Tableteilla osaaviksi opettajiksi

Tableteilla osaaviksi opettajiksi  –  tablettien mahdollisuudet opettajiksi opiskelevien oman ammatillisen kasvun tukena ja oman opetustyön välineinä.

Ammattipedagogiset toimintamallit nykyaikaisissa verkkoympäristöissä (ATTE) –hanke käynnistyi keväällä 2013 Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. ATTE-projektin tuotoksena syntyi mm. pedagogisia toimintamalleja. Tässä artikkelissa kuvataan yhtä ATTE-mobiilioppimisen pilottikokeilua ja pedagogisen mallin soveltamista Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun lukuvuonna 2013-2014 Joensuun alueryhmässä opiskelevien ryhmässä.

 

Mobiilioppimisen pilotin tavoitteena oli kokeilla ja kehittää tableteille uusia käyttömahdollisuuksia opettajaopiskelijoiden opetuksessa ja ohjauksessa, erityisesti ammatillisen kasvun ohjauksessa sekä tuottaa toimivia ratkaisuja tablettien käyttöön erilaisissa oppimisympäristöissä. Opettajankouluttajan roolina tässä pilotoinnissa oli tukea opettajaopiskelijaa ensisijaisesti oman (mobiili)oppimisensa näkyväksi tekemisessä sekä mobiililaitteiden käyttöön ottamisessa erilaisissa oppimisympäristöissä moninaisten oppijoiden parissa. Kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä ja siinä erityisesti opettajan työn osaamisalueiden uudelleen tarkastelussa ja päivittämisessä informaatioteknologiaosaamisen (digiosaamisen) ja uusien oppimisympäristön suhteen.

 

Pilotointi

Kuvio 1. Mobiilioppimisen pilotoinnin mallinnus. (ATTE-projekti 2013.)

 

Pilotoinnissa pyrittiin hankkimaan käyttäjäkokemuksia tableteista ja arvioimaan tablettien sopivuutta uudenlaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena oli hahmotella uusia mobiilioppimisen ratkaisuja ”placen” rakentamiseksi hyödyntämällä sekä käyttäjäkokemuksia (opiskelijat) että kehittäjäkokemuksia (opettajankouluttaja) erilaisissa oppimisympäristöissä (space).    

Mobiilipedagogiikka on oppimisen ja opetuksen muoto, jossa erilaisten mobiililaitteiden avulla opitaan autenttisissa ympäristöissä. Tällöin mobiilipedagogiikalle asettuu uusia haasteita: mobiilioppimisessa oppija on mobiili. Mobiililaitteet ovat työkalu, jolla pedagogisesti mielekäs oppimisprosessi ja pedagoginen strukturointi ulotetaan myös autenttiseen ympäristöön ja autenttisiin oppimistilanteisiin. (Salmia & al 2013.)

Tablettien käyttöä on kokeiltu aiemmin mm. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankouluttajan työssä että opettajaopiskelijoiden oppimisprosessissa 4GEE-projektissa. Hankkeessa tehdyn raportin mukaan opettajankouluttajista moni ei ole osannut hyödyntää tablettien monipuolisia käyttömahdollisuuksia. (Olsonen 2013.) Uusien mobiililaitteiden käyttö ei kiinnosta, jos käyttöönoton ohjaus jää ohueksi ja jos tukihenkilön käyttö puuttuu mobiiliteknologiaa käytettäessä ohjauksen arjessa.

Tulevaisuuden tietokoneellisessa maailmassa eläminen (am. computional world) edellyttää työntekijöiltä uudenlaista osaamista. Tulevaisuudessa elämme globaalisti yhdistyneessä maailmassa, jossa älykkäiden koneiden ja systeeminen kasvu näkyy jokapäiväisessä arjessamme. Kaikki ihmisen oleminen ja vuorovaikutus voidaan muuntaa dataksi, virtuaaliset verkostot ovat osa elämäämme ja muuttavat sitä, superstrukturoidut organisaatiot, uusi teknologia ja media tuottavat uusia muotoja myös arvojemme luomiseen. Tarvitsemme uusmedialukutaitoa, eräänlaista monilukutaitoa, jossa yhdistämme virtuaalista, visuaalista, tietoteknistä ja kriittistä lukutaitoa. (Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute 2011.) Meillä on tutkimusten mukaan vallalla myytti nuorista diginatiiveista, jotka ovat luonnostaan taitavia tietotekniikan käyttäjiä. Nuoret tarvitsevatkin tietoteknisten taitojen lisäksi myös muita digiympäristössä tarvittavia taitoja. (Kasvi 2014.) Nämä osaamiset voisivat liittyä mm. yksilön monilukutaitoon, oman oppimiseen ja oman oppimispolun rakentumiseen.

Viime aikoina ammattipedagogisissa toimintamalleissa on tutkittu opettajan digipedagogista osaamista (Töytäri & al 2014) eli sitä, miten opettaja tai ohjaaja osaa hyödyntää nuorten digiosaamista ammatillisessa oppimisprosessissa. Edellä mainitussa tutkimuksessa digipedagoginen osaaminen määritellään ammattialaspesifiksi, pedagogiseksi, tieto- ja viestintätekniseksi osaamiseksi, persoonallisiksi ominaisuuksiksi ja toimintaympäristöiksi. (Töytäri & al 2014). Digiosaamisessa yhdistyvät siis luontevasti tietotekniikan käyttö, pedagogiikka ja moninaiset oppimisympäristöt. Voidaankin ajatella, että tablettien käyttö ja mobiilioppimisen hyödyntäminen opetuksessa ovat siten myös osa opettajan digiosaamista ja digioppimista.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka taustalla ovat vuorovaikutuksellinen käsitys ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta, pragmaattinen ja konstruktiivinen käsitys tiedosta, sekä humanistinen ihmiskäsitys. Yksi opettajan työn osaamisalue on uuden teknologian osaaminen, joka tarkoittaa ”opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen kehittämisessä ja kykyä kehittää teknologian käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä

tavalla.” Myös nopeasti kehittyvät tieto- ja viestintätekniset ratkaisut mahdollistavat uudenlaisten oppimisympäristöjen rakentamisen opettajan työssä. Tämä haastaa

opettajia digipedagogisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen monenlaisissa oppimisympäristöissä.  Opettajuuden lähitulevaisuuden kehittämistyön haasteena on myös sellaisten ympäristöjen kehittäminen ja käyttöön otto, joissa itsenäisen tiedon etsimisen ja prosessoinnin lisäksi mahdollistuvat erilaiset ohjaukselliset ja yhteistoiminnalliset työskentelytavat. (Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2012.)

Mobiilioppimisessa on käytetty monia lähestymistapoja tai pedagogisia malleja, mm. case-pohjaisia malleja, tutkivaa oppimista, mobiilibongausta, reflektiivistä toiminnallista mallia ja työvaiheiden tai prosessin opettelun mallia (Salmia & al 2013.)  Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmaan ja mobiilioppimisen toteuttamiseen liittyen AEFIRIP- malli toimii hyvin mobiilipedagogisena lähestymistapana opettajaopiskelijoiden mobiilioppimisen kokeilussa autenttisissa opetuksen, ohjauksen ja oppijan oman ammatillisen kasvun tilanteissa. Mallin nimi tulee sanoista activating (aktivointi), externalisation (ulkoistaminen), focusing (fokusointi), interpretation (tulkinta) reflection (reflektio)ja information processing (informaation prosessointi). AEFIRIP-mallissa oppimisprosessi on oppijan aktiivista tiedonrakenteluprosessia mobiililaitteita hyödyntäen. Oppija toimii vuorovaikutuksessa muiden oppijoiden ja ympäristön kanssa. Oppimistilanteissa painottuu oppijan oman ohjauksen tarve oppimisprosessin eri vaiheissa. Mobiilien käytön vahvuus onkin juuri oppimisen ohjauksessa ja oppimisprosessin tukemisessa. (Salmia & al 2013.)

 

Lukuvuonna 2013-2014 Jyväskylän ammatillisessa  opettajakorkeakoulussa opiskelevia  mobiilioppimisen kehittämisestä kiinnostuneita opettajaopiskelijoita pyydettiin mukaan kokeileviksi käyttäjiksi tähän mobiilioppimisen pilottiin. Projektiin osallistui neljä opettajaopiskelijaa, joista kolmella oli käytössä iPadit ja yhdellä Windows-pohjainen tabletti. Opiskelijat käyttivät tabletteja sekä omassa opettajaksi opiskelussaan että omien opiskelijoidensa ohjauksessa ja opetuksessa. Lisäksi yksi oppimispiiri kehitti opettajan pedagogisena kehittämistyönään blogin mobiilioppimisesta.  Yksi oppimispiirin opiskelijoista työskenteli Itä-Suomen yliopistossa Koukku-hankkeen parissa, ja hän huolehti opiskelijoiden kouluttamisesta mobiilioppimiseen.

Kokeilussa haluttiin saada näkökulmia seuraaviin kysymyksiin:

  • millaisia uusia mahdollisuuksia/ pedagogisia malleja/ oppimis- ja ohjausmenetelmiä tabletit tarjoavat oppijoiden ohjaukseen ja ammatillisen kasvun tukemiseen?
  • mitkä ovat uusien mahdollisuuksien edut ja haitat – mitä tarvitaan jotta tablettien käyttö mahdollistuisi monipuolisesti?
  • tarvittava henkilöstö – keiden kanssa tehdään, tukihenkilöstön tarve, tekninen tuki?
  • ”helppous” mobiilien käytössä oppimisen ohjauksessa?

Kysymysten avulla pyrittiin selvittämään myös millaista tukea ja välineitä tablettiohjaus edellyttää opettajilta ja opettajankouluttajilta.

Pilotointimateriaalia kerättiin käyttäjien reflektiopäiväkirjojen, pedagogisen kehittämistyön ja teemoitettujen reflektiokeskustelujen kautta. Kokeiluun osallistuneet opiskelijat työstivät opettajankoulutuksen oppimistehtäviä tablettien avulla, he pitivät reflektiopäiväkirjaa mm. blogina ja tuottivat oman ammatillisen kasvun kuvauksensa ja portfolionsa tabletteja hyödyntäen. Oppisen ohjaamisen opintojaksolla he käyttivät tabletteja mm. oppimateriaalin valmistamiseen, oman ja vertaisopiskelijoiden opetuksen ja palautekeskustelujen videointiin sekä omien opiskelijoidensa työssäoppimisen ja taitojen oppimisen ohjaukseen.

 

Pilotointiprosessin eteneminen

Kehittämisprosessia ja pilotointia suunniteltiin syksyllä 2013. Ensimmäiset tabletit tulivat opiskelijoille marraskuussa 2013 ja viimeisin tammikuussa 2014. Opiskelijoiden oman oppimisprosessi oli jo siis hyvässä vaiheessa ennen tablettien ottamista osaksi omaa työskentelyä. Kun tabletit olivat olleet käyttäjillä kuukauden, he vastasivat käyttäjäkyselyn ensimmäiseen osaan. Kyselyssä pyydettiin kokemuksia siitä

  • millaista ohjausta käyttäjät tarvitsevat tablettien käyttöön otossa ja miksi
  • miten käyttäjät ovat hyödyntäneet tabletteja omassa oppimisprosessissaan ja opetustyössään
  • miten he aikovat hyödyntää tabletteja
  • mitä muuta käyttäjät haluavat sanoa tablettien käytöstä olemassa olevien kokemustensa pohjalta

Käyttäjät tarvitsivat opastusta tablettien käyttöönotossa melkein kaikessa mahdollisessa: perustoiminnoissa, käyttäjätilien luomisessa, tabletin peruskäytössä, ohjelmissa, työkaluissa, tietojen siirtämisessä ja tietoturvallisuusasioissa. Itseopiskelu sujui, mutta se vaati kohtuuttomasti aikaa, turhauttikin usein eivätkä käyttäjät päässeet hyödyntämään tabletteja niin nopeasti kuin olisivat halunneet. Tablettien käyttöön ottoon liittyi teknisiä ongelmia, mm. jotkut ohjelmat eivät toimineet tableteissa eikä opiskelijoilla ollut SIM-kortteja tableteissaan. Teknistä tukea ei ollut pilottiprojektin puitteissa tarjolla.

Käyttäjät hyödynsivät tabletteja ohjelmien kokeiluun, tiedonhankintaan, erilaisten materiaalien etsintään, muistiinpanojen tekemiseen ja jakamiseen toisille opiskelijoille. Käyttäjät liittyivät erilaisille mobiilioppimisen sivuostoille ja blogeihin saadakseen tietoa ja menetelmiä mobiilioppimisesta. Käyttäjät tekivät opettajankoulutuksessa oppimispiirin oppimistehtäviä tableteilla, mm. google drivellä ja pitivät reflektiopäiväkirjaa blogina, jota elävöitettiin mm. kuvilla, videoilla, sarjakuvilla, musiikilla. Oppimisen ohjaamisen opintojaksossa he videoivat, käyttivät valokuvaa ja erilaisia videoita havainnollistamaan omaa opetustaan. He videoivat ohjaus- ja palautetilanteita. He kuvasivat mm. opiskelijoidensa taitojen oppimista ja analysoivat em. videoita opiskelijoidensa kanssa. Videointia käytettiin myös työssäoppimisen ohjaamisessa. Käyttäjät tekivät tableteillaan oppimateriaalia, jota hyödynsivät omassa opetuksessaan.

Jatkossa käyttäjät suunnittelivat tablettien edelleen hyödyntämistä mm. omassa opetustyössään, Moodle-ympäristössä, ohjauksessa ja palautetilanteissa, ammattiosaamisen näyttötilanteissa arvioinnin ja palautteen tukemisessa.

Käyttäjiltä tuli muita kommentteja tablettien käyttämisestä:

  • tabletti innostaa kokeilemaan itselle uusia opetus- ja ohjaustapoja
  • tabletti kulkee hyvin mukana, on nopea ja monipuolinen laite kun tarvitsee etsiä tietoa, ottaa yhteyttä tai opettaa jotakin asiaa opiskelijalle
  • selkeä käyttää, kevyt ja hiljainen, toimii monenlaisissa ympäristöissä (mm. työmatkoilla)
  • videotykkiin kytkeminen toimii hyvin
  • internet toimi hyvin 3G:llä
  • laitteen käyttöä ja mahdollisuuksia ei opi hetkessä ja varsinkaan ilman laitetta kotioloissa
  • kosketusnäyttö likaantuu helposti
  • Sim-kortin puute haittasi tabletin käyttöä
  • hankintahinnoiltaan vielä kalliita
  • windows-pohjaiseen tablettiin liittyen erillinen hiiri helpottaisi käyttöä, irrotettava näppäimistö oli selkeä, käytettävyys hyvä, videotyökalu oli, ei editointimahdollisuutta, miellekarttaohjelma olisi ollut tarpeellinen

Tablettien tuomia mahdollisuuksia oman opettajuuden ammatillisen kasvun näkyväksi tekemiseen pohdittiin yhdessä käyttäjien kanssa mm. oppimistehtävien palautteissa, pedagogisen kehittämistyön yhteydessä, oppimisen ohjaamisen palautekeskustelujen puitteissa sekä portfoliotyöskentelyyn liittyvän itsearvioinnin kautta. Tablettipilottiin osallistujat olivat kokeneet tablettien mahdollistaneen heille uusien opetus-, ohjaus- ja arviointimahdollisuuksien kokeilemisen omassa opettajuudessaan ja omien opiskelijoidensa oppimisprosessin tukemisessa. Ja ennen kaikkea tabletin käyttömahdollisuus koulutuksen puolesta mahdollisti mobiilioppimisen kehittämisen osaltani kaikissa opintojaksoissa.” Digipedagogisen osaamisen näkökulma tuli myös esiin opiskelijoiden omissa itsearvioinneissa :

”Koen kuitenkin tärkeänä tieto- ja viestintäosaamisessa tiettyjen yksilön viestinnällisien tietojen ja taitojen sekä ominaisuuksien osaamisesta kuten esiintymistaito ja vuorovaikutustaidot… Varsinkin verkko-opetus menettää paljon merkitystä, jos ääni tai kuva puuttuu opetuksen aikana tai järjestelmät/laiteet eivät toimi. Hyvä vuorovaikutteinen opetustilanne aikaansaa keskustelua, pohdintaa, ajatuksia, ideoita.”

 Opettajaopiskelijat olivat tunnistaneet omat kehittymishaasteensa uuden teknologian ja uusien oppimisympäristöjen tuomille vaatimuksille omassa osaamisessaan: ”Jo alkusyksystä lähtien mobiiliteknologia oli mielenkiinnon kohteenani. Pyrin tekemään kaikki tehtävät siitä aihealueesta. Ennen pelottava ja tuntematon alkoi avautua. Aloitin mm. blogin tekemisen. He olivat tarttuneet näihin mobiilioppimisen kehittymishaasteisiin ja olivat lähteneet oman osaamisensa epämukavuusalueille: ”… ja olen tyytyväinen, että olen itseäni haastanut tällä alueella. Alun kompastelujen jälkeen mobiilimaailma on avautunut… ja ”Myös uuden tiedon hakeminen kehittämistyön aiheesta toi uutta näkökulmaa mobiiliteknologiaan ja opettamiseen.”

Opettajaopiskelijat kokivat oppineensa uudenlaisia toimintatapoja hyödyntää mobiilioppimista omassa opetus- ja ohjaustyössään.

”Pedagogisen kehittämistyön avulla opin tunnistamaan pedagogisesti merkittäviä ja ajankohtaisia kehittämiskohteita esim. mitkä ovat mobiiliteknologiaan liittyvät haasteet opetuksessa…ja ”…merkityksellistä kehittämistyöhön liittyvässä prosessissa oli se, että sai syventyä entistä enemmän mobiiliteknologiaan ja opettamiseen liittyviin asioihin…”

 

Mitä pilotointi tuotti?

Mobiilioppimisen kokeilun perusteella tabletit ovat edelleen liian vähän hyödynnetty väline opettajan työssä vaikka ne soveltuvat hyvin opettajan työn toimintaympäristöön. Mobiilien avulla tuotetut oppimateriaalit toimivat monenlaisissa oppimistilanteissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Parhaimmillaan mobiilien käyttö oppimisprosessissa mahdollistaa kaikkien oppimisprosessiin osallistuvien vaikutusmahdollisuuksia oppimissisältöihin Tablettien avulla on mahdollista tuottaa uudenlaista vuorovaikutusta, osallisuutta ja jakamista niin opettajankouluttajan kuin opettajaopiskelijoiden ja heidän opiskelijoidensa kesken. Siten tabletit mahdollistavat ja tukevat oppijoiden erilaisia oppimispolkuja. Tablettien (tai laajemmin kaikkien mobiilioppimisen välineiden) käyttö mahdollistaa mm. oppijoiden aktiivisen osallisuuden, tiedonrakentumisprosessin näkyväksi tekemisen, oman oppimisprosessin tarkastelun ja analysoinnin, reflektion. Tätä kautta ne ovat tukemassa oppijan ammatillista kasvua opettajankoulutuksen aikana.

Mobiilioppimisen välineisiin, toimintamahdollisuuksiin ja oman tietoteknisen osaamisen soveltamiseen on saatava ohjausta ennen niiden käyttöön ottoa. Yhtä tärkeää kuin ohjaus itse välineen käyttöön ja olemassa oleviin ohjelmiin, on mobiilien käytön perusteleminen pedagogisilla lähestymistavoilla. Mobiilit ovat vain välineitä, jotka mahdollistavat pedagogisesti mielekkäiden ohjaus- oppimisprosessien soveltamisen aidoissa, moninaisissa toimintaympäristöissä.  Ehkä tulevaisuudessa puhummekin opettajan digipedagogisesta osaamisesta, jossa nuo kaikki elementit yhdistyvät luontevasti. (vr. Töytäri & al 2014.)

 JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kirsti Vänskä 

 

Lähteet:

Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opetussuunnitelman perusteet 2012. http://aokk.jamk.fi/lomakkeet/oppaat_suunnitelmat_ja_saannot/index.html). Viitattu 5.11.2014.

Future Work Skills 2020. Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute 2011. www.iftf.org/futureworkskills/  Viitattu 11.11.2014

Kasvi, J.J.K. 2014. Enää ei olla huipulla. KSML. 27.10.2014.

Olsonen 2013: iPad opettajakouluttajan työvälineenä.

https://verkkolehdet.jamk.fi/welhojaverkossa/archives/192. Viitattu 11.11.2014.

Salmia J., Michelson A., Nuuttila J, Siivola, L. & Venho, P. 2013. Mobiiliopas 2. Mobiililla – luonnollisesti. HAMKin e-julkaisuja 23/2013. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Töytäri A., Kullaslahti J., & Karento, H. 2014. Ammattikorkeakouluopettajien digipedagogisesta osaaminen. Esityslyhennelmä. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 6.-7.11.2014.