{"id":1903,"date":"2014-12-16T08:42:28","date_gmt":"2014-12-16T08:42:28","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1903"},"modified":"2023-09-07T07:47:44","modified_gmt":"2023-09-07T07:47:44","slug":"kohti-ohjaamoa-tukea-nuorille-koulutuksen-ja-tyon-poluilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2014\/12\/16\/kohti-ohjaamoa-tukea-nuorille-koulutuksen-ja-tyon-poluilla\/","title":{"rendered":"Kohti Ohjaamoa \u2013 Tukea nuorille koulutuksen ja ty\u00f6n poluilla"},"content":{"rendered":"<p>Suomessa on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 Ohjaamo-kehitt\u00e4misty\u00f6, joka tuottaa uusia monialaisia matalan kynnyksen palveluita nuorille ja nuorille aikuisille. Kohti Ohjaamoa -esiselvitysprojekti tarkasteli alueellisen Ohjaamo-mallin organisoitumista ja mahdollisuuksia Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudulla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa projektitoimijat kuvaavat, mit\u00e4 selvitys tuotti ja mit\u00e4 tulevaan kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n tarvitaan.<!--more--><\/p>\n<p><em><strong>K<\/strong>ohti Ohjaamoa<\/em> oli Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama ESR-esiselvitysprojekti, jonka tavoitteena oli kuvata Ohjaamo-toimintamalli Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Projektin ja selvitysty\u00f6n toteuttivat Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos sek\u00e4 Koulutus- ja kehitt\u00e4miskeskus Salmia. Selvitysty\u00f6t\u00e4 tehtiin kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ohjaajaverkoston kanssa. Selvitysprojektissa koottiin keskeist\u00e4 tietoa Ohjaamo-mallin rakenteista, organisoitumisesta ja rahoituksesta, johtamisesta ja koordinoinnista sek\u00e4 monialaisen ohjausosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<h2>Ohjauspalvelujen kehitt\u00e4misen taustaa<\/h2>\n<p>Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemiseksi tehtyj\u00e4 toimia koskevassa raportissa todetaan nuorten nykyisin joutuvan asioimaan usealla luukulla, koska julkiset palvelut tuotetaan koordinoimattomasti (Notkola ym. 2013, 8). Ohjaamon ei t\u00e4ll\u00f6in tule olla uusi pala hajautuneiden palvelujen palapeliss\u00e4, vaan integroiva periaate ja palvelukokonaisuus. N\u00e4in on mahdollista entist\u00e4 paremmin tukea niit\u00e4 arviolta 50000 nuorta, joiden paikka koulutuksessa tai ty\u00f6ss\u00e4 puuttuu tai on ep\u00e4selv\u00e4 (Myrskyl\u00e4 2012). Yksin Keski-Suomessa on jopa 2000 15\u201329-vuotiasta nuorta, jotka ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n (Saukkonen &amp; Syynimaa 2012).<\/p>\n<p>Ohjauksen k\u00e4sitteen laajeneminen koko el\u00e4m\u00e4nkulkua koskevaksi edellytt\u00e4\u00e4 palvelujen tuottajien yhteisty\u00f6t\u00e4 ja suunnittelua mm. koulutuksen ja ty\u00f6n nivelkohdissa. Palvelutarjonta on kuitenkin sek\u00e4 ohjausta tarjoavien tahojen ett\u00e4 kansalaisten kannalta monimutkainen ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Elinik\u00e4isen ohjauksen vastuu jakautuu monien ammattiryhmien ja hallinnonalojen kesken, joten ohjauksen koordinoinnista on tullut t\u00e4rke\u00e4 kehitt\u00e4misen kohde.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1907\" aria-describedby=\"caption-attachment-1907\" style=\"width: 259px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1907 size-medium\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1-259x300.jpg\" alt=\"Asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta palvelut voivat vaikuttaa sekavilta. Ohjaamossa voi yhdisty\u00e4 eri toimijoiden palvelut, esimerkiksi SOTE-palvelut, nuorisoty\u00f6, Kela, TE-toimisto, oppilaitokset, 3. sektorin palvelut ja hankkeet. \" width=\"259\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1-259x300.jpg 259w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1-129x150.jpg 129w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1-887x1024.jpg 887w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1-173x200.jpg 173w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/12\/Kuvio-7_kohtiohjaamoa1.jpg 1129w\" sizes=\"auto, (max-width: 259px) 100vw, 259px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1907\" class=\"wp-caption-text\">Palvelut asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4et kuvan suurempana klikkaamalla sit\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Suurimmat esteet monihallinnollisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi ovat olleet hallintokulttuurin sektoroitunut perinne, sit\u00e4 vahvistava tiedonmuodostus (tiedeperusta) ja n\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 erilainen n\u00e4k\u00f6kulma ohjauspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseen sek\u00e4 asiakkaiden palvelutarpeisiin.<\/p>\n<p>Selvitystemme mukaan Keski-Suomen kunnissa on ty\u00f6skennelty nuorisolain mukaisen palveluverkoston luomiseksi. Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupungissa on my\u00f6s tehty vuosien ajan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista ty\u00f6t\u00e4 nuorten koulutukseen ja ty\u00f6h\u00f6n kiinnittymisen tukemiseksi. Silti Kohti Ohjaamoa -hankkeen aikana k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 palvelujen koordinoinnissa on edelleen tekemist\u00e4. Ilahduttavaa on kuitenkin se, ett\u00e4 tilanne on tiedostettu ja sen parantamiseksi etsit\u00e4\u00e4n keinoja. T\u00e4ll\u00f6in Ohjaamo-palvelu jatkaa kehityspolulla, johon kuuluvat esimerkiksi NuortenLaturi ja OhjausLaturi sek\u00e4 nuorten tilojen ja toiminnan keskitt\u00e4minen ydinkeskustan tuntumaan veturitalleille.<\/p>\n<h2>Ohjaamo-tyyppinen toiminta aikaisemmin Suomessa<\/h2>\n<p>K\u00e4vimme hankkeen aikana tutustumassa kolmeen ohjaamo-tyyppiseen ratkaisuun Oulussa, Joensuussa ja Mikkeliss\u00e4. Oulun Bystr\u00f6min talo on nuorisotoimen tiloihin koottu palvelukokonaisuus, jossa on mukana niin kaupungin kuin valtion palveluja. Samalla talo toimii matalan kynnyksen hengailu- ja harrastuspaikkana. Joensuussa on kokeiltu hankerahoituksella avointa ammattiopistoa, jossa peruskoulun j\u00e4lkeen vaille koulutuspaikkaa j\u00e4\u00e4neet nuoret ovat voineet etsi\u00e4 suuntaa el\u00e4m\u00e4lleen. Samalla on voitu toteuttaa tehokkaasti yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4ohjausta. Mikkelin Olkkarin toiminnassa korostuu my\u00f6s matala kynnys ja nuoren auttaminen tarvittaessa vaikka k\u00e4sikynk\u00e4sss\u00e4. N\u00e4iden kolmen esimerkin t\u00e4rke\u00e4 yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 on eri hallinnonalojen ammattilaisten saumaton yhteisty\u00f6 nuorten tukemiseksi.<\/p>\n<p>Tulevien Ohjaamo-mallien kehitt\u00e4misen pohjana on nuorten ohjaamotoiminnan lis\u00e4ksi kehitt\u00e4misohjelma \u201d<em>Osuvuutta ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehitt\u00e4misohjelmalla<\/em>\u201d ja sen piiriin kuuluneiden Opin ovi -projektien kokonaisuus. Ohjelman yhteydess\u00e4 Suomeen on muotoutunut yhden luukun periaatteelle rakentuvia verkostomaisia elinik\u00e4isen ohjauksen TNO-palveluita, joita on alueellisesti kehitetty p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n ESR-ohjelmakauden aikana. Valtakunnallinen ohjelma kohdistui aikuisten monialaiseen ohjaukseen. Lis\u00e4tietoa <a href=\"http:\/\/www.opinovi.fi\">www.opinovi.fi<\/a><\/p>\n<p>Keskeisimm\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat, joita edell\u00e4 kuvatusta verkostomaisesta kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4 on saatavissa Ohjaamo-toiminnan kehitt\u00e4miselle, ovat yhden luukun periaate, verkostomainen toimintatapa ja kehittyv\u00e4 ohjausosaaminen. Monialaisissa organisaatioissa ja verkostoissa on jo opittu soveltamaan edell\u00e4 kuvattua yhden luukun periaatetta, ja se on lis\u00e4nnyt my\u00f6s luottamusta organisaatioiden v\u00e4lille.<\/p>\n<h2>Ohjaamojen rakenteet, organisoituminen ja rahoitus<\/h2>\n<p>Ohjaamot voivat synty\u00e4 vain yhteisty\u00f6ll\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tulee selke\u00e4sti luoda yhteisty\u00f6menettelyt sek\u00e4 tarvittaessa organisaatioiden v\u00e4liset sopimukset ty\u00f6n- ja vastuunjaoista. Kun on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ettei Ohjaamoihin tule merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ulkoista rahoitusta pysyv\u00e4\u00e4n toimintaan, on oleellista, kuinka mukaan tulevat organisaatiot onnistuvat jakamaan resurssejaan totutun ja uuden toiminnan kesken. Kun Ohjaamot luodaan monihallinnollisesti, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia Ohjaamo-henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6n johtamisesta.\u00a0 Kohti Ohjaamoa -hankkeen ty\u00f6pajassa keskustelleet jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset toimijat totesivat melko yksimielisesti, ett\u00e4 Ohjaamo tarvitsee er\u00e4\u00e4nlaisen henkil\u00f6st\u00f6p\u00e4\u00e4llik\u00f6n tai -koordinaattorin. T\u00e4ll\u00f6in moniammatillisen yhteis\u00f6n voimavarojen ja osaamisen k\u00e4ytt\u00f6 on tehokasta ja suunnitelmallista.<\/p>\n<h2>Ohjaamon strateginen johtaminen<\/h2>\n<p>Ohjaamon strategisessa johtamisessa korostuu ministeri\u00f6iden asema. Ministeri\u00f6iss\u00e4 on seurattu ohjauksen kehitt\u00e4mist\u00e4 alueilla ja linjattu niist\u00e4 strategisia tavoitteita koko maata ajatellen. Valtakunnallinen elinik\u00e4isen ohjauksen yhteisty\u00f6ryhm\u00e4 toimii ministeri\u00f6iden ja muiden ohjaustahojen yhteisty\u00f6foorumina ja sen kautta politiikkalinjaukset saavat konkreettisia muotoja ja kehitett\u00e4vi\u00e4 asioita saadaan sovittua joustavasti jatkovalmisteluun.<\/p>\n<p>Ohjaamojen synnytt\u00e4misvaiheessa strategisten linjausten tarkoituksena on viritt\u00e4\u00e4 ohjaustoimijoita ottamaan huomioon oman alueensa ohjaustarpeet ja verkostoty\u00f6n tilanne. Ovathan nykyiset yhteisty\u00f6suhteet perusta, jonka varaan Ohjaamo voi luontevasti rakentua.<\/p>\n<p>Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n antamien ohjeiden mukaisesti ELY-keskukset ovat koonneet alueelliset elinik\u00e4isen ohjauksen ohjaus- ja yhteisty\u00f6ryhm\u00e4t (alueelliset ELOt), jossa ovat edustettuna laajasti alueen eri ohjaustahot ohjauspalvelujen saatavuuden ja laadun edist\u00e4miseksi. Lis\u00e4ksi ELO-ryhmien tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 ohjausosaamista alueellaan. Alueellisten ELO-yhteisty\u00f6ryhmien ohjauksen koordinointiteht\u00e4v\u00e4\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan sek\u00e4 konsultatiivisella otteella ett\u00e4 alueiden keskin\u00e4isell\u00e4 vertaistoiminnalla.<\/p>\n<p>Ohjaamon hallinnollinen ohjaus tapahtuu yhdess\u00e4 kaikkien Ohjaamossa ty\u00f6t\u00e4 tekevien organisaatioiden esimiesten toimesta. Hallinnollisesti Ohjaamo ei muodosta omaa resursseja saavaa tulosyksikk\u00f6\u00e4 vaan sen toiminta perustuu sopimuksiin toiminnan tavoitteista ja yhteisty\u00f6st\u00e4 olemassa olevien ohjauspalvelujen kesken.<\/p>\n<p>Ohjaamo-konseptissa pyrit\u00e4\u00e4n uutena innovaationa ja palvelumuotona yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kaksi asiaa: asiakasl\u00e4ht\u00f6inen palveluprosessi ja monihallinnollinen yhteisty\u00f6. Molemmista on olemassa paljon sek\u00e4 kokemus- ett\u00e4 tutkimustietoa. Tietojen hy\u00f6dynt\u00e4minen Ohjaamo-toiminnan synnytt\u00e4miseksi ja suuntaamiseksi on kuitenkin haasteellista.<\/p>\n<h2>Ohjaamon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n koordinointi<\/h2>\n<p>Ohjaamon johtamisessa on kyse paitsi yhteisen vision ja toiminta-ajatuksen luomisesta, niin my\u00f6s usean toimintakulttuurin kohtaamisesta. Organisaatiorakenteena Ohjaamoa voidaan kuvata joukkona ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joista kukin edustaa omaa kotiorganisaatiotaan ja tuo yhteiseen palveluun oman osaamisensa ja oman organisaationsa resurssin. Verkoston johtaminen on Ohjaamoa koordinoivan henkil\u00f6n keskeinen teht\u00e4v\u00e4. Varsinkin Ohjaamon syntyvaiheessa on pystytt\u00e4v\u00e4 sovittamaan yhteen erilaisia ohjauskulttuureja ja -n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Johtamisen kannalta edellisest\u00e4 seuraa my\u00f6s, ett\u00e4 Ohjaamossa ty\u00f6skentelevien esimiehet joutuvat sitoutumaan yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltyihin tavoitteisiin ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin. Kaikille organisaatioille on oltava selv\u00e4\u00e4, miksi Ohjaamo-toiminnassa ollaan mukana, miten se tukee oman organisaation teht\u00e4v\u00e4\u00e4 asiakasty\u00f6ss\u00e4 ja mik\u00e4 rooli omalla organisaatiolla on verkoston toiminnassa. Ohjaamo-toimijoiden keskin\u00e4isess\u00e4 sopimuksessa tulee m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tavoitteiden lis\u00e4ksi kunkin organisaation resurssit Ohjaamo-toimintaan, toiminnalliset vastuut ja johtamissuhteet.<\/p>\n<p>Operatiivisessa johtamisessa on erotettava yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se organisaatioiden verkosto, joka muodostaa Ohjaamon, ja toisaalta se ty\u00f6ntekij\u00f6iden joukko (ty\u00f6yhteis\u00f6), joka toimii Ohjaamossa. T\u00e4m\u00e4 asetelma tuottaa haasteen henkil\u00f6st\u00f6johtamiselle, koska palvelut on ensinn\u00e4kin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 toiminta kest\u00e4\u00e4 henkil\u00f6iden vaihtuvuuden ja muutokset. Toisaalta on huolehdittava osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6kuormitus pysyy inhimillisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n<p>Koordinaattorilta vaaditaan laajaa tiet\u00e4myst\u00e4 ohjauspalveluista ja n\u00e4kemyst\u00e4 niiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Erityisen vaativaa johtamisen kannalta on, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja organisaatioiden mielikuva Ohjaamon kannalta tulisi alusta asti muodostua sellaiseksi, ett\u00e4 uusi rakenne on yhteinen asia eik\u00e4 kotiorganisaatioilta \u201dpois siirrett\u00e4v\u00e4\u201d resurssi. Kaiken kaikkiaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida alkuvaiheen suunnittelussa jo olemassa olevat toimivat yhteisty\u00f6suhteet ja onnistuneet kokeilut.<\/p>\n<p>Etuk\u00e4teen on mahdotonta tiet\u00e4\u00e4 Ohjaamon vaikutuksesta asiakasvirtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun, mutta ennakolta voidaan sopia ohjausyhteisty\u00f6n ideasta ja pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Sen pohjalta toimintaa voidaan tarvittaessa my\u00f6s suunnata ja muuttaa. T\u00e4m\u00e4 on Ohjaamon asiakasprosessien johtamisen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kotiorganisaatioiden omat palveluprosessit ovat kunnossa. Verkostomainen organisaatio helpottaa omalta osaltaan prosessien joustavaa kehitt\u00e4mist\u00e4, mutta edellytt\u00e4\u00e4 luottamuskulttuuria, joka syntyy v\u00e4hitellen yhteisten sopimusten, yhteisten tavoitteiden ja yhteisten toimintatapojen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<h2>Kehittyv\u00e4 monialainen ohjausosaaminen<\/h2>\n<p>Ohjaamo-tyyppisess\u00e4 monialaisessa, eri hallintokuntien toimintoja yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palvelukokonaisuudessa ty\u00f6skentely vaatii monenlaista osaamista ja erilaisten osaamisten yhdistelm\u00e4\u00e4. Ohjaamossa ty\u00f6skentelee useiden eri ammattikuntien ja hallinnollisten yksikk\u00f6jen ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Kun Ohjaamon perustana ja kasvualustana ovat nykyiset ohjauksen peruspalvelut, niist\u00e4 Ohjaamoon tulevat ty\u00f6ntekij\u00e4t ja heid\u00e4n organisaationsa tuovat mukanaan olemassa olevaa erityisasiantuntijuutta. Nyt muodostettavassa monialaisessa Ohjaamossa tulee keskeiseksi n\u00e4iden osaamisalueiden yhdist\u00e4minen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen asiakkaiden tieto-, neuvonta- ja ohjaustarpeisiin vastaamisessa. Erilaiset ammatti- ja ty\u00f6taustat tulisikin Ohjaamossa n\u00e4hd\u00e4 rikkautena, joka mahdollistaa erilaisten asiakkaiden kohtaamisen ja sen, ett\u00e4 asiakkaiden tarpeisiin pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n<p><strong>Ohjaamo-henkil\u00f6st\u00f6n monialaisen osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 kolme keskeist\u00e4 kokonaisuutta:<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Monialaisen yhteisty\u00f6n, vuorovaikutuksen ja verkostoty\u00f6n kehitt\u00e4minen ja yhteis\u00f6n\u00e4 toimiminen<\/li>\n<li>Ratkaisukeskeinen ohjaus<\/li>\n<li>Palveluohjaus<\/li>\n<\/ol>\n<p>Yhten\u00e4isen\u00e4 Ohjaamona toimiminen ja palvelujen tarjoaminen asiakkaille edellytt\u00e4\u00e4 Ohjaamo-yhteis\u00f6n vuorovaikutuksen ja verkostoty\u00f6n osallistavaa kehitt\u00e4mist\u00e4. Ratkaisukeskeisess\u00e4 ohjauksessa ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 asiakkaiden ohjausprosessit ja edet\u00e4 niiden mukaisesti siten, ett\u00e4 koko ohjaamon henkil\u00f6st\u00f6 oppii hahmottamaan asiakkaiden prosessien kokonaisuuden. Ratkaisukeskeiseen ohjaukseen tulee luoda perusta kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 ohjausajattelua ja rakentaa Ohjaamoissa kullekin alueelle soveltuvaa ja tarkoituksenmukaista toimintakulttuuria.<\/p>\n<p>Kun Ohjaamossa on tarjolla monien hallinnonalojen palveluja ja sen lis\u00e4ksi Ohjaamo on verkostoyhteisty\u00f6ss\u00e4 sen ulkopuolisiin yhteiskunnan toimintoihin, palveluohjaus muodostuu t\u00e4rke\u00e4ksi osaamisen alueeksi. Palveluohjausta on m\u00e4\u00e4ritelty siten, ett\u00e4 se on koordinointity\u00f6t\u00e4, jolla edistet\u00e4\u00e4n yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen v\u00e4lill\u00e4. Ohjaamoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 voisi kutsua palveluohjaajiksi, jotka ottavat vastuun asiakkaiden palvelukokonaisuudesta. Palveluohjausta voidaan tarkastella sek\u00e4 asiakasn\u00e4k\u00f6kulmasta ett\u00e4 organisaatiotasolta k\u00e4sin.<\/p>\n<h2>Mit\u00e4 Ohjaamo lopulta on?<\/h2>\n<p>Ohjaamoihin on ladattu paljon erilaisia, jopa ristiriitaisia odotuksia. Ne tuskin tuovat rahapussia mukanaan, mutta ne voivat tuoda uudenlaisia ajatuksia ja tapoja tuottaa ohjauspalveluja nuorille. Ohjaamo voi olla nuorten ohjauspalveluja uudella tavalla j\u00e4sent\u00e4v\u00e4 toimintatapa, jossa yhden osan muodostavat hyvin j\u00e4sennetyt ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti rakennetut henkil\u00f6kohtaiset palvelut ja toisen osan hyvin j\u00e4sennetyt, helposti saavutettavat ja kattavat verkkopalvelut.<\/p>\n<h3>L\u00e4hteet<\/h3>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Notkola, V., Pitk\u00e4nen, S., Tuusa, M., Ala-Kauhaluoma, M., Harkko, J., Korkeam\u00e4ki, J., Lehikoinen, T., Lehtoranta, P. &amp; Puumalainen, J. 2013. Nuorten syrj\u00e4ytyminen, Tietoa, toimintaa ja tuloksia? Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1\/2013.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Myrskyl\u00e4, P. 2012. Hukassa \u2013 keit\u00e4 ovat syrj\u00e4ytyneet nuoret? EVA-analyysi 19. Helsinki: EVA.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Syynimaa, K. &amp; Saukkonen, S. 2012. \u00a0Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyyn ja v\u00e4hent\u00e4miseen tarkoitetut palvelut Keski-Suomessa. Julkaisu C 137. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Keski-Suomen liitto.<\/p>\n<h3>Kirjoittajat:<\/h3>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Arja Pakkala, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu<br \/>\nSakari Saukkonen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos<br \/>\nPasi Savonm\u00e4ki, Koulutus- ja kehitt\u00e4miskeskus Salmia<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 Ohjaamo-kehitt\u00e4misty\u00f6, joka tuottaa uusia monialaisia matalan kynnyksen palveluita nuorille ja nuorille aikuisille. Kohti Ohjaamoa -esiselvitysprojekti tarkasteli alueellisen Ohjaamo-mallin organisoitumista ja mahdollisuuksia Jyv\u00e4skyl\u00e4n seudulla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa projektitoimijat kuvaavat, mit\u00e4 selvitys tuotti ja mit\u00e4 tulevaan kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n tarvitaan.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":1904,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[324,166,168],"tags":[247,129,174,138],"class_list":["post-1903","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ohjaamot","category-teoria-ja-tutkimus","category-ohjaus-yhteiskunta","tag-monialaisuus","tag-nuorten-ohjaus","tag-ohjaamo","tag-verkostoyhteistyo"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1903","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1903"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1903\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4120,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1903\/revisions\/4120"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1904"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1903"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1903"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1903"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}