![\"Kuvankaappaus](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2015\/10\/kuvio1.jpg\")
<\/a>Opintojakson tavoitteena oli perehdytt\u00e4\u00e4 opiskelijat yritt\u00e4jyyskasvatukseen osana opettajan ty\u00f6t\u00e4. Opiskelijalla oli my\u00f6s mahdollisuus laajentaa ja syvent\u00e4\u00e4 osaamistaan yritt\u00e4jyyskasvatuksen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 omassa organisaatiossaan.<\/p>\n
Verkko-opintojakson pedagogisena l\u00e4ht\u00f6kohtana oli tukea opiskelijoita toimimaan aktiivisesti ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isesti opintojakson aikana. Aktiivisuutta ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 toimintaa tuettiin teht\u00e4v\u00e4nantojen kautta, ja opintojakson suorittaminen hyv\u00e4ksytysti edellytti opiskelijan itsearviointinsa perusteella m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n oppimisteht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 omassa blogissaan. Opiskelijat valitsivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti itse kenen blogikirjoitusprosessia halusivat vertaisohjata. Jokaiselta odotettiin my\u00f6s kommentointia muiden blogeihin opintojakson aikana. Opiskelijan oppimisteht\u00e4viin kuuluivat blogin lis\u00e4ksi siten my\u00f6s vertaisohjaus ja opiskelijakollegoiden blogien kommentointi. \u00a0Ilman vastuukouluttajan ohjausta opiskelijat eiv\u00e4t kuitenkaan olleet verkossa. Seurasin blogikirjoituksia, vertaisohjausta ja kommentteja ja tuin tarvittaessa opiskelijoita verkossa (kuvio 2).<\/p>\n
Yhteis\u00f6llisyys ja toisilta oppiminen olivat opintojakson kantavia pedagogisia l\u00e4ht\u00f6kohtia aktiivisuuden ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen toiminnan ohella. Yritt\u00e4jyyskasvatusosaamisen syvent\u00e4miseksi ja laajentamiseksi pedagogisten l\u00e4ht\u00f6kohtien ideana sovelsin ensinn\u00e4kin tutkivaa oppimista (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2001; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004; Hakkarainen, Bollstr\u00f6m-Huttunen, Pyysalo & Lonka 2005) ja toiseksi konnektivismin ideaa (Siemens 2004). Hakkarainen ym. (2001, 206) luettelevat tutkivan oppimisen pedagogiikkaa luonnehtivia tekij\u00f6it\u00e4 (taulukko 1), joka ajattelu tukee opintojakson oppimisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevan blogin kirjoittamista ja vertaisohjausta sek\u00e4 vuorovaikutusta toisten vertaisohjatessa ja kommentoidessa blogeja. Konnektivismin idea yhdistyy edell\u00e4 mainittuihin oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, joka on verkostoissa jaettua, sosiaalisesti ja teknologiaa k\u00e4ytt\u00e4en paranneltua, toimintamallien tunnistusta ja tulkintaa (Siemens 2006, 35\u201336).<\/p>\n
Tutkivan oppimisen pedagogiikkaa luonnehtivia tekij\u00f6it\u00e4 Hakkaraisen jne. (2001, 206) mukaan (mukaellut Laaksonen 2015):\u00a0<\/strong><\/p>\n Opiskelijat toimivat itsen\u00e4isesti opintojakson aikana, ja vastuukouluttajana seurasin blogien kirjoitus- ja vertaisohjausohjausprosessia pysyen mahdollisimman paljon taustalla. N\u00e4in toteutui my\u00f6s tutkivan oppimisen pedagogiikkaa luonnehtiva tekij\u00e4, jossa kyseess\u00e4 on ohjattu tutkimusprosessi ennemmin kuin opiskelijan ohjaamaton luova toiminta (Hakkarainen jne. 2001, 207). Toisaalta, kyseess\u00e4 oli aikuisopiskelijoiden ryhm\u00e4, joten Hakkaraisen jne. (2001, 207) ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on ohjattu \u201dtutkimusprosessiin osallistuminen pikemmin kuin luottaminen opiskelijan itseilmaisuun\u201d eiv\u00e4t kohtaa t\u00e4ss\u00e4 oppimisprosessissa. Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen toiminta, jonka ytimess\u00e4 on omaehtoisuus ja itseohjautuvuus, liittyiv\u00e4t opintojakson pedagogisten ratkaisujen ideaan.<\/p>\n P\u00e4\u00e4dyin toteuttamaan opintojakson poikkeuksellisesti Discendumin Optima -oppimisalustalla (2015), sill\u00e4 ennakkotietona oli, ett\u00e4 opiskelijat tulevat suuntamaan kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 osana oman organisaation kehitt\u00e4mistoimia, joita kaikkia ei haluta jakaa sosiaalisessa mediassa. Kyseess\u00e4 oli siten suljettu ymp\u00e4rist\u00f6, jossa k\u00e4ytt\u00f6oikeudet olivat tarjolla vain rajatulle ryhm\u00e4lle.<\/p>\n Opintojakson keskeisin oppimisteht\u00e4v\u00e4 oli opiskelijan kirjoittama blogi, jonka aiheen opiskelija m\u00e4\u00e4ritteli Webropol -kysely- ja tiedonkeruuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n (2015) tehdyn itsearvioinnin perusteella[1]<\/a>. Blogiin tiivistyiv\u00e4t kaikki oppimispolun tavoitteet (kuvio 3).<\/p>\n Esit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa opiskelijoiden itsearvioinnin tulokset koskien yritt\u00e4jyyskasvatuksen perusteiden osaamista (taulukko 2). Muita opiskelijan itsearviointikohteita olivat: yritt\u00e4jyyskasvatus opetussuunnitelmassa, oma yritt\u00e4jyyskasvatusosaaminen, yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen oppiminen, yritt\u00e4jyyskasvatuksen toimintatavat, yritt\u00e4jyyskasvatuksen verkostot ja yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritt\u00e4jyyskasvatusta tukeva organisaatiokulttuuri.<\/p>\n Taulukko 2. Opettajien itsearvioinnin tulokset koskien yritt\u00e4jyyskasvatuksen perusteiden osaamista<\/p>\n Tulkintani mukaan opettajien itsearvioinnin tulosten perusteella yritt\u00e4jyyskasvatusta m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t yhteiskunnalliset linjaukset eli Euroopan unionin suositukset ja Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n linjaukset olivat kohtalaisen tuttuja. Vain noin viisi prosenttia opettajista arvioi, ett\u00e4 suositukset ja linjaukset ovat tuntemattomia. Noin nelj\u00e4nnes opettajista (l\u00e4hes eri mielt\u00e4, t\u00e4ysin eri mielt\u00e4 ja asia on minulle tuntematon) ei arvionsa mukaan ollut perehtynyt tai oli jonkin verran perehtynyt Euroopan unionin suosituksiin. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n linjaukset eiv\u00e4t kaikille olleet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuttuja sill\u00e4 noin 20 prosenttia opettajista arvioi, ett\u00e4 ei ollut perehtynyt tai oli jonkin verran perehtynyt (l\u00e4hes eri mielt\u00e4 ja t\u00e4ysin eri mielt\u00e4) linjauksiin. Opettajat arvioivat perehtyneens\u00e4 oman organisaationsa yritt\u00e4jyyden ja yritt\u00e4jyyskasvatuksen linjauksiin varsin hyvin (noin 70 prosenttia). L\u00e4hes eri mielt\u00e4 oli kuitenkin vajaa 20 prosenttia, ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 noin 14 prosenttia arvioi, ett\u00e4 asia oli heille tuntematon.<\/p>\n Opetusministeri\u00f6n (nykyisin opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2009) yritt\u00e4jyyskasvatuksen linjauksessa yritt\u00e4jyyskasvatus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n \u201dYritt\u00e4jyyskasvatus on yritt\u00e4jyytt\u00e4 ammatinharjoittamisena huomattavasti laajempi k\u00e4site. Yritt\u00e4jyyskasvatus k\u00e4sitteen\u00e4 kattaa my\u00f6s yritt\u00e4jyyyskoulutuksen. Se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sek\u00e4 aktiivisen ja oma-aloitteisen yksil\u00f6n, yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n, koulutuksen ja yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukevan toimintaverkoston yhteisty\u00f6n ett\u00e4 yhteiskunnan aktiivisen ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 toimintaa tukevan politiikan.\u201d<\/p>\n Opintojaksolta ker\u00e4tyst\u00e4 aineistosta on meneill\u00e4\u00e4n tutkimus, jossa mielenkiintoni kohteena on tiet\u00e4\u00e4 miten opettajat k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t ilmi\u00f6n yritt\u00e4jyyskasvatus. Opintojaksoon osallistui 22 opiskelijaa, jotka kaikki antoivat luvan verkko-toteutuksesta syntyneen aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tutkimustarkoituksessa. Tutkimuksen l\u00e4hestymistapana mukaelen perinteist\u00e4 fenomenografiaa (Marton 1981) ja sen yht\u00e4 suuntausta, jossa ollaan kiinnostuneita siit\u00e4, miten yksil\u00f6t k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t tietyn ilmi\u00f6n (Uljens 1989, 9). Kyseess\u00e4 olevan tutkimuksen l\u00f6yd\u00f6kset tulevat julkaistavaksi viimeist\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016.<\/p>\n Lehtori Inkeri Laaksonen (KM, Tradenomi) toimii opettajankouluttajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n Discendum. 2015. Joustavat verkkoratkaisut oppimiseen ja osaamisen kehitt\u00e4miseen. Viitattu 18.9.2015. http:\/\/www.discendum.com\/.<\/p>\n Hakkarainen, Lonka & Lipponen. 2001. Tutkiva oppiminen. \u00c4lykk\u00e4\u00e4n toiminnan rajat ja niiden ymm\u00e4rt\u00e4minen. 1-4.painos. Porvoo: WS Bookwell Oy.<\/p>\n Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. 2004.\u00a0Tutkiva oppiminen: J\u00e4rki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytytt\u00e4jin\u00e4. 6. uudistettu painos. Porvoo: WS Bookwell Oy.<\/p>\n Hakkarainen, K., Bollstr\u00f6m-Huttunen, M., Pyysalo, R., & Lonka, K. 2005.\u00a0Tutkiva oppiminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Matkaopas opettajille.\u00a0Porvoo: WS Bookwell Oy.<\/p>\n Laaksonen, I & Soininen, L. 2013. \u00c4l\u00e4 j\u00e4nist\u00e4 – opitaan kimpassa. Yritt\u00e4jyyskasvatuksen pelikortit. Viitattu 18.9.2015. Tiedustele ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.<\/a><\/p>\n Laaksonen, I & Soininen, L. 2014. Entrepreneurship education. Let\u2019s learn together. Viitattu 18.9.2015.<\/p>\n Marton, F. 1981. Phenomenography \u2013 Discribing Conceptions of the World around Us. Instructional Science, Vol. 10, Issue 2, 177\u2013200.<\/p>\n Opetusministeri\u00f6. 2009. Yritt\u00e4jyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeri\u00f6n julkaisuja 2009:7. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n Siemens, G. 2004. Connectivism: A Learning Theory for The Digital Age. Viitattu 18.9.2015. http:\/\/www.ingedewaard.net\/papers\/connectivism\/2005_siemens_ALearningTheoryForTheDigitalAge.pdf.<\/p>\n Siemens, G. 2006. Learning Theory or Past Time of Self-Amused? Viitattu 18.9.2015. http:\/\/www.elearnspace.org\/Articles\/connectivism_self-amused.htm.<\/p>\n Soininen, L. 2014. Opettajan yritt\u00e4jyyskasvatusosaaminen. Valinnainen opintojakso. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Verkko-opintojakso.<\/p>\n Uljens, M. 1989. Fenomenografi \u2013 forskning om uppfattningar. Lund: Student litteratur.<\/p>\n Webropol. 2015. Viitattu 18.9.2015.<\/p>\n [1]<\/a> Itsearviointikysymykset pohjautuivat Soinisen aiemaan ty\u00f6h\u00f6n (2014).<\/p>\n\n
Maalaa yritt\u00e4jyyskasvatusosaamisesi oppimispolku<\/h2>\n
<\/a><\/a><\/p>\nJohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
<\/a>Opettajien itsearvioinnit opintojakson \u201dOpettajan yritt\u00e4jyyskasvatusosaaminen\u201d alussa koskien yritt\u00e4jyyskasvatuksen perusteita osoittavat suuntaa antavina, ett\u00e4 yritt\u00e4jyyskasvatuksen perusteiden osaamisen tehostamista koulutusorganisaatioissa voisi pohtia. Ainakin kysely osoitti sen, ett\u00e4 yritt\u00e4jyyskasvatuksen perusteiden osaamista tulisi tarkastella kriittisesti ja mahdollistaa keskustelu yritt\u00e4jyyskasvatuksesta laajemmin koulutusorganisaatioissa. Yritt\u00e4jyyskasvatuksen perusteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s yritt\u00e4jyyskasvatuksen k\u00e4sitteet tulisi nostaa yhteisen pohdinnan aiheeksi. Ty\u00f6kaluna henkil\u00f6st\u00f6n yritt\u00e4jyyskasvatusosaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 voivat toimia esimerkiksi yritt\u00e4jyyskasvatuksen pelikortit, joita on saatavana sek\u00e4 suomen- ett\u00e4 englannin kielisin\u00e4 (Laaksonen & Soininen 2013[2]<\/a>; 2014[3]<\/a>). Ne soveltuvat hyvin erilaisten organisaatioiden henkil\u00f6st\u00f6koulutukseen yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen toiminnan edist\u00e4miseksi ja pedagogisen pohdinnan ja suunnittelun viritt\u00e4jiksi.<\/p>\nKirjoittaja:<\/h3>\n
L\u00e4hteet:<\/h3>\n
Viitteet<\/h3>\n