{"id":2335,"date":"2015-11-24T16:31:07","date_gmt":"2015-11-24T16:31:07","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2335"},"modified":"2024-05-27T11:37:13","modified_gmt":"2024-05-27T11:37:13","slug":"matkalla-monialaisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2015\/11\/24\/matkalla-monialaisuuteen\/","title":{"rendered":"Matkalla monialaisuuteen"},"content":{"rendered":"<p>Ohjaamot tarjoavat nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille ja nuorille aikuisille monialaista matalan kynnyksen ohjausta yhden luukun periaatteella. Mit\u00e4 tapahtuu, kun eri ammattialoja ja organisaatioita edustavat asiantuntijat muodostavat uuden verkostomaisen ohjauspalvelun? Mitk\u00e4 ovat t\u00e4m\u00e4n kaltaista monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4? Ent\u00e4 miten monialaista yhteisty\u00f6osaamista voi oppia?<\/p>\n<h3>Monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t<\/h3>\n<p>Ohjaus- ja neuvontaty\u00f6t\u00e4 on aina tehty sek\u00e4 yksin ett\u00e4 yhdess\u00e4. Jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 kohtaa yksitt\u00e4isi\u00e4 asiakkaita omasta roolistaan ja toimenkuvastaan k\u00e4sin. On monia tapoja hahmottaa, milloin yksil\u00f6asiakasty\u00f6st\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n tai tulisi siirty\u00e4 ammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi yksil\u00f6asiakasty\u00f6ss\u00e4 on mahdollista muuttaa n\u00e4k\u00f6kulmaa omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 siten, ett\u00e4 opiskelija n\u00e4hd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n yhteisty\u00f6kumppanina kuin ty\u00f6n kohteena (Malinen 2008; Sein\u00e4 &amp; Helander 2006). N\u00e4in siirryt\u00e4\u00e4n kahden henkil\u00f6n v\u00e4lisest\u00e4 ohjaustilanteesta monialaiseen osallistavaan yhteisty\u00f6h\u00f6n, mik\u00e4 on Ohjaamojen keskeinen l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n<p>K\u00e4sittein\u00e4 \u201dmonialainen\u201d ja \u201dmoniammatillinen\u201d miellet\u00e4\u00e4n arjessa osin synonyymeiksi ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 on ep\u00e4tarkkaa. Monialaisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri hallinnon- ja tieteenalat ylitt\u00e4v\u00e4ksi toiminnaksi. Moniammatillisuus on perinteisesti ymm\u00e4rretty eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteisty\u00f6ksi. (Happo ym. 2015, 58; my\u00f6s Isoherranen 2012, 14-25.)<\/p>\n<p>Suomalaisessa ohjauksen kent\u00e4ss\u00e4 moniammatillisuudella on pitk\u00e4 perinne esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmien toiminnassa. Moniammatillisuutta on my\u00f6s tutkittu ja siit\u00e4 on kirjoitettu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta melko runsaasti. Ohjaamot tuovat ohjauspalveluihin nyt selvemmin n\u00e4kyviin my\u00f6s monialaisen yhteisty\u00f6n, josta l\u00f6ytyy niukemmin tutkittua tietoa.<\/p>\n<p>Moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on tutkittu viime vuosina sek\u00e4 meill\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla. Tutkimustulokset ovat n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa hyvin samankaltaisia; osa edist\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 on yksil\u00f6- ja tiimitasoisia, osa taas rakenteisiin, verkostoihin ja johtamiseen kiinnittyvi\u00e4. Molempien tasojen, mukaan lukien poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon, huomiointi ja kehitt\u00e4minen ovat edellytyksen\u00e4 onnistuneelle moniammatilliselle yhteisty\u00f6lle (D\u2019amour &amp; Oundasan 2005, 19). Keskitymme tarkastelussamme ensin mainittuihin mikro- ja mesotason tekij\u00f6ihin.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2015\/11\/kuva_l\u00e4psy.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-2348 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2015\/11\/kuva_l\u00e4psy-300x200.jpg\" alt=\"kolme henkil\u00f6\u00e4 joista kaksi etualalla ly\u00f6 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4si\u00e4 yhteen\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2015\/11\/kuva_l\u00e4psy-300x200.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2015\/11\/kuva_l\u00e4psy-150x100.jpg 150w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2015\/11\/kuva_l\u00e4psy.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>Koskela (2013) tarkasteli moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 tuoreessa v\u00e4it\u00f6skirjassaan. H\u00e4n perusti yhteisty\u00f6n edellytyksi\u00e4 luovien tekij\u00f6iden mallinsa sek\u00e4 laajaan kirjallisuuskatsaukseen ett\u00e4 toteuttamaansa toimintatutkimukseen ammattiopistoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Koskela (2013, 100\u2013103) esitt\u00e4\u00e4 tutkimuksensa kiteytyksen\u00e4 kahdentasoisia yhteisty\u00f6n edellytyksi\u00e4 ja edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4:<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tarvitaan<\/p>\n<ul>\n<li>yhteist\u00e4 aikaa<\/li>\n<li>asennemuutosta<\/li>\n<li>keskustelua<\/li>\n<li>avointa ilmapiiri\u00e4<\/li>\n<li>kunnioitusta<\/li>\n<li>rajojen ylityksi\u00e4<\/li>\n<li>asiantuntijuuden rajojen tunnistamista<\/li>\n<\/ul>\n<p>Toisessa vaiheessa, edellisten edellytysten toteutuessa huomiota tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4<\/p>\n<ul>\n<li>reflektointiin<\/li>\n<li>johtamiseen<\/li>\n<li>dialogisuuteen ja vuorovaikutukseen<\/li>\n<li>yhteiseen k\u00e4sitteist\u00f6\u00f6n<\/li>\n<li>yhteisiin tavoitteisiin<\/li>\n<li>ty\u00f6njakoon ja ydinosaamiseen<\/li>\n<\/ul>\n<p>Isoherranen (2012) tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan moniammatillisen yhteisty\u00f6n mahdollisuuksia ja haasteita terveydenhuollossa. Isoherrasen (2012, 101\u2013148; ks. my\u00f6s Mellin 2011) tutkimuksessa moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 nousivat esiin sovitut, joustavat roolit, roolirajojen ylitykset, vastuuajattelun kehittyminen, erilaiset tapaamisfoorumit, toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t kirjattu informaatio ja ep\u00e4viralliset keskustelut, kommunikaatio, asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, organisaation rakenne ja johtaminen sek\u00e4 reflektiivisen arvioinnin ja yhteisen tiedonmuodostuksen taidot ja tiimioppiminen.<\/p>\n<p>Samansuuntaisesti Kiilakoski (2014, 71-72 ja 110-115) korostaa moniammatillista nuorisoty\u00f6t\u00e4 koskevassa tutkimuksessaan toiminnan tavoitteellisuuden ja koordinoinnin merkityst\u00e4 sek\u00e4 yhteist\u00e4 aikaa ja keskustelua. J\u00e4rvinen ja Taajamo (2008, 11-21) painottavat monialaista perhety\u00f6t\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 artikkelissaan yhteisty\u00f6n onnistumisessa asiantuntijan ammatillista itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja.<\/p>\n<p>Suomalaisten tutkimusten ja julkaisujen tavoin my\u00f6s Hall (2005, 193) luettelee, aiempaan tutkimukseen nojautuen, erilaisia edellytyksi\u00e4 onnistuneelle moniammatilliselle tiimity\u00f6lle. Ne ovat p\u00e4\u00e4osin samoja kuin muissa tutkimuksissa, mutta yksi vaatimus, joka nousee selke\u00e4sti esiin, on autonominen, itsen\u00e4inen ty\u00f6skentelyote. Mik\u00e4li tiimiss\u00e4 on henkil\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t kykene ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti, kuormittaa se muita. Oleellista on tasapaino itsen\u00e4isen ja tiimity\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<h3>Monialaisen yhteisty\u00f6n kompastuskivet<\/h3>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2015\/11\/kuva_selin.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-2352 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2015\/11\/kuva_selin-300x200.jpg\" alt=\"pariskunta ja nainen\" width=\"300\" height=\"200\" \/><\/a>Monialainen asiantuntijaryhm\u00e4 muodostuu usein henkil\u00f6ist\u00e4, joilla on jo hyvin vahva oma ammatti-identiteetti ja osaaminen omalta asiantuntija-alueeltaan. He tulevat monialaiseen ryhm\u00e4\u00e4n erilaisista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja taustaorganisaatioista tuoden mukanaan kirjavia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, normeja ja toimintatapoja. T\u00e4m\u00e4 asettaa haasteita monialaisen yhteisty\u00f6n onnistumiselle. Monissa tutkimuksissa on huomattu, ett\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 haittaavat tekij\u00e4t liittyv\u00e4t juuri asiantuntijoiden rooleihin, vastuisiin ja yhteisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muodostamiseen.<\/p>\n<p>Ajan kuluessa eri ammattiryhmille on muodostunut omia vakiintuneita toimintatapoja ja alalle on my\u00f6s saattanut hakeutua p\u00e4\u00e4osin tietyntyyppisi\u00e4 ihmisi\u00e4. Eri aloilla ty\u00f6skentelevill\u00e4 ihmisill\u00e4 saattaa esimerkiksi olla erilaisia oppimistyylej\u00e4, jotka n\u00e4kyv\u00e4t toimintatavoissa. (Hall 2015, 190.) N\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s eri ammattiryhmien toiminnan perustana olevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ja normit voivat hankaloittaa monialaista yhteisty\u00f6st\u00e4 (Kiilakoski 2014, 72-77). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnassa edell\u00e4 mainitut tekij\u00e4t voivat n\u00e4ky\u00e4 roolien m\u00e4\u00e4rittelyn, vastuiden sopimisen ja yhteisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen luomisen vaikeutena (Isoherranen 2012, 5)<\/p>\n<p>Kiilakosken (2014, 86-94) mukaan eri ammattiryhmi\u00e4 edustavat asiantuntijat voivat olla ep\u00e4luuloisia toisiaan kohtaan, mik\u00e4 voi n\u00e4ky\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi oman reviirin puolustamisena. My\u00f6s Isoherranen (2012, 5) kiinnitti huomiota ryhm\u00e4n j\u00e4senten puutteellisiin vuorovaikutus- ja tiimity\u00f6taitoihin, jotka h\u00e4n nosti moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 est\u00e4viksi tekij\u00f6iksi. Chivers (2011, 11) huomauttaa my\u00f6s, ett\u00e4 keskin\u00e4isen luottamuksen puute haastaa moniammatillisen yhteisty\u00f6n.<\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6n organisointiin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden vuorovaikutustaitoihin liittyvien est\u00e4vien tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi kompastuskiven\u00e4 voi olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n t\u00f6iden j\u00e4rjestelyihin liittyv\u00e4t seikat. Tavoitteiden ep\u00e4selvyys, resurssien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tai fyysisten yhteisten ty\u00f6tilojen puute voi vaikeuttaa aidon moniammatillisen yhteisty\u00f6n rakentumista (Chivers 2011, 11).<\/p>\n<p>Tutkimuksissa l\u00f6ydetyt monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 est\u00e4v\u00e4t tai vaikeuttavat tekij\u00e4t liittyv\u00e4t siihen keskeiseen l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen, jossa joukko eri alojen asiantuntijoita on koottu tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Toimivan ja tehokkaan yhteisty\u00f6n rakentuminen edellytt\u00e4\u00e4 tutkimusten mukaan muutakin kuin asiantuntijoiden yhteen liitt\u00e4mist\u00e4. Seuraavaksi tarkastelemme niit\u00e4 keinoja, joiden avulla monialaisen yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4 voi oppia.<\/p>\n<h3>Miten monialaista yhteisty\u00f6osaamista voi oppia?<\/h3>\n<p>Ohjaamojen monialaisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4 on vahvasti mukana asiakkaan osallisuus toimintaan. Osallisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 osallisuutena jonkin yhteis\u00f6n toimintaan ja se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n my\u00f6s kokemuksellisuuden. Osallisuutta voi olla kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun ja tunne, ett\u00e4 h\u00e4n kuuluu ja sitoutuu johonkin. (Salmikangas 2002, 17.) Samaan ilmi\u00f6\u00f6n viitataan usein my\u00f6s toimijuuden k\u00e4sitteell\u00e4 (Vanhalakka-Ruoho 2015, 39).<\/p>\n<p>Osallistavan ty\u00f6skentelyotteen oppimiseksi monialaisten Ohjaamojen omaa yhteisty\u00f6osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 toteuttaa osallistavalla tavalla. Ohjaamojen n\u00e4k\u00f6kulmasta yksi merkitt\u00e4v\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on Troddin ja Chiversin (2011, 1) mukaan se, ett\u00e4 moniammatillisen yhteisty\u00f6osaamisen taitoja oppii parhaiten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013 tekem\u00e4ll\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi moniammatillisen identiteetin muodostaminen syntyy olemalla vuorovaikutuksessa muiden moniammatillisten toimijoiden kanssa.<\/p>\n<p>Monialaisen yhteisty\u00f6osaaminen kehitt\u00e4minen tapahtuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 voi irrottaa kontekstistaan ja arjen todellisuudesta. Yhteisty\u00f6taitoja ei siis voi vuoraan siirt\u00e4\u00e4 asiantuntijoille esimerkiksi perinteisen koulutuksen keinoin. Koskela (2013) osoitti tutkimuksessaan, ett\u00e4 perinteinen koulutusmalli ei toiminut opettajille suunnatussa moniammatillisessa ohjauskoulutuksessa oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Koulutuksen rinnalle on kehitetty muita keinoja edist\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6osaamista. Helanderin tutkimuksessa (2014) konsultaatio ja ryhm\u00e4ty\u00f6nohjaus osoittautuivat monialaisen ohjausosaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 merkityksellisiksi ty\u00f6muodoiksi, kun ne oli valittu oikein tiimien tarpeisiin. Erityisen lupaavaksi n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6tavat teki se, ett\u00e4 osallistujat nostivat ty\u00f6skentelyn autenttisuuden merkityksen vahvasti esiin arviointiaineistoissa. Kun perinteisiss\u00e4 koulutusmuotoisissa kehitt\u00e4mistoimissa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n jo salassapidon vuoksi yleisell\u00e4 tasolla, konsultaatio ja ryhm\u00e4ty\u00f6nohjaus mahdollistivat liikkumisen arjen maastossa ja kysymyksiss\u00e4. (emt, 130\u2013131.)<\/p>\n<p>Isoherrasen (2012, 5) mukaan t\u00e4rkein moniammatillisen yhteisty\u00f6n muoto on sellainen, jossa ovat l\u00e4sn\u00e4 moniammatillisen tiimin asiantuntijat sek\u00e4 asiakas ja mahdollisesti my\u00f6s h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4. Osallistavasti toteutettu monialaisen yhteisty\u00f6osaamisen kehitt\u00e4minen menee mukaan n\u00e4ihin autenttisiin arjen tilanteisiin, joissa ovat l\u00e4sn\u00e4 sek\u00e4 Ohjaamojen asiantuntijoita, asiakkaita ja ulkopuolisia valmentajia. Asiakkaan l\u00e4sn\u00e4olo on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska h\u00e4n on oman asiansa keskeisin edustaja (Rentola 2013, 89) tai oman asiansa paras paikallis- tai kokemusasiantuntija (Helander 2000, 21; Helander 2011, 52\u201353).<\/p>\n<p>Monialaisen yhteisty\u00f6osaamisen oppimisessa ja kehitt\u00e4miss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 my\u00f6s ilman asiakkaan l\u00e4sn\u00e4oloa. Monialaisen asiantuntijatiimin ja ulkopuolisten valmentajien yhteisiss\u00e4 tilanteissa voidaan k\u00e4sitell\u00e4 erityisesti edellisess\u00e4 luvussa kerrottuja yhteisty\u00f6t\u00e4 est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, kuten yhteisty\u00f6n tapoja, asiantuntijuuden valtarakenteita ja niiden purkamista, yhteisi\u00e4 tavoitteita ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 (Helander 2000, 8\u20139; Malinen 2008; Rentola 2013, 88\u201389).<\/p>\n<p>Osallistavan monialaisen yhteis\u00f6n \u2013 Ohjaamon \u2013 rakentaminen ei k\u00e4y hetkess\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4 sellaista yhteis\u00f6\u00e4, jossa erilaisten alojen rakenteissa toimivat henkil\u00f6t jakavat yhdess\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia ohjaukseen liittyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. (Hooks 2007, 196.) Yhteinen jakaminen vaatii avoimuutta, luottamusta ja vastuunkantoa sek\u00e4 pyrkimyst\u00e4 yhteiseen tavoitteeseen. Ty\u00f6skentely monialaisessa Ohjaamossa on monelle ty\u00f6ntekij\u00e4lle uusi ja erilainen ty\u00f6yhteis\u00f6, joka haastaa jokaisen muuttamaan omaa toimintaansa. Osallisuuden toteutuminen Ohjaamoissa on yhteinen ponnistus, jossa kaikkien toimijoiden \u2013 sek\u00e4 asiantuntijoiden ja asiakkaiden &#8211; olisi saatava kokemus ja tunne siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n yhteinen toimintansa vie kohti yhdess\u00e4 sovittua tavoitetta.<\/p>\n<h3>Kohti aitoa yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h3>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2015\/11\/kuva_k\u00e4det.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-2346 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2015\/11\/kuva_k\u00e4det-200x300.jpg\" alt=\"henkil\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t toisiaan k\u00e4sist\u00e4 kiinni\" width=\"200\" height=\"300\" \/><\/a>Ohjaamot ovat ison haasteen edess\u00e4. Niiden tulisi osoittaa toiminnallaan, ett\u00e4 monialaisia ohjauspalveluita tarvitaan Suomessa sek\u00e4 paikallisesti, alueellisesti ett\u00e4 valtakunnallisesti. T\u00e4m\u00e4n uuden toimintamallin tulisi olla nopeaa, tehokasta ja tuloksellista. Lis\u00e4ksi sen tulisi n\u00e4ky\u00e4 Ohjaamojen henkil\u00f6st\u00f6n taustaorganisaatioiden toiminnassa positiivisella tavalla. Osa Ohjaamoista on jo aloittanut toimintaansa ja uusia Ohjaamoja suunnitellaan jatkuvasti. Ohjaamo-toimijat ovat kokoontuneet muutamia kertoja yhteisiin Ohjaamo-p\u00e4iviin, jossa on jaettu hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, pohdittu haasteita sek\u00e4 opittu uutta ty\u00f6pajoissa ja luennoilla. Monialainen yhteisty\u00f6osaaminen puhututtaa Ohjaamojen toimijoita ja sen kehitt\u00e4miseksi on tehty ESR-valmennusprojekti.<\/p>\n<p>Ohjaamojen asiantuntijoiden monialaisen yhteisty\u00f6osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiteltyjen edist\u00e4vien ja est\u00e4vien tekij\u00f6iden huomioimista. Valmennukset suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan osallistavasti ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti \u2013 Ohjaamojen omia toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtia kunnioittaen. Valmennusprojekti tulee konkreettisesti Ohjaamoihin, joten valmennuksiin osallistumiseen on matala kynnys \u2013 kuten Ohjaamoissakin. Valmennuksissa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n asiantuntijaparin kanssa eli yhteinen ty\u00f6skentely ja kehitt\u00e4minen tapahtuu yhden luukun periaatteella \u2013 kuten Ohjaamoissakin tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Monialainen yhteisty\u00f6 ja ohjaus on saamassa Suomessa uuden merkityksen Ohjaamojen my\u00f6t\u00e4. Aidon ja onnistuneen monialaisen ohjauspalvelun rakentaminen vaatii t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitettyj\u00e4 tutkimuksia mukaillen erityisesti yhteist\u00e4 aikaa, mahdollisuutta keskusteluun, dialogiin ja reflektointiin sek\u00e4 yhteisen tavoitteen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja sen eteen toimimista avoimesti ja toisia kunnioittaen. Fokuksena ovat nuoret, jotka tarvitsevat tietoa, neuvoja ja ohjausta asiantuntevilta aikuisilta, joihin voi luottaa. Ohjaamoissa teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 aidolla monialaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4 on mahdollisuus tuottaa henkist\u00e4, taloudellista ja sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa sek\u00e4 yksil\u00f6ille, alueille ett\u00e4 koko yhteiskunnalle.<\/p>\n<h3>Kirjoittajat<\/h3>\n<p>P\u00e4ivi Pukkila, KM, lehtori, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<br \/>\nJaakko Helander, KT, dos., yliopettaja, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<br \/>\nKatja Laitila, YTM, informaatikko, HAMK Kirjasto- ja tietopalvelut<\/p>\n<p><strong>Kuvat:<\/strong> HAMK kuvapankki<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p>Chivers, L. 2011. Frameworks for Practice? Ways of seeing what to do. Teoksessa L. Trodd &amp; L. Chivers (Toim.) Interprofessional Working in Practice : Learning and Working Together for Children and Families. Maidenhead, GBR: Open University Press, 7-21.<\/p>\n<p>D&#8217;amour, D. &amp; Oandasan, I. 2005. Interprofessionality as the field of interprofessional practice and interprofessional education: An emerging concept. Journal of Interprofessional Care, Supplement 1, 8\u201320.<\/p>\n<p>Hall, P. 2005. Interprofessional teamwork: Professional cultures as barriers. Journal of Interprofessional Care, Supplement 1, 188\u2013196.<\/p>\n<p>Happo, I., Junkkari, M., Kepanen, P., Koukkari, M. &amp; Nuutila, N. 2015. Teoksessa M. Hirvonen (Toim.) Yhdess\u00e4 toimien ja erilaisuutta arvostaen. Ammatilliset opettajakorkeakoulut erityisopetusta kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, 58-72.<\/p>\n<p>Helander, J. 2000. Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 169.<\/p>\n<p>Helander, J. 2011. Moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4, konkretiaa ja inhimillisyytt\u00e4. Teoksessa: Opiskelijalle hyv\u00e4 tulevaisuus: sopivasti eri tavalla! L. Piha (Toim.) H\u00e4meenlinna: HAMK AOKK:n julkaisuja 2\/2011, 52-53.<\/p>\n<p>Hooks, B. 2007. Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.<\/p>\n<p>Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus \u2013 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18. Helsinki: Unigrafia. Luettu 6.10.2015. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/37493\/isoherranen_vaitoskirja.pdf<\/p>\n<p>J\u00e4rvinen, R. &amp; Taajamo, T. 2008. Moniammatillisuuden haasteet ja mahdollisuudet perhety\u00f6ss\u00e4. Teoksessa E. Noppari (Toim.) Monialaiset verkostot perheit\u00e4 tukemassa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 11-22.<br \/>\nKiilakoski, T. 2014. Koulu on enemm\u00e4n \u2013 Nuorisoty\u00f6n ja koulun yhteisty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuoristotutkimusseura ry.<\/p>\n<p>Koskela, S. 2013. \u201dMie teen vaan oman ty\u00f6ni\u201d. Toimintatutkimus moniammatillisen yhteisty\u00f6n ja ohjausosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Education, Psychology and Social Research 477. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n<p>Malinen, T. 2008. Terapian tekeminen terapeutin hyvinvoinnin l\u00e4hteen\u00e4. Perheterapia 1\/2008.<\/p>\n<p>Mellin, E. A., Hunt, B. &amp; Nichols, L. M. 2011. Counselor Professional Identity: Findings and Implications for Counseling and Interprofessional Collaboration. Journal of Counseling and Development : JCD, 89(2), 140-147.<\/p>\n<p>Rentola, L. 2013. Moniammatillinen yhteisty\u00f6 ja opiskelijahuoltoty\u00f6 opiskelijan tukena. Teoksessa A. Raudasoja (Toim.) Erityisen hyv\u00e4\u00e4 opetusta ja ohjausta. Tampere: HAMK AOKK:n julkaisuja 6\/2013, 85-90.<\/p>\n<p>Salmikangas, A-K. 2002. N\u00e4k\u00f6kulmia osallisuuteen. Teoksessa K. Kohonen &amp; T. Tiala (Toim.) Kuntalaiset ja hyv\u00e4 osallisuus. Lupaavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edist\u00e4miseksi. Osallisuushanke. Sis\u00e4asiainministeri\u00f6. Suomen kuntaliitto. Helsinki, 13 \u2013 22.<\/p>\n<p>Sein\u00e4, S. \u00a0&amp; Helander, J. 2006. Tiimeist\u00e4 ty\u00f6pareiksi. Toiselta oppiminen ja ammatillinen kehittyminen. Saarij\u00e4rvi: HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 2006.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Trodd &amp; Chivers 2011. Introduction. Teoksessa \u00a0L. Trodd &amp; L. Chivers. (Toim.) Interprofessional Working in Practice : Learning and Working Together for Children and Families. Maidenhead, GBR: Open University Press, 1-4.<\/p>\n<p>Vanhalakka-Ruoho, M. 2015. Toimijuus ja suunnanotto el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Teoksessa P. A. Kauppila, J. Silvonen &amp; M. Vanhalakka-Ruoho (Toim.) Toimijuus, ohjaus ja el\u00e4m\u00e4nkulku. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology 11, 39-54.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ohjaamot tarjoavat nuorisotakuun piiriin kuuluville nuorille ja nuorille aikuisille monialaista matalan kynnyksen ohjausta yhden luukun periaatteella. Mit\u00e4 tapahtuu, kun eri ammattialoja ja organisaatioita edustavat asiantuntijat muodostavat uuden verkostomaisen ohjauspalvelun? Mitk\u00e4 ovat t\u00e4m\u00e4n kaltaista monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4? Ent\u00e4 miten monialaista yhteisty\u00f6osaamista voi oppia? Monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t Ohjaus- ja neuvontaty\u00f6t\u00e4 on aina tehty [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2355,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"2459,2679,2715,3230,3545,807","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,22,168],"tags":[247,248,174,132,249],"class_list":["post-2335","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-verkostot","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-monialaisuus","tag-moniammatillinen","tag-ohjaamo","tag-yhteistyo","tag-yhteistyoosaaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2335"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4329,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2335\/revisions\/4329"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2355"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}