{"id":2459,"date":"2016-09-01T12:31:40","date_gmt":"2016-09-01T12:31:40","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2459"},"modified":"2023-09-08T07:46:18","modified_gmt":"2023-09-08T07:46:18","slug":"palvelukuiluista-yhdelle-luukulle-haaste-nuorten-monialaisten-palveluiden-johtamiselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2016\/09\/01\/palvelukuiluista-yhdelle-luukulle-haaste-nuorten-monialaisten-palveluiden-johtamiselle\/","title":{"rendered":"Palvelukuiluista yhdelle luukulle – haaste nuorten monialaisten palveluiden johtamiselle"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaisia monialaisia palveluita vastaamaan asiakkaiden monimutkaistuneisiin palvelutarpeisiin. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s taata palveluiden helppo saatavuus ja asiakasl\u00e4ht\u00f6iset toimintatavat. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin nuorten asiakkaiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osallisuus toteutuvat palveluita kehitett\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 kuinka kehitysty\u00f6t\u00e4 johdetaan?<\/p>\n

Monialaisesti j\u00e4rjestetyt nuorten palvelut ovat perusteltuja sek\u00e4 nuoren, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ett\u00e4 organisaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Parhaimmillaan strategisesti johdetut ja yhteisesti koordinoidut palvelut nopeuttavat asiakasprosesseja ja s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t resursseja. (Ks. esim. Pakkala, Saukkonen ja Savonm\u00e4ki 2014; Harkko & Tuusa 2014.) Nyt kent\u00e4ll\u00e4 jo jonkin aikaa jaettu tavoitetila jatkaa konkretisoitumistaan eri palvelusektoreilla ja -tasoilla. Ehk\u00e4 hiukan k\u00e4rjist\u00e4en voidaan todeta, ett\u00e4 koulutuksen ja ty\u00f6llist\u00e4misen kentill\u00e4 sek\u00e4 kunnallisissa nuorten palveluissa puhutaan matalan kynnyksen tai yhden luukun palveluista; sosiaali- ja terveysalalla puolestaan palveluiden yhteensovittamisesta. Samojen nuorten palveluita kehitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s hallituksen toimesta sektoreittain: ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n sek\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n vastuulla oleva nuorisotakuu on edelleen Sipil\u00e4n hallituksen k\u00e4rkihankkeita (Valtioneuvoston kanslia 2015a), kun taas sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n vastuulla on Kaste-ohjelma ja hallituksen k\u00e4rkihankkeista lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Valtioneuvoston kanslia 2015b). Lienee syyt\u00e4 kysy\u00e4, kuinka poliittisella ohjauksella mahdollistetaan hallintokuntarajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6, jos kehitt\u00e4mistoimien toteuttamisvastuut on hajautettu eri ministeri\u00f6ille. Hyvinvointipalveluiden strateginen johtaminen kuuluu hallitukselle. Millaista esimerkki\u00e4 Sipil\u00e4n hallitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monialaisten palveluiden johtamisessa?<\/p>\n

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta t\u00e4rke\u00e4 palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Tavoitteena on my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 palveluiden asukasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4, tuottaa siis palvelut entist\u00e4 paremmin k\u00e4ytt\u00e4jille sopiviksi. (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2015.) \u00a0Pohjois-Karjalan Siun Sote -mallissa on oivallettu, ett\u00e4 mukaan muutoksen tekemiseen tarvitaan kaikki ammattiryhm\u00e4t, kaikki kuntien hallinnonalat sek\u00e4 asukkaat, sill\u00e4 muutos ei synny vain hallinnollisista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Palveluohjaus on ennen kaikkea jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n asenne. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, kuinka t\u00e4m\u00e4 toimii nuorten palveluissa.<\/p>\n

\"harmony-1229893_1280\"Erityisesti sosiaalialalla kaivataan matalan kynnyksen palveluita, joiden tavoittaminen olisi helppoa. Palveluja kehitet\u00e4\u00e4n vauhdilla eteenp\u00e4in muun muassa s\u00e4hk\u00f6isen asioinnin avulla, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 asiakkaan tarvetta k\u00e4yd\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi sosiaalitoimessa. Jotta nuoret asiakkaat tavoitettaisiin ja saataisiin oikea-aikaisesti palvelujen piiriin, on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja nuoria osallistavaa kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Pohjois-Karjalan Siun sote -mallia\u00a0(Aalto & Pajula 2015) kehitett\u00e4ess\u00e4 on k\u00e4ytetty osallistavaa tiedonkeruuta\u00a0– asukkaiden kuulemista. S\u00e4hk\u00f6iset j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat paikata palvelupuutteita, mutta ne eiv\u00e4t kuitenkaan takaa palvelujen saatavuutta, jos ne fyysisesti sijaitsevat liian kaukana tai niiden valitseminen j\u00e4\u00e4 nuorelle ep\u00e4selv\u00e4ksi. My\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4vyyteen tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ja kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 olisikin viisautta ottaa kohderyhm\u00e4 mukaan ty\u00f6skentelyyn, jotta saataisiin aikaan toimivia j\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n

Asukasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 voidaan rakentaa jo ennen varsinaista palveluihin hakeutumista. Nyt meneill\u00e4\u00e4n olevassa nuorisolain uudistamisessa\u00a0ministeri\u00f6 osallistaa laajasti nuoria ja nuorten kanssa toimivia keskustelemaan laista ja sit\u00e4 kautta vaikuttamaan lainvalmistelun onnistumiseen. Tarkoituksena on saada aikaan laki, joka vastaa kohderyhmien tarpeisiin mahdollisimman hyvin, mutta my\u00f6s valmistella laki avoimesti, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti ja ihmisi\u00e4 kuunnellen siten kuin Suomen avoimen hallinnon toimintasuunnitelma edellytt\u00e4\u00e4. (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2015.) Nuorisolain (72\/2006, 7\u00a7) mukaiset kuntien ohjaus- ja palveluverkostot toimivat parhaimmillaan nuorten tarpeet huomioiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti (ks. Komonen 2015) nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi. Vaikka etsiv\u00e4n ja korjaavan ty\u00f6otteen k\u00e4ytt\u00e4minen on teknisesti hallinnassa, mik\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan takaa tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta syrj\u00e4ytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla. Uudistuksia teht\u00e4ess\u00e4 olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa my\u00f6s alueellinen n\u00e4k\u00f6kulma asukasl\u00e4ht\u00f6isyydess\u00e4.<\/p>\n

Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintalogiikka syrj\u00e4ytymiskuilun syvent\u00e4j\u00e4n\u00e4?<\/h2>\n

\"\"Syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja nuorten asemaa koskevassa tutkimuksessa (Aaltonen, Berg & Ik\u00e4heimo 2015)\u00a0k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 syrj\u00e4ytyneet nuoret ovat muita sairaampia eiv\u00e4tk\u00e4 palvelut kohtaa niit\u00e4 nuoria, joiden ty\u00f6kyky on alentunut. Syrj\u00e4ytyminen on yhteydess\u00e4 erityisesti mielenterveysongelmiin. Nuoret kaipaavat p\u00e4ivystysluonteisia ja henkil\u00f6kohtaisia palveluja. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4kemyksen mukaan olisi tarvetta yhdelle henkil\u00f6lle, joka koordinoisi asiakkuutta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 varsinkin silloin, kun nuorella on moninainen tuen tarve. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikkoina ja nykyiset mittarit suuntaavat ty\u00f6t\u00e4 tavoilla, jotka eiv\u00e4t aina vaikuta tarkoituksenmukaisilta. Ty\u00f6ntekij\u00e4t korostivat luottamuksen syntymist\u00e4 nuoren ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lille palvelujen vaikuttavuuden ehtona ja sen rakentamisessa erityisesti henkil\u00f6kohtaiseen palveluun tulisi panostaa.<\/p>\n

Nuoret voivat ohjautua palveluihin itsen\u00e4isesti tai l\u00e4hipiirin tukemana. Useimmiten nuori ohjautuu palveluun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 toimivan yhteisty\u00f6tahon kautta. Nuorten palvelupolut ovat p\u00e4\u00e4asiassa monitahoisia. Osalla nuorista palvelupolku etenee selke\u00e4sti ja suoraviivaisesti, toisilla taas hitaasti, hajanaisesti tai ep\u00e4selv\u00e4sti. Palveluprosessien kriittisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat nuoren saaminen palveluiden piiriin ja siihen liittyv\u00e4t ensimm\u00e4iset kohtaamiset, nuoren luottamuksen saaminen, erilaiset siirtym\u00e4t palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ja nuoren el\u00e4m\u00e4ntilanteissa tapahtuvat muutokset. (Miettinen & P\u00f6yry 2015). Vaikeimmin ty\u00f6llistyvien nuorten palvelutarpeet ovat yksil\u00f6llisi\u00e4, mutta kokonaisvaltaisia. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 vastaa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti nuorten tarpeita, mutta puutteita on erityisesti ennaltaehk\u00e4iseviss\u00e4 palveluissa. Nuoria on palveluiden ulkopuolella, sill\u00e4 nuorilla ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimijoista ja eri palvelumahdollisuuksista. Jotkut nuoret eiv\u00e4t halua palveluiden piiriin, ja kaikki eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se palveluiden piiriin, vaikka haluaisivat.<\/p>\n

Voisiko yksi syy monien palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ja nuorten tarpeiden kohtaamattomuuteen olla, ett\u00e4 palvelut ponnistavat usein k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeiden sijaan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintalogiikasta ja asiakasty\u00f6st\u00e4 usein et\u00e4\u00e4ntyneiden asiantuntijoiden ja johtajien n\u00e4kemyksist\u00e4? Lis\u00e4ksi nuorten ja palvelujen v\u00e4list\u00e4 kuilua syvent\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 nuoret kokevat monet heit\u00e4 tukemaan tarkoitetut palvelut vaikeasti l\u00e4hestytt\u00e4vin\u00e4. \u00a0Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikeimmassa asemassa olevien nuorten tarvitsemat terveys- ja sosiaalipalvelut koetaan M\u00e4\u00e4tt\u00e4 & M\u00e4\u00e4t\u00e4n (2015) mukaan vastenmielisimpin\u00e4 ja vaikeimmin l\u00f6ydett\u00e4vin\u00e4. Palveluja pidet\u00e4\u00e4n melko leimaavina eik\u00e4 osa nuorista stigman pelossa hakeudu ajoissa niiden piiriin. Nuorten kanssa ty\u00f6skentelev\u00e4t kokevat usein, ett\u00e4 monet palveluista suunnitellaan kohderyhm\u00e4n tarpeita kuulematta ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Palvelujen asukasl\u00e4ht\u00f6isyyden vahvistaminen ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 palveluihin tarvittaisiin nykyist\u00e4 enemm\u00e4n resursseja. P\u00e4invastoin se, ett\u00e4 nuorten kokemustietoa on toistaiseksi hy\u00f6dynnetty v\u00e4h\u00e4n palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4, on resurssien haaskausta. (M\u00e4\u00e4tt\u00e4 & M\u00e4\u00e4tt\u00e4 2015.)<\/p>\n

Vastauksena nuorten palveluiden j\u00e4rjest\u00e4mishaasteisiin Sipil\u00e4n hallitus kehitt\u00e4\u00e4 nuorisotakuuta yhteis\u00f6takuun suuntaan. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa edellisell\u00e4 ESR-hankekaudella kehitettyjen Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston, Mikkeliss\u00e4 toimivan Olkkarin ja Oulun Bystr\u00f6min talon kokemuksia on hy\u00f6dynnetty nuorisotakuun my\u00f6t\u00e4 kehitett\u00e4viin ja valtakunnallisesti levitett\u00e4viin matalan kynnyksen monialaisiin palveluihin, Ohjaamoihin. (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2015.) Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kehitetty esimerkiksi lapsi- ja perhety\u00f6h\u00f6n erilaisia moniammatillisia palveluita. Sipil\u00e4n hallitusohjelman k\u00e4rkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Valtioneuvoston kanslia 2015b) tuloksena vuonna 2017 kaavaillaan olevan toiminnassa matalan kynnyksen perhekeskuksia. Kiinnostavaa on n\u00e4hd\u00e4, kuinka eri k\u00e4rkihankkeiden tuotoksina syntyv\u00e4t matalan kynnyksen palvelut kytkeytyv\u00e4t toisiinsa – vai kytkeytyv\u00e4tk\u00f6 mitenk\u00e4\u00e4n. Luodaanko j\u00e4lleen uusia erillisi\u00e4 palveluita eri sektoreille, vai osataanko hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteisten tavoitteiden luomat mahdollisuudet palveluiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4?<\/p>\n

Monialaisten asiantuntijaverkostojen johtaminen<\/h2>\n

\"\"Ohjauksen tulisi olla osallistava, oppimista ja el\u00e4m\u00e4nsuunnittelua edist\u00e4v\u00e4 palvelu, joka tukipalveluiden, kuten oppilas- ja opiskelijahuollon, rinnalla ja kanssa muodostaa verkostoituvat moniammatilliset ja monihallinnolliset palveluj\u00e4rjestelyt. Ohjausverkosto on monisilmukkainen organisaatioiden sis\u00e4inen ja niiden rajapinnoille ulottuva verkosto. Nyk\u00e4sen (2010)\u00a0tutkimuksen mukaan ohjauksen palveluj\u00e4rjestelyjen toimijat k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t johtamisen nelj\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensinn\u00e4kin johtamisella\u00a0luodaan palveluiden rakenteet, jolloin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteistoiminta-alue, hahmotetaan verkosto toimijoineen sek\u00e4 turvataan toimintaedellytykset, kuten resurssit. Toiseksi johtamisella tunnistetaan ja edistet\u00e4\u00e4n palveluj\u00e4rjestelyjen prosesseja organisaatioissa sek\u00e4 niiden rajapinnoilla. Prosesseja ovat strateginen suunnittelu, yhteisty\u00f6, tiedon muodostaminen, seuranta ja arviointi. Kolmanneksi henkil\u00f6st\u00f6johtamisella edistet\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6mahdollisuuksia, huolehditaan ty\u00f6n- ja vastuunjaosta, osaamisesta sek\u00e4 jaksamisesta. Johtajien on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 toiminnan eri tasoilla moniammatillisessa ja monihallinnollisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Ohjauksen ammattilaiset osallistuvat my\u00f6s johtamiseen verkostoissa jaetun johtamisen periaatteen mukaan. Nelj\u00e4nneksi johtamisen asiakaspalvelun erityiskysymykset kootaan ohjauksen toimijoiden, ei asiakkaiden k\u00e4sityksist\u00e4. Palveluita tulisi kehitt\u00e4\u00e4 kaikille asiakasryhmille. Koulutuksen ja ty\u00f6n ulkopuolella olevien kansalaisten ja opinpolun nivelvaiheiden palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta pit\u00e4isi huolehtia. (Nyk\u00e4nen \u00a02010.) Ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin saada johtamisen vastuunjako selv\u00e4ksi: mik\u00e4 rooli on ty\u00f6ntekij\u00e4n oman organisaation esimiehill\u00e4, ja kuka tai ketk\u00e4 varmistavat p\u00e4ivitt\u00e4isen toiminnan organisoimisen?<\/p>\n

Pukkila, Helander ja Laitila (2015) erittelev\u00e4t artikkelissaan monipuolisesti monialaista ja -ammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 est\u00e4vi\u00e4 ja edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa monialaisen yhteisty\u00f6n oppimista ja kehitt\u00e4mist\u00e4 tulisi tehd\u00e4 osallistavalla tavalla. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi olisi tarpeen ulottaa osallistaminen my\u00f6s toimintojen suunnitteluun ja rakentamiseen: ei riit\u00e4, ett\u00e4 johtotasolla eri sektoreiden esimiehet sopivat yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sitten odottavat ty\u00f6ntekij\u00f6iden sitoutuvan n\u00e4ihin. Ty\u00f6ntekij\u00e4t tulevat monialaisiin yhteis\u00f6ihin erilaisin odotuksin, asentein, organisaatiokulttuurein ja ty\u00f6t\u00e4 ohjaavin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksin (emt.), joten osallistaen tehty uuden toimintakulttuurin muodostaminen on johdon t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 toiminnan onnistumisen varmistamiseksi ja muutosvastarinnan v\u00e4hent\u00e4miseksi. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n parhaiten ottamalla ty\u00f6ntekij\u00e4taso mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Palveluiden yhteensovittaminen tarkoittaa usein muutoksia paitsi organisaatiorakenteissa ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6nkuvissa, my\u00f6s tavoissa ja asenteissa, joilla tehd\u00e4\u00e4n omaa ty\u00f6t\u00e4 ja suhtaudutaan toisten tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Mik\u00e4li muutosten perustelut ja tarpeellisuus eiv\u00e4t ole ty\u00f6ntekij\u00f6iden itsens\u00e4 oivaltamia tai hyv\u00e4ksymi\u00e4, voi tuloksena olla vain entist\u00e4 sekavampi malli, joka ei hy\u00f6dyt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Tavoitteena muutoksissa tulisi kuitenkin aina olla asiakkaan etu. Aidosti asukasl\u00e4ht\u00f6iset nuorten palvelut voidaan luoda osallistamalla asukkaat palveluiden kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n, varmistamalla ty\u00f6ntekij\u00f6iden mahdollisuudet aidosti kuunnella ja kuulla asiakkaitaan ja huolehtimalla ett\u00e4 organisaatiomuutoksia toteutetaan ihmisten hyvinvointi, ei rakenteet edell\u00e4.<\/p>\n

Kehityssuunta palveluiden j\u00e4rjest\u00e4miseksi monitoimijaisesti, -alaisesti ja -ammatillisesti voidaan n\u00e4hd\u00e4 sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 inhimillisesti ajatellen j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4. Palveluiden uudistamista taloudellisten reunaehtojen kiristymisen vuoksi tulee kuitenkin pohtia my\u00f6s kriittisesti, kuten Sara Hein\u00e4maa (2015) tekee Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoituksessa: h\u00e4n n\u00e4kee Suomen kriisiss\u00e4 ja nykyisess\u00e4 tilanteessa konkreettisia esimerkkej\u00e4 merkityskadosta. Hein\u00e4maan mukaan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4merkityksen kadotessa tehokkuus ja prosessit itsess\u00e4\u00e4n korvaavat arvona sen, mihin niill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n. Lopuksi haluammekin kysy\u00e4: mik\u00e4 on se merkitys, joihin nuorten palveluilla ja niiden organisoimisella pyrit\u00e4\u00e4n? Ja ennen kaikkea: kenen tai mink\u00e4 ehdoilla ja toimesta palveluita kehitet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Seija Ollaranta<\/em>, toiminnanjohtaja, Joensuunseudun Omaishoitajat ja L\u00e4heiset ry.
\nTiina Ven\u00e4l\u00e4inen<\/em>, projektisuunnittelija, Ohjaamo 2.0 -hanke, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtym\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat opiskelivat Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4misen ja johtamisen koulutusohjelmassa (YAMK).<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Aalto, H. & \u00a0Pajula, E. 2015. \u00a0Todelliset asiantuntijat. \u00a0Tesso 1\/2015, 30\u201331.<\/p>\n

Aaltonen, S., Berg, P. & \u00a0Ik\u00e4heimo, S. 2015. \u00a0Nuoret luukulla – Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa syrj\u00e4ytymiseen ja nuorten asemaan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Tutkimuksesta tiiviisti 3, helmikuu 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/125695\/URN_ISBN_978-952-302-442-7.pdf?sequence=1. Viitattu 6.12.2015<\/p>\n

Harkko, J. & Tuusa, M. 2014. Vahvat ja yksil\u00f6lliset tukipalvelut nuorille yhdelt\u00e4 luukulta. Kuntoutus 37 (1). http:\/\/www.kuntoutussaatio.fi\/files\/2079\/1-14-final.pdf. Viitattu 4.12.2015.<\/p>\n

Hein\u00e4maa, S. 2015. Suomen kriisi kadottaa yhteiset merkitykset kuten 1930-luvun natsi-Saksassa k\u00e4vi. Helsingin Sanomat 7.11.2015. http:\/\/www.hs.fi\/paakirjoitukset\/a1446806684530. Viitattu 13.12.2015.<\/p>\n

Komonen, K. 2015. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen sek\u00e4 ohjauspalveluiden nykytila ja kehitt\u00e4mistarpeet Etel\u00e4-Savossa 2015. Etel\u00e4-Savon elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus.<\/p>\n

Miettinen, S. & \u00a0P\u00f6yry, S-M. 2015. Vainulla Etel\u00e4-Savossa: Vaikeimmin ty\u00f6llistyv\u00e4t nuoret palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 -selvitys. Mikkelin ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4tt\u00e4, M. & M\u00e4\u00e4tt\u00e4, A. 2015. (toim.) Parempia ratkaisuja koulutuksen ja ty\u00f6n ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Valtion selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16\/2015.<\/p>\n

Nuorisolaki \u00a072\/2006. http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2006\/20060072. \u00a0Viitattu 6.12.2015.<\/p>\n

Nyk\u00e4nen, S. 2010. Ohjauksen palveluj\u00e4rjestelyjen toimijoiden k\u00e4sitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 25. https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/handle\/123456789\/37593. \u00a0Viitattu 6.12.2015.<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2015. \u00a0http:\/\/www.minedu.fi\/OPM\/Tiedotteet\/2014\/10\/nuoriso-lakiuudistus.html. Viitattu 6.12.2015.<\/p>\n

Pakkala, A; Saukkonen, S. & Savonm\u00e4ki, P. 2014. Kohti Ohjaamoa – Tukea nuorille koulutuksen ja ty\u00f6n poluilla. Elinik\u00e4isen ohjauksen verkkolehti 16.12.2014. https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2014\/12\/16\/kohti-ohjaamoa-tukea-nuorille-koulutuksen-ja-tyon-poluilla\/. Viitattu 4.12.2015.<\/p>\n

Pukkila, P; Helander, J. & Laitila K. 2015. Matkalla monialaisuuteen. Elinik\u00e4isen ohjauksen verkkolehti. https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2015\/11\/24\/matkalla-monialaisuuteen\/. Viitattu 4.12.2015.<\/p>\n

Siun sote. \u00a0http:\/\/www.pkssk.fi\/sote. Viitattu 10.12.2015<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2015. \u00a0\u00a0http:\/\/stm.fi\/sote-uudistus. Viitattu 10.12.2015<\/p>\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2015. Ohjaamot edist\u00e4v\u00e4t nuorisotakuun toteutusta – nuorten matalan kynnyksen palvelut k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4. http:\/\/www.nuorisotakuu.fi\/nuorisotakuu\/tietoa_takuusta\/ajankohtaista\/ohjaamot_edistavat_nuorisotakuun_toteutusta_-_nuorten_matalan_kynnyksen_palvelut_kaynnistymassa.117897.news. Viitattu 4.12.2015.<\/p>\n

Valtioneuvoston kanslia 2015a. Ratkaisujen Suomi. P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10\/2015.http:\/\/valtioneuvosto.fi\/documents\/10184\/1427398\/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf\/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82. Viitattu 4.12.2015.<\/p>\n

Valtioneuvoston kanslia 2015b. Hyvinvointi ja terveys. http:\/\/valtioneuvosto.fi\/hallitusohjelman-toteutus\/hyvinvointi. Viitattu 4.12.2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaisia monialaisia palveluita vastaamaan asiakkaiden monimutkaistuneisiin palvelutarpeisiin. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s taata palveluiden helppo saatavuus ja asiakasl\u00e4ht\u00f6iset toimintatavat. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin nuorten asiakkaiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osallisuus toteutuvat palveluita kehitett\u00e4ess\u00e4 sek\u00e4 kuinka kehitysty\u00f6t\u00e4 johdetaan? Monialaisesti j\u00e4rjestetyt nuorten palvelut ovat perusteltuja sek\u00e4 nuoren, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ett\u00e4 organisaatioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Parhaimmillaan strategisesti johdetut ja yhteisesti koordinoidut palvelut […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2471,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,22,168],"tags":[247,352,197,29,174,267,268,125,270],"class_list":["post-2459","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-verkostot","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-monialaisuus","tag-moniammatillisuus","tag-nuoret","tag-nuorisotakuu","tag-ohjaamo","tag-palvelujarjestelma","tag-palvelupolku","tag-syrjaytyminen","tag-verkostojohtaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2459","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2459"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2459\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4198,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2459\/revisions\/4198"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2459"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2459"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2459"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}