{"id":1401,"date":"2013-11-06T09:17:30","date_gmt":"2013-11-06T09:17:30","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1401"},"modified":"2023-09-07T06:52:12","modified_gmt":"2023-09-07T06:52:12","slug":"erkkereista-eteenpain-ohjausosaamisen-kehittamissuuntia-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/11\/06\/erkkereista-eteenpain-ohjausosaamisen-kehittamissuuntia-suomessa\/","title":{"rendered":"ERKKEREIST\u00c4 eteenp\u00e4in – ohjausosaamisen kehitt\u00e4missuuntia Suomessa"},"content":{"rendered":"

Ohjauksen tarve on kasvanut johtuen monimuotoistuneista ja yksil\u00f6llistyneist\u00e4 opiskelupoluista, tuen tarpeesta opiskelun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lisiss\u00e4 siirtymiss\u00e4 sek\u00e4 liikkuvuudesta ty\u00f6markkinoilla. Moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n perustunut ERKKERI-projekti vastasi kent\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4n vahvistamalla ohjausosaamista ja kouluttamalla my\u00f6s uusia opinto-ohjaajia. Kuluneella ESR-ohjelmakaudella on mietitty ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajaa, kokonaisvaltaista ohjausosaamisen koulutusta, ja siihen liittyen projektikokemukset ovatkin olleet lupaavia. Kehitt\u00e4misohjelman p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Suomessa ollaan vaiheessa, jossa on aika pohtia tulevaisuuden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehitt\u00e4missuuntia.<\/p>\n

ERKKERI-projektin toimivuuden taustalla oli moniammatillinen yhteisty\u00f6. Muina toimivuutta selitt\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 ovat olleet, ett\u00e4 a) se vastasi kent\u00e4ll\u00e4 olevaan kysynt\u00e4\u00e4n, b) sen suunnitteluprosessi oli onnistunut ja c) sen markkinointi oli tehokasta.<\/p>\n

ERKKERI-projektin suunnitteluprosessiin<\/i> osallistuivat maamme opinto-ohjaajankoulutuksien asiantuntijat ja projektin koulutusten suunnittelusta ja \"ERKKERI-joukkue,toteutuksesta vastasivat kokeneet kouluttajat. ERKKERIn koulutustuotteet ovatkin saaneet kiitett\u00e4v\u00e4n palautteen. Lis\u00e4ksi koulutusten markkinoinnissa<\/i> kiinnitettiin erityist\u00e4 huomiota kohderyhm\u00e4n tavoittamiseen erilaisissa ohjauksen tapahtumissa. T\u00e4st\u00e4 seurasi, ett\u00e4 ERKKERI-koulutusten tilauskirja t\u00e4yttyi nopeasti, ja koulutuspyynt\u00f6j\u00e4 ja halukkaita tulijoita koulutuksiin oli enemm\u00e4n kuin hankkeessa pystyttiin toteuttamaan. Koulutustuotteiden tarjoamista pystyttiin jatkamaan onneksi hieman pidemp\u00e4\u00e4n TE-ERKKERIn my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Hankekausi ei ollut pelkk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4npaistetta. ERKKERI-hankkeessa on ollut nelj\u00e4 toimijaa: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, H\u00e4meen ammattikorkeakoulu sek\u00e4 Ty\u00f6- ja elinkeinohallinnon kehitt\u00e4miskeskus Salmia. Koska kaikilla toteuttajilla on omat hallinnolliset k\u00e4yt\u00e4nteens\u00e4, on tarvittu neuvottelua yhteisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4. Henkil\u00f6vaihdokset hankekauden aikana vaikeuttivat my\u00f6s yhteisten k\u00e4yt\u00e4nteiden l\u00f6ytymist\u00e4. Hankkeen suunnittelussa tapahtui kaksi virhett\u00e4. Ensiksi, hankkeen alussa kouluttajien ty\u00f6kokonaisuudet olivat liian sirpaleiset. T\u00e4t\u00e4 tilannetta korjattiin my\u00f6hemmin laajentamalla kouluttajien teht\u00e4v\u00e4t laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin heill\u00e4 oli parempi mahdollisuus keskitty\u00e4 teemoihin, ja toisaalta joustavuus lis\u00e4\u00e4ntyi huomattavasti. Toisena ongelmana on huomattu, ett\u00e4 hankkeen j\u00e4lkeen koulutustuotteiden modulointi ja siirtyminen palvelutoiminnoiksi eiv\u00e4t viel\u00e4 ole t\u00e4ysin onnistuneet.<\/p>\n

Miten eteenp\u00e4in hankkeista?<\/h2>\n

Ensimm\u00e4inen kokonaisuus, joka tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, on monialainen<\/b> ohjauskoulutus<\/b>. Se oli vastaus uudenlaisiin ohjauksen tarpeisiin, jossa ohjaus ei ole sektoroitunutta toimintaa. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuva muutos edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maassamme pystyt\u00e4\u00e4n tarkastelemaan ohjausta ty\u00f6-, opetus-, sosiaali- ja terveyshallinnon sek\u00e4 nuorisotoimen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6n\u00e4. Ohjausta tulee suunnitella, rahoittaa ja toteuttaa jatkossa yhteisty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in valtakunnallisen tutkimus- ja arviointitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen kokonaistarkastelussa on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Toinen kokonaisuus on kansallisen kehitt\u00e4misty\u00f6n kytkent\u00e4 kansainv\u00e4liseen tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoimintaan<\/b>. T\u00e4h\u00e4n on olemassa kolme mahdollisuutta: ELGPN sek\u00e4 NICE- ja VALA-hankkeet.<\/p>\n

ELGPN <\/b>on eurooppalaisen elinik\u00e4isen ohjauksen toimintapolitiikan verkost\"ELGPN-tyokirjankansi-2013\"o, joka tukee TNO-palvelujen kansallista kehitt\u00e4mist\u00e4 j\u00e4senmaiden keskin\u00e4isen yhteisty\u00f6n kautta (http:\/\/elgpn.eu). Verkosto on koonnut mm. kansallisten ohjausj\u00e4rjestelyjen laadun metakriteerit, joiden yhten\u00e4 osa-alueena ovat ohjausalan ammattilaisten kompetenssit eri hallinnonaloilla ja yksityisell\u00e4 sektorilla. Verkosto tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden EU-rahoitteisten verkostojen kanssa.<\/p>\n

NICE <\/b>(Network in guidance and counselling in Europe: ERASMUS) on eurooppalainen ohjauskoulutusta tarjoavien korkea-asteen oppilaitosten yhteishanke. Siihen osallistuu 52 ohjauskoulutusyksikk\u00f6\u00e4 27 Euroopan maasta. Hanke on tuottanut eurooppalaiset ohjauksen kompetenssit ja opetussuunnitelmien perusrakenteet. NICE-hanke tarjoaa kehyksen, jossa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ohjauskoulutusta hy\u00f6dynt\u00e4en maanosamme parasta asiantuntemusta. Yksi NICE-hankkeen akuutti teema on, kuinka joustoturva-ajattelu (flexicurity) saadaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Euroopassa. Suomessa t\u00e4m\u00e4 kysymys pelkistyy nuorisotakuun toteutumisessa.<\/p>\n

VALA <\/b>(NORDPLUS) on pohjoismainen hanke, joka implementoi NICE-hankkeen tuloksia Pohjoismaihin, Baltian maihin, F\u00e4rsaarille sek\u00e4 Gr\u00f6nlantiin. VALA-hankkeen vahvuutena on pohjoismainen arvopohja ja toimintak\u00e4yt\u00e4nteet, jolloin ohjauksen eurooppalaisten tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa. VALA-hankkeen akuutti teema on aikuisten ohjauksen toteuttaminen siell\u00e4, miss\u00e4 kansalaisetkin ovat (esim. ty\u00f6paikoilla tapahtuva ohjaus) ja t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n tarvittavan osaamisen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

Kohti laajempaa kokonaisuutta<\/h2>\n

Kansallisesti olemme tilanteessa, jossa on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4, millaisella strategialla maassamme jatkossa kehitet\u00e4\u00e4n tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Meill\u00e4 on valittavanamme kolme skenaariota: a) kansallinen monihallinnollinen elinik\u00e4isen ohjauksen (ELO) strategia, b) eri hallinnonalojen verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 korostava vaihtoehto ja c) vaihtoehto, jossa kukin hallinnonala kehitt\u00e4\u00e4 omia TNO-palvelujaan itsen\u00e4isesti.<\/p>\n

Seuraavassa arvioimme kutakin vaihtoehtoa kolmella tasolla: a) ohjausj\u00e4rjestelyj\u00e4 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, b) TNO-palvelujen organisoituminen ja c) asiakaspalvelun toteutus – kansalaisrajapinta.<\/p>\n

Skenaario \u201dmonihallinnollinen elinik\u00e4isen ohjauksen (ELO) strategia”<\/h2>\n

Skenaarion etuna on, ett\u00e4 se vastaa parhaiten ohjauksen kontekstissa tapahtunutta muutosta. Ohjaus ei ole en\u00e4\u00e4 kytkett\u00e4viss\u00e4 tiettyihin el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin ja niihin liittyviin siirtymiin. Lis\u00e4ksi ohjauksen toimijaverkosto on laajentunut moniammatilliseksi asiantuntijaty\u00f6ksi. Elinik\u00e4isen ohjauksen periaatteille perustuva malli on asiakasl\u00e4ht\u00f6inen, ja se rakentuu ohjauksen kysynn\u00e4st\u00e4 ja tarpeista. Sen avulla pystyt\u00e4\u00e4n parantamaan palvelujen kattavuutta ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 toimintoja. N\u00e4in saadaan syntym\u00e4\u00e4n kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Skenaario on linjassa eurooppalaiseen koulutus- ja elinkeinopolitiikan linjauksiin.<\/p>\n

<\/ins>Skenaarion toteutuminen vaatii mittavat uudistukset ohjauksen hallinto- ja rahoitusj\u00e4rjestelyihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 ELO-ohjaus on itsen\u00e4inen kokonaisuus, joka sijoittuu valtion hallinnossa yhden koordinoivan (mahdollisesti monihallinnollisen) elimen vastuulle (vrt. esim. Tanska, Irlanti, Viro). Toiminnan operaationalistaminen vaatii my\u00f6s uuden toimintarakenteen. T\u00e4st\u00e4 on saatu nyt ensimm\u00e4isi\u00e4 kokemuksia, kun ELY-keskuksien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut ohjauksen alueellinen koordinaatio. Skenaarion toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 tutkimus- ja arviointitiedon tehokasta hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 palvelujen rakentamisessa ja tasalaatuisuuden toteutumisessa. Skenaarioon sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 TNO-palvelun kokonaisuutta mallinnetaan ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arvioidaan tieto- ja viestint\u00e4teknologian avulla. T\u00e4m\u00e4 kokonaismalli kokoaa yhteen erilaiset ohjauksen toimijat sek\u00e4 toimii j\u00e4sennyksen\u00e4 alueellisten palvelujen rakenteelle. Skenaarioon sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s kansalaisten itsen\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunnitellut ty\u00f6v\u00e4lineet. Skenaarion seurauksena ovat t\u00e4smennykset ohjauksen teht\u00e4v\u00e4nimikkeisiin, kelpoisuusasetuksiin ja ohjauskoulutuksiin.<\/p>\n

Skenaario \u201deri hallinnonalojen verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 korostava vaihtoehto\u201d<\/h2>\n

T\u00e4m\u00e4n skenaarion etuna on, ett\u00e4 se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valmiita rakenteita ja olemassa olevia voimavaroja. Sen avulla voisi olettaa ohjauksen saatavuuden parantuvan.<\/p>\n

Skenaarion ongelmat liittyv\u00e4t kuitenkin ohjausta koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon: mik\u00e4 taho tekee ohjausta koskevat ratkaisut ja koordinoi sek\u00e4 ohjaa toimintaa niin, ett\u00e4 v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n eri hallinnonalojen kilpailu ja reviirien puolustaminen sek\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n purkamaan p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset rakenteet ja toimintamallit. Erityinen ongelma liittyy ohjauksen kokonaisrahoitukseen. T\u00e4ss\u00e4 skenaariossa ei kell\u00e4\u00e4n ole vastuuta kokonaisk\u00e4sityksest\u00e4 ohjauksen vaatimista voimavaroista ja niiden tehokkaasta kohdentamisesta. Skenaarion heikkoutena on my\u00f6s ohjauksen projektisoituminen. Havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi perustetaan edelleen uusia projekteja, joihin muodostuu verkostoja, ja jotka toimivat niin kauan, kuin niille on tarjolla lis\u00e4rahoitusta. Skenaariossa tutkimus- ja arviointitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sattumanvaraiseksi. Skenaarion seurauksena verkostomainen ty\u00f6ote painottuu ohjaajakoulutuksissa.<\/p>\n

Skenaario \u201dkukin hallinnonala kehitt\u00e4\u00e4 TNO-palvelujaan itsen\u00e4isesti\u201d<\/h2>\n

Kolmas skenaario tarjoaa mahdollisuuden sis\u00e4ll\u00f6llisesti ja toiminnallisesti hyvin joustavaan malliin. Se pohjautuu paikallisuuteen, olemassa oleviin voimavaroihin ja toimijoihin. Nykyiset rakenteelliset ratkaisut, ohjauskoulutus mukaan lukien, s\u00e4ilyv\u00e4t kutakuinkin ennallaan.<\/p>\n

Skenaarion suurin ongelma on, ett\u00e4 se on organisaatiol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, ei asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Se ei vastaa ohjauksen kasvavaan kysynt\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kattavasti elinik\u00e4isen ohjauksen tavoitteisiin. Toisena riskin\u00e4 on, ett\u00e4 ohjausresurssit rapautuvat, koska sektoroitunut ohjaus on sidoksissa niukkeneviin voimavaroihin. Ohjausta on tarjolla vain siell\u00e4, miss\u00e4 sen j\u00e4rjest\u00e4miseen on varaa.<\/b> Seurauksena on alueellinen eriarvoistuminen ja kansalaisten subjektiivisen oikeuden ohjaukseen vaarantuminen. Lis\u00e4ksi, tutkimus- ja arviointitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen j\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isten toimijoiden ja organisaatioiden omien intressien vastuulle.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6aloja tarvitaan<\/h2>\n

\"Kuumailmapallo-raj\"Rakennuksessa erkkeri tarkoittaa uloketta, jossa on tavallisesti paljon ikkunoita. Erkkeri antaa asuntoon ja asujille paljon valoa. Erkkeri tarjoaa n\u00e4k\u00f6aloja moneen suuntaan ja se on tila, jonka avulla asujat ovat suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kertoo varsin hyvin sen, miksi aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehitt\u00e4misohjelman ohjaukseen painottuvan koulutushankkeen nimeksi valittiin ERKKERI.<\/p>\n

Tulevaisuudessakin tarvitaan ohjauskoulutusta, joka pystyy joustavasti reagoimaan muuttuneeseen ohjauksen kysynt\u00e4\u00e4n ja toimintakontekstiin. Koulutusten suunnittelussa tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hankkeissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 verkostoissa saatuja kokemuksia. Jatkosuunnittelussa kannattaa olla mukana toimijoita usealta eri tasolta – p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jiin. ERKKERI-hankkeen aikana pystyttiin synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n monialaisia ohjauksen asiantuntijaryhmi\u00e4, joilla on ollut aito halu kehitt\u00e4\u00e4 aikuisten ohjausta. N\u00e4iden henkil\u00f6iden aktiivinen osallisuus my\u00f6s jatkossa tarjoaa avartuvia n\u00e4k\u00f6aloja uusien koulutushankkeiden suunnitteluun ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat<\/h3>\n

KT Jukka Lerkkanen & KT Raimo Vuorinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ohjauksen tarve on kasvanut johtuen monimuotoistuneista ja yksil\u00f6llistyneist\u00e4 opiskelupoluista, tuen tarpeesta opiskelun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lisiss\u00e4 siirtymiss\u00e4 sek\u00e4 liikkuvuudesta ty\u00f6markkinoilla. Moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n perustunut ERKKERI-projekti vastasi kent\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4n vahvistamalla ohjausosaamista ja kouluttamalla my\u00f6s uusia opinto-ohjaajia. Kuluneella ESR-ohjelmakaudella on mietitty ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajaa, kokonaisvaltaista ohjausosaamisen koulutusta, ja siihen liittyen projektikokemukset ovatkin olleet lupaavia. Kehitt\u00e4misohjelman p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Suomessa ollaan vaiheessa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[5,165,22],"tags":[32,31,134,133,136,11,131,135,138],"class_list":["post-1401","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kehittaminen","category-menetelmia-kaytantoja","category-verkostot","tag-elgpn","tag-elinikainen-ohjaus","tag-erkkeri","tag-koulutusprojekti","tag-nice","tag-ohjaus-2","tag-ohjausosaaminen","tag-te-erkkeri","tag-verkostoyhteistyo"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1401"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1401\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4104,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1401\/revisions\/4104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1401"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1401"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}