{"id":2141,"date":"2015-09-07T08:13:18","date_gmt":"2015-09-07T08:13:18","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2141"},"modified":"2024-05-27T11:54:02","modified_gmt":"2024-05-27T11:54:02","slug":"aidosti-kansainvalinen-kampus-unelmaa-vai-todellisuutta-suomalaisissa-korkeakouluissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2015\/09\/07\/aidosti-kansainvalinen-kampus-unelmaa-vai-todellisuutta-suomalaisissa-korkeakouluissa\/","title":{"rendered":"Aidosti kansainv\u00e4linen kampus \u2013 unelmaa vai todellisuutta suomalaisissa korkeakouluissa?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n globaalissa maailmassa korkeakouluilla on hyvin samankaltaisia tavoitteita, arvoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (Lowrie & Hemsley-Brown 2011). Erityisesti ajatus kansainv\u00e4lisest\u00e4, monikulttuurisesta ja erilaisuutta ilment\u00e4v\u00e4st\u00e4 korkeakoulukampuksesta on l\u00e4sn\u00e4 useimmissa maissa. My\u00f6s suomalaiset korkeakoulut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termej\u00e4 \u2019aidosti kansainv\u00e4linen kampus\u2019 ja \u2019aidosti kansainv\u00e4linen korkeakoulu\/yliopisto\u2019, kun ne profiloivat itse\u00e4\u00e4n verkkosivujen ja muun markkinointiviestinn\u00e4n kautta. T\u00e4m\u00e4 on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kansainv\u00e4listymist\u00e4 on viime aikoina pidetty Suomessakin yhten\u00e4 korkeakoulujen t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista (OKM 2009).<\/p>\n

<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan sit\u00e4, mit\u00e4 aidosti kansainv\u00e4lisell\u00e4 korkeakoulukampuksella ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n fyysisen\u00e4 ja sosiaalisena tilana. Tutkimusaineistona on k\u00e4ytetty kansallisia korkeakoulupolitiikan strategisia asiakirjoja, korkeakouluissa ty\u00f6skentelevien asiantuntijoiden ja opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen edustajien haastatteluja sek\u00e4 ammattikorkeakoulujen kansainv\u00e4listen asioiden p\u00e4\u00e4llik\u00f6ille (ns. PINNET-verkosto) tehty\u00e4 kysely\u00e4. T\u00e4m\u00e4 teksti on lyhennelm\u00e4 kirjoittajien H\u00e4rk\u00f6nen, Launikari ja Dervin samaa aihetta k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 englanninkielisest\u00e4 artikkelista, joka ilmestyy syksyll\u00e4 2015 kansainv\u00e4lisess\u00e4 Education and Society -journalissa.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen kampus sosiaalisena paikkana<\/h2>\n
\"kuvassa<\/a>
Monctonin yliopiston kampus, Kanada. Kuva Anu H\u00e4rk\u00f6nen<\/figcaption><\/figure>\n

Viime vuosina kansainv\u00e4list\u00e4 kampusta k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus on keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 kysymykseen siit\u00e4, millainen asema muista maista korkeakouluun opiskelemaan ja t\u00f6ihin tulevilla on kampuksella ja miten heid\u00e4n osallisuuttaan osana korkeakouluyhteis\u00f6\u00e4 voitaisiin tukea. Monet tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 esim. kansainv\u00e4liset opiskelijat j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein ulkopuolisiksi kampuksella ja ett\u00e4 he sen vuoksi kokevat toiseutta (Ballatore, 2015). Glass, Wongtrirat ja Buusin (2015) mukaan menestyksen avain aidosti kansainv\u00e4lisen kampuksen luomiseen onkin se, ett\u00e4 kansainv\u00e4listen opiskelijoiden tunnetta heid\u00e4n kuulumisestaan korkeakoulukampukselle onnistutaan vahvistamaan riitt\u00e4v\u00e4sti eri keinoin.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in riskin\u00e4 voi tosin olla sortuminen kansainv\u00e4listen opiskelijoiden liialliseen jaotteluun (esim. kansallisuuksien tai uskontojen mukaan) tai siihen, ett\u00e4 heid\u00e4n kuulumisensa ja osallisuutensa kampuksella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksinomaan vuorovaikutuksena tai ajanviettona \u201dpaikallisten\u201d opiskelijoiden kanssa. On muistettava, ett\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 tutkinto-opiskelijaa voidaan pit\u00e4\u00e4 paikallisena opiskelijana ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi kansainv\u00e4listen opiskelijoiden yhteis\u00f6t voivat parhaimmillaan tukea kansainv\u00e4lisen kampuksen syntymist\u00e4, vaikkei niill\u00e4 olisi tiivist\u00e4 tai jatkuvaa vuorovaikutusta kohdemaan opiskelijoiden kanssa.<\/p>\n

Pandit (2013) kannattaa ulkomaisten opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 kampuksilla my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n avullaan voidaan tarjota kotimaisille, siis \u201dpaikallisille\u201d, opiskelijoille mahdollisuus vuorovaikutukseen muista kulttuureista tulevien kanssa. T\u00e4llaisen kotikansainv\u00e4listymisen uskotaan tukevan opiskelija-liikkuvuuteen osallistumattomien kielitaidon ja kulttuurienv\u00e4listen valmiuksien kehittymist\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n my\u00f6s heid\u00e4n kansainv\u00e4liseen korkeakouluyhteis\u00f6\u00f6n sitoutumistaan.<\/p>\n

\"Pekingin<\/a>
Pekingin Yliopisto, Kiina. Kuva Fred Dervin<\/figcaption><\/figure>\n

My\u00f6s Suomessa korkeakoulujen kansainv\u00e4lisyyden merkkin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 ulkomaalaiset opiskelijat ovat l\u00e4sn\u00e4 kampuksen arjessa. Lis\u00e4ksi kansainv\u00e4listymisen perusteluna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mm. tarjolla olevia englanninkielisi\u00e4 tutkintoon johtavia koulutusohjelmia. K\u00e4ytetyt argumentit eiv\u00e4t yll\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 ne heijastavat opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n Korkeakoulujen kansainv\u00e4listymisstrategiaan 2009-15 (2009)\u00a0 kirjattuja tavoitteita siit\u00e4, ett\u00e4 \u2019s<\/em>uomalaiset korkeakoulut ovat aidosti kansainv\u00e4lisi\u00e4 opiskelu-, tutkimus- ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u2019<\/em>. Samaa muotoilua noudattaa my\u00f6s Koulutuksen tutkimus- ja kehitt\u00e4missuunnitelma 2011-16 (OKM, 2012), jossa todetaan, ett\u00e4 \u2019<\/em>korkeakouluista kehitet\u00e4\u00e4n aidosti kansainv\u00e4lisi\u00e4 koulutus- ja tutkimusyhteis\u00f6j\u00e4\u2019<\/em>.<\/p>\n

Tutkimustamme varten haastatellut suomalaisen korkeakoulutuksen edustajat korostivat sit\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisyys on mielentila tai asenne, jota kampus fyysisen\u00e4 tilana ja paikkana osaltaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja vahvistaa. Lis\u00e4ksi kansainv\u00e4lisyys halutaan n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n korkeakoulumaailman luonnollisena ja kaiken l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n\u00e4 olotilana, johon ei liity mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 tai erityist\u00e4. Aidosti kansainv\u00e4lisen korkeakoulun opetus-, tutkimus- ja hallintohenkil\u00f6kunnalla on hyv\u00e4t valmiudet toimia kansainv\u00e4lisess\u00e4 ja monikulttuurisessa kampusmilj\u00f6\u00f6ss\u00e4, ja maineeltaan ja orientaatioltaan kansainv\u00e4linen korkeakoulu onnistuu houkuttelemaan parhaat opiskelijat, tutkijat ja ty\u00f6ntekij\u00e4t Suomesta ja maailmalta, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n globaalissa kilpailussa menestymisen perusedellytyksen\u00e4.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen kampus fyysisen\u00e4 tilana<\/h2>\n
\"Baojin<\/a>
Baojin Yliopisto, Kiina. Kuva: Fred Dervin.<\/figcaption><\/figure>\n

V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle keskustelussa on j\u00e4\u00e4nyt se, miten kansainv\u00e4lisyys n\u00e4kyy ja ilmenee kampuksella fyysisesti ja symbolisesti tilojen suunnittelussa ja kokonaisarkkitehtuurissa. Millaisia kansainv\u00e4list\u00e4 ulottuvuutta koskevia k\u00e4sityksi\u00e4 korkeakouluissa toimivilla ja siell\u00e4 opiskelevilla on kampuksesta tilana? Ent\u00e4 mit\u00e4 erityispiirteit\u00e4 ja ominaisuuksia he liitt\u00e4v\u00e4t aidosti kansainv\u00e4liseen kampukseen? Tai miten suhtaudutaan toiseuteen ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kampuksen suunnitteluun ja toteutukseen tilana?<\/p>\n

Graham Hankinsonin (2015) mukaan paikkaidentiteetit ja -br\u00e4ndit ovat monimuotoisia ja vaihtelevia (valtiot, alueet, kaupungit, instituutiot, jne.). Kun korkeakoulu luo itsest\u00e4\u00e4n br\u00e4ndi\u00e4, sen rakennukset voivat olla yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa kuin logo, nimi tai motto – etenkin, jos niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aktiivisesti hyv\u00e4ksi markkinoinnissa (mm. verkkosivut, esitteet). Tilaa ja paikkaa voidaankin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomaan kampukselle ainutlaatuinen identiteetti (imago), joka mahdollistaa sen erottautumisen muista kampuksista.<\/p>\n

Tutkimuksestamme k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 tilojen k\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta eri toimijat pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kampus on ilmapiirilt\u00e4\u00e4n kaikille avoin ja vastaanottavainen. Kampuksen tulisikin mahdollistaa sujuva navigointi fyysisen\u00e4, virtuaalisena ja sosiaalisena ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Kampukselle p\u00e4\u00e4syyn ja siell\u00e4 osalliseksi tulemiseen liittyy monia asioita, kuten keskeinen sijainti ja toimivat liikenneyhteydet, opiskelijapalvelut ja niiden saatavuus (mm. eri kieliversiot) sek\u00e4 tukipalvelut ja kampuksen yleinen logistiikka (mm. asuminen, terveydenhuolto, ruokailupalvelut).<\/p>\n

Vastaajat kiinnittiv\u00e4t huomiota my\u00f6s siihen, ett\u00e4 tilojen suunnittelulla ja niiden joustavalla muuntelulla voidaan luoda sellaisia oppimis-, ty\u00f6skentely- ja tutkimusymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa eri puolilta maailmaa tulevat opiskelijat, opettajat ja tutkijat voivat vaivattomasti kohdata ja tehd\u00e4 asioita luontevasti yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on olennaista parantaa yleisten tilojen viihtyisyytt\u00e4, jotta niist\u00e4 tulee vapaamuotoisen seurustelun ja vapaa-ajan vieton mahdollistavia kohtaamispaikkoja kaikille kampuksella p\u00e4ivitt\u00e4in liikkuville ihmisille.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vai unelmaa?<\/h2>\n
\"kuva<\/a>
Pekingin Yliopisto, Kiina. Kuva Fred Dervin<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka suomalaiset korkeakoulut ovat tehneet viime vuosina paljon t\u00f6it\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 niiden kampukset olisivat aidosti kansainv\u00e4lisi\u00e4, ne ovat sit\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 varsin rajoitetusti. Kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 mitataan edelleenkin p\u00e4\u00e4asiassa kansainv\u00e4listen opiskelijoiden tai vierailla kielill\u00e4 tarjottavien koulutusohjelmien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja sill\u00e4, miten aktiivisesti opiskelijat osallistuvat ulkomaille suuntautuvaan liikkuvuuteen. Liian usein monet muut kansainv\u00e4lisyyteen olennaisesti liittyv\u00e4t ja sit\u00e4 vahvistavat aspektit j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomiotta, kuten juuri kampuksen n\u00e4keminen kokonaisvaltaisena tilana ja paikkana, jossa kansainv\u00e4lisyys on luonnollisesti l\u00e4sn\u00e4 kaikessa ihmisten ja korkeakouluinfrastruktuurin v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa (ml. arkkitehtuuri, sisustussuunnittelu ja teknologia) sek\u00e4 korkeakoulukampuksen ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman v\u00e4lisess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n

Ballatore, M. (2015). The Erasmus programme: Achievements, Inequalities and Prospects – An overall approach. In F. Dervin & R. Machart (Eds). New Politics of Academic Migration and Mobility.<\/em> New York: Peter Lang, 41-62.<\/p>\n

Education and Research 2011\u20132016. A development plan<\/em>. Reports of the Ministry of Education and Culture, Finland 2012: 3.<\/p>\n

Glass, C. R., Wongtrirat, R. & Buus, S. (2015). International Student Engagement: Strategies for Creating Inclusive, Connected, and Purposeful Campus Environments<\/em>. Sterling, Virginia: Stylus.<\/p>\n

Hankinson, G. (2015). Rethinking the place branding construct. In M. Kavaratzis, G. Warnaby & G. J. Ashworth (Eds). Rethinking Place Branding: Comprehensive Brand Development for Cities and Regions.<\/em> Cham: Springer, 13-31.<\/p>\n

Lowrie, A. & Hemsley-Brown, J. (2011). This thing called marketisation. Journal of Marketing Management 27 (11-12), 1081-1086.<\/p>\n

Pandit, K. (2013). International students and diversity: challenges and opportunities for campus inter-nationalization. In H. C. Alberts & H. Hazen (Eds.). International Students and Scholars in the United States: Coming from Abroad.<\/em> New York: Palgrave Macmillan, 72-98.<\/p>\n

The Strategy for the Internationalisation of Higher Education Institutions in Finland 2009\u20132015. Publications of the Ministry of Education, Finland 2009: 23.<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n
    \n
  • Anu H\u00e4rk\u00f6nen (FM) toimii kansainv\u00e4listen asioiden p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Turun ammattikorkeakoulussa<\/li>\n
  • Mika Launikari (KTM) on elinik\u00e4isen ohjauksen ja kansainv\u00e4lisen liikkuvuuden asiantuntija CIMOssa<\/li>\n
  • Fred Dervin toimii monikulttuurisen koulutuksen professorina Helsingin Yliopiston k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellisen tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksella.<\/li>\n<\/ul>\n

    Kaikki kirjoittajat ovat mukana Helsingin Yliopiston Education for Diversities -tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n globaalissa maailmassa korkeakouluilla on hyvin samankaltaisia tavoitteita, arvoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 (Lowrie & Hemsley-Brown 2011). Erityisesti ajatus kansainv\u00e4lisest\u00e4, monikulttuurisesta ja erilaisuutta ilment\u00e4v\u00e4st\u00e4 korkeakoulukampuksesta on l\u00e4sn\u00e4 useimmissa maissa. My\u00f6s suomalaiset korkeakoulut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termej\u00e4 \u2019aidosti kansainv\u00e4linen kampus\u2019 ja \u2019aidosti kansainv\u00e4linen korkeakoulu\/yliopisto\u2019, kun ne profiloivat itse\u00e4\u00e4n verkkosivujen ja muun markkinointiviestinn\u00e4n kautta. T\u00e4m\u00e4 on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kansainv\u00e4listymist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1235,1027,1979,2575,2318,3377","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[202,168,6],"tags":[43,101,142,208,205],"class_list":["post-2141","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kansainvalisyys","category-ohjaus-yhteiskunta","category-yhteistyossa","tag-korkeakoulutus","tag-monikulttuurisuus","tag-oppimisymparistot","tag-tutkinto-opiskelija","tag-yliopisto"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2141"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2141\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4334,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2141\/revisions\/4334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}