{"id":1579,"date":"2013-11-29T10:30:51","date_gmt":"2013-11-29T10:30:51","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1579"},"modified":"2023-09-07T06:45:44","modified_gmt":"2023-09-07T06:45:44","slug":"ohjauksella-on-valia-kuinka-ohjausosaamista-lisataan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/11\/29\/ohjauksella-on-valia-kuinka-ohjausosaamista-lisataan\/","title":{"rendered":"Ohjauksella on v\u00e4li\u00e4 \u2013 kuinka ohjausosaamista lis\u00e4t\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"

Opiskelijoilla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta ja opiskelijahuoltoa. T\u00e4t\u00e4 korostaa Laki ammatillisesta koulutuksesta (630\/1998, 479\/2003). Opiskelijahuoltoty\u00f6 kattaa kaikkien oppilaitosyhteis\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6iden tekem\u00e4n, oppimisen edellytyksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ja turvallisuutta, terveytt\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n. Valtioneuvoston hyv\u00e4ksym\u00e4ss\u00e4 koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4missuunnitelmassa vuosille 2011\u20132016 todetaan, ett\u00e4 ammatillisille oppilaitoksille laaditaan hyv\u00e4n opinto-ohjauksen kriteerit siten, ett\u00e4 ne voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syksyll\u00e4 2014. Samoin siin\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 opiskeluhuoltoa kehitet\u00e4\u00e4n ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2012.)<\/p>\n

Vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu, siihen sis\u00e4ltyv\u00e4 koulutustakuu ja yhteiskunnassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu ovat osoittaneet, ett\u00e4 ohjausta tarvitaan ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa \u2013 ohjauksen tarpeellisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja tunnustetaan.<\/p>\n

Ohjaus on nostettu yhdeksi merkitt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi ty\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy\u00e4 vastaan<\/strong>. Huolimatta monista keskeytt\u00e4misen v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 projekteista keskeytt\u00e4jien absoluuttista lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole saatu v\u00e4hennetty\u00e4. Samoin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ammatillisen koulutuksen l\u00e4p\u00e4isyaste ole noussut toivotulla tavalla. Koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4missuunnitelmassa esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maassamme toteutetaan ammatillisen koulutuksen l\u00e4p\u00e4isyn tehostamisohjelma, jolla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n keskeytt\u00e4mist\u00e4. Tehostamisohjelmalla tuetaan opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen ennakoivien ja nykyist\u00e4 yksil\u00f6llisempien toimintamallien kehitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyy my\u00f6s ohjausk\u00e4yt\u00e4nteiden ja toimintamallien kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Ohjausmalleja ja toimintatapoja on kehitetty<\/strong> jossain m\u00e4\u00e4rin jo koko 2000-luvun. Vuosituhannen ensimm\u00e4isell\u00e4 kymmenell\u00e4 useat koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t uudistivat opiskelijahuoltosuunnitelmiaan sek\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 ohjaus- tai opinto-ohjaussuunnitelmia. L\u00e4ht\u00f6kohdaksi nostettiin kokonaisvaltainen opiskelijakeskeinen ohjausmalli, jossa kaikki oppilaitoksen ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat omalta osaltaan vastuussa opiskelijoiden ohjaamisesta ja keskin\u00e4isest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4. Ohjaus on jaettu kolmeen sektoriin:<\/del> uravalinnan ohjaukseen, opiskelun ohjaamiseen ja kasvun ja kehityksen tukemiseen. My\u00f6s ohjaustasoja on kolme: l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 opiskelijaa on tavallisesti ryhm\u00e4nohjaaja tai luokanopettaja; toisella tasolla ovat oppilaitoksen sis\u00e4iset asiantuntijat, jotka \"\"voivat olla osin opetuksessa mukana, esimerkiksi opinto-ohjaajat; kolmannen tason muodostavat oppilaitoksen sis\u00e4- tai ulkopuoliset asiantuntijat, jotka eiv\u00e4t ole opetuksessa mukana. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi terveydenhoitaja tai oppilaitospappi. Jonkun osalta ohjaus painottuu esimerkiksi uravalinnan ohjaamiseen, jonkun toisen ohjaus on enemm\u00e4n kasvun tukemista. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kaikki tunnistavat oman ohjauksellisen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja oppilaitoksen opiskelijahuoltosuunnitelmaan on selke\u00e4sti kirjattu jokaisen vastuut ja teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Ohjauksen toteuttaminen n\u00e4iden vaatimusten mukaan vaatii koko henkil\u00f6kunnalta uudenlaista asennoitumista ja toimintatapaa. Tarvitaan moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 ohjausosaamista. Sellaista osaamista, joka on perinteisesti liitetty opinto-ohjaajan ammattitaitoon, odotetaan nyt jokaiselta henkil\u00f6kunnan j\u00e4senelt\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjassani (Koskela 2013) paneuduin t\u00e4h\u00e4n moniammatillisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseen sek\u00e4 henkil\u00f6kunnan ohjausosaamisen kehitt\u00e4miseen. Tutkimukseni liittyi kiinte\u00e4sti it\u00e4suomalaisessa koulutuskuntayhtym\u00e4ss\u00e4 toteutettuun ESR-rahoitteiseen hankkeeseen, jossa tavoitteena oli v\u00e4hent\u00e4\u00e4 opintojen keskeytt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 tukea opiskelijoita heid\u00e4n ty\u00f6llistymisess\u00e4\u00e4n tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Toimintatutkimuksella oppilaitosta kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

Tutkimukseni l\u00e4hestymistapa oli toimintatutkimuksellinen. Siin\u00e4 periaatteena on, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6 on kiinte\u00e4sti mukana sek\u00e4 kehitt\u00e4mis- ett\u00e4 tutkimusty\u00f6ss\u00e4 ja tutkija on my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sen. Tavoitteena on parantaa olemassa olevia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 uudenlaisia toimintatapoja (esim. Kemmis & McTaggart 2005). Mutta ennen kuin mit\u00e4\u00e4n uutta voidaan kehitt\u00e4\u00e4, on selvitett\u00e4v\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilanne. Tutkimuksen aluksi haastattelin oppilaitosten toimijoita siit\u00e4, mit\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan on ja kuinka sit\u00e4 voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Haastatellut katsoivat, ett\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 tarkoitti oppimateriaalien jakamista, opetuksen suunnittelua yhdess\u00e4 tai opiskelijan parhaaksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. K\u00e4sitteen tulkintaerot johtuivat haastateltavien erilaisesta koulutustaustasta, ammattialasta tai heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kielest\u00e4. Jokainen haastateltava tulkitsi k\u00e4sitett\u00e4 omasta ammatti-identiteetist\u00e4\u00e4n, asiantuntijuudestaan tai ty\u00f6orientaatiostaan k\u00e4sin. Haastattelujen pohjalta l\u00f6ysin useita rakenteellisia ja henkil\u00f6kohtaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka estiv\u00e4t aidon moniammatillisen yhteisty\u00f6n kehittymist\u00e4 ja yhteisty\u00f6h\u00f6n sitoutumista. N\u00e4it\u00e4 olivat yksin tekemisen perinne, puutteelliset vuorovaikutustaidot, ohjauksellisen otteen puuttuminen, luottamuksen puute ja johdon tuen puuttuminen.\u00a0 Yhteisty\u00f6t\u00e4 ehk\u00e4isevi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat lis\u00e4ksi aikapula ja yhteisty\u00f6n suunnittelemattomuus sek\u00e4 se, etteiv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t tunteneet toistensa ty\u00f6nkuvaa. Toisaalta haastattelujen pohjalta l\u00f6ytyi my\u00f6s tekij\u00f6it\u00e4, jotka edistiv\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4. N\u00e4it\u00e4 olivat yhteiset tilat, s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset palaveriajat, avoimuus ja yhteiset projektit tai koulutukset, yhteinen kieli sek\u00e4 valmiit, toimivat verkostot. Koska hanke, johon tutkimus liittyi, oli p\u00e4\u00e4asiallisesti koulutus- ja kehitt\u00e4mishanke ja koulutus oli yksi yhteisty\u00f6h\u00f6n sitouttava tekij\u00e4, l\u00e4hdimme miettim\u00e4\u00e4n, millaista koulutusta henkil\u00f6kunnalle tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, jotta yhteisty\u00f6 kehittyisi ja ohjausosaaminen lis\u00e4\u00e4ntyisi.<\/p>\n

Ryhm\u00e4nohjaajakoulutuksella lis\u00e4\u00e4 ohjausosaamista<\/h2>\n

Henkil\u00f6kunnalle j\u00e4rjestettiin reilun kahden vuoden aikana monenlaista koulutusta. Tutkimus kuitenkin osoitti, ett\u00e4 henkil\u00f6kunnalle j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t yksitt\u00e4iset koulutusp\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t ole ratkaisu kehitt\u00e4\u00e4 ohjausosaamista ja lis\u00e4t\u00e4 organisaation sis\u00e4ist\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Valitettavasti j\u00e4rjestettyjen koulutustilaisuuksien osanotto j\u00e4i ennakoitua huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi. Koulutuksiin osallistuivat p\u00e4\u00e4asiallisesti henkil\u00f6t, jotka olivat jo valmiiksi sitoutuneita yhteisty\u00f6h\u00f6n ja kokivat esteiden poistamisen my\u00f6s henkil\u00f6kohtaiseksi tavoitteekseen.\u00a0 Useissa tapauksissa koulutuksiin osallistujat olivat opinto-ohjaajia, kuraattoreita ja erityisopettajia. Tutkimuksen perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4- ja t\u00e4ydennyskoulutus kasautuvat tietylle osalle opettajia ja osa j\u00e4tt\u00e4ytyy kouluttautumisen ja kehitt\u00e4misen ulkopuolelle.<\/p>\n

Koska j\u00e4rjestetyt ohjausosaamista tai moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t koulutukset eiv\u00e4t houkutelleet opettajia osallistumaan tai niihin osallistuminen ei ollut mahdollista kaikille opettajille tai muulle henkil\u00f6kunnalle, oli ilmeist\u00e4, ett\u00e4 oppilaitoksissa tarvittiin kunkin yksik\u00f6n omista, koetuista tarpeista l\u00e4htev\u00e4\u00e4 ohjauskoulutusta ja muodollisen koulutuksen lis\u00e4ksi mahdollisuuksia yhteisiin keskusteluihin ja osallistumiseen. Tutkimuksen kuluessa oppilaitoksille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6itiinkin kunkin yksik\u00f6n toiveiden mukaista ryhm\u00e4nohjaajakoulutusta. Niiss\u00e4 ammattiopistoissa, joissa ryhm\u00e4nohjaajakoulutukset aloitettiin tutkimuksen aikana, voitiin todeta, ett\u00e4 ne antavat suuria ryhm\u00e4luentoja paremmat mahdollisuudet ohjausosaamisen kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 mahdollisuuden yhteiseen reflektointiin, vertaistukeen ja osallistumiseen yhteis\u00f6n toimintaan sek\u00e4 oppimiseen toinen toisiltaan. T\u00e4t\u00e4 havaintoa tukee my\u00f6s esimerkiksi M\u00e4ntyl\u00e4n (2002, 224) tutkimustulos: yhteisty\u00f6n oppimista ty\u00f6ss\u00e4 voidaan parhaiten tukea j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 mahdollistavat olosuhteet.<\/p>\n

Tutkimuksen aikana valmistui opettajien tueksi ja ohjauksen helpottamiseksi ryhm\u00e4nohjauksen toteuttamissuunnitelma ja ohjaajan ty\u00f6kalupakki<\/strong>. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa materiaalia ryhm\u00e4nohjauksen tunneilla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi, mutta my\u00f6s yksil\u00f6- ja pienryhm\u00e4ohjaukseen. Tutkimus osoitti, ett\u00e4 t\u00e4llaisen materiaalin avulla voidaan tukea ryhm\u00e4nohjaajaa ohjauksellisessa ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen alkaessa olettamus oli, ett\u00e4 opiskelijoiden opintojen keskeytt\u00e4mist\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4, jos henkil\u00f6kunnalla olisi riitt\u00e4v\u00e4sti ohjausosaamista ja jos moniammatillinen yhteisty\u00f6 olisi toimivaa. Tutkimusprosessin aikana opiskelijoiden opintojen keskeytt\u00e4misluvuissa ei ilmennyt suurta muutosta. Opintojen keskeytt\u00e4mist<\/del>en taustalla vaikuttavat niin monet eri tekij\u00e4t, ett\u00e4 on vaikeaa nimet\u00e4 jotain yht\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, joka sellaisenaan selitt\u00e4\u00e4 keskeytt\u00e4misen tai opintoihin sitoutumisen. Joskus keskeytt\u00e4minen voi olla osoitus toimivasta opiskelijahuoltoty\u00f6st\u00e4 ja ohjauksesta. T\u00e4ll\u00f6in tulee kuitenkin huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 opiskelija ei j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, <\/ins>vaan h\u00e4nell\u00e4 on yhteisesti sovittu jatkosuunnitelma.<\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 opin?<\/h2>\n

Tutkimuksen lopuksi toteutetuista keskeisten hanketoimijoiden haastatteluista ilmeni, ett\u00e4 huolimatta v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 koulutuksiin osallistumisesta <\/del>oppilaitoksissa on havaittavissa asennemuutos. T\u00e4m\u00e4 muutos n\u00e4kyy lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 keskusteluna ohjausosaamisen lis\u00e4\u00e4misen tarpeellisuudesta.\u00a0 Kokonaisvaltainen opiskelijakeskeinen malli ei voi toimia, jos opettajat eiv\u00e4t koe mallia omakseen tai heilt\u00e4 puuttuu sen vaatima osaaminen. Asennemuutosta siis tarvitaan, ja<\/ins> pedagogisen johtajuuden voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevan muun muassa edellytysten luomista asennemuutokselle. Yhteisty\u00f6n ja ohjausosaamisen kehitt\u00e4miseksi ja kehittymiseksi tarvitaan yhteist\u00e4 aikaa, my\u00f6s yhteisi\u00e4 muodollisia koulutuksia, avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, toisen ammattitaidon kunnioitusta sek\u00e4 oman asiantuntijuuden rajojen tunnistamista ja my\u00f6s rajojen ylityksi\u00e4. Kun n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t ovat kunnossa, v\u00e4hentynee my\u00f6s opintojen keskeytt\u00e4minen. Opintojen keskeytt\u00e4miseen vaikuttaa kuitenkin kovin monet asiat, joita on vaikea ennakoida tai etuk\u00e4teen aavistaa.<\/p>\n

Vuoden 2014 talousarvioesityksess\u00e4 todetaan, ett\u00e4 opiskelijahuollossa painopistett\u00e4 tullaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6lliseen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n toimintaan. Opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edist\u00e4miseksi. Oppilaitoksissa on varmasti ollut todellinen pyrkimys t\u00e4h\u00e4n jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta hyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n aikeet eiv\u00e4t muutu todeksi tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iksi ellei niihin ole taloudellisia ja muita edellytyksi\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4n syksyn yhteishaussa voimaan tullut muutos ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin tulee vaikuttamaan opintojen keskeytt\u00e4miseen. Samoin mit\u00e4 tulee tapahtumaan mahdollisen oppivelvollisuuden pident\u00e4misen my\u00f6t\u00e4. Tai miten opintojen keskeytt\u00e4miseen tulee vaikuttamaan 1.8.2014 voimaan tuleva uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jossa my\u00f6s kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat tulevat kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin.<\/p>\n

Ammattiosaajan hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 -julkaisussa\u00a0 Frank Martela ja Lauri J\u00e4rvilehto (2012) kysyv\u00e4t muun muassa, mik\u00e4 on ammattioppilaitoksen perimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Onko se sit\u00e4, ett\u00e4 opetetaan tietyt tarkasti rajatut tekniset taidot, jotta henkil\u00f6 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyn ammatin p\u00e4tevyysvaatimukset? Vai onko se ehk\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 valmennetaan nuori<\/del> tai aikuinen p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n muuttuvassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joka vaatii entist\u00e4 enemm\u00e4n oma-aloitteisuutta, osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 ja aktiivista oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 hallintaa? Martelan ja J\u00e4rvilehdon mukaan tulevaisuuden ammatinopettaja ei ole vain ammattiin liittyv\u00e4n tiedon v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, vaan enemm\u00e4nkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n valmentaja. H\u00e4nen tulee kyet\u00e4 havainnoimaan ja huomioimaan opiskelijoidensa yksil\u00f6llisi\u00e4 tarpeita ja ongelmia ja tukemaan niit\u00e4, jotka tukea tarvitsevat. Opettaja on kasvatusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, tukemassa nuorten kasvua kohti t\u00e4ysivaltaista yhteiskunnan j\u00e4sent\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n itse huolehtimaan kykenev\u00e4\u00e4 kansalaista. T\u00e4t\u00e4 on holistinen ohjausmalli. Ja t\u00e4t\u00e4 varten opettajat itse tarvitsevat paljon tukea – t\u00e4ydennyskoulutusta, pedagogista johtamista, vertaismentorointia, mutta my\u00f6s oikean asenteen.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h3>\n

Seija Koskela<\/p>\n

Kirjoittaja toimi opettajankouluttajana Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n

Kemmis,S. & McTaggart, R. 2005.Participatory action research. Communicative action and the public sphere. Teoksessa N.K. Denzin & Y.S. Lincoln (toim.) The Sage handbook of qualitative research, third edition. Thousand Oaks: Sage Publications, 559-603.<\/p>\n

Koskela, S. 2013. \u201dMie teen vaan oman ty\u00f6ni\u201d Toimintatutkimus moniammatillisen yhteisty\u00f6n ja ohjausosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4 studies in education, psychology and social research 477.<\/p>\n

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630\/1998, 479\/2003).<\/p>\n

Martela, F. & J\u00e4rvilehto, L. 2012. Ammattiosaajan hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4. <\/ins>Ajatuksia ja ty\u00f6kaluja ammattiin opiskelevien el\u00e4m\u00e4nlaadun edist\u00e4miseksi. Ehk\u00e4isev\u00e4 p\u00e4ihdety\u00f6 EHYT <\/ins>ry.<\/p>\n

M\u00e4ntyl\u00e4, R. 2002. Yksin mutta yhdess\u00e4. Opettajat omaa ty\u00f6t\u00e4 ja oppilaitoksen toimintaa kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Turun yliopisto, Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus.<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2012. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011\u20132016. Kehitt\u00e4missuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2012:1.<\/p>\n

P\u00e4ivitetty 2023.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opiskelijoilla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta ja opiskelijahuoltoa. T\u00e4t\u00e4 korostaa Laki ammatillisesta koulutuksesta (630\/1998, 479\/2003). Opiskelijahuoltoty\u00f6 kattaa kaikkien oppilaitosyhteis\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6iden tekem\u00e4n, oppimisen edellytyksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ja turvallisuutta, terveytt\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n. Valtioneuvoston hyv\u00e4ksym\u00e4ss\u00e4 koulutuksen ja tutkimuksen kehitt\u00e4missuunnitelmassa vuosille 2011\u20132016 todetaan, ett\u00e4 ammatillisille oppilaitoksille laaditaan hyv\u00e4n opinto-ohjauksen kriteerit siten, ett\u00e4 ne voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syksyll\u00e4 2014. […]<\/p>\n","protected":false},"author":11,"featured_media":1586,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[166,22,122],"tags":[36,131,100],"class_list":["post-1579","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teoria-ja-tutkimus","category-verkostot","category-opiskelu","tag-ammatillinen-koulutus","tag-ohjausosaaminen","tag-opinto-ohjaus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/11"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1579"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4101,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1579\/revisions\/4101"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}