{"id":1979,"date":"2015-03-03T06:29:32","date_gmt":"2015-03-03T06:29:32","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1979"},"modified":"2023-09-07T10:33:40","modified_gmt":"2023-09-07T10:33:40","slug":"kohti-nayttoon-perustuvaa-ohjausta-mutua-vai-tutkimusperustaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2015\/03\/03\/kohti-nayttoon-perustuvaa-ohjausta-mutua-vai-tutkimusperustaisuutta\/","title":{"rendered":"Kohti n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa ohjausta: mutua vai tutkimusperustaisuutta"},"content":{"rendered":"

Perustuuko ohjausta koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja ohjausammattilaisen ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 omiin mieltymyksiin ja mutu-tuntumaan vai onko taustalla koetellumpaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tutkimustietoa?
\nMiten voi perustella ohjauksen organisointitapaa, resurssivaateita tai omaa ohjausorientaatioitaan? Mit\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6?<\/p>\n

Tietoa on – hajanaista ja monenlaista<\/h2>\n

Suomalaiseen ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutuspoliittisia ja yksil\u00f6n tarpeista juontuvia odotuksia. Ura-, ammatinvalinnan ja opinto-ohjauksen odotetaan auttavan yksil\u00f6\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4it\u00e4 ja onnistuneita valintoja, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja ratkaisuja urallaan ja koulutusvalinnoissaan. Laajimmin ohjaus on n\u00e4hty kokonaisvaltaisena el\u00e4m\u00e4nsuunnittelun tilana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Raivio (2014) esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niukkenevien resurssien yhteiskunnassa tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva (evidence based) p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko. Ohjauksen kent\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun muassa ohjauksen organisointimalleja ja ohjauksen toteutustapoja ja menetelmi\u00e4. Esimerkiksi yksil\u00f6ohjaus on taloudellisesti kalliimpi ty\u00f6muoto kuin esimerkiksi pienryhm\u00e4- tai luokkaohjaus, jolloin sen vaikuttavuuteen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota.<\/p>\n

Kun terveydenhuollossa (K\u00e4yp\u00e4 hoito) ja sosiaality\u00f6ss\u00e4 (Sosiaaliportti) on jo laadittu n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia suosituksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n, olisi perusteltua pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n samanlaista tieteellisesti koeteltua mallia my\u00f6s ohjausty\u00f6h\u00f6n. Luonnontiedepainotteisen l\u00e4\u00e4ketieteen ja sosiaalitieteellisen sosiaality\u00f6n v\u00e4limaastoon on kehitetty my\u00f6s muita \u201dpehme\u00e4mpien alojen\u201d kuten esimerkiksi hoitoty\u00f6n malleja (Blom ym. 2007).\u00a0 My\u00f6s eurooppalaisella tasolla on ohjauskeskustelussa nostettu keski\u00f6\u00f6n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva ohjauksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 (Hooley 2014).<\/p>\n

Tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6 on tuottanut suhteellisen runsaasti tietoa, mutta se on hajanaista ja j\u00e4sentym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Yhten\u00e4 haasteena on ohjaustutkimuksen monitieteisyys. Toisena haasteena voi n\u00e4hd\u00e4 ohjauksen hajaantumisen eri konteksteihin ja ammatteihin. Tarvitaan laajaa ohjauksen alan metatutkimusta ja -analyysia, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isist\u00e4 tutkimustuloksista kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perustana olevaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Tarkastelen seuraavassa er\u00e4it\u00e4 suomalaisessa ohjaustutkimuksessa ja kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tehtyj\u00e4 avauksia. J\u00e4sentely ei pyrik\u00e4\u00e4n olemaan kattava, vaan nostan esiin joitain tutkimuslinjoja, teemoja ja ulottuvuuksia, jotka voisivat toimia aihiona jatkokehittelyyn.<\/p>\n

Ovatko ohjaajat tietoisia toimintaansa ohjaavista valinnoista ja niiden perusteluista \u2013 ohjausteorioiden ja -todellisuuden suhde<\/h2>\n

\"glasses-286055_640\"<\/a><\/p>\n

Keskeinen ohjauksen ty\u00f6muoto on henkil\u00f6kohtainen yksil\u00f6ohjaus. Huolimatta suhteellisen runsaasta yksil\u00f6ohjaukseen kohdistuneesta tutkimuksesta, ei ole selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 ohjausteoria tai -l\u00e4hestymistapa ja sille tyypilliset menetelm\u00e4t olisi tuloksellisin tai vaikuttavin. Vaikka kirjallisuudessa on arvioitu eri l\u00e4hestymistapojen ja menetelmien soveltuvuutta tietyntyyppisiin ohjauksellisiin ongelmiin, ei selv\u00e4\u00e4 tai samansuuntaista empiirist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 juuri ole. (Helander & Sein\u00e4 2005.)<\/p>\n

Ohjaajakoulutuksissa on kaikissa suomalaisissa koulutusyksik\u00f6iss\u00e4 k\u00e4sitelty ohjauksen teorioita ja l\u00e4hestymistapoja. Niiden tietoista ja perusteltua soveltamista omassa ammattik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s pyritty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muun muassa ohjausn\u00e4ytteiden analyysien avulla. Varsinaista vaikuttavuustutkimusta ei kuitenkaan ole tehty. (Helander & Sein\u00e4 2005; Nissil\u00e4 2013.)\u00a0 T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on huolestuttavaa, ett\u00e4 ohjaajiin ja ohjauskeskusteluihin kohdistunut tutkimus osoittaa, ettei ohjauksen ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tietoisiin valintoihin perustuvaa eik\u00e4 teoreettisesti perusteltua (Juutilainen 2003; Kupiainen 2009; Nissil\u00e4 2013; Pekkari 2006).<\/p>\n

Kaikki edell\u00e4 esitetyt tutkimukset ovat olleet p\u00e4\u00e4osin laadullisia ja aineistoltaan varsin rajattuja. Tilastollis-kokeelliset asetelmat ovat harvinaisia. Ilahduttavan poikkeuksen tekee Tapion (2010) ryhm\u00e4ohjausta k\u00e4sitellyt v\u00e4it\u00f6skirja, jossa tutkija hy\u00f6dynsi taiten kvasikokeellista tutkimusasetelmaa ja jonka tulokset ovat laajemminkin yleistett\u00e4viss\u00e4 yl\u00e4kouluik\u00e4isten ryhm\u00e4ohjaukseen.<\/p>\n

Ohjauksen kansalliset arvioinnit: seurannanpuute vaivaa<\/h2>\n

Suomessa toteutettiin 2000-luvun alkupuolella kolme ohjauksen arviointitutkimusta. Numminen ym. (2002) tarkastelivat opinto-ohjauksen tilaa perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Pajarinen ym. (2004) arvioivat aikuisopiskelijan ohjausta opintopolun tukena sek\u00e4 oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Vuorinen ym. (2005) toteuttivat opintojen ohjaus korkeakouluissa -seurannan, joka oli jatkoa aiemmalle Ohjauksen arviointi korkeakouluissa -ty\u00f6lle.<\/p>\n

Kaikissa arvioinneissa todettiin yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 toimivia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja suositeltavia ohjauksen malleja. Toisaalta niiss\u00e4 paljastui kontekstista riippumatta merkitt\u00e4vi\u00e4 puutteita ja kehitt\u00e4miskohteita. Mik\u00e4 on tilanne t\u00e4n\u00e4\u00e4n? Vastaavia kansallisia ohjauksen arviointeja ei ole tehty. Kaikki koulutusmuodot ovat k\u00e4yneet l\u00e4pi merkitt\u00e4v\u00e4t rakenteelliset, opetussuunnitelmalliset ja taloudelliset muutokset. Samalla kaikissa koulutusmuodoissa on toteutettu merkitt\u00e4vi\u00e4 valtakunnallisia ja alueellisia ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeita, joita tarkastelen seuraavassa luvussa.<\/p>\n

Arvioinneissa on j\u00e4\u00e4nyt katveeseen TE-hallinnon alaiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut. My\u00f6s er\u00e4\u00e4t yksityiset ja kolmannen sektorin uraohjauspalvelut sek\u00e4 ostopalveluina tuotetut ohjaus- ja neuvontapalvelut, jotka ovat yleistyneet viime vuosina, loistavat poissaolollaan. Ohjaus- ja neuvontaty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s muilla toimialoilla: nuorisoty\u00f6, sosiaali- ja terveyspalvelut ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n monialainen yhteisty\u00f6 haastavat osaltaan arviointitutkimuksia ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n totutut hallinnonalat ja kulloisenkin p\u00e4iv\u00e4npoliittisen painotuksen.<\/p>\n

Arviointien tulisi olla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, riitt\u00e4v\u00e4n yhdenmukaisesti toteutettuja ja vertailukelpoisia, jotta saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n koeteltua ja p\u00e4tev\u00e4\u00e4 seurantatietoa. Tuhansien ohjausammattilaisten kanssa k\u00e4ymieni keskustelujen ja kymmenien kehitt\u00e4mishankkeiden tulosten perusteella rohkenen sanoa, ett\u00e4 monet t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ohjauksen kehitt\u00e4mishaasteet ovat samoja kuin milleniumin alussa. T\u00e4st\u00e4 monen jakamasta mutu-tuntumasta olisi perusteltua p\u00e4\u00e4st\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n seurantatutkimukseen.<\/p>\n

Ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeet: hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 suosituksiin<\/h2>\n

Viime vuosina on toteutettu, paljolti ESR-rahoitteisesti, er\u00e4it\u00e4 kansallisia ohjauksen kehitt\u00e4mishankkeita. Vaikka niiss\u00e4 fokus on ollut kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4, niin hankkeissa on ollut vahvasti toiminta- ja tapaustutkimuksenomainen ote. Prosessi- ja tulosraporteista olisi kohtuullisella ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mahdollisuus tuottaa viel\u00e4 \u201dtoisen asteen\u201d tuloksia: katsauksia ja suosituksia. Erittelen seuraavassa muutamaa tuoretta kehitt\u00e4mishanketta.<\/p>\n

CHANCES oli Euroopan sosiaalirahaston EQUAL-yhteis\u00f6aloiteohjelmasta rahoittama kehitt\u00e4mishanke (2005-2006), jota Opetushallitus koordinoi. Hankkeen tarkoituksena oli paneutua ohjauksen erityiskysymyksiin, joista Suomessa ei viel\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4sti tutkittua tietoa eik\u00e4 toimintamalleja, joita olisi mahdollista soveltaa ja toteuttaa kansallisella tasolla. Hankkeessa oli nelj\u00e4 osaprojektia. N\u00e4ist\u00e4 yhdess\u00e4, Nyk\u00e4sen ym. (2007) projektissa tutkittiin ohjauksen alueellisen verkoston kehitt\u00e4mist\u00e4. Erityisin\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmina olivat poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 voimavarana. Projektin tuloksena syntyi muun muassa verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen palveluj\u00e4rjestelyjen malli (VOP-Malli), jota on heti sovellettu muun muassa aikuisten ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 ja jota voi pit\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta suosituksesta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Vuonna 2014 Opin ovi -kehitt\u00e4misohjelman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja tulokset koottiin yhdelle sivustolle.<\/figcaption><\/figure>\n

Osuvuutta ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehitysohjelmalla -kehitt\u00e4misohjelmaa toteutettiin vuosina 2008-2014. Siin\u00e4 kehitettiin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita Suomessa. Kehitt\u00e4misohjelmaan kuului parhaimmillaan 50 projektia Manner-Suomen ja 4 projektia It\u00e4-Suomen alueella. Kehitt\u00e4misohjelma toimi Euroopan sosiaalirahaston, ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n sek\u00e4 ELY-keskusten rahoituksella. (www.opinovi.fi.)<\/p>\n

Kehitt\u00e4misohjelman p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 siit\u00e4 kertynyt kehitt\u00e4mis- ja arviointiaineisto j\u00e4rjestettiin uudestaan opinovi.fi-tietopankiksi, johon on jaoteltu hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, julkaisut ja muut aineistot sek\u00e4 kehitt\u00e4misohjelman kootut tulokset alueittain. My\u00f6s n\u00e4m\u00e4 aineistot, erityisesti hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, olisi mahdollista meta-analysoida ja siivil\u00f6id\u00e4 yleisemm\u00e4n tason suosituksiksi.<\/p>\n

Pulmallisempi esimerkki hyv\u00e4n ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 ovat Hyv\u00e4n ohjauksen kriteerit<\/a> -suosituspaperi (OPH 2014). Asiakirja ilmestyi yll\u00e4tt\u00e4en suosituksena perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Se on anonyymisti kirjoitettu eik\u00e4 siin\u00e4 ole yht\u00e4\u00e4n l\u00e4hdeviittausta tai kuvausta sen valmisteluprosessista. Paperi on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon kysymyksi\u00e4: Mihin tieteelliseen tai muuhun n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n se perustuu? Mist\u00e4 teema-alueet on johdettu tai miten ne on valittu? Tarkalleen ottaen voi jopa kyseenalaistaa v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n kriteereist\u00e4, koska kuvaukset ovat hyvin v\u00e4lji\u00e4 ja yl\u00e4tasoisia.<\/p>\n

Hieman toisen tulokulman kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n tuovat henkil\u00f6-, organisaatio- ja teemakohtaiset rajatummat kehitt\u00e4misty\u00f6t ja -hankkeet, joita eri ohjaajakoulutuksissa opiskelevat ovat vuosien varrella tuottaneet. Olemme kollegoidemme ja muutaman koulutusyksik\u00f6n yhteisty\u00f6n\u00e4 analysoineet n\u00e4it\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00f6it\u00e4 niiden kohteiden, teemojen ja aiheiden osalta (Helander & Sein\u00e4 2006; Helander ym. 2007; Helander & Sein\u00e4 2013). Koska n\u00e4m\u00e4 hankkeet on tehty aina tietyn organisaation tai alueen tarpeeseen, niiden voinee jossain m\u00e4\u00e4rin olettaa kertovan kehitt\u00e4mistarpeista yleisemminkin. Kehitt\u00e4mist\u00f6iss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t painottuvan tapaus- ja toimintatutkimukselliset piirteet. Vaikka ty\u00f6t ovat laadultaan enemm\u00e4n ammatillisesti kuin tieteellisesti orientoituneita, my\u00f6s niiden analyysilla on saatu arvokasta kehitt\u00e4mistietoa.<\/p>\n

Ohjaustutkimusta ristiin rastiin: katsauksista meta-analyysiin<\/h2>\n

Toistaiseksi ohjaustutkimuksesta on julkaistu varsin v\u00e4h\u00e4n katsauksia (review), joissa olisi systemaattisesti koottu yhteen aiempaa tietyn teema-alueen tutkimustietoa. N\u00e4it\u00e4 on kyll\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjojen teoriaosista. Ne ovat yleens\u00e4 luonteeltaan enemm\u00e4n referoivia ja oppikirjamaisia kuin syvemp\u00e4\u00e4n vertailuun suuntautuneita.<\/p>\n

Kiintoisan avauksen tekiv\u00e4t joensuulaiset professorit Nummenmaa, Sinisalo ja Vanhalakka-Ruoho (2008), kun he luotasivat systemaattisesti vuosina 1988 \u2013 2008 Suomessa julkaistuja ohjauksen alan v\u00e4it\u00f6skirjoja. Artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oivallisen pohjustuksen ohjauksen tutkimuksen varhaisempaan historiaan. Nummenmaan ym. (emt.) tarkastelu j\u00e4i kuitenkin tutkimusten teemoitteluun ja ryhmittelyyn, ei niiden metodiseen ja tulosten vertailuun tai arviointiin.<\/p>\n

Jo vastaavanlaisten katsausten tuottaminen ja p\u00e4ivitt\u00e4minen voi helpottaa niin tutkijan ja tutkimusryhm\u00e4n kuin ohjausammattilaisen ty\u00f6t\u00e4, kun h\u00e4n etsii oman tutkimus- tai ammattity\u00f6ns\u00e4 selk\u00e4nojaksi aiempaa ohjauksen tutkimusta. Seuraava askel olisi alkaa johdonmukaisesti ja mallinnetusti tuottaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa suositusten perustaksi.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Metatutkimus ei voi olla yhden instituution teht\u00e4v\u00e4 tai yksinoikeus. Kansallisen tason lis\u00e4ksi tarvitaan vahvaa kansainv\u00e4list\u00e4 \u201dmonikeskusyhteisty\u00f6t\u00e4\u201d. (Blom ym. 2007.) Metatutkimuksen tulisi olla my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4n riippumatonta, ettei sit\u00e4 valjasteta vain yhteiskunnallis-taloudelliseksi tuottavuuden maksimoinniksi.\u00a0 Parhaimmillaan se voi, kuten Raivio (2014) kirjoitti, toimia vahvana vaikuttajana poliittisessa ja organisaatioiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Sen tulee viime k\u00e4dess\u00e4 tukea ohjausammattilaisen konkreettista arjen ty\u00f6t\u00e4, kun h\u00e4n kohtaa vaativia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteita ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

L\u00f6ytyyk\u00f6 meilt\u00e4 talkoohenke\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan tutkimus- ja koulutusyksik\u00f6iden yhteisvoimin polkua kohti n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4?<\/p>\n

Kirjoittaja:
\n<\/strong><\/h3>\n

Jaakko Helander toimii opinto-ohjaajakoulutuksen yliopettajana HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja kasvatustieteen dosenttina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Tamperee<\/span>n yliopistoissa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Blom, M., Hovi, S.-L., Kovanen, N., Isoj\u00e4rvi, J. 2007. Hoitoty\u00f6n menetelmien vaikuttavuuden ja tehon tutkiminen. Impakti 6\/2007.<\/p>\n

Helander, J. & Sein\u00e4, S. 2005. Mielen malleista ohjaustodellisuuteen: ohjausteoriat opinto-ohjaajankoulutuksessa. Teoksessa: Opinto-ohjauksen tarkoitus. Toim. J.<\/p>\n

Lerkkanen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 51, 13 \u2013 18.<\/p>\n

Helander, J. & Sein\u00e4, S. 2006. Perusasiat ratkaisevat menestyksen: ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Teoksessa: Startista vauhtia. Toim. M. Lahdenkauppi. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 6\/2006, 53 \u2013 78.<\/p>\n

Helander, J. & Lerkkanen, J. & Sein\u00e4, S. 2007. Tutkiva ja kehitt\u00e4v\u00e4 opinto-ohjaaja. Teoksessa: Ammattikasvatuksen soihdunkantoa. Toim. M. J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, J. Laukia, O. Luukkainen, U. Mutka & P. Remes. Juva: PS-Kustannus, 151 \u2013 164.<\/p>\n

Helander, J. & Sein\u00e4, S. 2013. Aikuisten ohjaaja kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Teoksessa: Yhteisell\u00e4 matkalla \u2013 aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsim\u00e4ss\u00e4. Toim. M. Niemi-Pyntt\u00e4ri & A. Ryh\u00e4nen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 142, 99 \u2013 107.<\/p>\n

Hooley, T. 2014. The Evidence Base on Lifelong Guidance. A Guide to Key Findings for Effective Policy and Practice. Saarij\u00e4rvi: ELGPN Tools No. 3.<\/p>\n

Hyv\u00e4n ohjauksen kriteerit. Hyv\u00e4n ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Informaatioaineistot 2014: 5. Helsinki: Opetushallitus.<\/p>\n

Juutilainen, P.-K. 2003. El\u00e4m\u00e4\u00e4n vai sukupuoleen ohjausta? Tutkimus opinto-ohjauskeskustelun rakentumisesta prosessina. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisi\u00e4 julkaisuja 92.<\/p>\n

Kupiainen, K. 2009. K\u00e4ytt\u00f6tieto opinto-ohjaajan ohjausajattelun muutoksen kuvaajana. Acta Electronica Universitatis Tamperiensis 868.<\/p>\n

Nissil\u00e4, P. 2013. Kokenut oppilaanohjaaja on oman ty\u00f6ns\u00e4 paras asiantuntija<\/a>. Elinik\u00e4isen ohjauksen verkkolehti ELO. Viitattu 20.2.2015.<\/p>\n

Nissil\u00e4, P. 2013. Yksil\u00f6lliset ty\u00f6n m\u00e4\u00e4rittelyt oppilaanohjauksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Education, Psychology and Social Research 471.<\/p>\n

Nummenmaa, A.R., Sinisalo, P. ja Vanhalakka-Ruoho, M. 2008. Askelten kuvioita. Ohjaustutkimuksen kavalkadia. Teoksessa: Parveke maailmaan p\u00e4in: ohjauksen maisterikoulutuksen kaksi vuosikymment\u00e4. Toim. M. Vanhalakka-Ruoho. Joensuu: Joensuun yliopistopaino, 13\u201342.<\/p>\n

Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. ja Svedlin, R. 2002. Opinto-ohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sek\u00e4 koulutuksen siirtym\u00e4vaiheissa. Arviointi 8\/2002. Helsinki: Opetushallitus.<\/p>\n

Nyk\u00e4nen, S., Karjalainen, M., Vuorinen, R. ja P\u00f6yli\u00f6, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston kehitt\u00e4minen \u2013 poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 voimavarana. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 34.<\/p>\n

OpinOvi-verkkosivusto. www.opinovi.fi. Viitattu 20.2.2015.<\/p>\n

Pajarinen, M., Puhakka, H. ja Vanhalakka-Ruoho, M. 2004. Aikuisopiskelijan ohjaus opintopolun tukena sek\u00e4 oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Arviointi. Helsinki: Opetushallitus.<\/p>\n

Pekkari, M. 2006. Ohjauskeskustelu nuorten lukio-opintojen ja uran pohdinnan tukena. Acta Universitatis Tamperensis 1196.<\/p>\n

Raivio, K. Tutkimustietoa p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Tieteess\u00e4 tapahtuu 3\/2014, 1\u20132.<\/p>\n

Vuorinen, R., Karjalainen, M., Myllys, H., Talvi, Uusi-Rauva U. & Holm, K. 2005. Opintojen ohjauskorkeakouluissa -seuranta 2005. Korkeakoulujen arviointineuvosto verkkojulkaisuja 5:2005. Http:\/\/www.kka.fi\/files\/197\/KKA_0505V.pdf. Viitattu 20.2.2015.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perustuuko ohjausta koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja ohjausammattilaisen ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 omiin mieltymyksiin ja mutu-tuntumaan vai onko taustalla koetellumpaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tutkimustietoa? Miten voi perustella ohjauksen organisointitapaa, resurssivaateita tai omaa ohjausorientaatioitaan? Mit\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6? Tietoa on – hajanaista ja monenlaista Suomalaiseen ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kohdistuu runsaasti yhteiskunnallisia, koulutuspoliittisia ja yksil\u00f6n tarpeista juontuvia odotuksia. Ura-, ammatinvalinnan ja opinto-ohjauksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":63,"featured_media":1983,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,168],"tags":[13,363,413],"class_list":["post-1979","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-aikuisten-ohjauspalvelut","tag-ohjaustutkimus","tag-tutkimus-ja-kehittaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1979","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/63"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1979"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4170,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1979\/revisions\/4170"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1983"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}