{"id":1027,"date":"2013-04-23T11:58:46","date_gmt":"2013-04-23T11:58:46","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/?p=1027"},"modified":"2023-09-07T06:33:38","modified_gmt":"2023-09-07T06:33:38","slug":"koulutuksella-kohti-tyoelamaa-eun-koulutusalan-kehittamisprosessit-ja-ohjauksen-nakokulma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2013\/04\/23\/koulutuksella-kohti-tyoelamaa-eun-koulutusalan-kehittamisprosessit-ja-ohjauksen-nakokulma\/","title":{"rendered":"Koulutuksella kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 – EU:n koulutusalan kehitt\u00e4misprosessit ja ohjauksen n\u00e4k\u00f6kulma"},"content":{"rendered":"

EU-j\u00e4senmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n ty\u00f6llisyystason kaikkien 20\u201364-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 menness\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4seminen edellytt\u00e4isi EU-alueella nopeaa talouskasvua, jotta uusien ty\u00f6paikkojen luominen olisi mahdollista ja jotta ammattitaitoiselle ty\u00f6voimalle sit\u00e4 kautta syntyisi lis\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. EU:n ty\u00f6llisyystavoite on valitettavasti melkoisen ylimitoitettu vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa nuorisoty\u00f6tt\u00f6myys[1]<\/strong> on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt kriittisiin mittasuhteisiin, yritykset kamppailevat toimintansa kannattavuuden kanssa ja valtiot tekev\u00e4t radikaaleja budjettileikkauksia.<\/p>\n

Yleisesti ottaen nuorten ty\u00f6tt\u00f6myysjaksot ovatkin EU-maissa pidentyneet viime vuosina, mik\u00e4 altistaa heid\u00e4t syrj\u00e4ytymiselle ty\u00f6markkinoilta ja pahimmillaan koko yhteiskunnasta. Niiden alle 25-vuotiaiden nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 yleissivist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tai ammatillisessa koulutuksessa[2]<\/strong>, on kasvussa (nyt noin 8 miljoonaa nuorta koko EU-alueella). Euroopan komissio onkin joulukuussa 2012 esitt\u00e4nyt nuorisoty\u00f6llisyyspaketin[3]<\/strong> ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4n nuorisotakuun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa kaikissa j\u00e4senvaltioissa tilanteen parantamiseksi. Suomessa kansallisen nuorisotakuuohjelman toteutus on k\u00e4ynnistynyt 2013. N\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n ennen kaikkea antaa nostetta ja tukea niille nuorille, jotka eri syist\u00e4 ovat t\u00e4h\u00e4n saakka j\u00e4\u00e4neet osattomiksi koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarjoamista mahdollisuuksista.<\/p>\n

EU:n strategisissa linjauksissa korostetaankin koulutuksen ja ammattitaidon merkityst\u00e4 ty\u00f6markkinoilla, ja ennen kaikkea niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n edellytyksen\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sylle ja siell\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4n ty\u00f6uran rakentamiselle. Viimeaikaiset EU-tilastot[4]<\/strong> osoittavat yksiselitteisesti, ett\u00e4 mit\u00e4 korkeampi koulutustaso henkil\u00f6ll\u00e4 on, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin h\u00e4n on mukana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. J\u00e4senmaihin on kuitenkin viime vuosina alkanut synty\u00e4 korkeasti koulutettujen ja osaavien nuorten ja aikuisten ryhm\u00e4, jolla on tiedoistaan ja taidoistaan huolimatta vaikeuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja integroitua ty\u00f6markkinoille. Euroopan nuorille aikuisille onkin syntynyt huutava tarve ty\u00f6llistymist\u00e4 tukeville ja usein varsin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyille ohjaus- ja neuvontapalveluille.<\/p>\n

Elinik\u00e4iselle ohjaukselle on todistettavasti laaja-alainen sosiaalinen tilaus Euroopassa. Vuodesta 2007 l\u00e4htien on EU-j\u00e4senmaiden ja EU-j\u00e4senyytt\u00e4 hakeneiden maiden v\u00e4linen koordinoitu yhteisty\u00f6 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen tiedonvaihto ohjausalalla lis\u00e4\u00e4ntynyt. T\u00e4t\u00e4 ohjauksen kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 on Euroopassa viety merkitt\u00e4v\u00e4sti eteenp\u00e4in European Lifelong Guidance Policy Networkin (ELGPN)[5]<\/strong> voimin. Verkoston ty\u00f6t\u00e4 on viitoittanut elinik\u00e4isest\u00e4 ohjauksesta vuonna 2008 annettu EU-p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma[6]<\/strong>, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteiset kehitt\u00e4miskohteet EU-tasolla. Seuraavassa kuvataan lyhyesti sit\u00e4, millaista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 EU:ssa on tehty korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen alueilla ja miten tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminta n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa.<\/p>\n

Ohjaus ja korkea-asteen koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vastaavuus<\/h2>\n

Koulutustason nostaminen ja korkea-asteen koulutukseen osallistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen on yksi EU:n tavoitteista. Vuoteen 2020 menness\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n mm. siihen, ett\u00e4 30\u201334-vuotiaiden suorittama korkea-asteen tutkinto olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 %:lla ik\u00e4luokasta[7]<\/strong>. Suomessa t\u00e4m\u00e4 tavoitetaso on jo saavutettu, ja niit\u00e4 maita, joissa siihen ei viel\u00e4 yllet\u00e4, kannustetaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti sit\u00e4 kohti (esim. Bulgaria, Romania). Euroopan taloudellisen tilanteen yhteys korkeakoulutuksen kehitt\u00e4miseen ja erityisesti koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4-yhteyden vahvistamiseen on noussut j\u00e4senmaiden v\u00e4lisiss\u00e4 keskusteluissa vahvasti esille.<\/p>\n

\"Bolognan<\/a>
EHEA Ministerial Conference and Third Bologna Policy Forum, Bukarest 26.-27.4.2012, www.ehea.info<\/figcaption><\/figure>\n

Eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyky\u00e4 ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna edistet\u00e4\u00e4n vuonna 1999 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 Bolognan prosessissa, johon osallistuu 47 maata.\u00a0 Bolognan julistuksen tavoitteena on ollut synnytt\u00e4\u00e4 yhteinen eurooppalainen korkeakoulutuksen alue (ns. European Higher Education Area EHEA), jossa maiden v\u00e4lill\u00e4 toteutuvat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4t ja yhdenmukaiset tutkintorakenteet sek\u00e4 yhteensopiva opintojen mitoitusj\u00e4rjestelm\u00e4. Liikkuvuuden lis\u00e4\u00e4minen korkea-asteella sek\u00e4 laadunarvioinnin ja eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen korkeakoulutuksessa ovat kiinte\u00e4 osa Bolognan julistuksen yleisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4[8]<\/strong>.<\/p>\n

Bolognan prosessissa kulkevat mukana my\u00f6s monet korkea-asteen ohjauksen kehitt\u00e4misen kannalta keskeiset n\u00e4k\u00f6kulmat. N\u00e4ist\u00e4 ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin on se, miten ohjauksella voidaan tukea yhdenvertaista ja tasa-arvoista p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ja osallistumista laadukkaaseen korkeakoulutukseen ja miten varmistetaan se, ett\u00e4 korkea-asteella perinteisesti aliedustetut ryhm\u00e4t saavat yht\u00e4l\u00e4iset edellytykset opinnoilleen. Toinen keskeinen kysymys on, miten korkea-asteen koulutus tukee opiskelijoiden ty\u00f6llistyvyyden[9]<\/strong> kasvua ja miten opintojen aikaisilla ohjaus- ja neuvontapalveluilla t\u00e4t\u00e4 voidaan vahvistaa. Pyrkimyksen\u00e4h\u00e4n on monipuolisilla ja sujuvilla opintopoluilla parantaa koulutuksen l\u00e4p\u00e4isy\u00e4 kaikilla tutkintotasoilla ja varmistaa, ett\u00e4 opintojen j\u00e4lkeen ty\u00f6markkinoille siirtyvill\u00e4 on siihen mahdollisimman hyv\u00e4t valmiudet ja edellytykset.<\/p>\n

Bolognan prosessin my\u00f6t\u00e4 opiskelijakeskeisyytt\u00e4 on lis\u00e4tty j\u00e4senmaiden korkeakouluopetuksessa ja -ohjauksessa.\u00a0 T\u00e4h\u00e4n haasteeseen korkeakoulut ovat vastanneet siten, ett\u00e4 ne ovat nostaneet opetuksen ja ohjauksen tasoa mm. henkil\u00f6st\u00f6n ammattitaitoa parantamalla, oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja opintoja vaikeuttavia esteit\u00e4 poistamalla. T\u00e4ll\u00f6in huomiota on kiinnitetty erityisesti opetushenkil\u00f6st\u00f6n pedagogisiin ja ohjauksellisiin valmiuksiin sek\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaa koskeviin kysymyksiin (esim. ryhm\u00e4koot ja ty\u00f6tavat koulutuksessa). Opiskelijoita on samanaikaisesti kannustettu itseohjautuvuuteen niin, ett\u00e4 he ovat voineet suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa opiskeluprosessiaan joko yksin tai yhdess\u00e4 opettajan, ohjaajan tai vertaisryhm\u00e4n kanssa. Lis\u00e4ksi heille on t\u00e4t\u00e4 varten ollut tarjolla apua, tukea ja v\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n

EU-maiden korkea-asteen oppilaitokset ovatkin Bolognan prosessin kannustamina ja kansallisten ministeri\u00f6iden tekemien strategialinjausten perusteella ryhtyneet tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteyksi\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkinoiden ja ty\u00f6nantajien suuntaan. Ty\u00f6markkinoilla tarvittava osaaminen, koulutuksesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisen helpottaminen sek\u00e4 ty\u00f6paikoilla tapahtuva opiskelu edellytt\u00e4v\u00e4t uudenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien, korkeakoulujen ja oppilaitosten, opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 ty\u00f6nantajien kesken. Siksi korkeakouluopintojen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vastaavuutta sek\u00e4 korkeakoulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta on viime vuosina huomattavasti vahvistettu eri j\u00e4senmaissa.<\/p>\n

Ohjauksella tuetaan yksil\u00f6llisi\u00e4 valintoja ammatillisessa koulutuksessa<\/h2>\n

EU-j\u00e4senmaat ja niiden ty\u00f6markkinaosapuolet pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 luoda Eurooppaan ty\u00f6markkinat, joilla ammattitaitoinen, osaava ja kielitaitoinen ty\u00f6voima liikkuu ongelmitta maasta toiseen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksiin ja sit\u00e4 kautta tuleviin koulutustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan joustavia ja korkeatasoisia ammatillisia koulutusj\u00e4rjestelmi\u00e4. EU:n alueella ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4minen n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 keinona vastata nykyist\u00e4 paremmin kansallisten ja kansainv\u00e4listen ty\u00f6markkinoiden muutoksiin.<\/p>\n

\"K\u00f6\u00f6penhaminan<\/a>
K\u00f6\u00f6penhaminan prosessissa on tehty eurooppalaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4miseksi. Kuvaaja: Esko Koivisto<\/figcaption><\/figure>\n

Ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4miseksi on tehty eurooppalaista yhteisty\u00f6t\u00e4 vuonna 2002 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminan prosessissa[10]<\/strong>, jossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on mukana 33 maata. Prosessin tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen suorituskyky\u00e4, laatua ja vetovoimaa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta. Eurooppalaisen yhteisty\u00f6n keskeisen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ammatillisten tutkintojen l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja vertailtavuutta lis\u00e4\u00e4vien sek\u00e4 laatua parantavien yhteisten v\u00e4lineiden (ECVET, EQF, EQARF)[11]<\/strong> tuottaminen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto. Prosessin aikana on my\u00f6s kehitetty j\u00e4senmaiden vertaisoppimisen v\u00e4lineit\u00e4 ja perustettu mm. ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laatuverkosto EQAVET[12]<\/strong>.<\/p>\n

Ammatillisen koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, rakennetta ja menetelmi\u00e4 uudistetaan j\u00e4senmaissa jatkuvasti, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin teknologisessa kehityksess\u00e4 ja ty\u00f6n organisoinnissa tapahtuviin muutoksiin. Siihen liittyen edellytet\u00e4\u00e4n mm. parempaa nousevien ja kasvavien toimialojen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavien kokonaan uusien taitojen ennakointia ja tunnistamista. Tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tarvitaan useiden avaintoimijoiden kesken (mm. eri ammattialojen edustajat, ty\u00f6markkinaosapuolet, alan kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t, koulutuksen tarjoajat, opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6t) kaikissa EU-j\u00e4senmaissa ja luonnollisesti maiden v\u00e4lill\u00e4, jotta asetetut p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t voidaan saavuttaa.<\/p>\n

K\u00f6\u00f6penhaminan prosessissa ohjauksen ja neuvonnan merkitys koulutuksen l\u00e4p\u00e4isevyyden, opintojen ty\u00f6markkinasuuntautuneisuuden ja yksil\u00f6llisten opintopolkujen n\u00e4k\u00f6kulmasta on korostetusti esill\u00e4. Ohjauksella ammatillisessa koulutuksessa halutaan tukea ja rohkaista mm. ep\u00e4tyypillisi\u00e4 ja perinteiset sukupuoliroolirajat ylitt\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 koulutus- ja uravalintoja. T\u00e4ll\u00f6in kriittiseksi tekij\u00e4ksi saattaa tosin muodostua opetus- ja ohjaushenkil\u00f6st\u00f6n kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisen osaamisen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, joka voi heikent\u00e4\u00e4 ohjauksellisen tuen laatua ja yksipuolistaa sen luonnetta.<\/p>\n

Ohjauksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oppijalle tietoa eri ammateista sek\u00e4 niihin johtavista koulutuspoluista ja sill\u00e4 tavoin edist\u00e4\u00e4 opintojen kaikkinaista sujuvuutta ja jatko-opintoihin ja\/tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4. Ammatillisen koulutuksen aikana suoritettavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tutustumis- ja ty\u00f6harjoittelujaksot ovat opiskelijalle ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4 tilaisuuksia saada omakohtaisesti n\u00e4hd\u00e4 ja kokea, mit\u00e4 kaikkea ty\u00f6paikalla tapahtuu, millaisia oman alan ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat ja mit\u00e4 asioita valittuun ammattiin liittyy.<\/p>\n

Ty\u00f6paikoilla tapahtuvalla neuvonnalla ja opastuksella voidaan tukea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4jaksojen aikana tapahtuvaa oppimista ja siten t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 oppilaitoksen opiskelijalle tarjoamaa ohjauksellista tukea. K\u00f6\u00f6penhaminan prosessissa korostetaan lis\u00e4ksi sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijan olisi lyhytkestoisen testaamisen sijaan hyv\u00e4 saada opintojensa aikana tutustua perusteellisemmin useampaan eri ammatti- ja uravaihtoehtoon ennen lopullisen valintap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemist\u00e4. Opintoihin liittyv\u00e4n ty\u00f6harjoittelun voi halutessaan suorittaa my\u00f6s ulkomaisen ty\u00f6nantajan palveluksessa.<\/p>\n

Ohjauksellinen tuki ja kansainv\u00e4linen opiskelijaliikkuvuus korkea-asteen ja ammatillisessa koulutuksessa<\/h2>\n
\"Bolognan<\/a>
EHEA Ministerial Conference and Third Bologna Policy Forum, Bukarest 26.-27.4.2012, www.ehea.info<\/figcaption><\/figure>\n

Kansainv\u00e4lisen liikkuvuuden lis\u00e4\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa sek\u00e4 Bolognan[13]<\/strong> ett\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminan prosesseissa. Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opiskelijaliikkuvuuden edist\u00e4misest\u00e4, vaan sen lis\u00e4ksi tuetaan korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten opetus-, tutkimus- ja muun henkil\u00f6kunnan osallistumista vaihtojaksoihin ulkomailla. Oppilaitosten henkil\u00f6st\u00f6n osallistumisen kansainv\u00e4liseen opettaja- ja tutkijavaihtoon n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ennen kaikkea parantavan tarjottavan koulutuksen laatua, relevanssia ja arvostusta.<\/p>\n

Opiskelijoiden ulkomailla viett\u00e4m\u00e4t opiskelu- ja harjoitteluvaihtojaksot ovat omiaan tukemaan kansainv\u00e4lisen osaamisen syntymist\u00e4 ja sit\u00e4 kautta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksien vahvistumista. Tavoitteet opiskelijaliikkuvuudelle ovat kunnianhimoiset, sill\u00e4 vuonna 2020 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20%[14]<\/strong> Euroopan korkeakoulutus-alueen maiden korkeakouluista valmistuneista odotetaan opiskelleen tai harjoitelleen ulkomailla[15]<\/strong> (laajuus v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 ECTS tai kesto minimiss\u00e4\u00e4n 3 kk). EU-maissa ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvien 18\u201334-vuotiaiden kohdalla tavoitteena on, ett\u00e4 vuoteen 2020 menness\u00e4 ainakin 6 %:lla (EU-keskiarvo)[16]<\/strong> heist\u00e4 olisi opintojensa aikana ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden viikon mittaisella opiskelu- tai harjoittelujaksolla ulkomailla.<\/p>\n

Jotta em. kansainv\u00e4lisen opiskelijaliikkuvuuden tavoitteisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, tarvitaan mm. aktiivista tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta, yksil\u00f6llisten opintopolkujen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6intimahdollisuutta, ulkomailla suoritettujen opintojaksojen t\u00e4ysimittaista tunnustamista, joustavia opintojen rahoitusj\u00e4rjestelyj\u00e4 sek\u00e4 helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ulkomailla hankitun kokemuksen dokumentoimiseen (esim. Europass-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluvat asiakirjat[17]<\/strong>). T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjausasiantuntijat ovat avainasemassa, sill\u00e4 heill\u00e4 tulisi olla tiedot, taidot ja valmiudet opastaa ja neuvoa opiskelijoita opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. T\u00e4t\u00e4 ohjausalan ammattilaisten neuvontaty\u00f6t\u00e4 tukee toiminnallaan Euroopan laajuinen Euroguidance-verkosto, joka palvelee ja kouluttaa heit\u00e4 erityisesti kansainv\u00e4lisen liikkuvuuden kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja<\/h3>\n

Mika Launikari, CIMO<\/p>\n

L\u00e4hdeviittaukset<\/h3>\n

[1]<\/strong> EU:n sosiaalipoliittisen ja ty\u00f6llisyystilanteen nelj\u00e4nnesvuosikatsauksessa analysoidaan syvenev\u00e4\u00e4 sosiaalista kriisi\u00e4 EU-alueella (mainitsee mm. 23,6 % aktiiviv\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluvista nuorista vailla ty\u00f6t\u00e4 tammikuussa 2013). L\u00e4hde: http:\/\/europa.eu\/rapid\/press-release_IP-13-282_fi.htm<\/a><\/p>\n

[2]<\/strong> Englanninkielinen termi: NEET = not in employment, education or training.<\/p>\n

[3]<\/strong> Nuorten ty\u00f6llisyys: komissio ehdottaa toimenpidepakettia. L\u00e4hde: http:\/\/europa.eu\/rapid\/press-release_IP-12-1311_fi.htm<\/a><\/p>\n

[4]<\/strong> Euroopan komissio (2013). Key data on education in Europe 2012.
\nEuroopan komissio (2012). Education and training monitor 2012.<\/p>\n

[5]<\/strong> European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN), http:\/\/elgpn.eu<\/a><\/p>\n

[6]<\/strong> Council Resolution on better integrating lifelong guidance into lifelong learning strategies (2008) http:\/\/www.consilium.europa.eu\/ueDocs\/cms_Data\/docs\/pressData\/en\/educ\/104236.pdf<\/a><\/p>\n

[7]<\/strong> L\u00e4hde: Lifelong learning policy framework, verkkol\u00e4hde ei saatavissa (p\u00e4ivitetty 2023).<\/p>\n

[8]<\/strong> The European Higher Education Area in 2012: Bologna Process Implementation Report. EHEA<\/a>.<\/p>\n

[9]<\/strong> Euroopan unionin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ty\u00f6llistyvyydest\u00e4 (employability): se on yhdistelm\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka mahdollistavat yksil\u00f6n ty\u00f6llistymisen (employ-ment), pysymisen ty\u00f6llistyneen\u00e4 ja etenemisen ty\u00f6uran aikana. Yksil\u00f6n ty\u00f6llistyvyys riippuu: (a) henkil\u00f6kohtaisista ominaisuuksista (sis. tietojen ja taitojen riitt\u00e4vyyden); (b) siit\u00e4, miten henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet esitet\u00e4\u00e4n ja millaisina ne n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ty\u00f6markkinoilla; (c) sosiaalisesta kontekstista ja ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksesta (s.o. kannustimet ja mahdollisuudet oman osaamisen kehitt\u00e4miseen ja p\u00e4ivitt\u00e4miseen); (d) talouden tilasta (esim. nousu- tai laskukausi).<\/p>\n

[10]<\/strong> Ks. esimerkiksi Bruggen julkilausuma ammatillista koulutusta koskevasta tehostetusta eurooppalaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 kaudeksi 2011\u20132020.<\/p>\n

[11]<\/strong> ECVET = ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtoj\u00e4rjestelm\u00e4 (European Credit system for Vocational Education and Training); EQF = Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework); EQARF = ammatillisen koulutuksen laadunvarmis-tuksen eurooppalainen viitekehys (European Quality Assurance Reference Framework for Vocational Education and Training)<\/p>\n

[12]<\/strong> European quality assurance in vocational education and training, EQAVET,\u00a0<\/em>http:\/\/www.eqavet.eu\/<\/a><\/p>\n

[13]<\/strong> Bukarestin ministerikokouksen hyv\u00e4ksym\u00e4 liikkuvuusstrategia (2012), kirjoitushetkell\u00e4 ollut saatavissa opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n verkkosivustolla.<\/p>\n

[14]<\/strong> Suomen korkea-asteen liikkuvuusluvut j\u00e4\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 hiukan alle tavoitetason AMK-sektorilla, mutta ylitt\u00e4v\u00e4t sen yliopistosektorilla, katso l\u00e4hemmin sivu 8. CIMO (2012). Kansainv\u00e4linen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 (L\u00e4hde ei saatavissa, p\u00e4ivitetty 2023. Tuoreempi julkaisu aiheesta: Kansainv\u00e4linen liikkuvuus yliopistoissa ja korkeakouluissa 2014<\/a>).<\/p>\n

[15]<\/strong> Euroopan korkeakoulutuksesta vastaavien ministereiden konferenssin julkilausuma, Leuven ja Louvain-la-Neuve, 28.-29.4.2009, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (l\u00e4hde ei saatavissa, p\u00e4iv. 2023)<\/p>\n

[16]<\/strong> Suomessa t\u00e4m\u00e4 tavoite on jo saavutettu, katso esim. CIMO (2012). Tilastoja ammatillisen koulutuksen opiskelija- sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6liikkuvuudesta vuodelta 2010. (julkaisu ei saatavissa, p\u00e4ivitetty 2023)<\/p>\n

[17]<\/strong> Europass-j\u00e4rjestelm\u00e4 kattaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 seuraavat tutkintojen ja osaamisen kansainv\u00e4list\u00e4 vertailua ja liikkuvuutta edist\u00e4v\u00e4t asiakirjat: Europass-ansioluettelomalli, Europass-kielipassi, Europass-liikkuvuustodistus, Ammatillisen tutkintotodistuksen kansainv\u00e4liseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu liite (Certificate Supplement) ja Korkeakoulututkintotodistuksen kansainv\u00e4liseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu liite (Diploma Supplement). Eurooppalainen Europass-portaali: europass.cedefop.europa.eu<\/a>, Suomen Europass-sivut: www.europass.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

EU-j\u00e4senmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n ty\u00f6llisyystason kaikkien 20\u201364-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 menness\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen p\u00e4\u00e4seminen edellytt\u00e4isi EU-alueella nopeaa talouskasvua, jotta uusien ty\u00f6paikkojen luominen olisi mahdollista ja jotta ammattitaitoiselle ty\u00f6voimalle sit\u00e4 kautta syntyisi lis\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. EU:n ty\u00f6llisyystavoite on valitettavasti melkoisen ylimitoitettu vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa, jossa nuorisoty\u00f6tt\u00f6myys[1] on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt kriittisiin mittasuhteisiin, yritykset kamppailevat toimintansa […]<\/p>\n","protected":false},"author":15,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[202,168,6],"tags":[36,33,32,353,40,37,43,29,39,35],"class_list":["post-1027","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kansainvalisyys","category-ohjaus-yhteiskunta","category-yhteistyossa","tag-ammatillinen-koulutus","tag-bolognan-prosessi","tag-elgpn","tag-euroguidance","tag-kansainvalinen-opiskelijaliikkuvuus","tag-koopenhaminan-prosessi","tag-korkeakoulutus","tag-nuorisotakuu","tag-ohjauksellinen-tuki","tag-tyoelamavastaavuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1027","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1027"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1027\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4098,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1027\/revisions\/4098"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1027"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1027"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1027"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}