Muuntojoustavien tilojen ketterä kehittäminen

attePerinteisistä pulpettirivein varustelluista luokkatiloista ollaan siirtymässä muuntojoustaviin oppimisympäristöihin, joissa voidaan opiskella eri menetelmiä käyttäen yksin, pareittain ja erilaisissa ryhmissä. Fyysisen oppimisympäristön kehittymisen suuntaan vaikuttavat nykyiset oppimiskäsitykset ja myös ajatus oppilaitosten tilojen mahdollisimman taloudellisesta käytöstä. Yhdestä tilasta voi olla moneksi, kun se on huolella suunniteltu pedagogisen toiminnan lähtökohdista.

Käyttäjälähtöisestä suunnittelusta avaimet pedagogiselle käytölle

Tulevaisuuden monimutkaisissa työtehtävissä oppimis- ja työympäristöissä eivät päde samat lainalaisuudet kuin teollisuusyhteiskunnan työsaleissa ja luokkahuoneissa. Ympäristöjen suunnittelu lähtee palvelusta, tilan tulisi palvella toimintaa. Palvelukeskeinen suunnittelussa tiloja hahmotetaan käyttäjälähtöisesti, jolloin käyttäjät ja käyttötarkoitus nousevat suunnittelun keskiöön niin tilojen, sisustuksen, laitteiden, välineiden kuin sovellusten osalta.

Oppilaitoksissa käyttäjälähtöistä suunnittelua on toteutettu usein kysymällä opettajilta ja opiskelijoita haaveita ja toiveita uudelle oppimisympäristölle. Toiveiden lähtökohta on saattanut hämärtyä, eikä toiveiden esittäjillä ei ole ollut selkeää kuvaa tavoitellusta pedagogisesta muutoksesta.

Pedagoginen käytettävyys kuvattuna toimintamalleissa

Muuntojoustavat oppimisympäristöt edellyttävät opettajilta erilaisten opetusstrategioitten ja – menetelmien käyttöä. Uusissa oppimisympäristöissä ja pedagogisissa ratkaisuissa käytetään yhä enemmän modernia teknologiaa ja virtuaalisuutta, jotka edellyttävät opettajalta uutta osaamista.

Fyysisten ympäristöjen tietotekniikan soveltaminen haastaa, sillä useimpia verkko-opiskeluun käytettäviä välineitä ja sovelluksia ei ole tietoisesti suunniteltu tukemaan oppimista. Sovellusten ja pilvipalveluiden hyödyntäminen oppimisessa haastaa opettajia innovoimaan käyttötilanteita opetuksen lomassa, luomaan pedagogisia toimintamalleja ja jakamaan niitä vertaisopettajien kesken.

Pedagogisen toimintamallin tulisi koota oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen aihio, jota soveltamalla pyörää ei jokaisen tarvitse keksiä jokaisen uudelleen. Pedagogista toimintamallin avulla voidaan perustella ja kuvata, miksi kyseistä toimintamallia käytetään tai tulisi käyttää, miten se resursoidaan ja miten toimintamallin käyttöönotto viedään läpi prosessina ja rakenteissa.

 

Ketterää kehittämistä arjessa

Hyvässä oppimisympäristössä opettajat voivat ketterästi kehittää pedagogisia toimintamalleja pienin askelein. Kokeilu on ketterä tapa testata muutosta ja uusia toimintamalleja: ideat viedään tuoreeltaan käytäntöön rajatulla aikataululla ja laajuudella sekä pienellä budjetilla. Kokeilut ovat ideoiden tuotekehittelyä ja tarjoavat mahdollisuuden joustavaan suunnitteluun.

Suomalaisen sananlaskun mukaan ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Tämä on totta, mutta totta on myös, että hyvin suunniteltu on vielä tekemättä ja suunnitelma saattaa kaatua pieniin käytännössä havaittaviin tekijöihin. Siis ketteryyttä kaivataan myös oppilaitoksiin!

Irmeli Maunonen-Eskelinen & Satu Aksovaara
JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Koko artikkeli luettavissa: http://oppimateriaalit.jamk.fi/ajatusliikkuu