{"id":2438,"date":"2016-08-24T07:57:09","date_gmt":"2016-08-24T07:57:09","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2438"},"modified":"2021-12-15T09:16:10","modified_gmt":"2021-12-15T09:16:10","slug":"yhteisollisyyden-tukeminen-ja-vertaisuuden-merkityksen-huomioiminen-ohjaamojen-toiminnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2016\/08\/24\/yhteisollisyyden-tukeminen-ja-vertaisuuden-merkityksen-huomioiminen-ohjaamojen-toiminnassa\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyyden tukeminen ja vertaisuuden merkityksen huomioiminen Ohjaamojen toiminnassa"},"content":{"rendered":"

Useat viimeaikaiset nuorisotutkimukset osoittavat, ett\u00e4 koulukiusaaminen ja yksin\u00e4isyyden kokemukset ovat yksi merkitt\u00e4v\u00e4 vaaratekij\u00e4 yhteiskunnan ulkopuolelle tai reuna-alueelle joutumiselle. Osittain t\u00e4llaista kehityst\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n on maahamme perustettu Ohjaamoja, matalan kynnyksen ohjaus-, neuvonta- ja kohtaamispaikkoja alle 30-vuotiaille nuorille. Monella paikkakunnalla Ohjaamot hakevat viel\u00e4 toimintatapojaan. Vaikka Ohjaamossa toiminnan ydinteht\u00e4v\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4isi muodostuvan jokaisen nuoren henkil\u00f6kohtainen ohjaus ja tuki, olisi hyv\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 rinnalla my\u00f6s erilaisia ryhm\u00e4toimintoja, joissa nuorten olisi mahdollista saada vertaistukea sek\u00e4 tuntea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta.<\/em><\/p>\n

<\/p>\n

Johdanto<\/strong><\/h3>\n

Meill\u00e4 jokaisella on tarve kuulua johonkin yhteis\u00f6\u00f6n, samoin meill\u00e4 on tarve muodostaa pysyvi\u00e4 vuorovaikutussuhteita. Erityisesti nuoruuden kehitysteht\u00e4viin kuuluu identiteetin ja minuuden kehittyminen, jota edesauttaa arvostava ja kunnioittava vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Koululla, oppilaitoksilla, opettajilla ja vertaisilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli t\u00e4m\u00e4n kehitysteht\u00e4v\u00e4n tukemisessa. Nuoren oppilaitoksessa kokema yksin\u00e4isyys voi johtaa opintojen keskeytt\u00e4miseen ja pahimmassa tapauksessa yhteiskunnan marginaaliin ajautumiseen.<\/p>\n

Syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemiseksi edellinen hallitus kehitti nuorisotakuun. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli tarjota nuorille palveluja entist\u00e4 tehokkaammin parantamalla eri hallinnonalojen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Tavoitteena oli saada yh\u00e4 useampi nuori perusopetuksen j\u00e4lkeen koulutukseen ja edelleen ty\u00f6markkinoille. Nuorisolakiin lis\u00e4ttiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset viranomaisten monialaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ja etsiv\u00e4st\u00e4 nuorisoty\u00f6st\u00e4. Uudistuksella tavoiteltiin nuorisoty\u00f6n ja viranomaisten toimivampia yhteisty\u00f6tapoja, jotta tuen tarpeessa olevat nuoret saataisiin paremmin palvelujen piiriin. Nykyisen hallituksen k\u00e4rkihankkeena on nuorisotakuun kehitt\u00e4minen yhteis\u00f6takuun suuntaan. Nuorisotakuusta halutaan kehitt\u00e4\u00e4 malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdell\u00e4 taholla.<\/p>\n

Nuorisotakuun ideaa toteuttamaan k\u00e4ynnistettiin maaliskuussa 2015 ESR-rahoitteiset Ohjaamo-hankkeet. Tavoitteena on luoda kansallinen malli, joka perustuu laajaan yhteisty\u00f6h\u00f6n eri hallinnonalojen peruspalveluiden ja henkil\u00f6kohtaista ohjausta ja tukea tarjoavien nuorten palvelupisteiden, Ohjaamojen, v\u00e4lill\u00e4. Ohjaamoista toivotaan alle 30-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen palvelupisteit\u00e4, joissa nuoret saavat vahvistusta voimavaroihinsa ja tukea mielt\u00e4\u00e4n askarruttavissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa yhdest\u00e4 paikasta.<\/p>\n

Jo ennen valtakunnallisten Ohjaamojen synty\u00e4 useilla paikkakunnilla k\u00e4ynnistettiin erilaisia toimintoja ja Ohjaamojen kaltaisia hankkeita nuorten syrj\u00e4ytymiskehityksen katkaisemiseksi ja nuorisotakuun toteuttamiseksi. Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 Diakonissalaitoksen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 Vamos on nuorille suunnattua toimintaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuoren voimavaroja ja tukea h\u00e4nt\u00e4 kiinnittym\u00e4\u00e4n koulutukseen tai ty\u00f6h\u00f6n. Joensuussa, Oulussa ja Mikkeliss\u00e4 luotiin Ohjaamon kaltaisia toimintoja joko projektirahoituksella tai kaupungin omalla kustannuksella. N\u00e4ill\u00e4 paikkakunnilla k\u00e4yt\u00e4nteet ja toimintatavat ovat jo melko vakiintuneita, mutta \u201duusien\u201d Ohjaamoiden osalta tilanne on viel\u00e4 vaihteleva. Eri paikkakunnille ymp\u00e4ri maata perustetut Ohjaamot hakevat yh\u00e4 toimintamuotojaan.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyyden merkitys<\/strong><\/h3>\n

T\u00e4h\u00e4n saakka maassamme on toiminut palveluj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa on korostunut ns. poisl\u00e4hett\u00e4misen kulttuuri \u2013 nuoria on ohjattu palvelusta toiseen ilman ett\u00e4 kukaan on kantanut kokonaisvastuuta (Alanen & Kotkavuori 2014). Ohjaamo-toiminnassa on l\u00e4hdetty liikkeelle jokaisen nuoren henkil\u00f6kohtaisesta kohtaamisesta ja yksil\u00f6llisest\u00e4 ohjaamisesta. Ainakin toiminnan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 monella paikkakunnalla Ohjaamon ovat l\u00f6yt\u00e4neet nuoret, jotka syyst\u00e4 tai toisesta ovat vailla opiskelu- tai ty\u00f6paikkaa. Ohjaamoissa annettava tuki onkin usein urasuunnitteluun, opiskelupaikan l\u00f6ytymiseen tai ty\u00f6llistymiseen liittyv\u00e4\u00e4 ohjausta. Kuitenkaan pelk\u00e4n opiskelupaikan l\u00f6ytyminen ei aina takaa yhteiskuntaan tai kouluun kiinnittymist\u00e4 \u2013 monen nuoren toimintakyky tarvitsee merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahvistumista. Henkil\u00f6kohtainen ohjaus ja pelk\u00e4t yksil\u00f6tuen muodot eiv\u00e4t aina vastaa nuorten tarpeisiin, vaan tarvitaan my\u00f6s erilaisia ryhm\u00e4toiminnan muotoja. (Alanen, Kainulainen & Saari 2014.) Vamos-toimintaan osallistuneiden nuorten kyselytutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 nuoren hyvinvoinnin kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on olemassa paikka jossakin h\u00e4nelle merkityksellisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 ja tekemist\u00e4 muiden kanssa (Alanen, Kainulainen & Saari 2014). Kun nuorilta itselt\u00e4\u00e4n on selvitetty, mist\u00e4 syrj\u00e4ytyminen ja ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen johtuu, yst\u00e4vien puute ja yhteenkuuluvuuden ongelmat nousevat vahvasti keski\u00f6\u00f6n. (Ronkainen 2013; Punam\u00e4ki 2013; Myllyniemi & Gissler 2012.)<\/p>\n

\"\"Kansallisesti mittava WHO-koululaistutkimus osoitti, ett\u00e4 (lasten ja) nuorten todenn\u00e4k\u00f6isyys tulla torjutuksi sosiaalisissa tilanteissa on suurempi koulussa kuin vapaa-ajalla. Yksin\u00e4isyyden kokemuksella on yhteytt\u00e4 koulumenestykseen ja se voi altistaa masennukseen ja ahdistukseen. (Lyyra, V\u00e4limaa, Leskinen, Kannas & Heikinaro-Johansson 2016). Mist\u00e4 sitten n\u00e4m\u00e4 ulkopuolisuuden ja yksin\u00e4isyyden kokemukset tulevat? Miksi osa nuorista keskeytt\u00e4\u00e4 opintonsa, vaikka he opiskelisivat toivomallaan alalla? Koulutuksen keskeytt\u00e4miseen johtavia tekij\u00f6it\u00e4 on tutkittu jo useiden vuosikymmenien ajan. Klassinen selvitys on Tinton jo vuonna 1975 esitt\u00e4m\u00e4 j\u00e4sennys sosiaalisesta ja akateemista integroitumisesta opintoihin: sitoutuminen opiskelijayhteis\u00f6\u00f6n on keskeist\u00e4 opintoihin kiinnittymisen kannalta. My\u00f6s my\u00f6hemmiss\u00e4 tutkimuksissa on todettu samaa, sitoutuminen opintoihin on oikeastaan sitoutumista vertaisryhm\u00e4\u00e4n (esim. Ihatsu & Koskela 2001, Pirttiniemi 2004.) Koulukiusaamisen on todettavan vaikuttavan voimakkaasti yksin\u00e4isyyden kokemukseen, kiusatut kokevat yksin\u00e4isyytt\u00e4 erityisesti suhteessa vertaisiinsa (Lyyra ym. 2016). Punam\u00e4ki (2013) on selvitt\u00e4nyt nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 erilaisten indikaattoreiden valossa ja h\u00e4n on havainnut, ett\u00e4 koulukiusaaminen on yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 syrj\u00e4ytymiskehityksen taustalla. My\u00f6s Souto (2013) nostaa koulukiusaamisen yhdeksi tekij\u00e4ksi. H\u00e4nen mukaansa muita tekij\u00f6it\u00e4, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t koulutuksen keskeytt\u00e4neiden nuorten el\u00e4m\u00e4nkulusta ovat yksin\u00e4isyys, heikko itsetunto, n\u00e4k\u00f6alattomuus, vanhempien tuen puute, jaksamisongelmat, p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6 ja rahattomuus.<\/p>\n

Haastatteluaineistossaan ammatillisen koulutuksen keskeytt\u00e4neist\u00e4 opiskelijoista Souto (2013) kritisoi kovasti ammatillisen koulutuksen melko v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 kasvatuksellisia toimenpiteit\u00e4. H\u00e4nen mukaansa nuorten kokemaan yksin\u00e4isyyteen ja kiusaamisen kokemuksiin ei ole osattu puuttua riitt\u00e4v\u00e4sti. Ammattiopinnoissa nuoren tulee p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin ja olla itseohjautuva, h\u00e4nell\u00e4 ei ole mahdollisuutta olla heikko tai avun tarpeessa.<\/p>\n

Souto (2013) suhtautuu kriittisesti my\u00f6s muuhun nuorille tarjottuun koulutukseen. H\u00e4n toteaa, ettei ole samantekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6voimapoliittisissa koulutuksissa opetetaan: onko opetus pelkki\u00e4 ty\u00f6nhakuun liittyvi\u00e4 taitoja vai annetaanko koulutuksessa mahdollisuus kiinnitty\u00e4 aidosti yhteiskuntaan. H\u00e4n on huolissaan siit\u00e4, miten kaiken ulkopuolella olevat nuoret voivat saada yst\u00e4vi\u00e4 ja miten he voivat tuntea kuuluvansa johonkin ryhm\u00e4\u00e4n, miten vertaissuhteiden syntymist\u00e4 voidaan tukea. Ohjaamot syntyiv\u00e4t vastaamaan osittain t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen.<\/p>\n

Ryhm\u00e4toiminta ja vertaisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen Ohjaamoissa<\/strong><\/h3>\n

\"OhjaamonNuorisotakuun toimeenpanon tehostamiseksi suunniteltiin eri ministeri\u00f6iden yhteisty\u00f6n\u00e4 malli, joka tarjoaa ohjausta ja tukea nuoren yksil\u00f6llisten tarpeiden ja tilanteen mukaan. \u201dYdintoimintaan kuuluu henkil\u00f6kohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki el\u00e4m\u00e4nhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 kouluttautumisen ja ty\u00f6llistymisen tukeminen\u201d (Kohtaamon vuosi 2015).<\/p>\n

Uusia Ohjaamoja on syntynyt eri puolille maata ja nyt on menossa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4misen ja toisaalta toimintojen vakiinnuttamisen aika. Kun uusia toimintatapoja mietit\u00e4\u00e4n, on hyv\u00e4 muistaa yhteis\u00f6llisyyden merkitys ja pohtia, millaisilla toiminnoilla on mahdollista tukea vertaisuuden kehittymist\u00e4, ryhm\u00e4\u00e4n kuulumista ja merkityksellist\u00e4 roolia yhteiskunnassa. Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ryhm\u00e4toiminnoista l\u00f6ytyy muun muassa Ohjaamo-pioneerien Oulun Bystr\u00f6min talon tai Pohjois-Karjalan Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4. Esimerkiksi Joensuussa erilaisia pienryhmi\u00e4 perustettiin tarvel\u00e4ht\u00f6isesti. Yksi pienryhm\u00e4, joka vastasi suureen kysynt\u00e4\u00e4n, oli sosiaalisten taitojen harjoittamisen ryhm\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 nuoret saivat harjoitella ryhm\u00e4ty\u00f6skentely- ja vuorovaikutustaitojaan turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja saivat samalla kokemuksen siit\u00e4, etteiv\u00e4t ole yksin ongelmiensa kanssa. (Unelmoi, uskalla, onnistu! 2014.)<\/p>\n

Joensuussa Ohjaamo-toimintaan liittyi kiinte\u00e4sti Avoin ammattiopisto, joka tarjosi ty\u00f6voimapoliittisena koulutuksena ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta ryhm\u00e4muotoisena sek\u00e4 yksil\u00f6llisten koulutuspolkujen kautta. Ryhm\u00e4muotoinen koulutus tarjosi nuorelle ryhm\u00e4n tuen ja vertaisuuden kokemuksia, joita vaille he olivat j\u00e4\u00e4neet aikaisemmissa opinnoissaan. Monilla Avoimen ammattiopiston opintoihin mukaan l\u00e4hteneell\u00e4 nuorella oli taustalla kielteisi\u00e4 oppimiskokemuksia ja ep\u00e4onnistumisia. Ryhm\u00e4ytymiseen kiinnitettiin paljon huomiota ja opiskeluilmapiiri muodostui avoimeksi ja toisia kannattelevaksi. N\u00e4in vertaistuki auttoi kiinnittym\u00e4\u00e4n ja sitoutumaan opintoihin. (Unelmoi, uskalla, onnistu! 2014)<\/p>\n

\"\"Vamoksella on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ryhm\u00e4valmennus<\/strong> kolmen eri ryhm\u00e4n muodossa. N\u00e4iss\u00e4 ryhmiss\u00e4 on k\u00e4sitelty ty\u00f6llistymiseen, opiskeluun, hyvinvointiin ja arkeen liittyvi\u00e4 teemoja. Ryhm\u00e4t ovat kokoontuneet kahdesta nelj\u00e4\u00e4n kertaan viikossa.  Ryhmist\u00e4 nuoret ovat saaneet vertaistukea, rytmi\u00e4 arkeen ja hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa. (www.vamosnuoret.fi<\/a>)<\/p>\n

Nuoret saadaan kiinnittym\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n silloin, kun he kokevat tekemisen itselleen mielekk\u00e4\u00e4ksi. Monella Ohjaamon asiakkaana olevalla nuorella on taustalla hyvinkin negatiivisia kokemuksia ryhm\u00e4ss\u00e4 toimimisesta, kiusaamisesta ja ulkopuolisuudesta. Joensuun Avoimen ammattiopiston opiskelijapalautteessa korostui ryhm\u00e4n merkitys. Avoin ammattiopisto oli monelle nuorelle ensimm\u00e4inen paikka, jossa he tunsivat kuuluvansa ryhm\u00e4\u00e4n ja tulivat kuulluksi. (Unelmoi, uskalla, onnistu! 2014.)<\/p>\n

Monet nuoret k\u00e4rsiv\u00e4t arvottomuuden tunteesta, heill\u00e4 ei ole oman kokemuksensa mukaan merkityksellist\u00e4 roolia yhteiskunnassa tai edes omassa l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n (Alanen, Kainulainen & Saari 2014). Nuorten oma k\u00e4sitys syrj\u00e4ytymisest\u00e4 m\u00e4\u00e4rittyy yst\u00e4vyyssuhteiden puuttumisen ja yhteenkuuluvuuden ongelmien kautta (Ronkainen 2013). Nuorten haastatteluaineisto kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 nuorten yksin\u00e4isyys niin vertaissuhteissa kuin koulutuksellisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisess\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ilmi\u00f6, johon nykyinen oppilaitosmaailma ei pysty tarttumaan riitt\u00e4v\u00e4sti (Souto 2013). T\u00e4ss\u00e4 Ohjaamoilla on mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 toimintojaan saatujen kokemusten perusteella. Kuten Kestil\u00e4 ym. (2015) toteavat, kouluttautumisen ja ty\u00f6llistymisen tuki on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta niiden lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s sosiaalista hyvinvointia. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 juuri niit\u00e4 toimintatapoja, joita Ohjaamoilta odotetaan: monialaista ja moniammatillista eri hallinnonalojen v\u00e4list\u00e4 toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyn yhdist\u00e4mist\u00e4 nuorta parhaiten tukevalla tavalla.<\/p>\n

Kirjoittaja:<\/h3>\n

Lehtori Seija Koskela (FT) toimii opettajankouluttajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Alanen, O., Kainulainen, S. & Saari, J. 2014. Vamos tekee vaikutuksen. Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL raportti 1\/2014.<\/p>\n

Alanen, O. & Kotkavuori, A. 2014. V\u00e4litt\u00e4misen ammattilaiset. Vamoksen k\u00e4sikirja etsiv\u00e4\u00e4n nuorisoty\u00f6h\u00f6n. Helsingin Diakonissalaitos.<\/p>\n

Ihatsu, M. & Koskela, H. 2001. Keskeytt\u00e4\u00e4k\u00f6 vai ei? Ammatillisten oppilaitosten aktivointi ja koulutuksen keskeytt\u00e4misen v\u00e4hent\u00e4minen \u2013projektin alkukartoitus. Opetushallitus.<\/p>\n

Kestil\u00e4, L., Kauppinen, T.M. & Karvonen, S. 2015. Lapsuuden elinolojen yhteys arjenhallintaan nuorilla aikuisilla. Nuorisobarometri, 117-134.<\/p>\n

Lyyra, N., V\u00e4limaa, R., Leskinen, E., Kannas, L. & Heikinaro-Johansson, P. 2016. Koululaisten yksin\u00e4isyys. Kasvatus 47 (1), 34-47.<\/p>\n

Myllyniemi, S. (toim.) Arjen j\u00e4ljill\u00e4. Nuorisobarometri 2015.<\/p>\n

Myllyniemi, S. & Gissler, M. 2012. Tilasto-osio. Teoksessa E. Pekkarinen, K. Vehkalahti & S. Myllyniemi (toim.) Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksiss\u00e4. Nuorten elinolot \u2013vuosikirja 2012. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.<\/p>\n

Pirttiniemi, J. 2004. Ohjausta koulutukseen vai el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Ohjausty\u00f6n v\u00e4lineet. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus, 50-61.<\/p>\n

Punam\u00e4ki, M. 2013. Nuorten syrj\u00e4ytymisen ulottuvuuksia indikaattorien valossa. Teoksessa J.Ronkainen & M. Punam\u00e4ki (toim.) Nuoret ja syrj\u00e4ytyminen It\u00e4-Suomessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu, tutkimuksia ja raportteja 78. 35-84.<\/p>\n

Ronkainen, J. 2013. Nuorten syrj\u00e4ytyminen – kuka puhuu, kenen \u00e4\u00e4nell\u00e4 ja mist\u00e4 pit\u00e4isi puhua. Teoksessa J. Ronkainen & M. Punam\u00e4ki (toim.) Nuoret ja syrj\u00e4ytyminen It\u00e4-Suomessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu, tutkimuksia ja raportteja 78. 1-14.<\/p>\n

Souto, A-M. 2013. Toiselta asteelta pudonneet vai pudotetut? N\u00e4k\u00f6kulmia ammatillisen koulutuksen keskeytt\u00e4miseen ja Nuorisotakuun toteuttamiseen. Teoksessa J. Ronkainen& M. Punam\u00e4ki (toim.) Nuoret ja syrj\u00e4ytyminen It\u00e4-Suomessa. Mikkelin ammattikorkeakoulu, tutkimuksia ja raportteja 78. 107-129.<\/p>\n

Tinto, V. 1975. Dropout from higher education: a theoretical synthesis of recent research. Review of Educational Research 45 (1), 89-125<\/p>\n

Unelmoi, uskalla, onnistu! 2014. Ohjaamon ja Avoimen ammattiopiston matkassa 2010-2014. Nuorten tuki \u2013hankkeen kehitt\u00e4misty\u00f6n kuvauksia.<\/p>\n

http\/\/:www.vamosnuoret.fi<\/a>. Viitattu 29.3.2016<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Useat viimeaikaiset nuorisotutkimukset osoittavat, ett\u00e4 koulukiusaaminen ja yksin\u00e4isyyden kokemukset ovat yksi merkitt\u00e4v\u00e4 vaaratekij\u00e4 yhteiskunnan ulkopuolelle tai reuna-alueelle joutumiselle. Osittain t\u00e4llaista kehityst\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n on maahamme perustettu Ohjaamoja, matalan kynnyksen ohjaus-, neuvonta- ja kohtaamispaikkoja alle 30-vuotiaille nuorille. Monella paikkakunnalla Ohjaamot hakevat viel\u00e4 toimintatapojaan. Vaikka Ohjaamossa toiminnan ydinteht\u00e4v\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4isi muodostuvan jokaisen nuoren henkil\u00f6kohtainen ohjaus ja tuki, olisi hyv\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2441,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[324,165,168],"tags":[260,197,29,174,325,263,125,261,262],"class_list":["post-2438","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ohjaamot","category-menetelmia-kaytantoja","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-koulukiusaaminen","tag-nuoret","tag-nuorisotakuu","tag-ohjaamo","tag-osallisuus","tag-ryhmavalmennus","tag-syrjaytyminen","tag-vamos","tag-vertaisuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2438"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2438\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3696,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2438\/revisions\/3696"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}