{"id":2070,"date":"2015-05-12T10:32:41","date_gmt":"2015-05-12T10:32:41","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=2070"},"modified":"2024-06-11T12:07:41","modified_gmt":"2024-06-11T12:07:41","slug":"opettajuus-liikkeessa-opettaja-tyoelaman-muutoksen-tunnistajana-ja-tulkkina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2015\/05\/12\/opettajuus-liikkeessa-opettaja-tyoelaman-muutoksen-tunnistajana-ja-tulkkina\/","title":{"rendered":"Opettajuus liikkeess\u00e4 – opettaja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksen tunnistajana ja tulkkina"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 keinoja ammatillisella opettajalla on pysy\u00e4 hereill\u00e4 ja oppivana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan muutoksessa? Kuka meit\u00e4 briiffaa trendeihin? Mist\u00e4 matkaev\u00e4it\u00e4 muutoksen kohtaamiseen ja sen kanssa el\u00e4miseen? Onko rakentava h\u00e4mminki mahdollista?
\n<\/p>\n

Pohdintamme opettajuudesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksessa perustuu kokemuksiimme ammatillisen opettajankouluttajan ty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 moninaisiin l\u00e4hdeaineistoihin. Nostamme esiin sen, mik\u00e4 meille on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt merkityksellisen\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teemassa. Katsomme eteenp\u00e4in tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja sanomatta kuitenkaan lopullista totuutta. Tulevaisuus on t\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4, toisaalta sit\u00e4 koko ajan rakennetaan.<\/p>\n

Reimareita\u00a0 muutosvirrassa<\/h2>\n
\"Muuta<\/a>
Muuta perspektiivi\u00e4 – mit\u00e4 n\u00e4etk\u00e4\u00e4n?<\/figcaption><\/figure>\n

Suomalainen yhteiskunta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 koko globaali maailma el\u00e4v\u00e4t liikkeess\u00e4. Iso kuva ja kiintopisteet ovat muutoksessa. Yhteiskuntaa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ravisuttavat rakenteelliset, taloudelliset ja teknologiset tekij\u00e4t.\u00a0 Kehitysaalloilla poliittis-taloudelliset ja teknologiset sek\u00e4 muut arvomuutokset kytkeytyv\u00e4t toisiinsa. Jotkut aalloista kulkevat pinnalla ja jotkut syvyyksiss\u00e4 pinnan alla. Yhten\u00e4ist\u00e4 kuvaa muutoksesta on vaikea piirt\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 kuvaavat trendit, megatrendit, heikot signaalit, villit kortit, trendimurtumat ja vastatrendit. Tulokulmasta ja viitekehyksest\u00e4 riippuen muutos n\u00e4ytt\u00e4ytyy uhkakuvina, kyseenalaistuksina, mahdollisuuksina tai ikkunoina uudenlaiseen tulevaisuuteen.<\/p>\n

Ammatilliselta opettajalta edellytet\u00e4\u00e4n aktiivista ja tulevaisuuteen katsovaa otetta niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kuin yhteiskunnan muutokseen. Ammatit, ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ja osaamisvaatimukset muuttuvat ja muuntuvat. Tarvitaan uudenalaista ja osuvaa osaamista, osaamisen muuntamista sek\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja oppimisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakenteet, sis\u00e4ll\u00f6t, tuotantomallit ja asenneilmasto on murroksessa. Ty\u00f6n muotoina monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yritt\u00e4j\u00e4ty\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi tarkastella n\u00e4it\u00e4 teemoja monipuolisesti eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja nostaa esille my\u00f6s kriittisi\u00e4 kantoja ja kokemuksellista viisautta.<\/p>\n

Tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistaminen ja ennakointiosaaminen ovat t\u00e4rke\u00e4 osa opettajan ty\u00f6t\u00e4 ja ty\u00f6kalupakkia. Mit\u00e4 keinoja yksil\u00f6ll\u00e4, yhteis\u00f6ll\u00e4 ja verkostolla on muutoksen virrassa pysymiseen ja ennakointiin yhteistoiminnallisesti rajoja ylitt\u00e4en? Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta oleellista on taito valita ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n

Ajattelun ja toiminnan malleiksi tarjotaan osallisuutta, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, tulevaisuusorientoitunutta ty\u00f6otetta ja oppimisen omistajuutta sek\u00e4 vahvaa reflektiivisyytt\u00e4 ja itsens\u00e4 johtamista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, miten ammatillisuus ja pedagoginen osaaminen yhdistyv\u00e4t. T\u00e4lle rajapinnalle rakentuu yh\u00e4 vahvemmin tulevaisuuden ammatillinen opettajuus.<\/p>\n

Osaaminen puheeksi<\/h2>\n
\"Lokki<\/a>
N\u00e4e kauas ja l\u00e4helle<\/figcaption><\/figure>\n

” L\u00e4\u00e4k\u00e4rin taito l\u00e4\u00e4kit\u00e4 ja parantaa merkitsee samalla tietoa terveyden olemuksesta” \u00a0(Aristoteles)<\/p><\/blockquote>\n

Aristoteleen ajatus nostaa esille sen, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on terveys ja sen olemuksen ymm\u00e4rt\u00e4minen. Voisiko t\u00e4t\u00e4 verrata yleens\u00e4kin osaamiseen? N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 osaamisen luonteen ymm\u00e4rt\u00e4minen viel\u00e4kin merkityksellisemp\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 on totuttu ajattelemaan.\u00a0 Systemaattista osaamispuhetta tarvitaan erityisesti aikana, jolloin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksesta puhutaan ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan. \u00a0Osaamispuhe rakentaa kuvaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja toimii kompassina suunnasta, mihin on tarkoitus edet\u00e4 ja auttaa erottamaan oleellisimman osaamisen.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nousevina osaamisina tulevat esille uudenlaiset osaamisen yhdistelm\u00e4t, jotka syntyv\u00e4t toimialojen, ammattikuvien ja toimintaj\u00e4rjestelmien rajapinnoille. Keskeisin\u00e4 taustatekij\u00f6in\u00e4 ovat eri alojen yhteiset ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt kokonaispalvelut ja monimutkaiset ongelmat, joihin yhden asiantuntijan tai alankaan osaamiset eiv\u00e4t riit\u00e4. Perinteisten yksin\u00e4isten susien aika on ohi. Tarvitaan aivan uudenlaista osaamisen \u201dyhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d, yhteisi\u00e4 tiedonluomisen taitoja, asiakkuuksien ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja moniosaamisen johtamista.<\/p>\n

Persoonallisen osaamisen merkitys ja yksil\u00f6llisyys vahvistuu. Ihminen ei el\u00e4 vain ty\u00f6st\u00e4, vaan ty\u00f6lle etsit\u00e4\u00e4n uudenlaisia merkityksi\u00e4 ja asemaa. Eetoksena \u201dl\u00e4pi harmaan kiven\u201d ei taida en\u00e4\u00e4 toimia. Teollisen ajan aikak\u00e4sitys murtuu – yhdeks\u00e4st\u00e4 viiteen ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4de. Tulevaisuudessa ihmiset yritt\u00e4v\u00e4t rakentaa mielek\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinaansa erilaisilla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kentill\u00e4 luovien. He odottavat yksil\u00f6llisempi\u00e4 ty\u00f6diilej\u00e4, r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idymp\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja joustavampaa rytmi\u00e4. Toisaalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 osalla v\u00e4est\u00f6\u00e4 ei ole perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 vakituista ty\u00f6t\u00e4. Muutoksen varjopuolena on my\u00f6s se, ett\u00e4 osa ihmisist\u00e4 on vaarassa pudota kelkasta.<\/p>\n

Osaaminen ja osaamisl\u00e4ht\u00f6isyys on nostettu t\u00e4rke\u00e4ksi koulutuksen kehitt\u00e4misen periaatteeksi. Sen merkitys tunnetaan ja tunnustetaan. Mihin osaamisperustaisuudessa oikeastaan nojaamme \u2013 kantaako pohdintamme tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja osaamistarpeisiin? Osaamisperustaisuudella tulisi olla oikeasti vaikutuksia pedagogisiin valintoihin ja ratkaisuihin oppimisen ohjaamisessa. Parhaimmillaan osaamispuhe ja osaamisen m\u00e4\u00e4rittely on avointa vuoropuhelua, jossa osaamisia yhdess\u00e4 sanallistetaan ja kuvitetaan kulloiseenkin aikaan, toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja oppimiskontekstiin peilaten \u2013 oppijan parhaaksi.<\/p>\n

Ty\u00f6 ja oppiminen vuoropuhelussa<\/h2>\n

Niin kollektiivinen \u00e4ly ja osaaminen, tutkiva ja kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ote, kokemukseen pohjautuva tieto ja vertaisoppiminen kuin reflektio ja dialogisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t maamerkkein\u00e4 niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin koulutuksessa. Koulutuksen keskeist\u00e4 roolia oppimisen paikkana ja osaamisen tuottajana kyseenalaistetaan. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin erilaisissa ty\u00f6n ja oppimisen paikoissa.\u00a0 Oppiminen on asettumassa ty\u00f6n t\u00e4rkeimm\u00e4ksi prosessiksi. Ty\u00f6st\u00e4 ja oppimisesta tulee n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja jaettua. Mielek\u00e4s ja merkityksellinen ty\u00f6 ja oppiminen painottuvat my\u00f6s hyvinvoinnin ja motivaation l\u00e4htein\u00e4.<\/p>\n

Oppijoiden mosaiikki on moninainen: Z-sukupolven diginatiivit, ty\u00f6per\u00e4iset maahanmuuttajat, uusiutuvat ammattilaiset, alan vaihtajat, aktiiviset seniorit tai monet muut oman el\u00e4m\u00e4ntarinansa rakentajat.\u00a0 Oppimisen paikkoja, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, mahdollisuuksia ja verkostoja on tarjolla runsaasti, mutta haasteena on osuvien oppimisratkaisujen valinta.\u00a0 Oppimistoiminnan digiajassa on tarpeen rakentua mielekk\u00e4\u00e4ksi osaksi verkostoituvaa ty\u00f6t\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6n ja oppimisen yhdist\u00e4misen malleja haetaan niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin koulutuksessa. L\u00e4hestymistapoina on tuotu esille ty\u00f6t\u00e4 ja oppimista yhdist\u00e4v\u00e4 integratiivinen oppiminen, aitoa ty\u00f6toimintaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 autenttinen oppiminen tai yhteistoimintaa painottava konnektiivinen oppiminen. Integratiivisen pedagogiikan l\u00e4hestymistapa yhdist\u00e4\u00e4 teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 oppimista ja ty\u00f6t\u00e4. Siin\u00e4 yhdistyy formaali ja informaali oppiminen. Itses\u00e4\u00e4telytaidot, yksil\u00f6llinen ja yhteis\u00f6llinen oppiminen ovat avainasemassa.<\/p>\n

Ty\u00f6n ja oppimisen liitto muuttaa opettajuuden pedagogista horisonttia. Opettajan ty\u00f6 asemoituu yh\u00e4 enemm\u00e4n koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n verkostoihin ja rajapinnoille. Pedagogisessa toiminnassa ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 opettaja ei voine olla vain \u201dkoulun ope\u201d, vaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vuorovaikutteisuus ja suhde ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan muutokseen.\u00a0 Silti opettajan perusteht\u00e4v\u00e4n ydinprosessit kuten ihmisen kohtaaminen, oppimisen ohjaaminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen ovat aina l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n

Digitalisaatio haastaa kaiken<\/h2>\n

Digitalisaatio maapallonlaajuisena kehitystrendin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi ulottuvan jollakin tapaan kaikille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, koulutuksen ja inhimillisen olemisen sektoreille. Siis l\u00e4p\u00e4iseek\u00f6 se kaiken? \u00a0Kuuluuko teknologian rytmitt\u00e4v\u00e4 syke kaikkialla?<\/p>\n

Jokap\u00e4iv\u00e4iset teknologiset ratkaisut ja toimintatavat ja mobiilisovellukset auttavat luomaan uudenlaisia yhteyksi\u00e4 ja palveluja ihmisten ja eri toiminta-areenoiden v\u00e4lille. Digiajassa puhutaan uudesta lukutaidosta kansalaisvalmiutena, tasa-arvon edellytyksen\u00e4 ja oppimisen haasteena. Digiaika voi parhaimmillaan antaa ja vauhdittaa mahdollisuuksia uudenlaiselle vuorovaikutukselle, luovuudelle ja yhteis\u00f6llisyydelle. \u00a0Toisaalta maailmalla on my\u00f6s syntynyt vastapuhetta ja liikkeit\u00e4, jotka ovat huolestuneita kansalaisten vapauksista, oikeuksista tai syrj\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n

Opettajan ty\u00f6n monimuotoistuessa digiosaamista ei voi sivuuttaa. Tieto- ja viestint\u00e4tekniikka on mukana kaikessa oppimisessa. Se muuttaa ja uudistaa monin tavoin oppimisen tapoja, opetusmenetelmi\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4lineit\u00e4. Yksitt\u00e4isen opettajan innostuneisuus ja taidot eiv\u00e4t yksin riit\u00e4. Tekniikka ei voi kulkea edell\u00e4. Tieto- ja viestint\u00e4teknologian pedagogista k\u00e4ytt\u00f6 tulee rakentua osaamisen ja oppimisprosessien syvemm\u00e4lle ymm\u00e4rrykselle. Tarvitaan my\u00f6s sen opetusk\u00e4yt\u00f6n uudenlaista johtamista. Digimaailmaa otetaan haltuun yhdess\u00e4.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n
\"Mets\u00e4t\u00e4hti-kukka\"<\/a>
T\u00e4htiajattelua<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka muutosta maalataan eri v\u00e4rein, silti kaiken muutoksen keskell\u00e4 ihminen on jotain, mit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n kone tai teknologia ei voi kokonaan korvata. Yhteiskunta, ty\u00f6, oppiminen ja opettajuus muuttuvat, mutta ihmisen perusolemus ja tarpeet pysyv\u00e4t ytimilt\u00e4\u00e4n samoina. Ihmisi\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tarvitaan, heill\u00e4 on omat ainutlaatuiset potentiaalinsa. Ihmisen kohtaaminen, arvostaminen ja kunnioittaminen ovat aina ihmisyyden ytimess\u00e4.<\/p>\n

Jos jokainen antaa v\u00e4h\u00e4n, kaikki voivat saada paljon. Jakaminen voi moninkertaistaa oppimisen mahdollisuudet. Meille hereill\u00e4 ja oppivana pysyminen on esimerkiksi oman ja yhteisen potentiaalin kasvattamista, luottamusymp\u00e4rist\u00f6n rakentamista, kokeilukulttuurin varjelua ja ideoiden virtaan asettumista – mit\u00e4 se on sinulle?<\/p>\n

Kirjoittajat:<\/h3>\n

Ritva Nurminen ja Aino Lep\u00e4njuuri ovat toimineet yliopettajina ja opettajankouluttajina Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

Lis\u00e4lukemista<\/strong><\/h3>\n

Blom, S., Lep\u00e4njuuri, A., Niskanen, A.\u00a0 & Nurminen, R. (toim) 2014. Opintopisteist\u00e4 osaamiseen. Ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja tarinoita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/a>\u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 172 \/ 2014<\/p>\n

Future Work Skills 2020, IFTF.org.<\/p>\n

Futura 3\/2014: oppimisen tulevaisuus<\/a>, Hannu Linturi. Slideshare.<\/p>\n

Hakala A. & Hopia H. (2015) Tulevaisuuspy\u00f6r\u00e4ty\u00f6paja \u2013 mit\u00e4, miksi, milloin. <\/a>AMK-lehti \/\/ Journal of Finnish Universities of Applied Sciences 2\/2015<\/p>\n

Heinonen, S. Kohti ubiikkia oppimista ja merkitysyhteiskuntaa http:\/\/www.oph.fi\/download\/144882_Heinonen_KohtiUbiikkiaOppimista.pdf<\/a><\/p>\n

Lehti, M., Rouvinen, P. & Yl\u00e4-Anttila, P. 2012. Suuri H\u00e4mmennys: Ty\u00f6 ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B254) https:\/\/www.etla.fi\/wp-content\/uploads\/2012\/09\/B254.pdf<\/p>\n

Leppisaari, I. (2014) Pedagogisella vertaiskehitt\u00e4misell\u00e4 avoimia, autenttisia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa AMK-lehti\u00a0No 1, 2014 http:\/\/www.uasjournal.fi\/index.php\/uasj\/article\/view\/1554\/1478<\/p>\n

Mutka, U., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S., Maunonen-Eskelinen, I., Laakso, H. \u201dSe ei ole tietotekniikan opetusta koulussa, vaan se on tietotekniikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u201d, VESTRA \u2013 verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehitt\u00e4minen 2015, raportti. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu.<\/p>\n

Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut. 2013. Sovelto.<\/p>\n

Suomen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 vuonna 2030, Miten ja miksi se on toisenn\u00e4k\u00f6inen kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.\u00a0 T. Alasoini, A. J\u00e4rvensivu & J. M\u00e4kitalo. TEM raportteja 14\/2012. https:\/\/www.tem.fi\/files\/33103\/TEMrap_14_2012.pdf<\/p>\n

Tulevaisuus 2030. Hallituksen tulevaisuusselonteko 2014. http:\/\/tulevaisuus.2030.fi\/<\/p>\n

TYYNE – Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 (2013)\u00a0 Auvinen, A-M., Salminen, O., M\u00e4kel\u00e4, P. & Tamminen, T. (toim)http:\/\/wiki.eoppimiskeskus.fi\/download\/attachments\/8226492\/TYYNE-raportti_10062013?api=v2<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 keinoja ammatillisella opettajalla on pysy\u00e4 hereill\u00e4 ja oppivana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan muutoksessa? Kuka meit\u00e4 briiffaa trendeihin? Mist\u00e4 matkaev\u00e4it\u00e4 muutoksen kohtaamiseen ja sen kanssa el\u00e4miseen? Onko rakentava h\u00e4mminki mahdollista?<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":2072,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"2595,609,2278,3198,3168,3292","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165,168,188],"tags":[192,45,186,177,189,144],"class_list":["post-2070","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","category-ohjaus-yhteiskunta","category-uusi-opettajuus","tag-ammatillinen-opettaja","tag-opettajuus","tag-oppiminen","tag-osaaminen","tag-pedagogiikka","tag-tyoelama"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2070"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4396,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2070\/revisions\/4396"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2072"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2070"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2070"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}