uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja vaihtoehtoja koulutuksen suhteen. Vierailut oppilaitoksiin olivat olleet mieluisia. Erilaisia koulutusvaihtoehtoja oli h\u00e4nen mukaansa k\u00e4yty monipuolisesti l\u00e4pi kev\u00e4\u00e4n aikana, mutta yleisesti aikuisopiskelua koskevia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 olisi voinut h\u00e4nen mukaansa painottaa laajemminkin. Vierailijoiksi h\u00e4n olisi toivonut viel\u00e4 ammatinvalinnan ohjaajaa.<\/p>\n
Aino Ammatillinen oli heti innostunut mainoksessa olevasta SUUNTA \u2013nimest\u00e4 ja oli mieliss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tarjolla oli juuri sellaista, mit\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n toivonut. H\u00e4nen tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon tietoa ty\u00f6mahdollisuuksista omalla paikkakunnallaan. Toiminnan h\u00e4n oli kokenut mielekk\u00e4\u00e4ksi, mutta olisi halunnut viel\u00e4 enemm\u00e4n tarkastella omia henkil\u00f6kohtaisia tulevaisuuden ty\u00f6n\u00e4kymi\u00e4\u00e4n. Eri alojen ty\u00f6paikoilla vierailut ja erilaisiin ty\u00f6teht\u00e4viin tutustumisen h\u00e4n koki mielekk\u00e4iksi. Aino Ammatillinen oli j\u00e4\u00e4nyt viel\u00e4 kaipaamaan vierailijoita TE-toimistosta. My\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ohjaukseen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia olisi h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n voinut tarkastella ryhm\u00e4toiminnassa viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n
Voimaantumisen tarinassa korostuu ryhm\u00e4\u00e4n osallistuminen aluksi ep\u00e4ilevin odotuksin. Vieno Voimaantujalla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaisia odotuksia ryhm\u00e4toimintaa kohtaan ja h\u00e4nen tavoitteenaan oli vain raahautua paikalle. H\u00e4n oli ajatellut, ett\u00e4 jos ei muodostu ryhm\u00e4henke\u00e4, niin ryhm\u00e4toiminta loppuu h\u00e4nen osaltaan siihen. Ryhm\u00e4hengen h\u00e4n oli kokenut hyv\u00e4ksi ja hyv\u00e4 ryhm\u00e4henki vaikutti vahvasti siihen, ett\u00e4 h\u00e4n jatkoi osallistumista ryhm\u00e4\u00e4n alun ep\u00e4varmuudesta huolimatta. H\u00e4n sai ryhm\u00e4st\u00e4 positiivista energiaa ja jaksamista arkeen. SUUNTA-ryhm\u00e4\u00e4n osallistuminen oli her\u00e4tt\u00e4nyt mielenkiintoa itse\u00e4 koskeviin asioihin.<\/p>\n
SUUNTA-hankkeen 2015-2017 tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 nuorille vanhemmille suunnattuja, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja opiskeluvalmiuksien sek\u00e4 vanhemmuuden tuen yhdist\u00e4vi\u00e4 ohjaus- ja ryhm\u00e4toimintoja. Tarkoituksena on lis\u00e4ksi vahvistaa alueellisten toimijaverkostojen yhteisty\u00f6t\u00e4 ja ohjausta. Hanketta hallinnoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu ja hankkeen osatoteuttajia ovat Jyv\u00e4l\u00e4n Setlementti ry (kev\u00e4\u00e4seen 2016 saakka) ja Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t-palvelut Oy. SUUNTA-ryhmiss\u00e4 alle 30-vuotiaat ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t tai ty\u00f6- ja opiskeluel\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevat vanhemmat tapaavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti muita vanhempia. Haastatteluihin osallistuneet vanhemmat ovat tavanneet SUUNTA-ryhmiss\u00e4 toisiaan kerran viikossa kolmen tunnin ajan keskim\u00e4\u00e4rin 18 kertaa \/ ryhm\u00e4. Ryhm\u00e4t ovat kokoontuneet Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ja muualla Keski-Suomen alueella, kuten Joutsassa, \u00c4\u00e4nekoskella ja Pihtiputaalla. Ryhm\u00e4ss\u00e4 vanhemmat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t pohtimaan toimintakyky\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vaihtoehtoja koulutuksen tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suhteen. Ryhm\u00e4toiminnassa pyrit\u00e4\u00e4n mahdollistamaan kokemusten jakaminen ja omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevien haasteiden ja ratkaisujen pohtiminen yhdess\u00e4 eli vertaisryhm\u00e4toiminta on tulevaisuuden suuntia pohdittaessa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/p>\n
SUUNTA-ryhm\u00e4toiminta on monipuolista ja toiminnalla pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan ryhm\u00e4l\u00e4isten osallisuutta ja toimijuutta. Toiminnan sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n huomioimaan el\u00e4m\u00e4nhallintaa tukevat toiminnot, kuten arjen ja vanhemmuuden tukeminen, sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen ja vahvistaminen, oman osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen sek\u00e4 opiskelu-, ty\u00f6- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Ryhm\u00e4l\u00e4iset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vaikuttamaan toiminnan sis\u00e4lt\u00f6ihin eli ryhm\u00e4toiminnan ensimm\u00e4isill\u00e4 kerroilla pohditaan yhdess\u00e4 tavoitteita ja toiveita ryhm\u00e4toiminnalle. Toimijuuden ytimen\u00e4 voidaankin pit\u00e4\u00e4 toiminnan suuntautuneisuutta eli pyrkimyksi\u00e4, valintoja, tarkoituksenmukaisuutta ja osallisuutta (Ruponen ja Vanhalakka-Ruoho 2013, 52).<\/p>\n
Edell\u00e4 kuvatut kuusi erilaista tyyppitarinaa kuvaavat SUUNTA-ryhmiin osallistuneiden tavoitteita ja tarpeita ryhm\u00e4toiminnalle, joka suuntaa kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tyyppitarinoissa korostuvat vertaistuen ja toiminnallisten menetelmien merkitys ryhm\u00e4toiminnassa, koulutukselliset ja ammatilliset tavoitteet sek\u00e4 tila ja aika itsetutkiskelulle ja pohdiskelulle. Voimaantumisen tarinassa korostuu alun ep\u00e4luuloiset odotukset, ryhm\u00e4ytyminen ja sit\u00e4 kautta kiinnostus omia tulevaisuuden mahdollisuuksia kohtaan. Ohjaajien haastattelujen perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 ryhm\u00e4toimintojen sis\u00e4ll\u00f6ill\u00e4 pyrittiin vastaamaan mahdollisimman hyvin osallistujien erilaisiin tavoitteisiin ja tarpeisiin, vaikkakin viel\u00e4 yksil\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 omien tavoitteiden huomioimista osa ryhm\u00e4l\u00e4isist\u00e4 j\u00e4i kaipaamaan.<\/p>\n
Tutkimusten mukaan vertaisryhmiin osallistuminen vaikuttaa yksil\u00f6\u00f6n esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sosiaalista aktiivisuutta, laajentamalla sosiaalista verkostoa ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itsens\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi kokemisen tunteita (Routasalo, Tilvis, Kautiainen & Pitk\u00e4l\u00e4 2008, 301). S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset tapaamiset ja sitoutuminen ryhm\u00e4\u00e4n vahvistavat ryhm\u00e4n kiinteytt\u00e4 ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuorten ja nuorten aikuisten palveluja tulisikin kehitt\u00e4\u00e4 huomattavasti nykyist\u00e4 vahvemmin vertaistuen ja ryhm\u00e4toiminnan suuntaan, sill\u00e4 toiminta vertaisyhteis\u00f6ss\u00e4 on paitsi sosiaalisten toimintavalmiuksien, my\u00f6s osallisuuden kokemuksen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 (ks. M\u00e4\u00e4tt\u00e4 & M\u00e4\u00e4tt\u00e4 2015.)<\/p>\n
Haastattelujen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 SUUNTA-ryhm\u00e4l\u00e4iset saavat ryhm\u00e4toiminnasta tukea arkeen ja vanhemmuuteen, luovat uusia ihmissuhteita, tunnistavat omia vahvuuksiaan, saavat tietoa koulutus- ja ty\u00f6mahdollisuuksista sek\u00e4 suuntaa omalle tulevaisuudelleen. Kuusi tyyppitarinaa kuvaavat hyvin asiakasprofiilia, mutta on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 jokainen ryhm\u00e4l\u00e4inen osallistuu toimintaan yksil\u00f6n\u00e4 ja yksil\u00f6llisin tavoittein ja tarpein.<\/p>\n
<\/strong><\/p>\nLis\u00e4tietoa SUUNTA-hankkeesta<\/strong><\/h3>\n