Hallituksen esitys uudesta ammattikorkeakoululaista on annettu eduskunnalle 14.2.2013[2]<\/strong>. Nuorten tutkintoon johtavan koulutustarjonnan v\u00e4hentyess\u00e4 erilaiset joustavat aikuiskoulutusmuodot korostuvat. Samalla ohjauksen tarve korostuu. Koulutuksen rahoituksen yhten\u00e4 laskentaperusteena on tulevaisuudessa entist\u00e4 vahvemmin opiskelijapalaute, jossa opiskelijat arvioivat, ovatko ammattikorkeakoulun opintoihin liittyv\u00e4t neuvonta- ja ohjauspalvelut tukeneet hyvin heid\u00e4n opintojensa edistymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 asettaa vaatimuksia ohjauksen kehitt\u00e4miselle. Korkeakoulujen on tarkasteltava my\u00f6s oman alueen ammattikorkeakoulujen profiilia ja tulevaisuuden koulutustarpeita. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakouluopinnot ja niihin valmentavat opinnot ovat yksi mahdollinen profiloitumisen alue.<\/p>\n Maahanmuuttajilla on Suomessa 10 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 heikompi korkea-asteen koulutuksen suoritusprosentti (24 %) kuin EU:n keskiarvo (34 %). Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n tavoitteena on turvata maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun v\u00e4est\u00f6n kanssa ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sosiaalista koheesiota ett\u00e4 maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.[3]<\/strong><\/p>\n Ammattikorkeakoulujen n\u00e4k\u00f6kulmasta maahanmuuttajat voivat olla:<\/p>\n Ammattikorkeakouluissa varsinainen aliedustus koskee niit\u00e4 maahanmuuttajia, jotka oleskelevat Suomessa mutta joilta puuttuu suomalainen korkeakoulutus ja heid\u00e4n lapsiaan eli toisen polven maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseksi ammattikorkeakouluilla olisikin nyt mahdollisuus profiloitua maahanmuuttajien kouluttamisen erityisosaajina.[4]<\/strong> Ammattikorkeakoulujen rahoituskriteereiss\u00e4 maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteet muodostavat lakiesityksen mukaan 4 %[5]<\/strong>.<\/p>\n Valtiovallan tavoitteena on, ett\u00e4 maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa suhteessa kuin kantav\u00e4est\u00f6 ja ett\u00e4 heid\u00e4n osuutensa my\u00f6s korkeakoulutettavista vastaa heid\u00e4n osuuttaan v\u00e4est\u00f6st\u00e4.[6]<\/strong> T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maahanmuuttajia siirtyy lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin v\u00e4h\u00e4n suhteessa kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 ovat puutteellisiksi koetut valmiudet. Maahanmuuttajien ohjaus onkin ajankohtaistunut sek\u00e4 valtakunnallisesta ett\u00e4 paikallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehitt\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n (2013) mukaan opintojen ohjauksella on t\u00e4rke\u00e4 rooli aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen rakentamisessa[7]<\/strong>. My\u00f6s korkeakoulujen kansainv\u00e4listymisstrategian toimenpidesuositus on ett\u00e4 \u201dKorkeakoulut varaavat riitt\u00e4v\u00e4t voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymist\u00e4<\/em>.\u201d Sen mukaan meill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 osattu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten osaamista ja kulttuurien tuntemusta.[8]<\/strong><\/p>\n Joissakin kaupungeissa on monikulttuurisuusohjelma[9]<\/strong>, joka kattaa palvelut laajasti ja ulottuu esimerkiksi opetuksen osalta varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Meri-Lapin alueella olevan Silmu-projektin[10]<\/strong> yhdeksi toimenpiteeksi on esitetty kaupungin maahanmuutto-ohjelman laatiminen. Silmu-projekti suuntautuu maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sen tavoitteena on mm. kehitt\u00e4\u00e4 maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja kotouttamisen palveluprosesseja sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kotouttavien toimenpiteiden nopeaa aloitusta ja yhteensovittamista asiakasn\u00e4k\u00f6kulmasta. Projektin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koota ohjaustiimi alueen toimijoista, joiden ty\u00f6skentelyyn maahanmuuttajat liittyv\u00e4t ja tarvitsevat nimenomaan alkuvaiheen ohjausta. Verkostoon kuuluvat<\/p>\n Kemin ja Tornion kaupungit sek\u00e4 Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutus ovat mukana my\u00f6s valtakunnallisessa <\/strong>Osallisena Suomessa -hankkeessa, joka ajoittuu vuosille 2011-2013. Hankkeen yhten\u00e4 valtakunnallisena tavoitteena on rakentaa koulutuspolkuja nuorille maahanmuuttajille.[11]<\/strong> Osallisena Suomessa -hankkeen alaisuudessa toimii my\u00f6s Kuulumisia-koulutus, jonka puitteissa tarjotaan opetusteht\u00e4viin p\u00e4tev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ydennyskoulutusta maahanmuuttajataustaisille ja maahanmuuttajien opetus- ja koulutusteht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skenteleville henkil\u00f6ille[12]<\/strong>.<\/p>\n Monikulttuurisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy korkeakouluissa usein vain kansainv\u00e4listen vaihtojen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Korkeakouluissa on ollut my\u00f6s hankkeita, joiden tarkoitus on ollut edist\u00e4\u00e4 monikulttuurisuutta, moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tai maahanmuuttajien osallisuutta. Esimerkiksi koulumaailmassa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia koordinoi joitakin vuosia sitten Koulua ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten -kehitt\u00e4mishanketta, jossa peruskoulua kehitettiin sosiaalipedagogisessa viitekehyksess\u00e4[13]<\/strong>.<\/p>\n Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt asettaa selvityshenkil\u00f6n tarkastelemaan korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen edist\u00e4mist\u00e4. Selvityksess\u00e4 tarkastellaan my\u00f6s sit\u00e4, voidaanko positiivinen erityiskohtelu korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ulottaa eri kieli- ja kulttuuritaustasta tuleviin maahanmuuttajiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkil\u00f6ihin.[14]<\/strong> Pohjoisenkin korkeakouluissa on tulevaisuudessa otettava kantaa my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n kysymykseen.<\/p>\n Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehitt\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4 suosittaa korkeakouluille, ett\u00e4 ne syvent\u00e4isiv\u00e4t pedagogista osaamistaan aliedustettujen ryhmien kouluttamisessa[15]<\/strong>. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monet maahanmuuttajille suunnatut hankkeet keskittyv\u00e4t perusopetukseen ja perusopintoihin valmistavaan opetukseen sek\u00e4 opintojen nivelvaiheisiin ja ammatillisiin opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymiseen. Jatkossa maahanmuuttajaopiskelijat tulevat kuitenkin siirtym\u00e4\u00e4n my\u00f6s ammattikorkeakouluihin. Sosiaali- ja terveysalan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in tervetullutta. Sosiaalialan ty\u00f6kentt\u00e4 on muuttunut monikulttuurisemmaksi ja alalle tarvitaan maahanmuuttajataustaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4[16]<\/strong>.<\/p>\n Vaasan yliopisto toteutti vuonna 2010 tutkimuksen Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden hakeutumisvaihe sosiaali- ja terveysalalla<\/em>. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 mit\u00e4 korkeammalla tasolla alaa opiskellaan, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n opiskelijoina on maahanmuuttajia. Monien maahanmuuttajien kielitaito ei viel\u00e4 riit\u00e4 korkeimpiin opintoihin hakeutumiseen eik\u00e4 opintomahdollisuuksia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunneta kovin hyvin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n opintojen ohjauksessa ei yleens\u00e4 ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 erityist\u00e4 maahanmuuttajia varten suunniteltua ohjausmateriaalia.[17]<\/strong> Ammattikorkeakoulussa maahanmuuttajille tarkoitettua opetusmateriaalia l\u00f6ytyy Opetushallituksen kartoituksen mukaan ainoastaan kieliopinnoista[18]<\/strong>. Vuonna 2011 Opetushallitus julkaisi Monikulttuurinen ohjaus -oppaan, joka kuitenkin suuntautuu p\u00e4\u00e4osin peruskoulu- ja lukiokoulutukseen sek\u00e4 perusopetukseen valmistavaan opetukseen[19]<\/strong>. Monikulttuurisesta ohjauksesta korkeakouluissa ei juuri ole viel\u00e4 annettu ohjeistusta.<\/p>\n Tutkimusten mukaan aliedustettujen ryhmien opinnot viiv\u00e4styv\u00e4t usein koulutuksen ja ty\u00f6harjoittelujen organisointiin, tiedon puutteeseen, ennakkoluuloihin sek\u00e4 pedagogisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin liittyvist\u00e4 syist\u00e4. \u201dNyt pikemminkin tieto opiskelun esteist\u00e4 levi\u00e4\u00e4 aliedustettujen ryhmien keskuudessa heikent\u00e4en motivaatiota ja karsien koulutukseen hakijoita<\/em>.\u201d[20]<\/strong><\/p>\n Tulevaisuudessa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 AHOT -menettely tuo omalta osaltaan haasteita my\u00f6s maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla. Muualla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen jaetaan yleens\u00e4 ammatilliseen ja akateemiseen tunnustamiseen. Ammatillisesta tunnustamisesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 virkakelpoisuuden osalta Opetushallitus ja alakohtaiset viranomaiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ammatinharjoittamisoikeuden my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4. Akateemisesta tunnustamisesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t korkeakoulut ja oppilaitokset. Ne my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyv\u00e4ksi lukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon.[21]<\/strong> Ongelmallista on, ett\u00e4 monet asiakirjat ovat voineet j\u00e4\u00e4d\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maahan tai tuhoutua eik\u00e4 dokumentteja suoritetuista tutkinnoista ole mahdollista saada.<\/p>\n Monikulttuurisuuden haasteet tulisi huomioida my\u00f6s opintojen ohjauksessa. Maahanmuuttajien ja kulttuuristen v\u00e4hemmist\u00f6jen ohjauksen kehitt\u00e4minen on 2000-luvulla ajankohtaistunut yhten\u00e4 ajankohtaisimmasta ohjausalan haasteista my\u00f6s Suomessa. Uuteen kulttuuriin kotoutumisprosessi saattaa aiheuttaa sellaisia ohjaustarpeita, joita Suomessa syntyneill\u00e4 ei ole. Ohjaajan tulisi olla tietoinen kulttuuristen v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja elinoloista Suomessa. Ohjauksen kompetensseja ovat monikulttuurinen tietoisuus, kulttuurierojen tuntemus ja monikulttuuriset ohjausk\u00e4yt\u00e4nteet. My\u00f6s yhteisty\u00f6verkostojen luominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.[22]<\/strong><\/p>\n Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n opintojen ohjauksen tarve korkeakoulutuksessa on lis\u00e4\u00e4ntynyt EU-maissa ty\u00f6voiman liikkuvuuden ja opiskelumahdollisuuksien laajenemisen my\u00f6t\u00e4. Ohjauksessa tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n monikontekstuaalista ammattitaitoa, jolla kyet\u00e4\u00e4n vastaamaan ohjauksen laajenevaan toimintakentt\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksiin kuten ty\u00f6urien fragmentoitumiseen ja ep\u00e4varmuuden kasvuun.[23]<\/strong><\/p>\n Ammattikorkeakouluissa monikulttuurisuutta katsotaan usein opiskelija- ja opettajavaihdon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin valmentavan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 tai opintojen ohjauksesta ei ammattikorkeakoulujen strategioissa tai muissa asiakirjoissa useinkaan ole kannanottoja. Niiss\u00e4 tosin voidaan mainita esimerkiksi kansainv\u00e4listen tutkinto-opiskelijoiden ty\u00f6llistymisvalmiuksien edist\u00e4minen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden heterogeenisuus saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, ett\u00e4 maahanmuuttajakoulutus sekoitetaan kansainv\u00e4listymiseen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin[24]<\/strong>.<\/p>\n Valtakunnallisessa ESOK-hankkeessa (Esteet\u00f6n opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa 2006\u20132001 -hanke) on pohjana laaja esteett\u00f6myysk\u00e4sitys, jonka mukaan \u201deriarvoisuus tai syrjinn\u00e4n vaara voi liitty\u00e4 opiskelijan vammaan, terveydentilaan, oppimisvaikeuteen, etniseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja\/tai ik\u00e4\u00e4n<\/em>\u201d. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa vastaa yhdenvertaisuuslain 4\u00a7:n vaatimusta, jonka mukaan ”Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niit\u00e4 olosuhteita, jotka est\u00e4v\u00e4t yhdenvertaisuuden toteutumista\u201d.<\/em>[25]<\/strong> ESOK-hankkeessa ei kuitenkaan tuotettu t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta materiaalia vaan opiskelijoiden monenlaisuuden huomioimisen edist\u00e4miseen tarkoitetut opaslehtiset suunnattiin eri vammaisryhmi\u00e4 varten[26]. <\/strong>Monikulttuurisuuden n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys on tullut esille paitsi koulutuksen my\u00f6s esimerkiksi terveysalan asiantuntijoiden ohjausty\u00f6n piirteen\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n[27]<\/strong>. Nisulan sosiaality\u00f6n v\u00e4it\u00f6stutkimusta mukaillen voi kysy\u00e4, mihin <\/em>liittymist\u00e4 koulutuksella halutaan tukea. Tuetaanko esimerkiksi liittymist\u00e4 valtakulttuuriin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n vai omiin etnisiin yhteis\u00f6ihin. Rakenteelliset tekij\u00e4t vaikuttivat maahanmuuttajien ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmennuksessa positiovalintoihin ja maahanmuuttajien identiteetin muotoutumiseen uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.[28]<\/strong> Monikulttuurinen ohjaus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 jalkautunut sinne mist\u00e4 opiskelijat tulevat, asuinalueille.<\/p>\n Ammattikorkeakouluja koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on mahdollistanut maksuttoman koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4misen maahanmuuttajille vuodesta 2010 l\u00e4htien (Ammattikorkealaki 2009\/564, \u00a7 17). T\u00e4m\u00e4 mahdollisuus on kirjattu my\u00f6s uuteen lakiesitykseen. \u201dAmmattikorkeakoulu voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.<\/em>\u201d[29]<\/strong><\/p>\n Sosionomikoulutuksen osalta valmentavaa koulutusta on j\u00e4rjestetty mm. Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Opinnot ovat olleet 9 op laajuisia ja niiden tavoitteena on ollut perehdytt\u00e4\u00e4 opiskelija sosiaalialaan ja sosionomin ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 vahvistaa valmiuksia ammattikorkeakoulussa opiskeluun. Opiskelijaryhm\u00e4n ovat muodostaneet kohderyhm\u00e4t, joille sit\u00e4 on markkinoitukin eli maahanmuuttajat ja ei-maahanmuuttajataustaiset, sosionomiopinnoista kiinnostuneet aikuiset. Kohderyhm\u00e4lle suunnatussa kyselyss\u00e4 kaikki vastaajat kokivat, ett\u00e4 valmentavista opinnoista oli ollut heille hy\u00f6ty\u00e4 valintakokeisiin valmistautumisessa.[30]<\/strong><\/p>\n Vaasan yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan maahanmuuttajaty\u00f6n edustajat, maahanmuuttajat ja oppilaitosedustajat kannattivat vahvasti erityisesti sosiaali- ja terveysalalle suunnatun ammatillisiin opintoihin valmentavan koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 maahanmuuttajille. Koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6alueiksi esitettiin mm. suomalainen sosiaali- ja terveysalan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4, yhteiskuntatietous ja suomen kielen opinnot, esim. alan k\u00e4sitteist\u00f6. Valmentavaa koulutusta esitettiin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s ammattikorkeakouluopintoihin, esimerkiksi ELY-keskusten tuella.[31]<\/strong><\/p>\n P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla Metropolia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan opintojen HERA Competence -pilottihankkeessa on toteutettu korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, Turussa SATU- ja SPECMA-hankkeissa on j\u00e4rjestetty nimenomaan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin valmentavia opintoja. Opinnoissa on k\u00e4sitelty ammatillista kielitaitoa, ryhm\u00e4dynamiikkaa, verkko- ja et\u00e4opiskelua, itsen\u00e4ist\u00e4 opiskelua, opiskelua suomalaisessa korkeakoulussa sek\u00e4 suomalaista sosiaali- ja terveysalan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.[32]<\/strong> Selvityksen perusteella oppilaitoksissa oli laaja kannatus my\u00f6s korkeakouluihin valmentaville opinnoille. Niit\u00e4 voitaisiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 eritasoisten oppilaitosten kesken yhdess\u00e4 jolloin ne olisi pidett\u00e4v\u00e4 melko yleisell\u00e4 tasolla tai valmentavat opinnot voisivat kohdistua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n korkeakouluopintoihin yll\u00e4 mainittujen hankkeiden tapaan. N\u00e4ist\u00e4 hankkeista on saatu hyvi\u00e4 kokemuksia.[33]<\/strong><\/p>\n My\u00f6s syksyll\u00e4 2012 on joissakin ammattikorkeakouluissa alkanut ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille. Diak, HUMAK, Arcada ja HAAGA-HELIA toteuttavat koulutuksen ajalla 24.9.2012\u201324.5.2013.[34]<\/strong> Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa 19.11.2012\u201310.6.2014 v\u00e4lisen\u00e4 aikana Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Espoon TE-toimiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n t\u00e4ydennyskoulutuksen maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille. Koulutuksen tavoitteena on t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 jo suoritettu terveydenhoitoalan tutkinto Suomen vaatimusten mukaiseksi ammattikorkeakoulututkinnoksi.[35]<\/strong> Turussa on korkeakoulutetuille Ohjauspys\u00e4kki Onnikan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4 tarjolla oma neuvontapiste[36]<\/strong>.<\/p>\n Lapissa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ei ole j\u00e4rjestetty ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Kun jatkossa toiselta asteelta valmistuu yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, olisi kenties hyv\u00e4 ainakin selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen koulutuksen tarvetta alueella. Kyse on my\u00f6s huomattavista taloudellisista resursseista, jos hallituksen lakiesitys hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n eduskunnassa ja ammattikorkeakoulujen rahoituskriteereiss\u00e4 maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteet muodostavat lakiesityksen mukaan 4 %[37]<\/strong>.<\/p>\n Samalla kun tavoitellaan osaajia Suomeen, on syyt\u00e4 muistaa t\u00e4h\u00e4nastisten maahanmuuttajien integroitumisen vaikeudet[38]<\/strong>. Kielteiset kokemukset esimerkiksi suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4syst\u00e4 tai siihen osallistumisesta johtavat tutkimusten mukaan ammatilliseen kriisiytymiseen. My\u00f6s korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien identiteetti murenee ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4misest\u00e4 aiheutuvien jatkuvien pettymysten seurauksena ja osallistumismahdollisuuksien puutteessa.[39]<\/strong> Ohjaus tulisikin n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6tasoa laajempana yhteiskunnallisena ja kulttuurisena vastuuna[40]<\/strong>. T\u00e4ll\u00f6in ohjausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s verkostollinen yhteisty\u00f6. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 monikulttuurisuuteen liittyv\u00e4n osaamisen tarve on yhteiskunnassamme lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4. OKM:n tukemana on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 alan opintoja korkeakoulujen asiantuntijoille, esim. Turun yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4 on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 korkeakoulutettujen t\u00e4ydennyskoulutus 2013\u20132014 nelj\u00e4ll\u00e4 paikkakunnalla[41]<\/strong>.<\/p>\n H\u00e4meenlinnan ammattikorkeakoulun toteuttama Merva-koulutus (Monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien oppimiseen erikoistuneiden vastuuopettajien koulutus) on pyrkinyt osaltaan vastaamaan maahanmuuttajien ohjauksen haasteisiin oppilaitosten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Merva-asiantuntijaa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ammattikorkeakouluissa, kun niiss\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnin, opiskelun ja ohjauksen kysymyksi\u00e4.<\/p>\n Eri kieli- ja kulttuuriryhmien ohjauksen erityiskysymykset voivat korkeakouluissakin edellytt\u00e4\u00e4 usein verkostojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja asiantuntijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 muiden oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen, ty\u00f6- ja elinkeinotoimen, maahanmuuttajien omien j\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 maahanmuuttajille suunnattujen tukipalvelujen kanssa.[42]<\/strong> Yksi mahdollisuus tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoja ja varmistaa ohjauksen saatavuus sek\u00e4 koordinoida yhteisty\u00f6t\u00e4, on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Mervan osaamista. Seuraavassa lyhyesti mahdollisia vastuualueita, joissa Mervaa voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajakysymyksiss\u00e4.<\/p>\n Seuraavassa tarkastelen alustavaa ideointia Mervan mahdollisesta ty\u00f6nkuvasta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen osalta mahdollista my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 tarvetta ajatellen.<\/p>\n Ehdotukset ovat p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin MerVa -koulutuksen LivingLab -ty\u00f6skentelyst\u00e4, jossa ne on tuotettu yhdess\u00e4 osallistujien kesken ja joista olen poiminut joitakin kehitt\u00e4misideoita mahdollista jatkokehittely\u00e4 varten. Olen my\u00f6s huomioinut suunnitelmassa paikalliset hankkeet. P\u00e4\u00e4periaate on, ett\u00e4 Mervan toiminta on k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6- ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja ett\u00e4 se tukee opiskelijoiden opintojen sujuvuutta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n integroitumista sek\u00e4 tutoropettajien ja opon ty\u00f6t\u00e4 opintojen aikana.<\/p>\n (Lairio ym. 2001, 162) ehdottavat, ett\u00e4 opinto-ohjaajat voisivat olla aloitteentekij\u00f6in\u00e4 esimerkiksi oman oppilaitoksensa monikulttuurisuusp\u00e4ivien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. T\u00e4llaisten teemap\u00e4ivien puitteissa oppilaitokseen voitaisiin kutsua eri kulttuurien edustajia kertomaan omasta kulttuuristaan ja keskustelemaan kulttuurien v\u00e4lisist\u00e4 eroista. Teemap\u00e4iville voitaisiin kutsua my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajia.<\/p>\n Seija J\u00e4rvi<\/p>\n [1]<\/strong> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2013, 36 AMK strategia 2012 ja toimeenpanosuunnitelma, Lappia<\/p>\n Bergstr\u00f6m, Soile & Komppa, Johanna & Stranden-Mahlam\u00e4ki, Tuija. 2012. Valmentavien ja orientoivien opintojen tuella sosionomikoulutukseen. Teoksessa Lintula, Leila (toim.) Monta polkua osaamiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Taito-ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kirjat 3\/2012. s. 44\u201351.<\/p>\n ESOK-hanke http:\/\/www.esok.fi\/esok-hanke\/<\/a> ja http:\/\/www.esok.fi\/esok-hanke\/index_html#jul<\/a><\/p>\n ESOK-loppuraportti 2011.<\/p>\n Esteet\u00f6n korkeakouluopiskelu 2011. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Esteet\u00f6n opiskelu. Rovaniemen ammattikorkeakoulu.<\/p>\n HE 9\/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sek\u00e4 er\u00e4iksi siihen liittyviksi laeiksi<\/a>.<\/p>\n H\u00e4meenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012\u20132015.<\/p>\n Isoaho, Kati. 2012. Mahdollisuuksia maahanmuuttajille \u2013 korkeakouluissa? Teoksessa Lintula, Leila (toim.) Monta polkua osaamiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Taito-ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kirjat 3\/2012. s. 33\u201343.<\/p>\n Julkunen, Raija. 2003. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ohjauksen ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu. Strategia 2012.<\/p>\n Koivum\u00e4ki, Kai & Matinheikki-Kokko, Kaija. 2004. Maahanmuuttajien ammatillisen identiteetin tukeminen uraohjauksen avulla. Teoksessa Onnismaa, Jussi & Pasanen, Heikki & Spangar, Timo (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. PS-kustannus.<\/p>\n Kuntien kokeiluhankkeet. 2012. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6.<\/p>\n Lairio, Marjatta & Nissil\u00e4, Pia. 2003. Ohjausasiantuntijuutta eri kouluasteille \u2013 Opinto-ohjaajakoulutus 30 vuotta. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Lairio, Marjatta, Nissil\u00e4, Pia, Puukari, Sauli & Varis, Eija. 2001. Opinto-ohjaajat monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien tukijoina. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n M\u00e4ntyl\u00e4, Miia. 2010. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden hakeutumisvaihe sosiaali- ja terveysalalla. Vaasan yliopisto. Lev\u00f3n-instituutti. Palvelututkimus 3\/2010.<\/p>\n Nisula, L. 2010. Vuorovaikutuskulttuuri ja sen j\u00e4sentyminen maahanmuuttajien ty\u00f6llist\u00e4misvalmennuksessa. Acta Universitatis Lapponiensis 194. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi 2010.<\/p>\n Ohjauspys\u00e4kki Onnikka -esite. Turun kaupunki.<\/p>\n Opetushallitus 2011. Monikulttuurinen ohjaus.<\/p>\n Opetushallitus 2012a. Koonti maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen soveltuvista materiaaleista. (25.4.2012).<\/p>\n Opetushallitus 2012b. Tutkintojen tunnustaminen ja kansainv\u00e4linen vertailu.<\/p>\n OKM 2012. Koulutus ja tutkimus 2011-2016. Kehitt\u00e4missuunnitelma. OKM:n julkaisuja 2012:1<\/p>\n Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2013:2. Monipuoliset ja sujuvat opintopolut.<\/p>\n Opetusministeri\u00f6n julkaisuja 2009:21. Korkeakoulujen kansainv\u00e4listymisstrategia 2009\u20132015.<\/p>\n Opiskelijan tietopankki 2013.<\/p>\n Puukari, Sauli, Lairio, Marjatta & Nissil\u00e4, Pia. 2001. Ohjauksen tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Muutoksista mahdollisuuksiin. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Puukari, Sauli. 2003. Yksil\u00f6llisyys ja yhteis\u00f6llisyys monikulttuurisessa ohjauksessa. Teoksessa Lairio, Marjatta & Puukari, Sauli (toim.) Ohjauksen uudet orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n Sammakko-esite 2012. Diak ammattikorkeakoulu.<\/p>\n Sarja, Anneli. 2007. Ohjausdialogi, yhteis\u00f6llisyys ja opetusty\u00f6. Teoksessa Taajamo, Matti & Puukari, Sauli (toim.) Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontaty\u00f6ss\u00e4. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. s. 37\u201347.<\/p>\n Sipil\u00e4, Maria (toim.) 2012 Yhteisell\u00e4 matkalla – ajatuksia opiskelusta ja ohjauksesta Sarja C. Oppimateriaalit 5\/2012<\/p>\n Turun yliopisto 2013. Kulttuuritietoiset ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t maahanmuuttajaty\u00f6ss\u00e4 30 op.<\/p>\n T\u00e4ydennyskoulutusta maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille 2012.<\/p>\nMaahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakouluopintojen tukemisen ajankohtaistuminen<\/h2>\n
\n
\n
Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopinnoissa<\/h2>\n
![\"Nuoria](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2013\/07\/kv_opiskelijoita2-300x202.jpg\")
<\/a>Valmentavia opintoja ammattikorkeakouluihin?<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2013\/07\/kv_opiskelijoita3-300x200.jpg\")
<\/a>Mervan vastuualueiden hahmottelua sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa<\/h2>\n
![\"Kuva](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/2013\/07\/opiskelijoita-300x200.jpg\")
<\/a>\n
\n– Koulun arkeen jalkautettu hanke, joka \u201dvieri\u201dkouluttaa opettajia (Merva konsultoi, kouluttaa ja kehitt\u00e4\u00e4).
\n– Muuta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa kuten tapahtumia, messuja, teemap\u00e4ivi\u00e4, luentoja, vierailuja jne.<\/li>\nKirjoittaja<\/h3>\n
L\u00e4hdeviittaukset<\/h3>\n
\n[2]<\/strong> HE 9\/2013 vp, kohta 4
\n[3]<\/strong> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2013, 24, 41
\n[4]<\/strong> Isoaho 2012, 33\u201334
\n[5]<\/strong> HE 9\/2013 vp, kohta Esityksen vaikutukset
\n[6]<\/strong> OKM 2012; Isoaho 2012, 33
\n[7]<\/strong> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2013
\n[8]<\/strong> Opetusministeri\u00f6n julkaisuja 2009:21, 14, 31
\n[9]<\/strong> H\u00e4meenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012\u20132015
\n[10]<\/strong> Silmu-projekti, ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6
\n[11]<\/strong> Kuntien kokeiluhankkeet. 2012
\n[12]<\/strong> Kuulumisia 2013
\n[13]<\/strong> Sarja 2007,
\n[14]<\/strong> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2013, 42
\n[15]<\/strong> OKM 2013,
\n[16]<\/strong> Bergstr\u00f6m ym. 2012, 45
\n[17]<\/strong> M\u00e4ntyl\u00e4 2010, 8\u201310
\n[18]<\/strong> Opetushallitus 2012a
\n[19]<\/strong> Opetushallitus 2011
\n[20]<\/strong> Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2013, 41
\n [21]<\/strong> Opetushallitus 2012b
\n[22]<\/strong> Lairio ym. 2001, 146; Puukari ym. 2001, 194
\n[23]<\/strong> Lairio & Nissil\u00e4 2003, 21\u201327
\n[24]<\/strong> Isoaho 2012, 41
\n[25]<\/strong> ESOK-loppuraportti 2011
\n[26]<\/strong> ESOK-hanke
\n[27]<\/strong> V\u00e4nsk\u00e4 2012, 114\u2013115
\n[28]<\/strong> Nisula 2010, 280
\n[29]<\/strong> Lakiehdotus ammattikorkeakoululain muuttamisesta, 17\u00a7
\n[30]<\/strong> Bergst\u00f6m 2012, 44
\n[31]<\/strong> M\u00e4ntyl\u00e4 2010
\n[32]<\/strong> M\u00e4ntyl\u00e4 2010, 12\u201313
\n[33]<\/strong> M\u00e4ntyl\u00e4 2010, 23
\n[34]<\/strong> Sammakko-esite 2012
\n[35]<\/strong> T\u00e4ydennyskoulutusta maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille 2012
\n[36]<\/strong> Ohjauspys\u00e4kki Onnikka -esite
\n[37]<\/strong> HE 9\/2013 vp, kohta Esityksen vaikutukset
\n[38]<\/strong> Julkunen 2003, 65
\n[39]<\/strong> Koivum\u00e4ki & Matinheikki-Kokko 2004, 228
\n[40]<\/strong> Puukari 2003, 146
\n[41]<\/strong> Turun yliopisto 2013
\n[42]<\/strong> ks. Opetushallitus 2011, 8<\/p>\nL\u00e4hteet<\/h2>\n