{"id":2559,"date":"2017-04-03T07:12:36","date_gmt":"2017-04-03T07:12:36","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2559"},"modified":"2024-06-11T13:09:05","modified_gmt":"2024-06-11T13:09:05","slug":"mihin-opettaja-tarvitsee-medialukutaitoa-ammatillisessa-opetuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2017\/04\/03\/mihin-opettaja-tarvitsee-medialukutaitoa-ammatillisessa-opetuksessa\/","title":{"rendered":"Mihin opettaja tarvitsee medialukutaitoa ammatillisessa opetuksessa?"},"content":{"rendered":"

\"\"Mediatuotteiden k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa on hyv\u00e4 lis\u00e4, mutta se voi olla my\u00f6s ongelmallista. Miten opettaja pystyy erottamaan luotettavan materiaalin ep\u00e4luotettavasta? Ent\u00e4 miten opiskelijoiden kanssa pit\u00e4isi keskustella esimerkiksi Youtube-videoihin sis\u00e4ltyv\u00e4st\u00e4 mainonnasta, tuotesijoittelusta tai suoranaisesta propagandasta?<\/p>\n

Pirstaloitunut media<\/h3>\n

Nykyist\u00e4 l\u00e4nsimaista yhteiskuntaa ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman mediaa. Media sitoo ihmiset julkisuuteen, toisiinsa, teknologiaan ja laitteisiin. Median on yh\u00e4 vaikeammin m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4. Mediaan kuuluvat perinteiset joukkoviestimet, kuten televisio, radio, painetut lehdet ja niiden verkkoversiot. Sosiaalisesta mediasta, esimerkiksi Facebook, Twitter ja YouTube, on kuitenkin tullut osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 mediaa.<\/p>\n

Eri viestint\u00e4v\u00e4lineet ovat sekoittuneet kesken\u00e4\u00e4n, jolloin esimerkiksi sanomalehden verkkosivuilla on videoita ja sosiaalisen median linkkej\u00e4. Internetin yleistymisen my\u00f6t\u00e4 ja mobiiliteknologian kehittyess\u00e4 medioiden rajat ovat h\u00e4m\u00e4rtyneet, eik\u00e4 median k\u00e4sitt\u00e4minen omaksi, eri viestimist\u00e4 koostuvaksi alueeksi ole en\u00e4\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4. Nykyisin media on yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s vuorovaikutusta ja keskin\u00e4ist\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 kansalaisten v\u00e4lill\u00e4 (Sepp\u00e4nen & V\u00e4liverronen, 2012).<\/p>\n

\"\"Teknologinen kehitys mahdollistaa sen, ett\u00e4 kuka tahansa voi olla joukkoviestij\u00e4, joka voi tietokoneen kautta ladata oman videonsa nettiin ja ker\u00e4t\u00e4 laajan yleis\u00f6n. Vaikka tekninen julkaisun vaivattomuus n\u00e4ytt\u00e4isi korostavan yksil\u00f6n vapautta suhteessa k\u00e4ytettyyn mediaan, niin kaikki mediaesitykset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuitenkin jaettuja sa\u0308a\u0308nno\u0308nmukaisuuksia ja merkityksi (Sepp\u00e4nen & V\u00e4liveronen, 2012).<\/p>\n

Median toiminnan ja esitysten ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii oman mediakokemuksen pohtimista ja n\u00e4kemist\u00e4 osana laajempia kulttuurisia j\u00e4sennyksi\u00e4. Mediakasvatuksen tutkijat pit\u00e4v\u00e4t oman mediasuhteen arviointia ja reflektointia mediakasvatuksen ydinalueena (Herkman 2007 & Merilampi 2014). T\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa opettajalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli, sill\u00e4 nuorten vanhemmat ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 arvioimaan nuorten mediasuhteita ja -kokemuksia.<\/p>\n

Media on l\u00e4sn\u00e4 kaikkialla ja koko ajan. Arjesta on tullut median v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 eli arki on medioitunut (Lehtonen 2001, 15). Erilaiset instituutiot mukautuvat median toimintaan ja toimivat sen julkisuuden kautta. Ihmisten vuorovaikutus on usein teknisten laitteiden v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4. Medioituminen merkitsee my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset saavat ja ottavat mediasta sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 oman identiteettins\u00e4 ja maailmakuvansa muokkaukseen. Erityisesti nuoret peilaavat maailmankuvaansa suosittuihin sosiaalisen median hahmoihin, kuten esimerkiksi niin kutsuttuihin tubettajiin, joiden Youtube-kanavilla julkaistuja videoita seuraavat parhaimmillaan kymmenet miljoonat fanit eri puolilla maailmaa. Internetist\u00e4 on tullut yh\u00e4 hallitsevampi tila tai alusta, joka yhdist\u00e4\u00e4 eri medioita itseens\u00e4 (Sepp\u00e4nen & V\u00e4liverronen 2012, 24-25; 41-43).<\/p>\n

Nykynuoret hakevat uutisensa yh\u00e4 useammin internetin ilmaisista verkkolehdist\u00e4 tai sosiaalisesta mediasta. Painetuista sanomalehdist\u00e4 tietoa etsii yh\u00e4 harvempi nuori. Televisio ja radio ovat nuorille vapaa-ajanvieton ja viihtymisen v\u00e4lineit\u00e4. Netist\u00e4 nuoret hakevat reaaliaikaista ja tihe\u00e4sti p\u00e4ivittyv\u00e4\u00e4 tietoa. Netiss\u00e4 nuori saa my\u00f6s oman \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja mielipiteens\u00e4 helpommin sek\u00e4 nopeammin kuuluviin kuin sanomalehdess\u00e4 (Korhonen 2012, 75-79).<\/p>\n

Mediakasvatus opettaa medialukutaitoa<\/h3>\n

\"\"Mediakasvatuksen tavoitteena on opettaa medialukutaitoa. Lukutaidon kehityst\u00e4 ohjaavat kuvan merkityksen nousu kirjoituksen ohi sek\u00e4 kuvaruudun tulo hallitsevaksi viestint\u00e4v\u00e4lineeksi kirjan sijaan. N\u00e4m\u00e4 siirtym\u00e4t muuttavat muun muassa ihmisten tapoja olla yhteydess\u00e4 toisiinsa ja yhteiskuntien valtarakenteita. My\u00f6s tekstin lukeminen muuttuu, kun tietokoneen tai \u00e4lypuhelimen n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 tekstin visuaalisia puolia kuten fontteja ja kehyksi\u00e4 korostetaan. (Kress 2003)<\/p>\n

Medialukutaitoinen pystyy kriittisesti tulkitsemaan mediaesityksi\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n esitysten tuotannon, jakelun ja vastaanoton sosiaaliset ja taloudelliset kontekstit. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin, ett\u00e4 medialukutaitoinen osaa itse tehd\u00e4 mediaesityksi\u00e4 luovasti, mutta vastuullisesti (Buckingham 2003, 49-50).<\/p>\n

Digitaalisten medioiden tulo vaatii uusia lukutaitoja. Uudet lukutaidot ovat osa digitaalista kulttuuria, jossa digimuotoista ainesta tai materiaalia voi esimerkiksi jakaa reaaliaikaisesti tietoverkoissa. Uudet lukutaidot kuuluvat j\u00e4lkiteolliseen maailmaan, joka korostaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, jakamista, hajautettua asiantuntijuutta ja ihmisten mahdollisuutta esimerkiksi muokata tekstej\u00e4 sek\u00e4 tuottaa merkityksi\u00e4 yhdess\u00e4. (Lankshear & Knobel 2011, 29; 55-58.)<\/p>\n

Uudet lukutaidot j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4jien toimintaa ja uutta tapaa n\u00e4hd\u00e4 maailmaa erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t luovat ilmi\u00f6it\u00e4 ja merkityksi\u00e4 sek\u00e4 jakavat niit\u00e4 verkostoissa ja vuorovaikutuksessa (Lanskshear & Knobel 2006 38; 48). Sosiaalisessa mediassa nuorilla korostuvat kaverien seuraamat sivustot ja henkil\u00f6t. T\u00e4llainen lukutaitok\u00e4sitys haastaa hierarkkiset asiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4t ja asiantuntijan institutionalisoidun virallisen tiedon. Lukutaidot syntyv\u00e4t nuorten ja kasvattajien vuorovaikutuksen tuloksena osana nuorten mediakulttuurista arkea.<\/p>\n

\"\"Medialukeminen on tapahtuma, jossa ovat mukana esimerkiksi nuoren oma mediakulttuuri ja kokemukset sek\u00e4 taidon oppiminen arkip\u00e4iv\u00e4n median k\u00e4ytt\u00f6tilanteessa. N\u00e4in ymm\u00e4rretty sosiokulttuurinen medialukutaito korostaa siis taitoa ja luovaa omaa tuottamista, joka ei ole mekaanista oikean vastauksen toistamista. Lukutaitoinen pystyy my\u00f6s osallistumaan yhteis\u00f6lliseen vaikuttamiseen. Olennaista on, ett\u00e4 omaehtoinen tuottaminen l\u00e4htee oman mediasuhteen tiedostamisesta ja tunnistamisesta. Medialukeminen on vuorovaikutusta, jossa osallistujat keskustelevat toistensa kanssa, punnitsevat eri vaihtoehtoja ja edist\u00e4v\u00e4t mediakulttuurin mahdollisuuksia hyv\u00e4\u00e4n. (Kupiainen & Sintonen, 2009 32; 136-141.)<\/p>\n

Mediakasvatuksen tulisi perustua dialogisuuteen ja avoimiin oppimisk\u00e4sityksiin. Opettamisen ja oppimisen olisi l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4\u0308 oppilaiden omista kokemuksista nousevista kysymyksist\u00e4 ja aiheista. Dialogisessa opetuksessa ja oppimisessa tieto ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n dialektiseksi ja konstruoiduksi, joka syntyy oppimisprosessissa. Tavoitteena ei ole siis se, ett\u00e4 opettaja aina tiet\u00e4\u00e4 oikean vastauksen ja kaataa n\u00e4m\u00e4 ennakolta lukkoon ly\u00f6dyt asiat oppilaiden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Dialogisuus tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki, mukaan lukien opettaja, ovat oppijoita. Dialoginen mediakasvatus ei opeta oppilaille, miten asiat ovat, vaan korostaa, ett\u00e4 todellisuus on avoin ja muutettavissa. Asiantuntijuus rakentuu avoimuuden, vastavuoroisuuden ja luottavaisuuden perustalle. Asiantuntija ei hallitse muuttuvaa maailmaa omalla tiedollaan, vaan osaa arvioida muiden tuottamaa tietoa ja omaansa kriittisesti. Kriittisyys merkitsee, ett\u00e4 asiantuntija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tieto tuotetaan sosiaalisesti osana tiettyj\u00e4 yhteiskunnallisia olosuhteita. Tietoa my\u00f6s tulkitaan ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisissa yhteyksiss\u00e4. (Suoranta & Moisio, 2006, 52)<\/p>\n

Mediakasvatus, -lukutaito ja -kriittisyys on mainittu toisen asteen opetussuunnitelmissa ja tutkinnon perusteissa. Sit\u00e4 opetetaan erillisin\u00e4 kursseina tai osana \u00e4idinkielen kursseja. Usein opettajat ovat \u00e4idinkielen tai markkinoinnin opettajia eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 median asiantuntijoita. Lis\u00e4ksi muutkin opettajat joutuvat aiheen kanssa tekemisiin opetuksessaan, esimerkiksi jos he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t opetusmateriaalina Youtube-videoita, valokuvia, lehtijuttuja tai jotakin muuta mediasta tai verkosta lainattua materiaalia.<\/p>\n

Onko PewDiePie natsi?<\/h3>\n

\"\"Ruotsalainen Felix Kjellberg on yksi maailman suosituimmista Youtube-hahmoista. H\u00e4nen PewDiePie nimell\u00e4\u00e4n julkaisemia videop\u00e4ivityksi\u00e4 seuraa yli 50 miljoonaa ihmist\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Kjellberg puhuu suoraan kameralle videoissaan ja kertoo erilaisia asioita omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja maailmanmenosta.<\/p>\n

11.1.2017 h\u00e4n julkaisi Youtube-kanavallaan videon, jossa h\u00e4n esittelee ja arvostelee netiss\u00e4 toimivaa palvelua, jossa viidell\u00e4 eurolla voi toivoa palveluun ilmoittautuneilta ihmisilt\u00e4 kaikenlaista h\u00f6lm\u00f6\u00e4. Kjellberg toivoi testimieless\u00e4, ett\u00e4 kaksi miest\u00e4 pitelisi kyltti\u00e4, jossa lukee Death to All Jews. Videolla Kjellberg n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yll\u00e4ttyneelt\u00e4 ja toteaa: \u201dEn uskonut, ett\u00e4 he tekisiv\u00e4t sen oikeasti.\u201d Videolla esiintyneet intialaismiehet ovat my\u00f6hemmin kertoneet, etteiv\u00e4t he tienneet, mit\u00e4 viesti tarkoitti.<\/p>\n

Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Suomessakin julkaistiin useassa mediassa pikku-uutinen, jossa kerrottiin, ett\u00e4 Disney on sanonut irti sponsorisopimuksensa Kjellbergin kanssa, koska t\u00e4m\u00e4 julkaisee juutalaisvastaisia videoita kanavallaan. Helsingin Sanomien Nyt-liitteen mukaan (HS 14.2.2017) tapahtumat k\u00e4ynnistyiv\u00e4t, kun Wall Street Journal -lehti tiedusteli Disneylt\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 yhti\u00f6 on antisemitistisist\u00e4 vitseist\u00e4 ja natsikuvastosta, jota on alkanut n\u00e4ky\u00e4 PewDiePien videoilla. Elokuusta 2016 l\u00e4htien tubettaja on tehnyt yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n videota, joissa on antisemitistist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Natsisis\u00e4lt\u00f6iset videot on poistettu Youtubesta.<\/p>\n

Kjellberg vastasi mediary\u00f6pytykseen julkaisemalla 16.2.2017 videop\u00e4ivityksen (https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=lwk1DogcPmU), jossa h\u00e4n perustelee noin 15 minuutin ajan kuinka h\u00e4n ei ole juutalaisvastainen ja kyse oli testist\u00e4 ja vitseist\u00e4. H\u00e4n arvostelee videollaan amerikkalaista mediaa muun muassa v\u00e4\u00e4ristelyst\u00e4. Videon lopuksi h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskisormea medialle.<\/p>\n

Kjellbergin yli 50 miljoonaa Bro army -fania, kuten he itse\u00e4\u00e4n kutsuvat, eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole homogeeninen ryhm\u00e4, joka on samaa mielt\u00e4 jupakasta, mutta nuorten mediak\u00e4ytt\u00e4ytymisen perusteella voisi arvella, ett\u00e4 aika moni fani uskoo, mit\u00e4 Kjellberg videoillaan sanoo.<\/p>\n

Ilmi\u00f6 kertoo my\u00f6s sosiaalisen median nopeudesta ja kanavan tehokkuudesta. Kjellberg saa omalla kanavallaan hetkess\u00e4 viestin faneilleen. Kuinka moni suomalaisnuori mahtoi edes lukea pikku-uutista lehdest\u00e4? Kumpaa nuoret uskovat helpommin: idoliaan vai mediaa, joka ei heit\u00e4 edes tavoita? Ja miten t\u00e4m\u00e4 tarina liittyy opettajiin ja opettamiseen?<\/p>\n

\"\"Nuorten k\u00e4nnyk\u00e4n- ja netink\u00e4yt\u00f6st\u00e4 puhutaan usein h\u00e4iritsev\u00e4n\u00e4 asiana ja pelkk\u00e4n\u00e4 ajan kulumisena. Nettiaikaa pit\u00e4isi rajoittaa, vaativat aikuiset. Mutta kuinka moni vanhempi ja opettaja oikeasti tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 nuoret netist\u00e4 katsovat. V\u00e4it\u00e4mme, ett\u00e4 Kjellbergin suora puhe nuorille netiss\u00e4 esimerkiksi amerikkalaisesta laatumediasta on vaikuttavampaa mediakasvatusta kuin \u00e4idinkielen opettajan opetukset. Siksi meid\u00e4n aikuisten pit\u00e4isi seurata niit\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, joita nuoret seuraavat. Kun tunnemme ne ja pystymme keskustelemaan niist\u00e4, on nuorten mielenkiinto helpompi saavuttaa ja saada heid\u00e4t ehk\u00e4 oppimaankin jotain mediakriittisyydest\u00e4.<\/p>\n

Opettajat voisivat alkaa maanantaisin kysy\u00e4 oppilaan kuulumisten lis\u00e4ksi my\u00f6s, mit\u00e4 PewDiePie teki viikonloppuna, ett\u00e4 he pysyisiv\u00e4t edes jotenkin perill\u00e4 siit\u00e4, millaisessa maailmassa ja seurassa nuori viett\u00e4\u00e4 vapaa-aikaansa. N\u00e4ist\u00e4 kuulumisista saisi hyvi\u00e4 keskusteluja aikaiseksi nuorten kanssa. Niin, ja se PewDiePien juutalaisuusvastaisuus. H\u00e4nen videoitaan katsomalla on helpompi kallistua siihen, ett\u00e4 h\u00e4n ei vastusta juutalaisia, kuten amerikkalainen ja muun muassa suomalainenkin media uutisissaan antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

Kirjoittajat Jari Kotilainen, KTM ja Tuija Tiitinen, FM ovat JAMKn ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita, jotka valmistuvat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 ammatillisiksi opettajiksi.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Buckingham, D. (2003) Media education: Literacy, learning and contemporary culture. Polity Press: Cambridge
\nHerkman, J. (2007) Kriittinen mediakasvatus. Vastapaino: Tampere.
\nKorhonen, A. (2012) Liian Kallis Nuoren kukkarolle, Gradu, Tampereen Yliopisto
\nKress, G. (2003) Literacy in the New Media Age. Routledge: London.
\nKupiainen, R. & Sintonen, S. (2009) Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Palmenia \u2013 Helsinki University press: Helsinki.
\nLankshear, C. & Knobel, M. (2006) New Literacies. Everyday Practices &
\nClassroom Learning. Open University Press: New York.
\nLankshear, C. & Knobel, M. (2011) New Literacies: Everyday Practices and Social
\nLearning. Maidenhead: Open University Press.
\nLehtonen, M. (2001) Post scriptum: Kirja meditoitumisen aikakaudella. Vastapaino: Tampere.
\nMerilampi, R-S. (2014) Mediakasvatuksen perusteet. Avain: Helsinki.
\nSepp\u00e4nen, J. & V\u00e4liverronen, E. (2012): Mediayhteiskunta. Vastapaino: Tampere.
\nSuoranta, J. & Moisio, O-P. (2006) Critical Pedagogy as Collective Social
\nExpertise. International Journal of Progressive Education 2(3). Artikkeli Sivut 47-64.<\/p>\n

Verkkol\u00e4hteet<\/p>\n

https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=lwk1DogcPmU
\nwww.hs.fi\/nyt\/art-2000005087391.html 14.2.2017<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mediatuotteiden k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa on hyv\u00e4 lis\u00e4, mutta se voi olla my\u00f6s ongelmallista. Miten opettaja pystyy erottamaan luotettavan materiaalin ep\u00e4luotettavasta? Ent\u00e4 miten opiskelijoiden kanssa pit\u00e4isi keskustella esimerkiksi Youtube-videoihin sis\u00e4ltyv\u00e4st\u00e4 mainonnasta, tuotesijoittelusta tai suoranaisesta propagandasta?<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"609,3168,3198,2595,3292,3815","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[382,168,188],"tags":[36,221,289,285,45,287,416],"class_list":["post-2559","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-dialogisuus","category-ohjaus-yhteiskunta","category-uusi-opettajuus","tag-ammatillinen-koulutus","tag-digitaalisuus","tag-mediakasvatus","tag-medialukutaito","tag-opettajuus","tag-sosiaalinen-media","tag-viestinta"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2559"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4409,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2559\/revisions\/4409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2559"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}