{"id":2264,"date":"2015-10-14T12:16:29","date_gmt":"2015-10-14T12:16:29","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2264"},"modified":"2024-05-28T12:57:24","modified_gmt":"2024-05-28T12:57:24","slug":"uusia-uraohjauksen-mahdollisuuksia-tanskan-malliin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2015\/10\/14\/uusia-uraohjauksen-mahdollisuuksia-tanskan-malliin\/","title":{"rendered":"Uusia uraohjauksen mahdollisuuksia Tanskan malliin"},"content":{"rendered":"

Tanskassa on annettu vuonna 2011 kova poliittinen lupaus nuorille: 95% alle 25-vuotiaista koulutetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ammatilliseen perustutkintoon. Vietimme viikon Aarhusissa Erasmus+-ohjelman Academia ohjaajavaihdossa tutustamalla tanskalaiseen tapaan vastata haasteeseen ohjauksen ja neuvonnan avulla.<\/p>\n

Tanskan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 on joustava ja koulutus on ilmaista ensimm\u00e4iseen korkeakoulututkintoon saakka. Ty\u00f6markkinoille siirtyminen k\u00e4y halutessa nopeasti, kaksivuotisen ammatillisen tutkinnon j\u00e4lkeen on mahdollista aloittaa ty\u00f6nteko. Tutkinnon voi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin vuoden nivelopinnoilla korkeakoulukelpoiseksi.<\/p>\n

Tilastot osoittavat ett\u00e4 Tanskan malli on alkanut purra: vuonna 2009 vain peruskoulun suorittaneiden, koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus ik\u00e4ryhm\u00e4st\u00e4 18\u201324-vuotiaat oli 11.3%, kun vuonna 2013 luku oli 8%, eli alle EU:n 10 prosentin tavoitteen. Suomen vastaava luku vuonna 2013 oli 9.3%. Pohjoismaiden hyvist\u00e4 luvuista huolimatta koulutuksen keskeytt\u00e4minen on ongelma koko Euroopassa ja varsinkin maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman koulutusta.<\/p>\n

Ty\u00f6pajatoiminnasta vauhtia koulutukseen<\/h3>\n

Ty\u00f6pajat ovat suunnattu alle 25-vuotiaille nuorille, joilla ei ole valmiuksia aloittaa suoraan ammatti- tai lukiokoulutuksessa. Ty\u00f6pajatoiminta on k\u00e4ynnistynyt Tanskassa vuonna 1978, ja nykyisin toiminnassa on 84 ty\u00f6pajaa. Ty\u00f6pajojen tavoitteena on antaa nuorelle valmiuksia jatkaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, tavoitteeseen pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamalla nuoren sosiaalisia ja henkil\u00f6kohtaisia taitoja.<\/p>\n

Nuoret ohjautuvat ty\u00f6pajalle alueellisten ohjauskeskusten kautta. Ohjauskeskuksissa ty\u00f6skentelev\u00e4t ohjaajat tekev\u00e4t nuoren tarpeista arvioinnin, jonka pohjalta nuoren ohjausta suunnitellaan ja toteutetaan. Jos nuori \u201dputoaa\u201d ty\u00f6pajatoiminnasta, ohjautuu h\u00e4n takaisin alueelliseen ohjauskeskukseen, omalle nimetylle ty\u00f6ntekij\u00e4lleen. Ty\u00f6pajan nuorista 75 % jatkaa harjoittelun j\u00e4lkeen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Jos nuori on kiinnostunut jatkamaan ty\u00f6pajan j\u00e4lkeen ammatilliseen koulutukseen, edellytet\u00e4\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4 2-4 viikon tutustumisjaksoa ammatillisessa oppilaitoksessa ty\u00f6pajajakson aikana. Ty\u00f6pajaohjaaja pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 nuoreen my\u00f6s ty\u00f6pajajakson j\u00e4lkeen, h\u00e4nen aloitettuaan opinnot oppilaitoksessa. Jos nuori kertoo, ett\u00e4 opinnot eiv\u00e4t suju, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n oppilaitoksessa yhteinen tapaaminen, johon my\u00f6s ty\u00f6pajaohjaaja osallistuu.<\/p>\n

Tanskalaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n nuoren on otettava vastaan ty\u00f6t\u00e4 tai koulutusta saadakseen taloudellista tukea yhteiskunnalta. Nuoren ei siis ole pakko osallistua ty\u00f6pajatoimintaan, mutta toimeentuloa saadakseen t\u00e4t\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n. Osallistumista seurataan eritt\u00e4in tarkasti, ja korvausta ei makseta jos nuori ei osallistu toimintaan. Tanskassa on todettu, ett\u00e4 \u201dei-akateemisesti\u201d suuntautuneiden nuorien motivointi tavalliseen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n voi olla haastavaa, ja t\u00e4h\u00e4n haasteeseen ty\u00f6pajat vastaavat.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja teoria kohtaavat ty\u00f6maaparakissa<\/h3>\n
\"Ilmakuva:<\/a>
Ty\u00f6maa vuonna 2013. Rakentamisessa mukana olleet nuoret tuskin tulevat kirjastoa kovin ahkerasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta aikovat varmasti palata n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taloa lapsilleen ja kertoa olleensa mukana sen rakentamisessa. Kuva http:\/\/www.aarhusportalen.dk<\/figcaption><\/figure>\n

Aarhusin satamaan rakennetaan Urban Mediaspace-nimist\u00e4 multimediakeskusta. Keskus on Aarhusin historian kallein ja suurin rakennushanke, joka ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 nelj\u00e4n vuoden aikana yli 1\u00a0000 henke\u00e4. Aarhusin kunta kantaa vastuunsa koulutustakuusta, ja edellytt\u00e4\u00e4 joissakin kaavoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 yrityksi\u00e4 kouluttamaan ammattitaidottomia nuoria. Kunnan vaatimuksena on ollut alusta asti, ett\u00e4 multimediakeskuksen ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 7 % on oltava koulutettavia ja harjoittelijoita.<\/p>\n

Ty\u00f6maalla toimiva nuorten ty\u00f6paja on osa Aarhus Production Schoolia. K\u00e4vimme ohjaajavaihtoviikon aikana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015 tutustumaan NCC:n rakennusty\u00f6maalla toimivaan ty\u00f6pajaan, jossa nuoret p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tositoimiin ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Ty\u00f6maalla ty\u00f6skentelee nuorten tukena rakennusalan opettaja Thomas Langa Ogola, opinto-ohjaaja Ilse Fogtmann sek\u00e4 yleissivist\u00e4vien aineiden opettajia.<\/p>\n

Valtavan ty\u00f6maan tavalliseen ty\u00f6maaparakkiin piiloutuu luokkahuone, jossa ty\u00f6pajan opettajat kouluttavat ty\u00f6maalla ty\u00f6skentelevi\u00e4 nuoria paitsi ammattiaineissa, my\u00f6s valmistavissa aineissa kuten matematiikassa ja tanskan kieless\u00e4. Tavalliset metodit eiv\u00e4t kouluallergisiin nuoriin miehiin sovellu, vaan luovuutta tarvitaan, kertoo opinto-ohjaaja Ilse Fogtmann. Kolmen vuoden aikana valmistavaan opetukseen on osallistunut yli sata nuorta, joista suurella osalla on puutteita peruskoulutuksessa, \u00e4idinkieless\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nhallinnassa.<\/p>\n

Betonia ja Pythagoraan lausekkeita<\/h3>\n

Ty\u00f6maakoulutuksessa nuoret p\u00e4\u00e4sev\u00e4t oikeisiin t\u00f6ihin ty\u00f6maaporukan mukana, luokkahuoneopetuksessa opiskellaan sitten ty\u00f6maalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Opettaja Thomas Langa Ogola kiert\u00e4\u00e4 ty\u00f6maaporukoiden mukana opastamassa nuoria ja heid\u00e4n ohjaajiaan. Opinto-ohjaaja Ilse Fogtmannin mukaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja teoria kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla ja oppiaineiden tarpeellisuutta on helpompi perustella nuorilla, kun he luokassa laskevat vaikkapa betonin sekoitussuhteita ja menekki\u00e4, ja sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t valuhommiin.<\/p>\n

Ty\u00f6maalla edellytet\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llisyytt\u00e4 ja ty\u00f6turvallisuuden ehdotonta noudattamista. P\u00e4iv\u00e4 alkaa ty\u00f6njaolla kello 7. S\u00e4\u00e4nn\u00f6t rytmitt\u00e4v\u00e4t nuorten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja oikeiden ty\u00f6miesten joukkoon p\u00e4\u00e4seminen lis\u00e4\u00e4 sinnikkyytt\u00e4, omanarvontunnetta ja ryhm\u00e4ty\u00f6taitoja. Nuoret p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tutustumaan rakennusty\u00f6maan eri teht\u00e4viin sek\u00e4 verkostoituvat. Suvaitsevaisuus lis\u00e4\u00e4ntyy molemmin puolin, kun ty\u00f6maan ammattilaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kohtaamaan eri taustoista ja kulttuureista tulevia nuoria ja kehittyv\u00e4t itsekin neuvoessaan ja opettaessaan tulevia rakennusalan ammattilaisia.<\/p>\n

\"Ei-niin-tavallinen<\/a>
Ei-niin-tavallinen luokkahuone. Kuva Mari Rupponen<\/figcaption><\/figure>\n

Ilse Fogtmannin mukaan parasta h\u00e4nen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n on nuorten kasvun seuraaminen. \u201cOn upeaa n\u00e4hd\u00e4 kuinka haavoittuvainen nuori menestyy, kun h\u00e4nelle vain antaa mahdollisuuden ja oikeanlaista tukea\u201d sanoo Fogtmann. Osalla opiskelijoita on vaikeaa sopeutua aikaisiin her\u00e4tyksiin ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, osalla taloudelliset huolet vaikeuttavat osallistumista. Ohjaajana Fogtmann uskoo avoimeen ja suoraan kommunikointiin sek\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon voimaan. Opinto-ohjaaja on helposti tavoitettavissa ja nuoret voivat luottaa h\u00e4neen. Fogtmann k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6maavaatteita kuten nuoretkin, ja siten osoittaa olevansa osa ryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Valmistavan koulutuksen tulokset ovat hyvi\u00e4: yli puolet osallistuneista nuorista on jatkanut ammattikouluun. Osa heist\u00e4 on jo ehtinyt palaamaan tutulle ty\u00f6maalle, t\u00e4ll\u00e4 kertaa oppisopimuskoulutettavaksi tai harjoittelijaksi. Luku on erinomainen, kun ottaa huomioon nuorten taustat. Osa nuorista huomaa koulutuksen aikana, ettei rakennusala ole heit\u00e4 varten tai ty\u00f6teko ei vastaa odotuksia. T\u00e4m\u00e4 havainto on my\u00f6s arvokas ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 varsinaisen ammatillisen koulutuksen keskeytt\u00e4mislukuja<\/p>\n

Harjoittelu yrityksille t\u00e4rke\u00e4 rekrytointikanava<\/h3>\n

NCC on ollut Aarhusissa mukana ty\u00f6pajatoiminnassa vuodesta 2012. Vaikka multimediakeskus valmistuu syksyll\u00e4 2015, jatkuu koulutus muilla ty\u00f6mailla. Yritys haluaa olla mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 osaltaan taata ammattitaitoisen ty\u00f6voiman riitt\u00e4misen rakennusalalla my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n

My\u00f6s NCC Suomella on pitk\u00e4t perinteet harjoittelupaikkojen tarjoamisessa nuorille. Tanskan mallin mukaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumista Suomessa ei j\u00e4rjestet\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jo ty\u00f6turvallisuuden takia, mutta jo ammattialan valinneiden opiskelijoiden harjoittelut ovat aina tavoitteellisia ja ohjattuja. NCC:n HR Business Partner Petra Paajasen mukaan NCC kantaa yhteiskuntavastuuta monella saralla ja harjoittelujen tarjoaminen nuorille sek\u00e4 oppilaitosyhteisty\u00f6 koetaan hedelm\u00e4lliseksi. Suomen NCC:n ty\u00f6mailla on harjoittelussa vuosittain useita satoja ammatti- tai korkeakouluopiskelijoita. Lis\u00e4ksi yritys osallistuu oppilaitosten j\u00e4rjest\u00e4miin tilaisuuksiin sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 opiskelijatapahtumia ja vierailuja mm. ty\u00f6turvallisuuteen liittyen.<\/p>\n

Harjoittelijoiden antama palaute on hyv\u00e4\u00e4, 98% harjoittelijoista suosittelisi harjoittelua NCC:ll\u00e4 yst\u00e4v\u00e4lleen ja haluisi jatkaa NCC:ll\u00e4. Petra Paajasen mukaan harjoittelu onkin yrityksen t\u00e4rkein rekrytointikanava, suuri osa p\u00e4\u00e4tyy harjoittelun j\u00e4lkeen vakituiseen ty\u00f6suhteeseen usein ty\u00f6maan johtoteht\u00e4viin tai rakennusinsin\u00f6\u00f6riksi.<\/p>\n

Tanskan mallin soveltuvuus Suomeen<\/strong><\/h3>\n

Tanskan mallin soveltaminen Suomeen edellytt\u00e4isi oppilaitosten ja kuntien panostusta koulutuksen koordinointiin, ohjaamiseen ja opettamiseen, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuu harjoittelun onnistumissa on yrityksell\u00e4 ja opiskelijalla itsell\u00e4\u00e4n. Suomessa toimiva ty\u00f6pajatoiminta on l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Tanskan toimintatapaa, mutta systemaattisemmalla yritysten mukaan ottamisella saavutettaisiin varmasti hyvi\u00e4 tuloksia. Tanskassa toimintamallia ollaan hyvien kokemusten pohjalta laajentamassa kaupan alalle sek\u00e4 sosiaali- ja terveysalalle. Erityisesti yksityisen toimijan kanssa teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 koetaan hedelm\u00e4lliseksi ja kannattavaksi. Kyseess\u00e4 on win-win-win-win-tilanne, jossa yhteiskunta, kunta, yritys sek\u00e4 yksil\u00f6 ovat kaikki voittajia.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Riikka Metsola (KM) toimi Stadin ammattiopistossa opinto-ohjaajana
\nMari Rupponen (Tradenomi AMK) toimi koulutussuunnittelijana ja opintoneuvojana Metropolia Ammattikorkeakoulussa<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Academia-vierailu 21.5.2015 Dokk1-ty\u00f6maalle<\/p>\n

Beyond Construction 2\/2014,<\/a> luettu 9.6.2015<\/p>\n

Fogtmann Ilse, s\u00e4hk\u00f6postihaastattelu 23.6.2015<\/p>\n

NCC:n verkkosivut http:\/\/www.ncc.fi\/. <\/a>luettu 9.6.2015<\/p>\n

Paajanen Petra, puhelinhaastattelu 22.6.2015<\/p>\n

Tackling Early Leaving from Education and Training in Europe: Strategies, Policies and Measures. Euroopan Komission julkaisu 2014, luettu 22.6.2015<\/p>\n

Topping-Out Ceremony for Dokk1 in Aarhus
\nhttp:\/\/www.alectia.com\/en\/news\/topping-out-ceremony-for-dokk1-in-aarhus-en\/. Luettu 9.6.2015<\/p>\n

Overview of the Danish Education System. n.d. Ministry of Children and Education in Denmark. Luettu 22.6.2015.<\/p>\n

P\u00e4ivitetty 2023.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tanskassa on annettu vuonna 2011 kova poliittinen lupaus nuorille: 95% alle 25-vuotiaista koulutetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ammatilliseen perustutkintoon. Vietimme viikon Aarhusissa Erasmus+-ohjelman Academia ohjaajavaihdossa tutustamalla tanskalaiseen tapaan vastata haasteeseen ohjauksen ja neuvonnan avulla. Tanskan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 on joustava ja koulutus on ilmaista ensimm\u00e4iseen korkeakoulututkintoon saakka. Ty\u00f6markkinoille siirtyminen k\u00e4y halutessa nopeasti, kaksivuotisen ammatillisen tutkinnon j\u00e4lkeen on mahdollista aloittaa ty\u00f6nteko. […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2272,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"3146,3230,3241,3877,2776,4029","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[202,165],"tags":[36,144,38],"class_list":["post-2264","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kansainvalisyys","category-menetelmia-kaytantoja","tag-ammatillinen-koulutus","tag-tyoelama","tag-tyoharjoittelu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2264"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2264\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4350,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2264\/revisions\/4350"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2264"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}