{"id":1774,"date":"2014-05-26T07:41:45","date_gmt":"2014-05-26T07:41:45","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1774"},"modified":"2023-09-07T08:02:30","modified_gmt":"2023-09-07T08:02:30","slug":"tyoelaman-pelisaannot-tutummiksi-draaman-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2014\/05\/26\/tyoelaman-pelisaannot-tutummiksi-draaman-avulla\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t tutummiksi draaman avulla"},"content":{"rendered":"<p>Maahanmuuttajaopiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa lis\u00e4\u00e4ntyy, kuten my\u00f6s maahanmuuttajataustaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Samalla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t mahdollisuudet kulttuurisiin yhteent\u00f6rm\u00e4yksiin ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin. Miten toisessa kulttuurissa kasvaneita voidaan paremmin integroida suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen, usein kirjoittamattomiin, pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin? Miten ammatillinen koulutus voi valmistaa maahanmuuttajaopiskelijoita, kuten my\u00f6s suomalaisia nuoria, kohtaamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4?<!--more--><\/p>\n<figure id=\"attachment_1776\" aria-describedby=\"caption-attachment-1776\" style=\"width: 270px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"  wp-image-1776\" style=\"border: 2px solid #808080;margin-top: 3px;margin-bottom: 3px\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2014\/05\/draama-300x283.jpg\" alt=\"\" width=\"270\" height=\"255\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/05\/draama-300x283.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/05\/draama-150x141.jpg 150w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/05\/draama-200x188.jpg 200w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2014\/05\/draama.jpg 900w\" sizes=\"auto, (max-width: 270px) 100vw, 270px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1776\" class=\"wp-caption-text\">Kuvassa opettajaopiskelijat onnistuneen draamatunnin j\u00e4lkeen. Katja Asikainen (takariviss\u00e4 vas.), Marika Hesselgren, Sanna Lehtinen, Tarja R\u00e4ty ja Reetta Eskola.<\/figcaption><\/figure>\n<p>T\u00e4h\u00e4n aiheeseen tarttui ryhm\u00e4 ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita. Katja Asikainen, Reetta Eskola, Marika Hesselgren, Sanna Lehtinen ja Tarja R\u00e4ty kokeilivat kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, miten draamaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna, kun halutaan tutustuttaa opiskelijoita suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <i>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t draaman keinoin<\/i> oli osa Pendolinot-oppimispiirin yhteist\u00e4 pedagogista kehitt\u00e4mishanketta, jossa etsittiin keinoja aikuisopiskelijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksien kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Asikainen, Eskola, Hesselgren, Lehtinen ja R\u00e4ty tutustuivat Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n verkko-opiston <i>Erilaisuus sallittu, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietoa maahanmuuttajalle<\/i> -sivustoon ja esitteliv\u00e4t sivustoa my\u00f6s muille verkkopilotin opettajaopiskelijoille.&nbsp;Sivuille on listattu muun muassa sellaisia suomalaisia luonteenpiirteit\u00e4, joihin uusi ty\u00f6ntekij\u00e4 luultavasti t\u00f6rm\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikallaan.<br \/>\nKehitt\u00e4mishankkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta eritt\u00e4in kiinnostavia ovat t\u00e4sm\u00e4llisyys ja joustavuus sek\u00e4 niiden v\u00e4linen j\u00e4nnite kuten my\u00f6s oma-aloitteisuuden ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattamisen ristiriitainen suhde.<\/p>\n<p>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietouden sivustoa muille opiskelijoille esitelt\u00e4ess\u00e4 keskusteltiin my\u00f6s, mill\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 aihetta voisi l\u00e4hesty\u00e4 aikuisopiskelijoiden kanssa. Draama sai eniten kannatusta, sill\u00e4 sit\u00e4 pidettiin hyv\u00e4n\u00e4 keinona osallistuttaa opiskelijat oppimiseen.<\/p>\n<p><i>Osallistujien draama<\/i> on yksi luokista, joihin Hannu Heikkinen jakaa draamakasvatuksen monet eri genret (Heikkinen 2010: 31\u201333). Osallistujien draamassa luodaan fiktiivinen maailma, jonka sis\u00e4ll\u00e4 voidaan ty\u00f6skennell\u00e4 aktiivisesti yhdess\u00e4. Asioita tutkitaan ja niill\u00e4 leikit\u00e4\u00e4n, etsit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 merkityksi\u00e4 ja luodaan uusia. Osallistujien draamaa ovat esimerkiksi Forum-teatteri ja ty\u00f6pajateatteri (TIE), joissa molemmissa yleis\u00f6st\u00e4 tulee aktiivinen ja osallistuva.<\/p>\n<h2>K\u00e4sikirjoituksesta toteutukseen<\/h2>\n<p>Draamatuntia varten Asikainen, Eskola, Hesselgren, Lehtinen ja R\u00e4ty tekiv\u00e4t k\u00e4sikirjoituksen, joka sijoittui bussivarikolle ja bussiin. Siin\u00e4 uusi ty\u00f6ntekij\u00e4 saapuu my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 t\u00f6ihin ja esimies antaa puutteellisen perehdytyksen. Tilanteet jatkuvat bussissa ja esiin nostetaan bussikuskin ja matkustajien vuorovaikutustilanteita. <ins cite=\"mailto:Tiihonen%20Anna-Kaisa\" datetime=\"2014-05-21T11:49\"><\/ins><\/p>\n<p>Opetustilanteessa opettajaopiskelijat n\u00e4ytteliv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tilanteet, mink\u00e4 j\u00e4lkeen aiheesta keskusteltiin. Maahanmuuttajaryhm\u00e4n opiskelijat saivat ehdottaa, miten tilanne olisi voitu hoitaa paremmin, ja sitten tilanne n\u00e4yteltiin uudestaan. Opiskelijat tulivat keskusteluun mukaan reippaasti ja osallistuivat my\u00f6s aktiivisesti n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n astuen &#8221;n\u00e4yttelij\u00e4-opettajien&#8221; paikalle. Keskusteluissa mietittiin yhdess\u00e4 muun muassa t\u00e4sm\u00e4llisyyden merkityst\u00e4 ja sen suhdetta joustavuuteen. Opiskelijat ehdottivat ratkaisuja tilanteisiin, joissa ty\u00f6ntekij\u00e4 my\u00f6h\u00e4styy t\u00f6ist\u00e4 tai bussi on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 taukopaikalla eik\u00e4 kuski ehdi pit\u00e4\u00e4 taukoa. Esiin nousivat velvollisuuksien lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n oikeudet.<\/p>\n<p>Opetustilanne pit\u00e4\u00e4 kokea turvallisena, jotta opiskelijat uskaltavat osallistua draamaan. Turvalliseen ilmapiiriin saamiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 laatia ryhm\u00e4n kanssa pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t draamalle. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen avulla sovitaan, miten draamaan voi osallistua tai olla osallistumatta. Er\u00e4s opiskelija kirjoittikin palautteessaan, ett\u00e4 piti t\u00e4llaista opetustapaa hyv\u00e4n\u00e4, vaikkei itse uskaltanutkaan osallistua n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n. Ryhm\u00e4lle pit\u00e4\u00e4 antaa my\u00f6s aikaa ryhm\u00e4yty\u00e4. &#8221;Tutustumisleikit toimivat hienosti, vaikka t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensin hieman ep\u00e4ilin n\u00e4iden alkul\u00e4mmittelyiden antia&#8221;, toteaa Sanna Lehtinen ja jatkaa: &#8221;Opin itse, ett\u00e4 tutustumiselle ja ryhm\u00e4hengen luomiselle on annettava aikaa, se kyll\u00e4 palkitsee ja maksaa itsens\u00e4 takaisin korkojen kera.&#8221;<\/p>\n<h2>Uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, tulkintaa ja oppimista<\/h2>\n<p>Draamakasvatuksessa tarinoihin rakennetaan ep\u00e4suoraa oppimista, mutta kaikkea ei voi kuitenkaan ennalta suunnitella. Oppimisen mahdollisuus piileekin draamatarinoiden rakenteissa ja hyv\u00e4 draamatarina on avoin erilaisille tulkinnoille. Draaman maailmat tarjoavat oppimismahdollisuuksia,&nbsp;muun muassa kokonaisvaltaisia el\u00e4m\u00e4\u00e4 muistuttavia oppimistilanteita. Draama antaa opiskelijoille voimaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tutkia maailmaa roolien ja tilanteiden kautta, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opiskelijoiden sanatonta ja sanallista viestint\u00e4\u00e4, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opiskelijoiden \u00e4lyllist\u00e4, sosiaalista, fyysist\u00e4, emotionaalista ja moraalista osaamista sek\u00e4 kriittist\u00e4 ajattelua ja antamalla opiskelijoille kokemuksia ja ymm\u00e4rryst\u00e4, jotka liittyv\u00e4t muihin taidemuotoihin ja oppiaineisiin (Heikkinen 2010: 136). Tarja R\u00e4ty kertoo, ett\u00e4 opetustilanteessa keskustelu l\u00e4hti v\u00e4lill\u00e4 eri suuntaan, kuin mit\u00e4 opettajaopiskelijat olivat ennalta ajatelleet. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kuitenkin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoiden keskustelulle annetaan aikaa eik\u00e4 sivuuteta niit\u00e4 aiheita, joita opiskelijat itse pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkein\u00e4. &#8221;Toisaalta keskustelu yleisell\u00e4 tasolla suomalaisten k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 ja tavasta liittyy my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4h\u00e4n me tapamme siirr\u00e4mme my\u00f6s ty\u00f6paikalle&#8221;, R\u00e4ty muistuttaa.<\/p>\n<p>Draamassa oppiminen on Heikkisen mukaan (2010: 131\u2013132) usein implisiittist\u00e4. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti draamakokemuksen j\u00e4lkeen on vaikea analysoida oppimista, jolloin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kokemusten ja ajatusten jakaminen. Analysointi on mahdollista vasta, kun kokemuksen intensiivisyys alkaa h\u00e4lvet\u00e4. Arviointi on kuitenkin aina t\u00e4rke\u00e4 osa oppimisprosessia (Heikkinen 2010: 141\u2013143). N\u00e4ytelm\u00e4n j\u00e4lkeen maahanmuuttajaopiskelijat saivat antaa palautetta opetustilanteesta, sen aiheesta ja opetustavasta. Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua ryhm\u00e4n oma opettaja antoi omalla oppitunnillaan ryhm\u00e4l\u00e4isten viel\u00e4 jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan yhdess\u00e4. Maahanmuuttajaopiskelijat ja heid\u00e4n opettajansa antoivat opettajaopiskelijoille hyv\u00e4\u00e4 palautetta tunnista. Opiskelijat pitiv\u00e4t tuntia kivana ja hy\u00f6dyllisen\u00e4 ja kertoivat oppineensa uusia asioita suomalaisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Osa kuitenkin toivoi palautteessa, ett\u00e4 tilanteita oli uskallettu vied\u00e4 viel\u00e4 pidemm\u00e4lle. Ryhm\u00e4n opettaja kertoi innostuneensa menetelm\u00e4st\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 draamaa kaupan k\u00e4ynnin harjoituksissa. My\u00f6s opettajaopiskelijoille itselleen j\u00e4i hyv\u00e4 mieli opetuskokeilusta.<\/p>\n<p>Opiskelijoiden palautteista nousi esiin, ett\u00e4 draamaa voisi heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monessa muussakin aiheessa, esimerkiksi harjoiteltaessa ty\u00f6haastattelutilanteita. Opettajalle draama opetuskeinona tuo uusia haasteita, mutta my\u00f6s varmasti onnistuneita oppitunteja. Marika Hesselgren muistuttaa, ett\u00e4 draaman haastavuuden vuoksi sit\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osiona, kun siirryt\u00e4\u00e4n uuteen aiheeseen. Reetta Eskola tuo esiin my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4n arkitodellisuuden: &#8221;Nyt meit\u00e4 oli viisi opettajaa opiskelijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. En tied\u00e4, olisiko opetustilanne onnistunut yht\u00e4 hyvin, jos olisin seissyt yksin ryhm\u00e4n edess\u00e4.&#8221; Opettajaopiskelijat haluavat kuitenkin kannustaa kaikkia muita opettajia rohkeasti kokeilemaan draaman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietouden opetuksessa mutta my\u00f6s muiden aiheiden tunneilla.<\/p>\n<h3>Kirjoittaja:<\/h3>\n<p>Katja Asikainen<\/p>\n<h3>Kirjallisuutta:<\/h3>\n<p>Heikkinen, Hannu 2010: Vakava leikillisyys, draamakasvatusta opettajille<\/p>\n<p><b><i>&nbsp;<\/i><\/b><\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maahanmuuttajaopiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa lis\u00e4\u00e4ntyy, kuten my\u00f6s maahanmuuttajataustaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Samalla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t mahdollisuudet kulttuurisiin yhteent\u00f6rm\u00e4yksiin ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin. Miten toisessa kulttuurissa kasvaneita voidaan paremmin integroida suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen, usein kirjoittamattomiin, pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin? Miten ammatillinen koulutus voi valmistaa maahanmuuttajaopiskelijoita, kuten my\u00f6s suomalaisia nuoria, kohtaamaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":1777,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[165],"tags":[359,189,144,408,343],"class_list":["post-1774","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-menetelmia-kaytantoja","tag-draamakasvatus","tag-pedagogiikka","tag-tyoelama","tag-tyoelamataidot","tag-urasuunnittelutaidot"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1774","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1774"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1774\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3706,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1774\/revisions\/3706"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1774"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1774"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1774"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}