Kuva: FreeImages<\/figcaption><\/figure>\nKoulussa kohdataan iso joukko aikuisia. Mit\u00e4 isommasta koulusta on kyse, sit\u00e4 enemm\u00e4n koulussa todenn\u00e4k\u00f6isesti on aikuisia, joita nuori ei suoranaisesti tunne. Toimivien aikuissuhteiden merkitys muuttuu koulussa toimivien oppilaiden kasvaessa. Tavoitteena kuitenkin on, ett\u00e4 nuorilla on luotettavia ja nuorten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinnostuneita aikuisia ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Koulussa aikuissuhteet rakentuvat paitsi opetuksen ja muun suunnitellun toiminnan kautta, my\u00f6s arkisissa kohtaamisissa. Olennaista olisi, ett\u00e4 jokaisella nuorella olisi mahdollisuus kokea, ett\u00e4 koulussa on aikuinen, joka on kiinnostunut h\u00e4nen tilanteestaan, ajatuksistaan, unelmistaan ja peloistaan.<\/p>\n
Nuorisoty\u00f6n luonnetta kuvataan usein toteamalla, ett\u00e4 nuorisoty\u00f6 kohtaa nuoret nuorena. T\u00e4ll\u00f6in nuorisoty\u00f6n asiakkaansa on nuori sin\u00e4ns\u00e4<\/i>, ei esimerkiksi nuori oppilaansa tai potilaana. (Sercombe 2010) T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvassa kiinnostuksessa nuoreen kokonaisuutena, h\u00e4nen eri el\u00e4m\u00e4nalueisiinsa, vahvuuksiin pikemminkin kuin heikkouksiin. Koulussa t\u00e4llainen ty\u00f6ote ilmenee erilaisissa projekteissa, jotka l\u00e4htev\u00e4t enemm\u00e4nkin nuorten tarpeista kuin ty\u00f6ntekij\u00f6iden toiveista.<\/p>\n
Sek\u00e4 opettajat ett\u00e4 nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t nostavat nuorisoty\u00f6n vahvuudeksi sen, ett\u00e4 nuorisoty\u00f6 voi kuunnella ja kohdata nuoria omassa ammattiroolissaan, joka poikkeaa muista koulussa toimivista aikuisista. Hankkeen aikana haastatellut nuoret allekirjoittavat t\u00e4m\u00e4n. Osalle nuorista nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t mukavina tyyppein\u00e4, jotka erottuivat selke\u00e4sti opettajista. Nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 pidettiin rentoina, ja heit\u00e4 arvostettiin. Nuoret kuvaavat nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6iden olevan esimerkiksi \u201d<\/i>positiivisia, ne tsemppaa aina<\/em>\u201d, opettajiin verrattuna \u201d<\/i>ne ei oo niin totisia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina<\/em>\u201d<\/i> ja yleisvaikutelmana \u201d<\/i>ne on mukavia kaikki<\/em>\u201d<\/i>. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6iden ja opettajien n\u00e4kemys nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kohtaamisen ammattilaisina n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavan tukea nuorilta itselt\u00e4\u00e4n. Negatiivisia kuvauksia aineistossa nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ei esiinny. Kaikki nuoret eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n hakeudu nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6iden pariin koulussa yht\u00e4 paljon tai laajasti.<\/p>\nRyhm\u00e4<\/h2>\n
Nuorten koulukokemukselle on kuitenkin tyypillist\u00e4 vahva ryhm\u00e4hakuisuus ja tunne kuulumisesta tai ep\u00e4onnisimmillaan kuulumattomuudesta koululuokkaan. Ryhm\u00e4prosessien tuki on kouluissa vasta kehkeytym\u00e4ss\u00e4, vaikka se on nuorten n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeinen tekij\u00e4. Selke\u00e4, eri puolilla Suomea toistuva toimintamuoto ovat seiskaluokkalaisten ryhm\u00e4ytykset yl\u00e4koulun alussa. Tavoitteena on helpottaa siirtym\u00e4\u00e4 alakoulusta yl\u00e4kouluun ja vaikuttaa siihen, ett\u00e4 ryhm\u00e4n kiinteys eli koheesio nousisi. Erityisesti ryhm\u00e4n muovautumisvaiheessa ryhm\u00e4lle tarjottava tuki auttaa ryhm\u00e4\u00e4 kiinteytym\u00e4\u00e4n ja tulemaan toimintakykyisemm\u00e4ksi.<\/p>\n
Opettajat n\u00e4kev\u00e4t ryhm\u00e4osaamisen olevan nuorisoty\u00f6n ydinkompetensseja, ja tuovan t\u00e4t\u00e4 kautta kouluun uusia ulottuvuuksia.<\/h4>\n
\u201dEtt\u00e4 periaatteessa opettajillahan on paljon semmosta pedagogista tiet\u00e4myst\u00e4, mutta pystyyk\u00f6 sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sten oppilaiden v\u00e4listen suhteiden ja n\u00e4itten dynaamisten, n\u00e4itten ryhm\u00e4dynamiikka-asioiden hoitamiseen riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, niin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/em>\u201d (Opettaja.)<\/p>\nRyhm\u00e4dynamiikka ei automaattisesti kehkeydy kaikkia nuoria tukevaksi. Nuorisoty\u00f6n osaamista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s tilanteissa, joissa luokka ei tahdo toimia ryhm\u00e4n\u00e4, mik\u00e4 heijastuu ty\u00f6rauhaan ja luokan kykyyn toimia. On luokkia, joiden dynamiikka on kaikkien oppilaiden paikalla ollessa pahasti solmussa, ja joissa tutkimuksessa haastatellun nuoren kuvauksen mukaan \u201dkaikki vaan vittuilee toisille\u201d<\/i>. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4dynamiikan h\u00e4iri\u00f6t vaikuttavat my\u00f6s opiskeluilmapiiriin ja vaikeuttavat t\u00e4ll\u00e4 tavalla koulussa toimimista. Nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamiselle on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kun ryhm\u00e4prosesseja halutaan lujittaa.<\/p>\n
Ryhmien parissa tapahtuvalla, luokkamuotoisella toiminnalla on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 etuja. Ryhm\u00e4dynamiikan tuntemus kouluilla lis\u00e4\u00e4ntyy ja oppilaiden vuorovaikutus nopeutuu. Nuorten v\u00e4lille voidaan luoda vuorovaikutustilanteita, jotka voivat yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s sellaisia nuoria, jotka muutoin eiv\u00e4t hakeutuisi toistensa seuraan. Ryhm\u00e4dynamiikan tuen tarve on tunnistettu. Toiminnasta on hyvi\u00e4 kokemuksia niin oppilailla, opettajilla kuin nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4kin. Toiminta voi kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s koulua oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, kun ryhm\u00e4dynamiikan tuntemus kehittyy ja luokat saavat tukea siihen, mit\u00e4 on toimia yhdess\u00e4 muiden kanssa. Luokkamuotoista toimintaa voi my\u00f6s kritisoida kysyen, kuinka pistem\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6 on. Ryhm\u00e4 k\u00e4y l\u00e4pi erilaisia kehitysvaiheita el\u00e4m\u00e4nkaarensa aikana. Tuen tarjoaminen my\u00f6s muutoin kuin ryhm\u00e4n alkuvaiheessa auttaisi ryhm\u00e4\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n, ja samalla ryhm\u00e4prosessien oppiminen syvenisi.<\/p>\n
Osallisuus<\/h2>\n
Osallisuus on aina osallisuutta jossakin itse\u00e4 isommassa kokonaisuudessa, ja osallistuminen on osallistumista johonkin toimintoon, tapahtumaan tai yhteis\u00f6\u00f6n. Kun kouluosallisuudesta puhutaan, tarkastellaan t\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi sit\u00e4, millainen yhteis\u00f6 koulu on ja miten oppilaat voivat vaikuttaa yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4, mill\u00e4 tavalla tullaan yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksytyksi j\u00e4seneksi, ja millaisia toimijarooleja koulussa on. Kriittisesti kysyen t\u00e4ll\u00f6in tarkastellaan, ovatko nuoret koulussa enemm\u00e4n hallintoalamaisia kuin aktiivisia kansalaisia, enemm\u00e4n kohteita kuin toimijoita, enemm\u00e4n asiakkaita kuin kanssasuunnittelijoita ja -toteuttajia.<\/p>\n
Osallisuudella on kaksi k\u00e4rke\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 viitataan syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyyn, toisaalta vaikuttamiseen poliittisessa mieless\u00e4. Osallisuudella voidaan t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 kahteen yhteen kietoutuvaan, mutta toisistaan erilliseen tavoitteeseen (Thomas 2007):<\/p>\n
\n- Osallisuus sosiaalisena toimintana<\/i>. Osallisuuden edist\u00e4minen on koulussa siit\u00e4 huolehtimista, ett\u00e4 oppilaat ja henkil\u00f6kunta kokevat kuuluvansa itse\u00e4\u00e4n isompaan kokonaisuuteen. Kyse on siis j\u00e4senyydest\u00e4, kuulumisesta, mukaan ottamisesta \u2013 usein t\u00e4llaisiin teemoihin viitataan puhumalla yhteis\u00f6llisyydest\u00e4.<\/li>\n
- Osallisuus poliittisena toimintana<\/i>. Osallisuuden edist\u00e4minen on sen takaamista, ett\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4senill\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa itse\u00e4\u00e4n koskevien asioiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Erityisesti koulussa on my\u00f6s puhuttava siit\u00e4, miten koulu kasvattaa j\u00e4seni\u00e4\u00e4n demokraattiseen toimintaan ja kansalaisuuteen my\u00f6s kokemuksellisella tasolla. T\u00e4ll\u00f6in kyse on vaikuttamisesta, kuulluksi tulemisesta, vastuun kantamisesta ja saamisesta, vallan jakamisesta ja k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 vaikuttamisesta.<\/li>\n<\/ol>\n
Nuorisoty\u00f6n voidaan n\u00e4hd\u00e4 vaikuttavan molempiin osallisuuden ulottuvuuksiin. Osallisuuden sosiaaliset ulottuvuudet kattavat niin ryhm\u00e4ytt\u00e4misen, yhteisten tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4misen ja yhteisen tekemisen tukemista, ja osallisuuden vaikuttamisulottuvuudet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n esimerkiksi oppilaiden ottamista mukaan suunnitteluun, yhteisty\u00f6t\u00e4 oppilaskunnan kanssa, koulun linkitt\u00e4mist\u00e4 kunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon nuorisovaltuuston kautta tai yksitt\u00e4isten nuorten kuulemista koulun toiminnassa. N\u00e4m\u00e4 ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 toimintoja, sill\u00e4 eri vertailututkimukset osoittavat, ett\u00e4 Suomessa on paljonkin kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 kouluosallisuuden suhteen (Kiilakoski 2012).<\/p>\n
Nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 he saavat otettua nuoria mukaan suunnittelemaan erilaisia toimintoja. Opettajien kuvauksen mukaan nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 voi olla t\u00e4rke\u00e4 esimerkki siin\u00e4, miten nuoria saadaan osallistettua ja miten heid\u00e4n kanssaan toimitaan. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia ja rohkaisee toimimaan toisin. On kuitenkin todettava, ett\u00e4 osallisuuden kehitt\u00e4minen nuorisoty\u00f6n ja koulun yhteisty\u00f6n\u00e4 tapahtuu varsin eritahtisesti eri kunnissa, eik\u00e4 kaikissa Kanuuna-kunnissa nuorisoty\u00f6 sanottavammin osallistu osallisuuden kehitt\u00e4miseen kouluilla.<\/p>\n
”Niin siin\u00e4 kun seuraa, miten nuoriso-ohjaajat toimii, niin tulee semmonen pistos syd\u00e4meen ja v\u00e4h\u00e4n kattoo, ett\u00e4 voispa sit\u00e4 joskus v\u00e4h\u00e4n ottaa itekin eri tavalla, tai v\u00e4h\u00e4n rennommin ehk\u00e4. Ett\u00e4 kyll\u00e4 siin\u00e4 puolin ja toisin on opittavaa.” <\/em>(Opettaja.)<\/p>\nYhteisty\u00f6n edellytyksi\u00e4<\/h2>\n
Nuorisoty\u00f6n ja koulun yhteisty\u00f6 sijoittuu kouluun. Siihen vaikuttavat koulun institutionaaliset rakenteet, koko se sosiaalinen keitos, joka tekee koulusta omanlaisensa ja omalakisensa sosiaalisen maailman. Mutta se my\u00f6s ajoittuu kouluun, ja tulee koulun aikaraamien kehyst\u00e4m\u00e4ksi. Kysymyksess\u00e4 onkin t\u00e4ll\u00f6in, mill\u00e4 tavoin nuorisoty\u00f6 sijoittaa omat toimintonsa n\u00e4ihin aikam\u00e4\u00e4reisiin tai mill\u00e4 lailla se onnistuu ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai ohittamaan n\u00e4it\u00e4 raameja. Koulun ja nuorisoty\u00f6n yhteisty\u00f6 m\u00e4\u00e4rittyy koulun toiminnasta k\u00e4sin, ja yksi yhteisty\u00f6n onnistumisen edellytys onkin, mill\u00e4 tavoin koulun rajoja voidaan siirt\u00e4\u00e4, liuentaa tai h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Monialaisen yhteisty\u00f6n alkuvaiheessa toiminta saattaa olla pikemminkin rinnakkain tekemist\u00e4, kuin vahvaa yhteist\u00e4 toimintaa yhdess\u00e4 asetettujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien eteen. Toiminnan syveneminen ja sit\u00e4 kautta synergiaetujen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 jollakin tapaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n keskustelemaan yhdess\u00e4 tavoitteista, luodaan yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa. Jos nuorten osallisuutta halutaan edist\u00e4\u00e4, tulisi my\u00f6s mietti\u00e4, millainen asema nuorilla itsell\u00e4\u00e4n on toiminnassa ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4. Toistaiseksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s koulun ja nuorisoty\u00f6n yhteisty\u00f6n tapauksessa \u201dvaikeinta moniammatillisessa ty\u00f6ss\u00e4 tuntuu kuitenkin olevan asiakkaiden mukaan ottaminen\u201d (Siurala 2011, 141).<\/p>\n
Kirjoittaja:<\/h2>\n
FT, tutkija Tomi Kiilakoski
\nNuorisotutkimusverkosto<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n
Hoikkala, Tommi & Paju, Petri (2013) Apina pulpetissa. Ysiluokan yhteis\u00f6llisyys. <\/i>Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n
Kallas, Kai, Nikkola, Tiina & R\u00e4ih\u00e4, Pekka (2013) El\u00e4mismaailma opettajankoulutuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana. Teoksessa Tiina Nikkola, Matti Rautiainen & Pekka R\u00e4ih\u00e4 (toim.) Toinen tapa k\u00e4yd\u00e4 koulua. <\/i>Tampere: Vastapaino, 19\u201358.<\/p>\n
Kiilakoski, Tomi (2012) Koulu nuorten n\u00e4kem\u00e4n\u00e4 ja kokemana. <\/i>Muistiot 2012:6. Opetushallitus.<\/p>\n
Kiilakoski, Tomi (2014) Koulu on enemm\u00e4n<\/i>. Julkaisuja 155. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.<\/p>\n
Sercombe, Howard (2010) Youth Work Ethics. <\/i>London: Sage.<\/p>\n
Siurala, Lasse (2011) Moniammatillisuus nuorille suunnatussa verkkoty\u00f6ss\u00e4. Teoksessa Jani Merikivi,P\u00e4ivi Timonen & Leena Tuuttila (toim.) S\u00e4hk\u00f6\u00e4 ilmassa. N\u00e4k\u00f6kulmia verkkoperustaiseen nuorisoty\u00f6h\u00f6n. <\/i>Humak, Sarja C 25 & Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto\/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 111, 134\u2013148.<\/p>\n
Thomas, Nigel (2007) Towards a Theory of Children\u2019s Participation. International Journal of<\/i><\/p>\n
Children\u2019s Rights. <\/i>Vol. 15(2007), 199\u2013218.<\/p>\n
![\"Koulu](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2014\/10\/Kiilakoski_Koulu-on-enemman_KANSIKUVA_www.jpg\")
<\/a>Kaupunkimaisen nuorisoty\u00f6n kehitt\u00e4misverkosto Kanuuna<\/a> toteutti koulun ja nuorisoty\u00f6n tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeen vuosina 2012\u20132014. Hankkeessa seurattiin viiden kaupungin, Hyvink\u00e4\u00e4n, Kokkolan, Kuopion, Lahden ja Oulun, toimintoja kahden lukuvuoden ajan. Toiminnot kohdentuivat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti yl\u00e4kouluun ja yleisopetukseen. Hankkeissa kehitetyt ja tutkitut toiminnot koskettelivat koulun yhteis\u00f6llisyyden kehitt\u00e4mist\u00e4, yhteist\u00e4 kasvattajuutta koulun ja nuorisoty\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 nuorten kansalaisuuden ja aktiivisuuden tukemista.<\/p>\n![\"Kuvituskuva\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2014\/10\/tennaritkiikussa-pieniElo.jpg\")
<\/a>