![\"Luomutilalla,](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-content\/blogs.dir\/20\/files\/2016\/10\/Maukas_19_maaseutuverkosto_kuvaaja_Contum_Oy-300x200.jpg\")
Tutkimuksella on kiistattomasti osoitettu, ett\u00e4 luomuruoan ja tavanomaisesti tuotetun ruoan v\u00e4lill\u00e4 on koostumuseroja. Laajassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 metatutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 luomuruoka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ja useammanlaisia terveydelle edullisia antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, mutta v\u00e4hemm\u00e4n terveydelle haitallisia raskasmetalleja (kadmiumia) ja torjunta-ainej\u00e4\u00e4mi\u00e4. Newcastlen yliopiston professori Carlo Leifertin mukaan kasviper\u00e4iset polyfenolit ovat ruoan yleisimpi\u00e4 antioksidantteja ja runsas typpilannoitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n kasvien polyfenolipitoisuutta. Kadmiumia puolestaan l\u00f6ytyy mineraalifosforilannoitteista. Keinolannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4in ollen heikent\u00e4\u00e4 ruoan ravintoarvoa.<\/p>\n
Luomuliha ja-maito sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t noin 50 % enemm\u00e4n hy\u00f6dyllisi\u00e4 omega-3-rasvahappoja, luomumaito 40 % enemm\u00e4n hy\u00f6dyllist\u00e4 konjugoitua linolihappoa (CLA) sek\u00e4 jonkin verran enemm\u00e4n rautaa ja E-vitamiinia kuin tavanomainen maito. Tavanomainen maito sis\u00e4lsi enemm\u00e4n jodia ja seleeni\u00e4 kuin luomumaito. Luomulihassa on pienemm\u00e4t pitoisuudet kahta tyydyttynytt\u00e4 rasvahappoa (myristiini- ja palmitiinihappoa), jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t syd\u00e4n- ja verisuonitautiriski\u00e4. Erot koostumuksessa johtuvat todenn\u00e4k\u00f6isesti nautojen erilaisesta ruokinnasta. Luomuel\u00e4imet laiduntavat paljon ja sy\u00f6v\u00e4t enemm\u00e4n karkearehuja ja v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4kirehuja kuin tavanomaisesti hoidetut naudat. Todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4m\u00e4 johtaa maidon ja lihan korkeampiin hy\u00f6dyllisten rasvahappojen ja pienempiin haitallisten rasvahappojen pitoisuuksiin.<\/p>\n
Luomussa maatalouden vesist\u00f6- ja ilmastokuormitukset pienempi\u00e4<\/strong><\/p>\n Luonnonvarakeskuksen pitk\u00e4aikaisissa kentt\u00e4kokeissa tutkittiin luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn vesist\u00f6kuormituksia niin kasvinviljelytilan kuin kotiel\u00e4intilan viljelykiertoja k\u00e4ytt\u00e4en. Tutkimustulosten mukaan luomun typpikuormitus oli pienempi kuin tavanomaisen viljelyn. Luomukasvitilan kierrosta huuhtoutui keskim\u00e4\u00e4rin 8,1 kg\/ha typpe\u00e4 vuotta kohti, kun tavanomaisesta viljelykierrosta huuhtoutui 12,2 kg\/ha\/v. Luomukotiel\u00e4inkierrossa huuhtoutui 7,8 kg\/ha\/v ja tavanomaisessa kotiel\u00e4inkierrossa 9,3 kg\/ha\/v. Vuosien v\u00e4linen vaihtelu kuormituksessa oli runsasta ja suurin selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 oli sateisuus ja sen aiheuttama salaojavalunta, sill\u00e4 83 % typpikuormituksesta tulee salaojien vesiss\u00e4. Kotiel\u00e4intilan kierrot kuormittivat v\u00e4hemm\u00e4n kuin kasvitilan kierrot, sill\u00e4 nurmen viljely v\u00e4hent\u00e4\u00e4 typpikuormitusta. Kasvava nurmi ottaa typpe\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ja aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja n\u00e4in pit\u00e4\u00e4 maan liukoisen typen pitoisuuden ja typpihuuhtoumat alhaisina. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa luomuviljely pienensi typpikuormitusta my\u00f6s sadon kuiva-ainekiloa kohti laskettuna, mutta se vaatii hyvi\u00e4 satoja.<\/p>\n Ranskassa Seinen alueella vertailtiin luomun ja tavanomaisen viljelyn nitraatin huuhtoutumista ja dityppioksidin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ilmaan. Mittaukset tehtiin samalla tilalla kolmena vuotena (2011-2014). Molemmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat luomussa pienempi\u00e4 kuin tavanomaisessa viljelyss\u00e4 niin pinta-alaa kuin satokiloa kohti laskettuna.<\/p>\n Luomun n\u00e4kym\u00e4t ovat valoisat monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna<\/strong><\/p>\n Markkinoilla on kasvavaa kysynt\u00e4\u00e4 kaikissa tuoteryhmiss\u00e4, eniten tuoretuotteissa. Kysynt\u00e4\u00e4 on niin kotitalouksien kuin ammattikeitti\u00f6iden suunnasta ja luomua voidaan my\u00f6s vied\u00e4. Tarvitaan pitk\u00e4lle viety\u00e4 tuotteistamista, jotta asiakkaan tarpeeseen voidaan vastata oikeanlaisilla tuotteilla. Esimerkiksi ammattikeitti\u00f6 haluaa raaka-aineen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n pestyn\u00e4 tai muuten jalostettuna. Arvoketju pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n t\u00e4ytyy suunnitella huolella logistiikkoineen ja pakkauksineen. Ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta luomu on kest\u00e4v\u00e4 tuotantotapa: pienip\u00e4\u00e4st\u00f6inen, hiilt\u00e4 sitova, ravinteita tehokkaasti kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Luomu on my\u00f6s eettinen ratkaisu. Esimerkiksi el\u00e4inten hyvinvointi on huomioitu luomus\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 mahdollisimman hyvin ja tuotanto on tiukasti valvottua. Luomu on kannattava tuotantotapa niin viljelij\u00e4lle kuin aluetaloudelle.<\/p>\n Elokuussa 2016 k\u00e4ynnistynyt Luomuliiketoiminnan kehitt\u00e4minen Keski-Suomessa LuomuKS -hanke pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luomutuotteiden tarjontaa sek\u00e4 viljely- ja markkinaosaamista, jotta arvokas luomuraaka-aine saataisiin luomuna kuluttajalle asti kuluttajan arvostamina tuotteina.<\/p>\n Lis\u00e4tietoja hankkeesta:<\/strong> Kirjoittaja:<\/strong> L\u00e4hteet:<\/strong> Kirjoittaja: Jaana Auer Artikkelikuva: \u00a9maaseutuverkosto, Martina Motzb\u00e4uchel Eviran tilastojen mukaan Keski-Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alkutuotannon luomuvalvontaan kuuluvia maatiloja 177 kappaletta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt 8 %:lla edellisest\u00e4 vuodesta. Koko maassa luomumaatiloja on 4423 (8,9 % maatiloista) ja lis\u00e4yst\u00e4 4 % edelliseen vuoteen. Keski-Suomessa luomutilojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy nopeammin kuin keskim\u00e4\u00e4rin Suomessa. N\u00e4in on syyt\u00e4 tapahtuakin, sill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":73,"featured_media":185,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13,56,66,18],"tags":[76,67,78,77,69,70,73,71,68,75,72,74],"class_list":["post-169","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elintarvike-ja-ruoka","category-hanke-esittely","category-luomu","category-tutkimukset","tag-eettisyys","tag-luomu","tag-luomuks","tag-luomuliiketoiminnan-kehittaminen-keski-suomessa-hanke","tag-luomumaatila","tag-luomupeltoala","tag-luomuruoka","tag-luomutila","tag-luomuvalvonta","tag-luomuviljely","tag-pro-luomu","tag-vesisto-ja-ilmastokuormitus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/73"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":252,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169\/revisions\/252"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=169"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/aitomaaseutu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=169"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nhttps:\/\/www.aitomaaseutu.fi\/hankkeet\/luomuks<\/a>
\nwww.fb.com\/luomuks<\/a><\/p>\n
\nJaana Auer, yritt\u00e4jyyden lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Saarij\u00e4rvi<\/p>\n
\nBaranski, M. et al. 2014. Higher antioxidant concentrations and less cadmium and pesticide residues in organically-grown crops: a systematic literature review and meta-analyses. British Journal of Nutrition, July 15th 2014.
\nHakala, H. 2016. Luomuviljelyss\u00e4 tavanomaista pienempi\u00e4 typpip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. http:\/\/luomuinstituutti.fi\/kategoria\/alkutuotanto\/<\/a>
\nHyv\u00e4ksytty tuotantoala 2016 ha. Evira. https:\/\/www.evira.fi\/globalassets\/lkasva2016-ennakko2.pdf<\/a>
\nKottila, M.R. 2014. Luomun kulutus yh\u00e4 kasvussa. http:\/\/proluomu.fi\/luomumarkkinat-kasvavat\/<\/a>
\nLemola, R. 2016. Luomuviljely v\u00e4hensi typpikuormitusta vesiin pitk\u00e4aikaisessa kentt\u00e4kokeessa. Luomulehti 2\/2016.
\nLuomutilat (kpl) ja Luomutuotantoala (ha) 2016. Evira. https:\/\/www.evira.fi\/globalassets\/luomu-2016ep1.pdf<\/a>
\nNiemi, E. 2016a. Globaali luomumyynti nousi yli 10 prosenttia vuonna 2014. Luomulehti 2\/2016.
\nNiemi, E. 2016b. Luomumarkkinoiden maailmanlaajuinen kasvu jatkuu. Luomulehti 2\/2016.
\nNiemi, E. 2016c. Luomulihassa ja maidossa on enemm\u00e4n terveellisi\u00e4 rasvahappoja. Luomulehti 2\/2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"