{"id":2517,"date":"2016-11-24T07:32:26","date_gmt":"2016-11-24T07:32:26","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2517"},"modified":"2021-12-15T09:16:05","modified_gmt":"2021-12-15T09:16:05","slug":"voimaantumista-tukemalla-saadaan-vahvoja-oppijoita-ja-parempia-oppimistuloksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2016\/11\/24\/voimaantumista-tukemalla-saadaan-vahvoja-oppijoita-ja-parempia-oppimistuloksia\/","title":{"rendered":"Voimaantumista tukemalla saadaan vahvoja oppijoita ja parempia oppimistuloksia"},"content":{"rendered":"

Kokemukset mm. ty\u00f6voimapoliittisesta koulutuksesta ovat osoittaneet, ett\u00e4 oppimiseen vaikuttavat useat el\u00e4m\u00e4nhallintaan, itsetuntoon, maailmankatsomukseen sek\u00e4 vuorovaikutukseen liittyv\u00e4t seikat. Pedagogeilla on mahdollisuus vaikuttaa oppijoihin laajemmin yksil\u00f6in\u00e4 tukien edell\u00e4 mainituilla osa-alueilla, ja n\u00e4in ollen laajentaen osaamistaan tiedon siirt\u00e4jist\u00e4 oppimisen tukijoiksi ja mahdollistajiksi. Voimaantumisen tukemisessa on kyse halusta n\u00e4hd\u00e4 opetusty\u00f6 kokonaisvaltaisesti oppijan el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavana, sek\u00e4 halusta olla luomassa uskallusta haaveisiin ja unelmiin ja niiden tavoitteluun. Kyseess\u00e4 on opettajan ja oppilaan symbioosi ja vuorovaikutuskeh\u00e4, jossa voimaantuminen toimii mahdollistajana niin oppimiseen kuin ty\u00f6ss\u00e4jaksamiseen ja kehittymiseen opettajana.<\/p>\n

Voimaantumisen ja motiovaation yht\u00e4l\u00e4isyydet ja erot<\/h3>\n

\"Kuva,Juha Siitonen esittelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua (1999) keskeisen ajatuksen, ett\u00e4 voimaantuminen l\u00e4htee ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Siitonen m\u00e4\u00e4rittelee voimaantumisen sis\u00e4iseksi voiman ja el\u00e4m\u00e4nhallinnan tunteeksi, joka on henkil\u00f6kohtainen ja sosiaalinen prosessi. Siitonen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 voimaantumisen osaprosessit Martin Fordin motivoivien j\u00e4rjestelmien teoriasta (MST) soveltamaansa kehikkoon ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 teoriassaan, ett\u00e4 voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: heikko voimaantuminen johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva vahvaan sitoutumiseen. Siitonen ei ole yksin p\u00e4\u00e4telm\u00e4ns\u00e4 kanssa, vaan samaan tulokseen on tullut tutkimuksessaan my\u00f6s Kirsi Lonka (et. al. 2008). H\u00e4nen mukaansa hyvinkin valikoidussa opiskelijapopulaatioissa kuten l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, opiskelijat voivat alisuoriutua erilaisten motivaatioon, s\u00e4\u00e4telyyn ja tunteisiin liittyvien tekij\u00f6iden vuoksi. Hyv\u00e4 motivaatio ennustaa opintopistekertym\u00e4\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 keskeytt\u00e4misen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 opinnoissa.<\/p>\n

Voimaantumisen ja motivaation tutkimuksen k\u00e4sitteet ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja molemmat k\u00e4sitealueet ovat kiinnostuneita samoista ihmisel\u00e4m\u00e4n ja maailmankuvan muodostumisen kannalta t\u00e4rkeist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Eroavia tekij\u00f6it\u00e4 kuitenkin l\u00f6ytyy. Motivaatioon liittyy itsens\u00e4, toisen tai ryhm\u00e4n motivointi, kun taas voimaantuminen l\u00e4htee henkil\u00f6st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ja siihen liittyy l\u00e4heisesti henkil\u00f6kohtainen ja sosiaalinen n\u00e4k\u00f6kulma. Motivoinnin kohde on pyritty saamaan innostumaan motivoijan m\u00e4\u00e4rittelemist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Voimaantuminen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 energisoivan luonteen, luovien ratkaisujen mahdollistamisen ja vapaaehtoisen omista l\u00e4ht\u00f6kohdista voimaantumisen sek\u00e4 hyvinvointiin pyrkimisen. Erona n\u00e4iden kahden k\u00e4sitteist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 on siis sis\u00e4syntyinen \/ ulkopuolelta tuleva voima. (Siitonen, 1999, 96\u201398.)<\/p>\n

Voimaantumisteoriassa ihmist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n aktiivisena, luovana ja vapaana toimijana ja voimaantuminen on voimakkaasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 itseluottamukseen. Itse\u00e4 koskevat uskomukset rakentuvat kuitenkin suurelta osin dialogissa muiden toimijoiden kanssa, joten vaikka kyseess\u00e4 on henkil\u00f6kohtainen prosessi, siihen vaikuttavat ulkoiset tekij\u00e4t, toiset ihmiset ja sosiaaliset rakenteet. Voimaantumista voidaan tukea ulkoap\u00e4in, vaikka toinen ihminen ei voi antaa toiselle voimaa tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisen voimaantumisesta. (Siitonen, 1999, 117\u2013118.)<\/p>\n

Voimaantumisen nelj\u00e4 kulmakive\u00e4<\/h2>\n

\"\"Siitonen jakaa voimaantumisen nelj\u00e4\u00e4n osaprosessiin, mutta muistuttaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 voimaantumisen kannalta merkitykselliset osaprosessit ovat ainoastaan teoreettisesti merkityksellisi\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 tule ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 globaalisti yleisp\u00e4tevin\u00e4 voimaantumisen tekij\u00f6in\u00e4, jotka vaikuttaisivat kaikissa konteksteissa kaikkiin ihmisiin samalla tavalla.<\/p>\n

 <\/p>\n

<\/a>1.    P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t<\/h3>\n

Henkil\u00f6kohtaiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat ajatuksia toivotuista tai ei-toivotuista tiloista tai tuloksista, jotka ihminen haluaisi saavuttaa tai v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 (J\u00e4rvilehto 1994, 28, 115). Voimaantumisteorian n\u00e4kemys p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien asettamisesta pit\u00e4\u00e4 voimakkaasti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen vapaudesta ja vapaaehtoisuudesta sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti ja vapaasti asetetuista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Siitonen l\u00f6ysi tutkimuksessaan yhteyden opettajaksi opiskelevien voimaantumisen ja voimavarojen vapautumisen ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden v\u00e4lill\u00e4. Tulosten mukaan on eritt\u00e4in merkityksellist\u00e4, ett\u00e4 opiskelijalla on mahdollisuus itse vaikuttaa oman toiminta- ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 valintaan ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. (Siitonen 1999, 121.)<\/p>\n

<\/a>2.    Kykyuskomukset<\/h3>\n

Siitosen mukaan uskomukset omiin kykyihin, itseluottamus, min\u00e4kuva, tyytyv\u00e4isyys, ammatillinen itsetunto ja mahdollisuus vastuullisesti tehd\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4 ratkaisuja ovat eritt\u00e4in merkityksellisi\u00e4 voimaantumisen ja omien voimavarojen vapautumisen kannalta. Siitonen lainaa v\u00e4it\u00f6skirjassaan Fordia (1992), jonka mukaan kykyuskomusten kautta ihminen arvioi, kykeneek\u00f6 h\u00e4n saavuttamaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4. Aina kulloisessakin tilanteessa yksil\u00f6 arvioi omia kykyj\u00e4\u00e4n ja mahdollisuuksiaan ja toimii n\u00e4iden arvioidensa pohjalta. Itsetunto on yhteydess\u00e4 voimaantumiseen ja min\u00e4pystyvyys on vahvasti yhteydess\u00e4 kykyuskomuksiin, mutta sen voi ajatella olevan uskoa omiin kykyihin, joka vahvistuu positiivisten kokemusten kautta ja t\u00e4m\u00e4 taas vaikuttaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n asetantaan vastaisuudessa. Opettajan rooli min\u00e4pystyvyyden parantamisessa voi olla mm. onnistumisen kokemusten j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ja sellaisten tavoitteiden ja osatavoitteiden asettamisessa, joihin opiskelijoilla on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4. Onnistumisen kokemus lis\u00e4\u00e4 min\u00e4pystyvyytt\u00e4 ja parantaa henkil\u00f6n kykyuskomusta. Oppilas, jolla on hyvi\u00e4 min\u00e4pystyvyyden kokemuksia, asettaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 korkeammalle ja arvioi kykyns\u00e4 ja kehittymisens\u00e4 paremmiksi, kuin min\u00e4pystyvyydelt\u00e4\u00e4n heikompi oppilas.<\/p>\n

<\/a>3.    Kontekstiuskomukset<\/h3>\n

Koska voimaantumisella on henkil\u00f6kohtaisen ulottuvuuden lis\u00e4ksi sosiaalinen ulottuvuus, on kontekstiuskomuksilla keskeinen merkitys voimaantumisessa. Kontekstiuskomukset ovat merkityksellisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin pyrkimisen, niiden asettamisen sek\u00e4 voimaantumisen kannalta. Kontekstilla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sosiaalista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Ihminen tulkitsee itse sosiaalista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja tulkinnalla on vaikutus h\u00e4nen toimintaansa. Siitosen mukaan ilmapiiri vaikuttaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien asettamiseen esimerkiksi niin, ett\u00e4 ihminen saattaa hyl\u00e4t\u00e4 tiettyyn p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n pyrkimisen huonon ilmapiirin vuoksi tai vastaavasti luottamukselliseksi kokemassaan ilmapiiriss\u00e4 asettaa tavoitteensa korkeammalle. Voimaantumisen kannalta oleellisena Siitonen pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, millaista kontekstia ihminen itse pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riinpyrkimisens\u00e4 kannalta suotuisena. Ford kuitenkin MST-teoriassaan t\u00e4hdent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei riit\u00e4 ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n, tarvittavat taidot ja ulkokohtaiset taidot ja olosuhteet sen saavuttamiseen, vaan on oltava lis\u00e4ksi uskoa kykyihins\u00e4 ja mahdollisuuksiinsa saavuttaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n kehottaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n luojia, kuten vanhempia, opettajia ja valmentajia tarkastelemaan kuinka luoda sellainen konteksti, joka tarjoaa mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseen.<\/p>\n

<\/a>4.    Emootiot<\/h3>\n

Kun ihminen arvioi kontekstinsa mahdollistavaksi ja itsens\u00e4 kykenev\u00e4ksi saavuttamaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4, h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamisessa tarvitsevansa voimavarat (Siitonen, 1999, 150). Emootiot-kategoriaan luokiteltavat voimaantumisen kannalta merkitykselliset tekij\u00e4t ovat hyvin abstrakteja ja ep\u00e4stabiileja, kuten s\u00e4teilev\u00e4 ja energisoiva toiminta ja positiivinen lataus, toiveikkuus ja innostuneisuus. Ne ovat voimaantumisen osatekij\u00f6ist\u00e4 erityisesti niit\u00e4, jotka ovat sis\u00e4syntyisi\u00e4 ja joihin on vaikeinta vaikuttaa ulkopuolelta.<\/p>\n

Positiivinen lataus on l\u00e4hell\u00e4 flown, virtauksen k\u00e4sitett\u00e4, joka puolestaan liitet\u00e4\u00e4n usein ty\u00f6n imuun. Ty\u00f6terveyslaitoksen mukaan ty\u00f6n imua syntyy, kun ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat riitt\u00e4v\u00e4n haastavia ja monipuolisia, henkil\u00f6 kokee voivansa vaikuttaa ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, ty\u00f6paikalla voi kokea saavansa arvostusta ja tukea sek\u00e4 tuntea johtamisen olevan kannustavaa. (www.ttl.fi\/tyonimu.)<\/p>\n

Siitonen lainaa v\u00e4it\u00f6skirjassaan Elbazia (1992), joka pit\u00e4\u00e4 opettajan toiveikkuutta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, koska se heijastuu oppilaan toiveikkuuteen, oppilaan itseluottamukseen ja uskomuksiin opettajan k\u00e4sityksist\u00e4 h\u00e4nen menestymisen mahdollisuuksista (Siitonen, 1999, 152.) Toiveikkuus voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 optimismin synonyymina. Siitosen mukaan voimaantumiseen tulee pyrki\u00e4 sellaisella pedagogiikalla, joka antaa tilaa opiskelijoiden omille \u00e4\u00e4nille \u2013 heid\u00e4n subjetiivisille kokemuksilleen ja henkil\u00f6kohtaisille narratiiveilleen, joiden kautta opiskelijoiden oma oikeutus olla tekij\u00e4n\u00e4, ei teon kohteena, voi vahvistua ja korostua.<\/p>\n

<\/a>Voimaantuminen tapahtuu yksil\u00f6ss\u00e4 yhteis\u00f6n tuella<\/h2>\n

Siitosen voimaantumisteoria ottaa huomioon ihmisen kokonaisvaltaisena itsen\u00e4isen\u00e4 toimijana. Se koostuu viidest\u00e4 permissist\u00e4, joita ovat<\/p>\n

    \n
  1. Voimaantuminen on henkil\u00f6kohtainen ja sosiaalinen prosessi, eik\u00e4 voimaa voi antaa toiselle.<\/li>\n
  2. Voimaantuminen on ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n l\u00e4htev\u00e4 prosessi, jota j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot sek\u00e4 n\u00e4iden sis\u00e4iset suhteet.<\/li>\n
  3. Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin. Vahva voimaantuminen johtaa vahvaan ja heikko heikkoon sitoutumiseen.<\/li>\n
  4. Voimaantuminen on yhteydess\u00e4 ihmisen hyvinvointiin.<\/li>\n
  5. Voimaantuminen ei ole pysyv\u00e4 tila.<\/li>\n<\/ol>\n

    Voimaantuminen n\u00e4kyy hyv\u00e4n\u00e4 itsetuntona ja kykyn\u00e4 asettaa itselleen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja my\u00f6s saavuttaa niit\u00e4. Siihen liittyy my\u00f6s optimistinen tulevaisuudenkuva ja usko unelmiin. Vaikka kyseess\u00e4 on henkil\u00f6n sis\u00e4syntyinen prosessi, on opettajilla ja yhteis\u00f6ill\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa moneenkin tekij\u00e4\u00e4n voimaantumisen mahdollistajana. Empaattisen, moniarvoisen ja vapaan ilmapiirin luominen, ulkoisten tavoitteiden asettaminen ja yksil\u00f6n kunnioittaminen ovat kaikki tekij\u00f6it\u00e4, joihin opettaja voi vaikuttaa ja jotka puolestaan vaikuttavat sek\u00e4 oppilaan ett\u00e4 opettajan voimaantumiseen ja luovat sille edellytyksi\u00e4. Opettajan rooli voimaantumisessa on mahdollistaa sis\u00e4ist\u00e4 vapautta purkamalla ulkoisia kahleita.<\/p>\n

    <\/a>Dialogisuus opetusflosofiana ja voimaantumisen mahdollistajana<\/h2>\n

    \"kiitollisuuspaivakirja\"Dialogisuuden k\u00e4site liittyy l\u00e4heisesti voimaantumiseen. Erityisesti hyv\u00e4ksyv\u00e4n ja arvostavan ilmapiirin luomista ja toiveikkuuden ja eettisyyden toteutumista voidaan tarkastella dialogisuuden avulla. Jotta oppijan vapaus ja toivotut tulevaisuuden tilat sek\u00e4 min\u00e4k\u00e4sitys, itsearvostus ja vastuullisuus voivat kehitty\u00e4, tulee voimaantumisen edellytysten toteutua. Opettajan omaa opetusfilosofiaa ja suhtautumista oppimisprosessiin voidaan pohtia dialogisuuden avulla, joka avaa hyv\u00e4t edellytykset oppijan voimaantumiseen ja jonka avulla opettajan roolia voimaantumisprosessin tukijana voidaan l\u00e4hesty\u00e4. <\/a><\/p>\n

    Dialogisuudella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 opiskelijakeskeist\u00e4, vastavuoroista opetusta, jossa opettaja on valmis aidosti kohtaamaan oppilaansa. Se on autoritaarisen ja yksisuuntaisen opetustavan vastakohta. Dialogisuudella voidaan edist\u00e4\u00e4 oppimista, ihmisten v\u00e4list\u00e4 autonomiaa sek\u00e4 osallistujien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. (Vuorikoski & Kiilakoski, 2005, 309.)<\/p>\n

    Dialogisuus ei ole suoranaisesti opettamista, eik\u00e4 siin\u00e4 johdateta oppilaita omaksumaan yht\u00e4 yhteist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, vaan tavoitteena on luoda avoin, luottamusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja kunnioittava ilmapiiri, jossa valtasuhteet rajoittavat oppimista mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Opetustilanteesta tulee inhimillisempi ja se mahdollistaa sek\u00e4 oppilaiden ett\u00e4 opettajan yksil\u00f6llisen kasvun ja edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. (Vuorikoski, ym. 2005, 310\u2013319.) Opettajan onkin hyv\u00e4 pohtia omaa suhtautumistaan opetukseen ja siihen, mit\u00e4 ja miten h\u00e4n pyrkii opetustilanteessa toimimaan ja onko h\u00e4n aidosti avoin kuulemaan, kokemaan ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n uutta. Oppilaiden aito kohtaaminen vaatii opettajalta uskallusta, n\u00f6yryytt\u00e4, kuuntelemista ja oman toiminnan ja ajattelun kyseenalaistamista sek\u00e4 ainakin osittaista vallasta luopumista. (Vuorikoski ym. 2015 318\u2013329.)<\/p>\n

    Toteutuakseen dialogin t\u00e4ytyy noudattaa tiettyj\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Siihen osallistuminen on vapaaehtoista ja osallistujat sitoutuvat tilanteeseen ja ottavat sen tosissaan. Keskin\u00e4isen kunnioituksen avulla vastavuoroisuus toteutuu. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 kaikki osallistujat puhuvat rehellisesti sek\u00e4 ovat valmiita kriittisesti reflektoimaan omaa ajatteluaan. (Huttunen, 1999, 55\u201356.) Voimaantumisen kontekstin ja aidon dialogin toteutumisen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovatkin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. My\u00f6s tunteet vaikuttavat dialogin toteutumiseen voimakkaasti. Dialogiseen suhteeseen voidaan n\u00e4hd\u00e4 kuuluvaksi kuusi emotionaalista elementti\u00e4: v\u00e4litt\u00e4minen, luottamus, kunnioitus, arvostus, affektit ja toivo. (Huttunen, 1999, 54.) Toteutuakseen dialogi vaatii ymp\u00e4rilleen my\u00f6s vapautta.<\/p>\n

    Voimaantumista voi vahvistaa harjoituksilla<\/h2>\n

    \"\"Voimaantumista tukeville menetelmille on yhteist\u00e4 niiss\u00e4 painottuva toiminnallisuus, luovuus, osallistujien aktiivinen rooli sek\u00e4 rajattomuus: ohjaaja antaa kehykset, mutta niiden rajoissa osallistujat voivat toimia vapaasti. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 painottaa, ett\u00e4 oikeita vastauksia ei ole, vaan menetelm\u00e4t ovat kuin pieni\u00e4 tutkimusmatkoja, joiden lopussa l\u00f6ytyy parhaimmillaan aarteita. Osallistujia ei saa painostaa jakamaan ty\u00f6ns\u00e4 tuloksia, ja koska teht\u00e4v\u00e4t ovat usein hyvinkin henkil\u00f6kohtaisia, voimaantuminen tapahtuu erityisesti teht\u00e4vien ty\u00f6st\u00e4misen prosessissa.<\/p>\n

    Harjoitus 1. Arjenhallintaan keskittym\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t selke\u00e4mmiksi<\/h4>\n

    Harjoitus on nimelt\u00e4\u00e4n Aikavarkaat ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen ty\u00f6n osuuden (seuranta 1vko) sek\u00e4 oppituntity\u00f6skentelyn (n. 80 minuuttia) sek\u00e4 taustakeskustelun, jossa pohditaan mihin aikaa kuluu.<\/p>\n

    Valmistelut: Osallistujat ohjeistetaan seuraamaan ja kirjaamaan viikon ajan asioita, joihin he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aikaansa.<\/p>\n

    Tavoitteena on itses\u00e4\u00e4telyn ja oman vastuullisuuden tukeminen sek\u00e4 vapauden ja toivottujen tulevaisuuden tilojen tunnistaminen ja vahvistaminen.<\/p>\n

    Toiminta: Jokainen osallistuja esittelee koosteensa viikon ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Ryhm\u00e4 pyrkii tunnistamaan \u201daikavarkaita\u201d. Yhdess\u00e4 pohditaan keinoja ajank\u00e4yt\u00f6n parantamiseen sek\u00e4 pienryhmiss\u00e4 kootaan esimerkkej\u00e4 parannusehdotuksista. Apukysymyksin\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seuraavia: Mit\u00e4 ovat aikavarkaat, miksi ne voivat olla haitallisia? Mihin asioihin voi menn\u00e4 liikaa aikaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4? Miten ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voisi parantaa? Mitk\u00e4 apuv\u00e4lineet ja ty\u00f6kalut tukevat ajanhallintaa?<\/em><\/p>\n

    Ryhm\u00e4l\u00e4iset luovat keskustelun pohjalta seuraavan viikon ohjelman, kalenteria apuna k\u00e4ytt\u00e4en. Jokainen valitsee viikolle yhden opiskelua koskevan ja yhden vapaa-aikaa koskevan tavoitteen. Kalenteriin merkit\u00e4\u00e4n kaikki tiedossa olevat tulevan viikon toimet.<\/p>\n

    Ohjaaja ohjaa keskustelua aiheesta, jonka pohjalta pohditaan ajank\u00e4yt\u00f6n ongelmatilanteita, kuten: Olisiko joitakin asioita pit\u00e4nyt tehd\u00e4 yht\u00e4 aikaa? Kuinka silloin kannattaisi toimia? Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 aika kaikkeen tarpeelliseen? Kuinka paljon j\u00e4i \u201dtyhj\u00e4\u00e4 aikaa\u201d ja miten sen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/em><\/p>\n

    Harjoitus 2. Min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4 vahvistamalla kykyuskomukset paremmiksi ja tavoitteet korkeammalle<\/h4>\n

    Menetelm\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n Kolme esinett\u00e4, jotka kuvaavat minua.<\/p>\n

    Valmistelut: Ohjaaja levitt\u00e4\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lle erilaisia pieni\u00e4 symboliesineit\u00e4, joita on reilusti enemm\u00e4n kuin osallistujia. Sopivia esineit\u00e4 ovat mitk\u00e4 tahansa pienet esineet esim. el\u00e4imet tai lelut.<\/p>\n

    Tavoitteena on vahvistaa positiivista min\u00e4k\u00e4sityst\u00e4, tukea osallistujien omaa vastuuta, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 sek\u00e4 tukea oppilaan kyky\u00e4 kohdata muutoksia sek\u00e4 vahvistaa ryhm\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4 ja tukea positiivista latausta.<\/p>\n

    Toiminta: Vaihe 1<\/em>: Jokainen osallistuja valitsee kolme esinett\u00e4, jotka kuvaavat h\u00e4nt\u00e4. Ryhm\u00e4n kanssa voidaan halutessa sopia, ett\u00e4 osallistujat keskittyv\u00e4t positiivisiin ominaisuuksiin. Vaihe 2:<\/em> Osallistuja vuorollaan kertoo, miten kukin esine kuvaa h\u00e4nt\u00e4. Ohjaaja voi aloittaa ja tukea omalla kertomuksellaan avoimen ja arvostavan ilmapiirin syntymist\u00e4. Vaihe 3:<\/em> Jokainen osallistuja valitsee esineen, josta h\u00e4n luopuu antamalla sen vasemmalla puolellaan istuvalle henkil\u00f6lle. N\u00e4in jokainen osallistuja saa uuden esineen. Vaihe 4:<\/em> Jokainen kertoo, miten uusi esine voisi kuvata h\u00e4nt\u00e4. Vaihe 5:<\/em> Loppukeskustelu, jossa pohditaan yhdess\u00e4, miten osallistujat kokivat esineiden valitsemisen, niist\u00e4 luopumisen sek\u00e4 reaktionsa muuttuneissa tilanteissa.<\/p>\n

    Harjoitus 3. Arvostava ilmapiiri auttaa voimaantumaan<\/h4>\n

    Menetelm\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n Kolmoset.<\/p>\n

    Valmistelut: Ohjaaja tuo mukanaan paperia ja kyni\u00e4 sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4nannon kirjallisena. Teht\u00e4v\u00e4 sopii hyvin ryhm\u00e4ytymisen kaikkiin vaiheisiin, mutta erityisesti alkuvaiheeseen.<\/p>\n

    Tavoitteena on vahvistaa toimintavapautta sek\u00e4 arvostavan ilmapiirin syntymist\u00e4, purkaa negatiivista latausta sek\u00e4 tukea osallistujien toiveiden \u00e4\u00e4neen lausumista ja vahvistaa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja tasa-arvoa.<\/p>\n

    Toiminta: Muodostetaan kolmen hengen ryhmi\u00e4. Jos osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei jakaudu sopivasti, voidaan my\u00f6s muodostaa nelj\u00e4n hengen ryhmi\u00e4, jolloin harjoitus on nimelt\u00e4\u00e4n Neloset. Ryhm\u00e4t saavat mietitt\u00e4v\u00e4kseen teht\u00e4v\u00e4nannon, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 osasta, jotka ryhm\u00e4l\u00e4iset listaavat:<\/p>\n

      \n
    1. Kolme asiaa, joista kaikki ryhm\u00e4l\u00e4iset pit\u00e4v\u00e4t. (Esim. hyv\u00e4 ruoka, yst\u00e4v\u00e4t, loma)<\/li>\n
    2. Kolme asiaa, joista kaikki ryhm\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t pid\u00e4. (Esim. rahapula, syyspimeys, pinaatti)<\/li>\n
    3. Kolme asiaa, joista vain yksi ryhm\u00e4lainen pit\u00e4\u00e4, mutta muut osallistujat eiv\u00e4t pid\u00e4. (Esim. osallistuja A: tupakoinnista, B: kalastuksesta, C: politiikasta)<\/li>\n
    4. Kolme asiaa, joista vain yksi ryhm\u00e4l\u00e4inen ei pid\u00e4, mutta muut osallistujat pit\u00e4v\u00e4t. (Esim. osallistuja A: uimisesta, B: lihansy\u00f6nnist\u00e4, C: romanttisista elokuvista)<\/li>\n<\/ol>\n

      Lopuksi kolmen hengen ryhm\u00e4t voivat esitell\u00e4 vuorotellen omat listansa muille ryhmille. Ohjaaja voi my\u00f6s koota ryhm\u00e4n kanssa loppukeskustelun kautta harjoituksen my\u00f6t\u00e4 her\u00e4nneit\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n

      Harjoitus 4. Vahva itsetunto pehment\u00e4\u00e4 pettymyksi\u00e4 ja parantaa vuorovaikutustaitoja<\/h4>\n

      Harjoitus on nimelt\u00e4\u00e4n Kiitollisuusp\u00e4iv\u00e4kirja.<\/p>\n

      Valmistelut: Muistiinpanov\u00e4lineet, vihko tai p\u00e4iv\u00e4kirja<\/p>\n

      Tavoitteena on vahvistaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa, auttaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomion ep\u00e4onnistumisista onnistumisiin, luoda suojaavia selviytymismekanismeja, parantaa negatiivisten tunteiden k\u00e4sittelykyky\u00e4 sek\u00e4 parantaa vuorovaikutusta.<\/p>\n

      Toiminta: P\u00e4iv\u00e4kirjaan kirjoitetaan p\u00e4ivitt\u00e4in tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 kiitollisuutta aiheuttaneita asioita. Merkinn\u00e4t kirjotetaan joka p\u00e4iv\u00e4 ennen nukkumaanmenoa. Kirjoitukset ovat henkil\u00f6kohtaisia eik\u00e4 niit\u00e4 pureta ryhm\u00e4lle. Sovitun ajan kuluttua voidaan k\u00e4yd\u00e4 keskustelu Kiitollisuusp\u00e4iv\u00e4kirjan her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 tunteista ja ajatuksista ja ajatuksen muutoksista.<\/a><\/p>\n

      Menetelmien toimivuus edellytt\u00e4\u00e4 aitoa dialogia<\/h2>\n

      \"\"Voimaantuminen on siis monitahoinen henkil\u00f6kohtainen prosessi, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Voimaantumista tukevia menetelmi\u00e4 l\u00f6ytyy jo melko runsaasti ja jo olemassa olevia menetelmi\u00e4 voi itse kehitell\u00e4 eteenp\u00e4in ja muokata omiin tarpeisiin sopiviksi. Suuri osa menetelmist\u00e4 on luotu toteutettaviksi ryhm\u00e4ss\u00e4, mutta pienell\u00e4 soveltamisella monia menetelmi\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6ohjauksessa. Voimaantumista voi tukea hyvin eri tyyppisill\u00e4 toteutustavoilla; muun muassa kirjoittaminen, piirt\u00e4minen, askartelu, visualisointi, valokuvaaminen ja keskusteleminen sopivat k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi monipuolisesti voimaantumisprosessissa.<\/p>\n

      Voimaantumista tukevat menetelm\u00e4t tukevatkin vastavuoroisuutta ja aitoja ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia. Ne haastavat osallistujat pohtimaan ja reflektoimaan rohkeasti omaa ajattelua ja min\u00e4kuvaa sek\u00e4 vaativat heit\u00e4 sitoutumiaan avoimeen ja tasa-arvoiseen ty\u00f6skentelyyn. T\u00e4m\u00e4n takia vapaaehtoisuus on voimaantumisen kannalta mielest\u00e4mme erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Omien kokemustemme my\u00f6t\u00e4 voimaantumisen tukijoina olemme havainneet, ett\u00e4 osallistujat usein haluavat esitell\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 tulokset muulle ryhm\u00e4lle, mik\u00e4 puolestaan tukee luottamusta, avointa ilmapiiri\u00e4 sek\u00e4 kuulluksi tulemista.<\/p>\n

      Uskomme, ett\u00e4 hyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n voimaantumisprosessissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t eiv\u00e4t toimi, jos oppimisprosessin dialogisuus ei toteudu. Voimaantumisen mahdollistamiseksi opettajan on hyv\u00e4 olla tietoinen sek\u00e4 voimaantumisen ulottuvuuksista ja osatekij\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 pohtia omaa opettajuuttaan. Kuuntelenko oppijoita? Olenko kiinnostunut heist\u00e4? Luottavatko he minuun? Mielest\u00e4mme opetustilanteessa v\u00e4litt\u00e4minen ja kuulluksi tuleminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Oppijoiden voimaantumisen tukemisen kannalta on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oppijoille uskoa ihmisiin ja maailmaan sek\u00e4 toivoa paremmasta. Millaisia haaveita ja unelmia on minulla ja sinulla? Ovatko ne pieni\u00e4 vai suuria, aivan hulluja vai arkip\u00e4iv\u00e4isi\u00e4? Luovana, avoimena ja rohkeana opettajana voikin k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 oppijoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s opettaja voimaantuu oppimistilanteessa.<\/p>\n

      Kirjoittajat<\/h3>\n

      Kirjoittajat ovat JAMKn ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita.<\/p>\n

      Elli Huster (os. Nukari), filosofian maisteri, p\u00e4\u00e4aineenaan puheviestint\u00e4, toimii vastuukouluttajana ty\u00f6voimapoliittisessa koulutuksessa Deutsche Angestellten Akademiessa Etel\u00e4-Saksassa.<\/p>\n

      Sanna Kuivalainen o.s. Kivilompolo, Sairaanhoitaja YAMK, terveyden edist\u00e4minen ja terveydenhuollon johtaminen, n\u00e4ytt\u00f6tutkintomestari, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja. Toimii vastuukouluttajana Luksiassa, L\u00e4nsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtym\u00e4ss\u00e4 Lohjalla sosiaali-, terveys, ja liikunta-alalla.<\/p>\n

      Minna Vallo, hallintotieteen maisteri, toimii tutkimus- ja media-asiantuntijana Alma Median alueellisissa lehdiss\u00e4.<\/p>\n

      L\u00e4hteet<\/strong><\/h3>\n

      Ala-Vannesluoma, Taija; Airaksinen, Raija; Kastu, Riikka; Karkkulainen, Marjatta & Pirhonen, Pauliina. (2015). Toimii! Otavan kirjapaino Oy, Kerava.<\/p>\n

      Becker E. S; Goetz T; Morger V; Ranellucci J. (2014). The importance of teachers\u2019 emotions and instructional behavior for their students\u2019 emotions\u2014an experience sampling analysis. Teach. Teach. Educ. 43, 15\u201326 10.1016\/j.tate.2014.05.002<\/p>\n

      Huttunen, R. (1999). Dialogiopetuksen filosofia. Teoksessa R. Huttunen. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Education, Psychology and Social Research 153.<\/p>\n

      J\u00e4rvilehto T (1994). Ihminen ja ymp\u00e4rist\u00f6: systeemisen posykologian perusteet. Pohjoinen, Oulu.<\/p>\n

      Lonka, K; Sharafi, P; Karlgren, K; Masiello I; Nieminen, J; Birgeg\u00e5rd, G & Josephson, A. (2008). MED NORD – A tool for measuring medical students\u2019 well-being and study orientations. Medical Teacher, 30(1)<\/p>\n

      Nyk\u00e4nen, Mikko; Klemola, Soili; Jokisaari, Markku; Larvi, Tommy; Salmela-Aro, Katariina; Sutela, Sanna & Vuori, Jukka. (2013). Kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 – Ohjaajan ty\u00f6kirja. Ty\u00f6terveyslaitos. Tammerprint Oy, Tampere 2013.<\/p>\n

      Siitonen, J. (1999) Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua, Oulun opettajankoulutuslaitos, Oulun yliopisto, Oulu.<\/p>\n

      Ty\u00f6terveyslaitos, www.ttl.fi\/tyonimu 11.9.2016<\/p>\n

      Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. 2005. Dialogisuuden lupaus ja rajat. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino.<\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Kokemukset mm. ty\u00f6voimapoliittisesta koulutuksesta ovat osoittaneet, ett\u00e4 oppimiseen vaikuttavat useat el\u00e4m\u00e4nhallintaan, itsetuntoon, maailmankatsomukseen sek\u00e4 vuorovaikutukseen liittyv\u00e4t seikat. Pedagogeilla on mahdollisuus vaikuttaa oppijoihin laajemmin yksil\u00f6in\u00e4 tukien edell\u00e4 mainituilla osa-alueilla, ja n\u00e4in ollen laajentaen osaamistaan tiedon siirt\u00e4jist\u00e4 oppimisen tukijoiksi ja mahdollistajiksi. Voimaantumisen tukemisessa on kyse halusta n\u00e4hd\u00e4 opetusty\u00f6 kokonaisvaltaisesti oppijan el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavana, sek\u00e4 halusta olla luomassa uskallusta […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2519,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,188],"tags":[368,366,367],"class_list":["post-2517","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-uusi-opettajuus","tag-dialogisuus","tag-voimaantuminen","tag-yhteisollisyys"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2517","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2517"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2517\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3692,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2517\/revisions\/3692"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2517"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2517"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}