{"id":1197,"date":"2013-06-10T16:25:51","date_gmt":"2013-06-10T16:25:51","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1197"},"modified":"2023-09-07T07:31:23","modified_gmt":"2023-09-07T07:31:23","slug":"kestava-kehitys-elinikaisen-oppimisen-avaintaitona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/06\/10\/kestava-kehitys-elinikaisen-oppimisen-avaintaitona\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4 kehitys elinik\u00e4isen oppimisen avaintaitona"},"content":{"rendered":"

Olen unessa useasti
\nsinun kaduillas, koulutie
\nAh, enk\u00f6 m\u00e4 hautaan asti
\nmy\u00f6s koululainen lie
\n<\/em>(V.A. Koskenniemi)<\/p>\n

Elinik\u00e4inen oppiminen<\/h2>\n

Elinik\u00e4isen oppimisen edist\u00e4misest\u00e4 tuli koulutuspolitiikan p\u00e4\u00e4tavoite EU:ssa ja sen j\u00e4senvaltioissa 1990-luvulla. Sen koulutuspolitiikan tavoitteena on vaikuttaa koulutuksen laatuun rohkaisemalla sen j\u00e4senvaltioita yhteisty\u00f6h\u00f6n korkealaatuisen koulutuksen kehitt\u00e4miseksi (European \u00a0Commission 1996; 1999, KM14\/1997). Keskeisi\u00e4 asiakirjoja yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 ovat Elinik\u00e4isen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme, LLP 2007\u20132013) sek\u00e4 poliittiset ohjelmat ja suositukset elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidoista (Heikkinen ym., 2001, 7).<\/p>\n

Elinik\u00e4isen oppimisen tavoitteena olevia ja sen edellytt\u00e4mi\u00e4 avaintaitoja luonnehditaan suosituksissa: tiimity\u00f6taitoina, vuorovaikutustaitoina, kansalaistaitoina, oppimaan oppimisen taitoina, yritt\u00e4jyyten\u00e4, kulttuurien v\u00e4lisen kanssak\u00e4ymisen taitoina kansainv\u00e4lisyysosaamisena, ongelmaratkaisutaitoina jne. Ne ovat taitoja, joiden tavoitteena ei ole vastata vain t\u00e4m\u00e4n hetken ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja inhimillisen el\u00e4m\u00e4n vaateisiin. Avaintaitojen tavoitteena on tuottaa valmiuksia, joita ihmisten odotetaan kohtaavan kansainv\u00e4listyv\u00e4ss\u00e4 tietoyhteiskunnassa ja sen globalisoituvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. N\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 opiskelu, ty\u00f6, ammattiin kasvaminen ja oman yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4npolitiikan hallinta kytkeytyv\u00e4t yh\u00e4 tiiviimmin toisiinsa saaden voimansa elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta ja sen tuottamasta henkisest\u00e4 p\u00e4\u00e4omasta.<\/p>\n

Ensisijaisesti avaintaitojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n ty\u00f6llistymiskyky\u00e4 ja parantaa yksil\u00f6n siirtymist\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 toiseen. Ne kannustavat yritt\u00e4jyyteen, innovatiiviseen toimintaan, vaikuttamiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, suvaitsevaisuuteen, v\u00e4litt\u00e4miseen sek\u00e4 tasa-arvoon. \u00a0Ennen kaikkea niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vahvistaa uskoa oppimiseen ja yksil\u00f6n luottamusta omiin kykyihin oppia ja kasvaa kykyjens\u00e4 mittaiseksi. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 elinik\u00e4isell\u00e4 oppimisella tarkoitetaan kaikkea yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n aikana aloittamaa ja hankittua oppimisen toimintaa koskien niin ammatillista oppimista kuin my\u00f6s ihmisen hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 vahvistavaa oppimista (L\u00f6fgren, 2011).<\/p>\n

Elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot<\/h2>\n

Opetushallitus on m\u00e4\u00e4ritellyt elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot seuraavasti:<\/p>\n

Elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muuttuvat olosuhteet edellytt\u00e4v\u00e4t. Ne ovat t\u00e4rke\u00e4 osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksil\u00f6n kyky\u00e4 selviyty\u00e4 erilaisista tilanteista. Ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistyst\u00e4 ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pystyv\u00e4t seuraamaan yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niill\u00e4 on my\u00f6s merkityksens\u00e4 yksil\u00f6n persoonallisuuden kehittymiseen ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot on m\u00e4\u00e4ritelty voimassa olevien opetussuunnitelmien ja n\u00e4ytt\u00f6tutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen, perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksien sek\u00e4 Euroopan parlamentin ja neuvosten suositusten perusteella (OPH, Ammatillisen perustutkinnon perusteet).<\/p>\n

Elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot ovat (Opetushallitus 2010):<\/p>\n

    \n
  1. Elinik\u00e4inen oppiminen ja ongelmanratkaisu<\/li>\n
  2. Vuorovaikutus ja yhteisty\u00f6<\/li>\n
  3. Ammattietiikka<\/li>\n
  4. Terveys, turvallisuus ja ty\u00f6kyky<\/li>\n
  5. Aloitekyky ja yritt\u00e4jyys<\/li>\n
  6. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys<\/li>\n
  7. Estetiikka<\/li>\n
  8. Viestint\u00e4 ja mediaosaaminen<\/li>\n
  9. Matematiikka ja luonnontieteet<\/li>\n
  10. Teknologia ja tietotekniikka<\/li>\n
  11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit<\/li>\n<\/ol>\n

    Kest\u00e4v\u00e4 kehitys elinik\u00e4isen oppimisen avaintaitona<\/h2>\n

    Opetushallituksen nime\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ryhmittelyss\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidoissa kest\u00e4v\u00e4 kehitys<\/strong> on yksi elinik\u00e4isen oppimisen avaintaito. Ryhmittelyn pohjalta sit\u00e4 ei tulisi n\u00e4hd\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 avaintaitona eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteydest\u00e4\u00e4n irrallisena elinik\u00e4isen oppimisen valmiutena. Heikkist\u00e4 ym. (2001, 7) soveltaen se tulisi n\u00e4hd\u00e4 kokonaisena, limittyneen\u00e4 ja kietoutuneena muihin elinik\u00e4isen oppimisen avaintaitoihin, ammattialoille ominaisena ja tietylle kokonaisen ty\u00f6n osa-alueelle tyypillisen\u00e4 ja sille soveltuvana ammatillisena osaamisena.<\/p>\n

    Kieleen, lukemiseen, laskemiseen ja tietotekniikkaan liittyv\u00e4t avaintaidot muodostavat oppimisen perustan. Muut oppimisen avaintaidot tukevat kaikkea oppimisen toimintaa tai luovat edellytyksi\u00e4 oppimiselle. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys liittyy kaikkiin avaintaitoihin. T\u00e4rkeit\u00e4 teemoja kaikissa avaintaidoissa ovat kriittinen ajattelu, luovuus, aloitteellisuus, sosiaaliset verkostot, kansalliset, paikalliset ja kansainv\u00e4liset yhteisty\u00f6n taidot, ongelmanratkaisutaidot, riskien arvioinnin taidot sek\u00e4 tunteiden hallinta ja itsetuntemus jne. (K\u00e4rki, 2009).<\/p>\n

    Kaikki avaintaidot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen oppimisessa ja oppijan pyrkiess\u00e4 ratkaisemaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen sis\u00e4ltyvi\u00e4 haasteita. Osa avaintaidoista liittyy jo itsess\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kehityksell\u00e4 tarkoitetaan ja mink\u00e4laisiin arvon\u00e4k\u00f6kulmiin se perustuu. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen arvot ovat laajasti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ja ne on otettu EU:n toiminnan periaatteisiin vahvasti mukaan. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt niiss\u00e4 toimintatavoissa, joilla kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 on pyritty jalkauttamaan koulutukseen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, yrityksiin ja yhteiskunnan eri sektorien toimintojen pariin. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyv\u00e4 osaaminen koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, yrityksiss\u00e4 kuin koulutuksessa ja oppilaitoksissa ettei liene montakaan sektoria suomalaisessa yhteiskunnassa, jonka toimintaa ohjaaviin periaatteisiin kest\u00e4v\u00e4 kehitys erilaisin kest\u00e4vyyden painotuksin jo kuuluisi.<\/p>\n

    Kest\u00e4v\u00e4 kehitys<\/h2>\n

    Nykyisen poliittisen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tahtotilan taustalla on pitk\u00e4 ja polveileva syntyhistoria. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys k\u00e4sitteen\u00e4 on nuori ja se juontaa alkunsa vuonna 1987 julkaistusta Brundtlandin raportista Yhteinen tulevaisuutemme (1987). T\u00e4ss\u00e4 raportissa kest\u00e4v\u00e4 kehitys m\u00e4\u00e4riteltiin ensimm\u00e4isen kerran (Bruntland, 1987; Vuori, 2007; Rohweder, 2008; Salonen, 2010).\u00a0 Sen mukaan:<\/p>\n

    Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kehityst\u00e4, joka tyydytt\u00e4\u00e4 nykyhetken tarpeet viem\u00e4tt\u00e4 tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia omien tarpeiden tyydytt\u00e4miseen.<\/em><\/p>\n

    Brundtlandin komission raportti avasi tiet\u00e4 1992 pidetylle Rion huippukokoukselle, jossa julkaistiin Agenda 21. Siin\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 tuli pysyv\u00e4sti kansainv\u00e4lisen politiikan keskeinen k\u00e4site ja samalla koulutuksesta keskeinen tekij\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misess\u00e4. Johannesburgin huippukokouksessa 2002 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n lis\u00e4ttiin sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen ja ekologisen kest\u00e4vyyden ulottuvuudet ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys on n\u00e4iden n\u00e4k\u00f6kulmien tasapainoista integraatiota (Salonen, 2010; Vuori, 2007; Rohweder, 2008).<\/p>\n

    Nykyiseen terminologiaan on vakiintunut jako ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen, jota kuva 1. Arvot ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys oppilaitoksen toimintakulttuurissa, pyrkii havainnollistamaan. Siin\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n dynaamisena yhteiskunnallisena prosessina, joka sopeutuu paikallisesti, mutta reagoi globaalisti. Se on moniulotteinen, arvolatautunut ja tieteiden v\u00e4linen k\u00e4site, johon on ajan mukaan rakentunut ekologisen kest\u00e4vyyden, taloudellisen kest\u00e4vyyden, sosiaalisen kest\u00e4vyyden ja kulttuurisen kest\u00e4vyyden ulottuvuudet ja n\u00e4k\u00f6kulmat. N\u00e4m\u00e4 ulottuvuudet nivoutuvat toisiinsa ja niiss\u00e4 on tunnistettavissa elinik\u00e4isen oppimisen avaintaitoja ja niihin pohjautuvia arvoja.<\/p>\n

    Ekologisesti kest\u00e4v\u00e4 ulottuvuus:<\/strong> Edellytt\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4, luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.<\/p>\n

    Taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4 ulottuvuus<\/strong>: Edellytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja laadultaan tasapainoista kasvua ilman pitk\u00e4n aikav\u00e4lin velkaantumista tai varantojen h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys saavutetaan vain, jos toiminta on ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla se tarkoittaa materiaalisen kulutuksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja ekotehokkuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

    Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 ulottuvuus:<\/strong> Edellytt\u00e4\u00e4 turvaamaan ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteuttamiseen ja el\u00e4m\u00e4n perusedellytysten hankkimiseen. Paikallisella tasolla se tarkoittaa my\u00f6s terveydest\u00e4 ja ty\u00f6turvallisuudesta huolehtimista.<\/p>\n

    Kulttuurisen kest\u00e4vyyden ulottuvuus:<\/strong> Edellytt\u00e4\u00e4 vapaata henkist\u00e4 toimintaa, eettist\u00e4 kasvua sek\u00e4 kulttuurien moninaisuuden s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. Paikallisten, alueellisten ja kansallisten arvojen, tapojen ja perinteiden tuntemusta ja kunnioittamista. Kulttuurinen kest\u00e4vyys vastaavasti mahdollistaa kulttuurien s\u00e4ilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle sek\u00e4 ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun (Laininen, 2006).<\/p>\n

     <\/p>\n

    Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n koulutuksen vuosikymmen<\/h2>\n

    Koulutuksessa kest\u00e4v\u00e4 kehitys on nousemassa kansainv\u00e4lisesti tunnustetuksi koulutuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Yhdistyneet kansakunnat on ottanut kantaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen puolesta ja julistanut vuodet 2005\u20132014 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vuosikymmeneksi. Julistuksen my\u00f6t\u00e4 YK:n ja sen j\u00e4senvaltioiden yhteisen\u00e4 tavoitteena on, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteet sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n kansallisiin opetussuunnitelmiin koko kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4p\u00e4isev\u00e4sti siten, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys l\u00e4p\u00e4isee kaikkien valtioiden kouluj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja niiden opetusohjelmia. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet tulee asettaa paikallisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin, taloudellisiin ja ymp\u00e4rist\u00f6llisiin tekij\u00f6ihin perustuviksi sek\u00e4 huomioiden globaalit ulottuvuudet. UNESCO on koordinoinut vuosikymment\u00e4 ja luonut puitteita kansallisille toimenpiteille (OPM 2006:6; Rohweder 2008).<\/p>\n

    Suomessa Opetusministeri\u00f6 (nykyisin Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, OKM) on osoittanut toimenpiteill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 koulutuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4, jota tulee monin tavoin edist\u00e4\u00e4 ja jalkauttaa koulutukseen ja tutkimukseen. T\u00e4st\u00e4 on osoituksena Opetusministeri\u00f6n julkaisema asiakirja \u201dKest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4minen koulutuksessa\u201d<\/em> (OPM 2006:6). Julkaisussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Baltic 21E -ohjelmaa sek\u00e4 kansallista strategiaa YK:n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n koulutuksen vuosikymment\u00e4 2005\u20132014 varten. Baltic 21E -ohjelmalla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n It\u00e4meren alueen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 siten, ett\u00e4 alueen maiden kouluj\u00e4rjestelmiss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys on luonteva ja pysyv\u00e4 osa koulujen opetusohjelmaa. \u00a0Baltic 21E -ohjelma ja sen toimeenpanosta saadut kokemukset ovat olleet pohjana Suomen kansallisen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4lle koulutuksen strategialle. Raportti toimii samalla Suomen kansallisena strategiana YK:n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 vuosikymment\u00e4 2005\u20132014 varten (OPM 2006:6).\u00a0 Suomen kansallinen strategia pyrkii siihen, ett\u00e4 kaikilla Suomen kouluilla ja oppilaitoksilla (esiopetus, perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus ja korkea-asteen koulutus sek\u00e4 vapaa sivistysty\u00f6) on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelma vuoteen 2010 menness\u00e4 (OPM 2006:6).<\/p>\n

    Lis\u00e4ksi Suomen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toimikunnan ja Opetusministeri\u00f6n strategia on t\u00e4hd\u00e4nnyt siihen, ett\u00e4 15 prosentilla kouluista olisi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ty\u00f6st\u00e4 tunnustus tai sertifikaatti vuoteen 2014 menness\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on sis\u00e4ltynyt vuosina 2007 \u2013 2010 uudistettuihin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin alakohtaisten painotusten mukaisesti ja sit\u00e4 arvioidaan osana ammattiosaamisen n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 ja muuta osaamista. OKKA-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen s\u00e4\u00e4ti\u00f6) on vastannut kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kriteerien suunnittelusta yhdess\u00e4 Opetusministeri\u00f6n, Opetushallituksen, OAJ:n ja monien yhteisty\u00f6- ja asiantuntijatahojen kanssa. Kriteerit ovat ty\u00f6v\u00e4line, jonka avulla oppilaitokset (peruskoulu, lukio, ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset) ovat voineet sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen painotuksia johtamiseen, opetukseen ja oppilaitoksen omaan toimintakulttuuriin. Kriteereill\u00e4 on haluttu kannustaa oppilaitoksia tuottamaan vastuullisia periaatteita oppilaitoksen laadukkaan toiminnan tueksi. Kriteerit ovat mahdollistaneet sertifioinnin ja ne ovat yhteensopivia oppilaitosten laatuty\u00f6n kanssa (Laininen 2009).<\/p>\n

    Suomen kansallisen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n strategian ja korkeakoulutukseen suunnatun vision mukaan \u201dKorkeakoulututkinnon suorittaneella tulee olla perustiedot ja -taidot ammatissa ja asiantuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sek\u00e4 ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehitt\u00e4miseen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden mukaisesti<\/em> (OPM 2006). Opetusministeri\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys nivotaan korkeakoulujen omiin strategioihin ja ohjelmiin sek\u00e4 alueellisesti vaikuttavaan tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. Itsen\u00e4isin\u00e4 toimijoina ammattikorkeakoulut sen sijaan itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, miten ne haluavat ottaa vastaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen haasteita.<\/p>\n

    \"\"<\/a>Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on arvolatautunut teema, siksi kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4lle koulutukselle ei ole olemassa yht\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. Vuosikymmenelle asetetut tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t varsinkin korkeakoulutuksessa tieteellist\u00e4 tietopohjaa, huomion suuntaamista uutta luovaan oppimiseen sek\u00e4 sit\u00e4 tukeviin erilaisiin oppimisen ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n koulutukseen kuuluvat my\u00f6s eettiset vastuukysymykset, monikulttuurisuuden sek\u00e4 eri tieteenalojen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vuorovaikutuksen sis\u00e4llytt\u00e4minen opetukseen ja ohjaukseen.<\/p>\n

    YK:n teemavuosikymmenen toimintaa ohjaa visio maailmasta, \u201djossa jokaisella on mahdollisuus saada korkealaatuista koulutusta ja oppia sellaisia arvoja, k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntapoja, joita tarvitaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta ja my\u00f6nteist\u00e4 yhteiskunnallista muutosta varten\u201d <\/em>(OPM 2006:6; Rohweder, 2008).\u00a0 Periaate on helposti hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4. Sen soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n on jo vaikeampaa.<\/p>\n

    Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteisiin sis\u00e4ltyy jatkuvan toiminnan parantaminen. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan ohjaaminen ei ole kertaluonteista, se on elinik\u00e4inen oppimistapahtuma. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta kest\u00e4v\u00e4 kehitys ei ole oppimisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan pikemminkin oppimisen polku, jonka kukin luo itselleen ja kasvaa siin\u00e4 kykyjens\u00e4 mittaiseksi oman el\u00e4m\u00e4nkulkunsa aikana. Kasvatus ja koulutus sek\u00e4 opettajat ovat avainasemassa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaan ohjaamisessa. Suomen laadukas kouluj\u00e4rjestelm\u00e4, koulutusohjelmien monipuolisuus sek\u00e4 opetuksen korkea laatu antavat hyv\u00e4t puitteet edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 teemavuosikymmenen aikana ja samoin ne takaavat my\u00f6s jatkossa erinomaiset edellytykset t\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6n jatkumiselle.<\/p>\n

    Uusi asiantuntijuus – uusi opettajuus<\/h2>\n

    Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemavuosikymmenen visioon liittyvien periaatteiden omaksuminen ja niiden soveltaminen opetukseen ja ohjaukseen on nostanut opettajien keskuudessa esille tarpeen tutkia ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laiseen opettajuuteen perustuvaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista edist\u00e4v\u00e4n opetuksen ja ohjauksen tulisi olla. Onko se ajassa el\u00e4mist\u00e4 tai suunnan n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4? Olli Luukkainen (Luukkainen, 2004; Lahiranta, 2006) tarjoaa t\u00e4h\u00e4n kysymykseen yhden vastauksen. Luukkainen on etsinyt uuden asiantuntijuuden – uuden opettajuuden ydint\u00e4. H\u00e4nen mukaan uudessa asiantuntijuudessa korostuu tutkiva ty\u00f6ote, toiminnan eettisyys sek\u00e4 tulevaisuuteen suuntautunut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Luukkaisen mallia tulkiten Uuden opettajuuden peruskivi\u00e4 ovat:<\/p>\n