{"id":1626,"date":"2013-12-11T08:13:06","date_gmt":"2013-12-11T08:13:06","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1626"},"modified":"2023-09-07T08:39:25","modified_gmt":"2023-09-07T08:39:25","slug":"studio-projekti-on-kohta-maalissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/12\/11\/studio-projekti-on-kohta-maalissa\/","title":{"rendered":"STUDIO-projekti on kohta maalissa"},"content":{"rendered":"

STUDIO oli pedagogiikkaan keskittyv\u00e4 koulutusprojekti, jossa kehitettiin aikuiskoulutusta ja sen erilaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Projektin varsinaisina kohderyhmin\u00e4 olivat suomen- ja ruotsinkielisten oppilaitosten, korkeakoulujen, aikuislukioiden, vapaan sivistysty\u00f6n, seurakuntien sek\u00e4 kolmannen sektorin aikuiskouluttajat sek\u00e4 muut aikuisopiskelijoiden ohjaukseen osallistuvat ja oppilaitosten hallinnosta vastaavat. Lis\u00e4ksi kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat ty\u00f6hallinnon toimijat sek\u00e4 koulutusyhteisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat.<\/p>\n

Projektin hallinnollinen vastuu on ollut HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla ja muut toimijat ovat olleet JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAAGA-HELIAN Ammatillinen opettajakorkeakoulu, OAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu sek\u00e4 ruotsinkielisen\u00e4 Ammattikorkeakouluna Arcada.<\/p>\n

Haasteita, haasteita…<\/h2>\n

STUDIO-projekti alkoi vuonna 2008, mutta varsinaisesti vauhtiin p\u00e4\u00e4stiin vuonna 2009 koulutusten toteuttamisen osalta.<\/p>\n

N\u00e4inkin suuressa projektissa yhteisten toimintatapojen l\u00f6yt\u00e4minen eri organisaatioiden toimintakulttuurien keskell\u00e4 oli haastava asia. Asia hoidettiin muodostamalla projektin toteuttajaorganisaatioiden projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6ist\u00e4 suunnitteluryhm\u00e4, joka on kokoontunut kaksi tai kolme kertaa vuodessa suunnittelemaan ja arvioimaan projektin toimintaa. Kokouksissa on esimerkiksi k\u00e4yty l\u00e4pi kaikki kuluneen kauden palautteet ja niiden pohjalta on tehty suunnitelmia toiminnan tehostamiseksi, jos on ollut aihetta. Suunnitteluryhm\u00e4ss\u00e4 on ollut avoin ilmapiiri ja vaikeitakin asioita on pystytty ratkomaan rakentavasti.<\/p>\n

N\u00e4in pitk\u00e4n projektin aikana (2008\u20132013) esille tulevat yhteiskunnassa ja koulutuskent\u00e4ll\u00e4 tapahtuvat muutokset. STUDIO -projektin aikana on tullut koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 mm. kaksi isoa muutosta. Aikuiskoulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudet tutkinnon perusteet, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t uutena k\u00e4sitteen\u00e4 osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sek\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot. Ammattikorkeakouluissa tuli osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, jonka nimen\u00e4 on AHOT. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi projektissa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n\u00e4 osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyv\u00e4n\u00e4 koulutustarpeena. N\u00e4it\u00e4 koulutuksia on j\u00e4rjestetty runsaasti. Toinen muutos koulutuskent\u00e4ll\u00e4 on ollut sosiaalisen median koulutusten tarpeen lis\u00e4\u00e4ntyminen projektin loppua kohden. Oppilaitoksissa ja ty\u00f6paikoilla on sosiaalisen median v\u00e4lineit\u00e4 otettu enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja monet koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ovat vieneet opetustaan verkkoon ja t\u00e4m\u00e4kin on lis\u00e4nnyt koulutustarvetta. Erityisesti ty\u00f6voimahallinnon toimijoiden osuus koulutuksissa on lis\u00e4\u00e4ntynyt viimeisen kahden vuoden aikana, koska ohjausta on alettu antaa verkossa yh\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten yt-neuvottelut eri organisaatioissa ovat heikent\u00e4neet koulutuksiin osallistumista. Koulutusten markkinointi on ollut v\u00e4lill\u00e4 varsin tuskaista. Ilkka Uronen tuo artikkelissaan \u201dSTUDIO -hanke osatoteuttajan silmin<\/a>\u201d hyvin esille niit\u00e4 ehdotuksia, joita olisi voitu tehd\u00e4 markkinoinnin tehostamiseksi. T\u00e4ss\u00e4 kohtaan voidaan kuitenkin todeta, ett\u00e4 olemme selvinneet hyvin. Olemme toteuttaneet 95 koulutusta, kun tavoitteena oli 96. Koulutukset ovat olleet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 5\u20137 opintopisteen koulutuksia.<\/p>\n

Oman haasteensa toimintaan on tuonut my\u00f6s projektihenkil\u00f6st\u00f6n suuri vaihtuvuus. \u00a0Hankkeisiin palkataan usein m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia henkil\u00f6it\u00e4 ja on luonnollista, ett\u00e4 saatuaan vakinaisen tai pidempiaikaisen ty\u00f6n, he vaihtavat ty\u00f6paikkaa. Samalla my\u00f6s hankkeen tietotaitoa l\u00e4htee talosta. Tulevissa hankkeissa organisaatioiden tulisikin palkata hankkeisiin talon sis\u00e4lt\u00e4 vakinaista henkil\u00f6kuntaa, jolloin pitkiss\u00e4 hankkeissa toimijat pysyv\u00e4t samoina, hankeosaaminen lis\u00e4\u00e4ntyy ja hankkeen tulokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n organisaation toiminnassa.<\/p>\n

Mit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 olemme saaneet aikaiseksi<\/h2>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti STUDIO-projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Koulutuksiin osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoitteeksi asetettiin 1410 ja tavoite saavutetaan. Koska projekti on valtakunnallinen projekti, olemme kouluttaneet toimijoita etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen ja id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen (sallituilla alueilla). Kuitenkin niin, ett\u00e4 Uudenmaan osuus on 28 % ja muun Suomen jakautuessa tasaisesti.<\/p>\n

Koulutuksiin osallistujien suurin ryhm\u00e4 on ollut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 57 %, korkeakouluista 22 % ja TE-hallinnosta 5 %, jonka osuus on noussut koko ajan. Heid\u00e4th\u00e4n otettiin kohderyhm\u00e4ksi vasta vuonna 2011. Vapaan sivistysty\u00f6n ja kolmannen sektorin toimijoiden osuus on v\u00e4hentynyt sitten projektin alun vilkkaan osallistumisen j\u00e4lkeen. Heid\u00e4n osuutensa projektin loppuvaiheessa on 17 %.<\/p>\n

\"Hyvien
Hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden koontia<\/figcaption><\/figure>\n

Koulutusaloittain osallistujien jakautuminen on seuraavanlainen: tekniikka ja liikenne 20 %, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 21 % ja humanistinen koulutusala 22 %. N\u00e4m\u00e4 kolme muodostavat suurimman osan osallistuneiden koulutusaloista. Viel\u00e4 vuoteen 2013 saakka tekniikan ja liikenteen alalta oli ylivoimaisesti suurin osa osallistujista. Sosiaali- ja terveysalalta on 16 % osallistujista ja kulttuurialalta 5 %.<\/p>\n

Olemme kysyneet koulutuksiin osallistujilta ilmoittautumiskaavakkeissa, onko heill\u00e4 pedagoginen p\u00e4tevyys. On ollut mielenkiintoista huomata, miten pedagogisen p\u00e4tevyyden omaavien henkil\u00f6iden osuus on pienentynyt projektin kuluessa. T\u00e4h\u00e4n on varmasti kaksi syyt\u00e4. Ensinn\u00e4kin TE-hallinnon henkil\u00f6iden osallistuminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja heill\u00e4 ei luonnollisesti ty\u00f6ns\u00e4 puolesta tarvitse olla pedagogista p\u00e4tevyytt\u00e4. Toinen syy on n\u00e4hd\u00e4kseni se, ett\u00e4 ammatillisen koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 tapahtuu paljon el\u00e4k\u00f6itymist\u00e4 ja uusia opettajia tulee heid\u00e4n tilalleen. N\u00e4ill\u00e4 opettajilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viel\u00e4 pedagogista p\u00e4tevyytt\u00e4, koska he tulevat suoraan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. 5 opintopisteen STUDIO-koulutuksista on ollut mahdollisuus saada 1 piste ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeutumisvaiheessa. Muun muassa HAMK Ammatilliseen opettajakorkeakouluun valituista vuonna 2013 oli 13 hakijaa saanut tuon pisteen valintavaiheessa. AHOT HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oli saatu vuosina 2010\u20132013 STUDIO-koulutuksista 57 kappaletta. Uskon, ett\u00e4 suuntaus on samanlainen my\u00f6s muissa ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. T\u00e4m\u00e4 osoittaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 koulutuksia on pystytty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n paitsi osaamisen kartuttamisessa my\u00f6s muulla tavoin.<\/p>\n

Laadullisia tuloksia<\/h3>\n

Koulutusten vaikuttavuuskysely tehtiin kaikille koulutuksissa olleille vuosina 2009\u20132012 osallistuneille. Vaikuttavuuskyselyn perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 STUDIO-projektin koulutuksilla on ollut vaikuttavuutta koulutuksiin osallistujille ja heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Kaikissa koulutuksissa uusi tieto on lis\u00e4nnyt vastaajien osaamista ja ennen kaikkea antanut rohkeutta ja uskallusta ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia pedagogisia menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Selke\u00e4sti k\u00e4y my\u00f6s ilmi, ett\u00e4 koulutukset ovat antaneet osallistujille joko kertauksena tai uusina asioina selkeytt\u00e4 pedagogisista perusasioista. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi oppimisk\u00e4sityksen, ihmisk\u00e4sityksen ja oppimistyylien merkitys opetusmenetelmien valinnassa, koulutuksen suunnittelussa ja henkil\u00f6kohtaistamisessa. Koulutusten merkitys voi olla my\u00f6s tietoisuuden her\u00e4tt\u00e4minen ja yll\u00e4pit\u00e4minen sellaisista t\u00e4rkeist\u00e4 periaatteista tai teorioista, jotka eiv\u00e4t ilmene konkreettisina asioina arkisessa ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Koulutuksissa kannattaa entist\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sellaisia menetelmi\u00e4, jotka vahvistavat yhteisty\u00f6t\u00e4, kuten vertaisarviointia ja benchmarkingia. Osallistujat voisivat tehd\u00e4 yli organisaatioiden ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4, yhteist\u00e4 kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4\u00e4, jonka aiheena olisi jokin yhteinen intressi ja samalla vahvistettaisiin yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Vaikuttavuuskyselyss\u00e4 oli my\u00f6s avoin kysymys, jossa kysyttiin, miksi koulutus ei vastannut koulutukseen osallistuneen odotuksia. Niiss\u00e4 harvoissa vastauksissa, joita saatiin, p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6inen tekij\u00e4 oli ajanpuute, koska perusty\u00f6 omassa organisaatiossa oli ollut niin kuormittavaa. Koulutukseen osallistuneilla ei ollut aikaa keskitty\u00e4 teht\u00e4vien tekemiseen halutulla tavalla. Hyvin harvassa paikassa oli sijaisj\u00e4rjestely\u00e4, joten koulutuksen ohessa tehtiin kaikki perusty\u00f6. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6myyteen oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 koulutusvalinta. Koettiin, ettei koulutuksesta saatu sit\u00e4, mit\u00e4 haettiin, ja usein asiat olivat vastaajien mukaan entuudestaan tuttuja. Joidenkin vastaus oli, ett\u00e4 heid\u00e4t oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty koulutukseen eli motivaatioita koulutusta kohtaan ei ollut. Hyvin harvat moittivat kouluttajaa, koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tai toteutustapaa. Koulutuspalautteiden mukaan kouluttajien asiantuntemus ja tapa toimia koulutuksen aikana oli p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 4\u20134,5, kun asteikko oli 1\u20135.<\/p>\n

Eritt\u00e4in positiivinen tulos mielest\u00e4ni on se, ett\u00e4 koulutusten ansiosta monet vastaajista kertoivat, ett\u00e4 saivat uutta intoa ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 halun ja motivaation opiskella lis\u00e4\u00e4 asioita. Olen itsekin toiminut kouluttajana projektissa ja saanut suullisena palautteena, ett\u00e4 koulutus on avannut silm\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, miksi pedagoginen koulutus on hyv\u00e4ksi ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n erityisesti opettajan ty\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 ja tarkempaa tietoa vaikuttavuuskyselyst\u00e4 voi lukea Meid\u00e4n Helmet II -julkaisussa olevasta artikkelista \u201dKoulutus voi r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tajunnan\u201d.<\/p>\n

STUDIO-projektin aikana projektissa kouluttaneet henkil\u00f6t ovat kehitt\u00e4neet erilaisia koulutuksen malleja ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. He ovat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kokeilleet erilaisia opetusmenetelmi\u00e4 sek\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. N\u00e4m\u00e4 uudet tai vanhat \u201dtuunatut\u201d menetelm\u00e4t on kirjoitettu artikkeleiksi ja julkaistu Meid\u00e4n Helmet (2011) – ja Meid\u00e4n Helmet II -julkaisuissa (2013). Julkaisut ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 www.opinovi.fi\/julkaisut.<\/p>\n

Kouluttajille tehtiin syksyll\u00e4 2013 haastattelu siit\u00e4, miten he ovat kokeneet STUDIO-projektissa kouluttamisen ja mink\u00e4laista osaamista se on heille lis\u00e4nnyt. Ennen kaikkea se on kouluttajien mukaan ollut kentt\u00e4, jolla on voinut rauhassa kokeilla uusia menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Yhteisty\u00f6ss\u00e4 omenoiden poimintaa<\/figcaption><\/figure>\n

Kouluttajat olivat toteuttaneet useampia samansis\u00e4lt\u00f6isi\u00e4 koulutuksia, joten koulutusten kehitt\u00e4minen oli mahdollista my\u00f6s osallistujilta saatujen palautteiden perusteella. Monet kouluttajista kokivat, ett\u00e4 koulutusten toteuttaminen kokonaisuudessaan on ollut oppimisprosessi heille itselleen. He olivat saaneet lis\u00e4\u00e4 substanssiosaamista sek\u00e4 opettajana kasvua oli tapahtunut. T\u00e4m\u00e4 on heid\u00e4n mukaansa johtunut siit\u00e4, \u00a0<\/del>ett\u00e4 STUDIO-projektin koulutusten suunnittelun ja toteutuksen resursointi on antanut aikaa pys\u00e4hty\u00e4 ja keskitty\u00e4 opettaviin asioihin sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 koulutuksia. Kouluttajien osaaminen on karttunut my\u00f6s opiskelijoiden oppimisprosessin liittyviss\u00e4 asioissa, kuten ajan antamisesta oppimiselle, ei liikaa menetelmi\u00e4 yhdelle l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4lle sek\u00e4 siihen, miten teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n integroinnin rytmitt\u00e4minen \u00a0\u00a0<\/del>kannattaa tehd\u00e4 koulutuksen aikana. Lis\u00e4ksi kouluttajat olivat oppineet koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen liittyvi\u00e4 asioita, kuten koulutusten r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innist\u00e4, koulutusesitteiden informatiivisuudesta jne. \u00a0<\/del>Kouluttajat olivat my\u00f6s havainneet, ett\u00e4 koulutettaville olivat uusia ja\/tai haasteellisia asioita muun muassa uusi opettajuus, koulutuksen aikainen kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulma sek\u00e4 oppijal\u00e4ht\u00f6isyys. T\u00e4m\u00e4 tulos kertoo my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 STUDIO-koulutusten tapaisia koulutuksia tarvitaan jatkossakin.<\/p>\n

Lopuksi voin n\u00e4in projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n ominaisuudessa todeta, ett\u00e4 on ollut etuoikeus ja ilo ty\u00f6skennell\u00e4 n\u00e4in isossa projektissa eritt\u00e4in hyvien projektitoimijoiden sek\u00e4 yhteisty\u00f6tahojen kanssa.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h2>\n

\"eskola-kronqvist-anita\"Anita Eskola-Kronqvist<\/p>\n

Eskola-Kronqvist toimi projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 STUDIO-projektissa sek\u00e4 lehtorina H\u00e4meen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

STUDIO oli pedagogiikkaan keskittyv\u00e4 koulutusprojekti, jossa kehitettiin aikuiskoulutusta ja sen erilaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Projektin varsinaisina kohderyhmin\u00e4 olivat suomen- ja ruotsinkielisten oppilaitosten, korkeakoulujen, aikuislukioiden, vapaan sivistysty\u00f6n, seurakuntien sek\u00e4 kolmannen sektorin aikuiskouluttajat sek\u00e4 muut aikuisopiskelijoiden ohjaukseen osallistuvat ja oppilaitosten hallinnosta vastaavat. Lis\u00e4ksi kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat ty\u00f6hallinnon toimijat sek\u00e4 koulutusyhteisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat.<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":1631,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5,22,160],"tags":[131,9,49,150],"class_list":["post-1626","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kehittaminen","category-verkostot","category-tarinoitajahenkiloita","tag-ohjausosaaminen","tag-opin-ovi-projektit","tag-pedagoginen-kehittyminen","tag-studio"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1626"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4146,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1626\/revisions\/4146"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1631"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}